Šaddodutkan biočiehkama vugiin
Oulankas geahččaluvvo ođđa vuohki čoaggit lassidieđu noaidečoavdagiin, mat gávdnojit álbmotmeahci niittuin. Diehtočoagginbarggu násterollas leat álbmotmeahci gallejeaddjit, geaid sávvat bisánit reaissuinneaset bottožii biočiegadit. Dutkančuozáhahkan leat márjjáčoavdagat, mat leat gávdnonvugiid dáfus oalle árvitmeahttumat ja suollemas sorttat, nu ahte noaidečoavddačiegáid gávdnamii niittuid rássevalji siste dárbbašuvvojit dárkkes čalmmit! Sullii 10-15 cm:a allosaš amas šattu lea goit álki earuhit fiskesláganruoná ivnnis, erenoamaš lasttas sihke fiskesin, láddi, jorba iđusgođiin.
Hiidenlampi kulturbálgá guora niittus lea infotávval, mas oainnat márjjáčoavdaga šládjan sihke muitaluvvojit rávvagat biočiehkamii. Niitui lea dolvojun gárvásit nummeraston ivdnejuvvon merkensággit, main gii beare sáhttá merket šattu, man lea gávdnan. Gávdni sáhttá čállit sággiid nummiriid bajás sihke eará fuopmášumiid báikki alde leahkki gihppagii ja maŋŋelis čuovvut gávdnan šattu muttuid dán siidui bukton liŋkka bokte. Biočiehkkit sáhttet maiddái almmuhit iežaset gávdnan koordináhtaid juos sis lea geavahusas gps-bierggas. Márjjáčoavdagat leat gávdnamis heailla geasi, dasgo das leat gávdnomis nu gohčoduvvon giđđa- ja geassesorttat. Vuosttas márjjáčoavdagat ohccojit ja merkejuvvojit Luonddurásiid beaivve 17.6. dmu 18 álgi suodjalanbiologa Anne Jäkäläniemi jođihan šaddoreaissus. Das ovddos biočiehkama oahpista Oulanka luondduguovddáža veahka.
Noaidečoavdagat leat gearbmašnjuovččašattuid čerdii gulli šaddosohka, mas diehtit vehá. Suomas dáin gávdnojit čieža šlája, main márjjáčoavdda lea dábálamos. Namma noaidečoavdda boahtá márjjáčoavdaga lastta hámis. Dat muittuha govvosa, mii atnojuvvui čoavdagiid hervemis. Noaidečoavdagiin lea dušše okta lasta ja nuppi nađđii šaddi muorjegihppulágan iđusgoahti. Čoavdagat nappo lassánit ihtosiin, eaige siepmaniin. Dat ellet oppa agiset guobbariiguin oktasašeallima. Dát dahká vejolažžan dan, ahte dat sáhttet seailut eallin áigodagaid áiggge, goas dat eai daga ollege osiid, mat leat eatnama alde. Eatnanvuloš eallin sáhttá bistit juoba 10 jagi. Dán dihte noaidečoavdagiid gávdnon lea árvitmeahttun ja das gáibiduvvo lassidiehtu. Sihkkaramosit noaidečoavdagiid gávdná šilju goike rássegieddelágan sajiin arvves gesiid. Guossámis dihttojuvvojit 35 márjjáčoavddabáikki.