Pyhä-Luosto oaidnámušat
Stuorraskurču
Oainne Suoma stuorámus skurčču, 220 mehtera čiekŋalis Stuorraskurčču! Dat lea Kultakero ja Ukonhattu várrealážiid gaskkas. Skurčču botnis beasat muoras ráhkaduvvon vázzinšalddi mielde Bassegástaláttu ja -goržži lusa. Čuozáhattávvaliid vehkiin sáhtát oahpásmuvvat Stuorraskurčču šaddamii ja guovllu geologiijai.
Basegástaláttu, Basegástagorži ja Oaffarhárji
Stuorraskurčču geažis, heaŋggo bákteseinniid guovdu lea kásterollalágan gohpi, man bodnis lea 12 mehtera čieŋu Basegástaláttu. Laddui luoitá 17 mehtera alu riššolágan gorži, Basegástagorži, man čáhci boahtá alášádjagis, mii golgá Guovžaskurčču mielde.
Láttu ja gorži leat ožžon namas kristtalašvuođa ja vuovdesámiid dološ oskumušaid deaivvadeamis. Árbedieđuid mielde páhppa Esaias Fellman gásttašii geassit 1648 joavkku sápmelaččaid sin dološ bálvvosbáikki, sieiddi luhtte. Sieidi oaččui dalle nama Basegástaláttu. Seammá láhkai dološ oskumušaid mielde nama lea ožžon Oaffarhárji, gosa leat oaffaruššan gottiid ja daid čorvviid buori bivdolihku doaivvus.
Noaideduottar
Noaideduottar lea Pyhä-Luosto várreráiddu alimus čohkka. Hástaleaddji máđidja 540 mehtera allosaš várrái bálkkaša vánddardeaddji fiinna oidnosiin. Noaideduoddara máđidja guoras leat maiddái Annikkilampi, mii lea čiekŋalis Kuorinkikurus badjin várrevielttis ja doppe leahkkasa fiinna oainnus davásguvlui. Noaideduottar lea boares sápmelaččaid bálvvosbáiki, sieidi. Vári dovde ovdal namain Sieideduottar.
Dimbbarbartta bázahusat ja bigálusáidi
Vuovdebargokultuvrras leat ain muitun dušše boares dimbbarbartta bázahusat Boazobálgá guoras. Baseduoddaris leamašan vuovdečuollamat 1800- ja 1900-loguid molsašumis, ja das leat báhčán guhkes guddot ja dálvegeainnuid luottat. Álbmotmeahci bigálusáiddi luhtte leat Pyhä-Kaltio bálgosa bigálusat jagi loahpas. Dalle bohccuid lohket ja geažotbealljemiesit ja njuovvanbohccot merkejuvvojit.
Lampivaara ametystaruvki
Lampivaaras leat gávdnan hárvenaš violeahta kvárcca dahjege ametystta. Lampivaara ametystta buoremus oassi lea árvvoštallojuvvon hearvageađgin, ja dat lea bivnnuhis hearvageađgi. Ametystaruvki lea Pyhä-Luosto álbmotmeahcis ja dat lea okta dain áidna ruvkkiin, gosa guossit leat buresboahtán. Lampivaara ametystaruvkkis ordnejit láidestuvvon guossástallamiid, main muitalit guovllu geologalaš historjjás. Guossástallama loahpas juohkehaš oažžu roggat alcces iežas ametystta.
Ukko-Luosto ja boares vuovddit
Gavcco 670 ráhpa rámššas Ukko-Luosto ala, 514 mehtera allodahkii! Doppe sáhtát vásihit aláža biekkaid ja ovddošit fiinna oidnosiid jekkiide, birrasa váriide ja dološ vuvddiide. Ukko-Luosto ja Lampivaara oarjelulli vuovddit eai leat čullojuvvon, ja dat leat juobe 400 jagi boarrásat. Luosto lea dovddus justa fiinna beahcevuvddiid dihte.
Ragataláža njalla ja hirsaáiti
Oahpásmuva boares lappilaš hirsaáitái ja njallii, mii lei oaivvilduvvon bivdosállaša, biktasiid, dulljiid ja eará dávviriid vurkemii boraspiriid ovddas. Njalaid huksejedje bivdosajiide guhkás ássanbáikkiin, ja dain seailluhedje sállaša ja biergasiid eandalii dálveáigge dassážii, go daid sáhtii viežžat gillái.
Ragatskurču
Váikkuheaddji Ragatskurču spiehkkasa guovllu eará skurččuin, go dat lea ávželeahki, mii lea šaddan báktevuođu rahtasanbáikái. Eará guovllu skurččut leat šaddan jiekŋaáiggi suddančáziid gohpama boađusin.