Persovnnat geain leat garra fysalaš doaimmashehttejumit sáhttet ohcat doaibmanveahki. Bargi/ohcci geavaha iežas gelbbolašvuođa ja oažžu veahki geavatlaš bargguide. Ovdamearka veahkkái: Bidjat báhpiriid čálánii, bajidit dahje viežžat lossa diŋggaid ja veahkehit nuolademiin – ja gárvodemiin. Doaimmashehttejupmi ferte leat bissovaš.
Bargit geat leat virgehasat ovtta doaimmas. Dasa gullet sihke bissovaš bargit, sadjásaččat, gaskaboddosaš bargit ja persovnnat geat leat bargit bálkádoarjagiin (áigeráddjejuvvon ja – mearritmeahttun)
Persovdna geas leat váttisvuođat doaibmat bargodilis garra fysalaš doaimmashehttejumi geažil, galgá vuosttažettiin ja ovddemusat hupmat iežas lagamus hoavddain iskat ahte leat go bargobáikkis heivehanvejolašvuođat. Dát sáhttá leat organisatuvrralaš dahje fysalaš heiveheapmi, teknihkalaš veahkkeneavvut dahje biergasiid dahje lanjaid hukset earáládje (geahča veahkkeneavvut ja bargosaji heiveheapmi). Fitnodatdearvvašvuođabálvalus lea dehálaš doarjjan. Jus dat ii leat doarvái, de sáhttá ohcat doaibmanveahki. Dan ohcá seamma skovis go teknihkalaš veahkkeneavvuid, dahje sierra árkkas. Ohcan sáddejuvvo fylkka NAV veahkkeneavvoguovddážii. Luođobargit dahje persovnnat barggu haga sáhttet oažžut eanet dieđuid go váldet oktavuođa veahkkeneavvoguovddážiin dahje NAV-kantuvrrain
Man galle diimmu doaibmanveahki juohkehaš dárbbaša, árvvoštallojuvvo individuálalaččat. Veahkki sáhttá maiddái leat bargoustit gii ostojuvvo friddjan várrejuvvon diimmuide, dahje olmmoš gii iešheanalaččat virgáibiddjojuvvo. Bargoaddi ovdagihtii máksá bálkká, bargoaddidivada ja sosiálalaš goluid. Dát máksojuvvojit ruovttoluotta njeallje geardde jahkái. Eará ortnega sáhttá šiehttat. Doaibmanveahkki dasto juolluduvvo nu guhká go dárbu lea dasa, ovttain eaktudemiin: Ortnet lea Stuoradikki jahkásaš ruhtajuolludeami duohken, ja ii leat vuoigatvuođanannejuvvon.