Bargiidbellodaga Sámediggeválgga 2013 – 2017 prográmma

Dohkkehuvvon Bargiidbellodaga 8. sámepolitihkalaš konferánssas Bådådjos, golggotmánu 27.- 28. beaivvi 2012:s.

KAP. 1 ÁLGGAHUS

Sámediggi lea álbmotválljejuvvon orgána Norgga sápmelaččaide, mii galgá nannet sápmelaččaid politihkalaš sajádaga ja ovddidit sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja beroštumiid. Mii háliidit eambbo fokusa ovttasdoaibmamii ja ovttasbargui sámi servodagas. Min bajitdási mihttu lea nana Sámediggi mii lea luohtehahtti sámi álbmogii. Vai olahit dan de áigut mii bargat nu ahte sámi iešmearrideapmi čađahuvvo álgoálbmogiid riikkaidgaskasaš iešmearridanvuoigatvuođa dohkkehuvvon norpmaid bokte. Dát vai sihkkarastá ahte sámi servodaga ovdáneapmi oktiivástida sápmelaččaid iežaset dárbbuiguin, árvvuiguin ja vuoruhemiiguin.

Bargiidbellodaga višuvdna lea ahte boahtte bulvii galgá guođđit juoidá mas lea eambbo árvu go das maid ieža badjelasas válddiimet. Beroškeahttá gos orut, de galget sámi servodagas leat ovttaárvosaš vejolašvuođat kultursuodjaleapmái, kulturovdáneapmái ja kultuvrralaš máŋggabealatvuhtii.

Bargiidbellodat áigu čađahit politihka mii lea huksejuvvon vuoiggalaččat ja mas lea ovttaárvosašvuohta, oktavuohta ja searvadeapmi. Mii áigut láhčit dili nu ahte sápmelaččat sáhttet sihkkarastet ja ovddidit iežaset giela, kultuvrra ja servodateallima. Mii áigut nannet Sámedikki nu ahte das ain lea fágalaš čehppodat ja ahte dat ain lea dehálaš aktevra servodagas, mas sápmelaččat beroštit, nu ahte dat addá buoremus ávkki sámi servodahkii.

Bargiidbellodat áigu čađahit ceavzilis politihka, sosiála ja servodatkritihkalaš barggaheami vuođul, man vuođđun lea min oktasaš kulturárbi ja humánaehtalaš árvvut ja ideat.

Das galgá leat fokus eaŋkilolbmo dárbbuide ja sin árgabeaivái olles eallinagis.

Bargiidbellodat áigu oktiigullevašvuođas boahttevaš buolvvaiguin ain bargat vuoigatvuođaiguin, ja erenoamážit Sámivuoigatvuođalávdegotti II:in ja riddo- ja vuotnaguolásteddjiid vuoigatvuođaiguin.

KAP.2 SÁMEGIELLA

Bargiidbellodat oaivvilda mii fertet dovddastit dan kultuvrralaš eahpevuoiggalašvuođa mii dahkkui sámi álbmoga vuostá, vai šaddá oktasaš ipmárdus historjjás. Bargiidbellodat galgá bargat eambbo searvadeami guvlui vai sáhttit riggudahttit goabbatge kultuvrra. Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte ealáskahttit sámegiela ja kultuvrra mii galgá ovddastit ođđaáigásaš sámi servodaga. Mánát ja nuorat fertejit oažžut duohta vejolašvuođaid atnit ja ovddidit iežaset giela árgabeaivvis ja astoáiggis, vai sámegiella bisuhuvvo ja ovdána. Filbma, tv, interneahtta ja sosiála mediat leat guovddáš bealit otná servodagas, ja dat buktet ollu vejolašvuođaid dan bargui ahte sihkkarastit ja ovddidit sámegiela ja kultuvrra.

Bargiidbellodat áigu nannet áŋgiruššama našunála dásis čalmmustahttin, ovddidan ja ođasmahttin dihte giellaoahpahusa ja kulturgaskkusteami. Dát ferte dahkkot čohkkejuvvon prográmmas áŋgiruššansurggiiguin riikamedia, oahpahus, sámi dáidda- ja kulturásahusat ja báikkit.

Oahppit fertejit vuođđooahpahusas juo oažžut ollislaš válljenfriddjavuohta, dasa váldet go sámegiela oahpahusgiellan vai sámegiela giellafágan. Suohkanat fertejit oažžut gokčojuvvot duohta goluid mat leat guovttegielat hálddašeami ja sámegieloahpahusa oktavuođas. Lea suohkaniid ja Sámedikki oktasaš ovddasvástádus ahte guovttegielatruđat adnojit sámegiela nannemii.

Oahppoásahusat leat reaidun dasa ahte olahit gelbbolašvuođaloktenmihtu sámegielas.

Lea dehálaš nannet Sámi allaskuvlla posišuvnna sámegielat ásahussan dutkamii ja alit oahpahussii. Lassin Sámi allaskuvlii, leat davimus fylkkaid universitehtat guovddáš aktevrrat. Maiddái eará oahppoásahusat, nugo allaskuvllat ja joatkkaskuvllat, mat vuoruhit sámegieloahpahusa ja sámi kulturoahpahusa, fertejit oažžut dárbbašlaš vuođu vai nákcejit dan bargat guhkesáiggi plánema ja ruhtadeami bokte.

Giellaguovddážiin lea dehálaš rolla das ahte váldit vára sámi suopmaniin ja árbevieruin. Mii áigut guhkesáiggi plánema ja ruhtadeami bokte sihkkarastet ahte eambbo guovlluide ásahuvvojit dakkár guovddážat.

Lea stuora dárbu sámi dulkkaide ja jorgaleddjiide. Dan dihte ferte alitdási dulkaoahppu álggahuvvot. Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte oažžut ásahuvvot almmolaš bálvalusfálaldaga mii gokčá dulkadárbbu.

KAP.3 MÁNÁIDGÁRDI, OAHPAHUS, DUTKAN JA MÁHTTU

Min váldomihttomearri oahpahusa barggu dáfus lea ahte sámi álbmogis galgá leat máhttu, gelbbolašvuohta ja gálggat ovddidit sámi servodaga sámi álbmoga iežas višuvnnaid, iežas vuoruhemiid ja eavttuid mielde.

Mánáidgárddit

Bargiidbellodaga váldoulbmil lea oažžut láhkavuođuštuvvon vuoigatvuođa sámi sisdolot mánáidgárdesadjái. Vuoigatvuohta ferte gustot buot sámi mánáide. Mánáidgárddi kvalitehta ja sisdoallu lea mearrideaddjin sihke mánáid, váhnemiid ja bargiid čálgui. Mánáidgárddi rámmaplána barggu oktavuođas fertejit buorit ovttasbargoarenat ovddiduvvot, sihke mánáidgárddi sisdoalu ja bargguid ektui. Dát dahkkojuvvo danin vai dán bargui addo geatnegahtton rámma sihke bargiide, eaiggádiidda ja bearráigeahččoeiseválddiide. Mii áigut vuoruhit ásaheame oadjebasvuođa ja einnostahttivuođa sámi mánáidgárddiide sihke giellahálddašanguovllu siskkobealde ja olggobealde.

Oahppu ja oahpahus

Giellabeasit ja giellalávgumat leat modeallat mat orrot váikkuheame positiivvalaččat sámi oahppái. Sáhttá leat movttiidahttinfáktora oažžut vejolašvuođa deaivvadit eará sápmelaččaiguin, ja oažžut oahpahusa stuorát birrasis. Bargiidbellodat áigu ain vuoruhit oahpahusvugiid ovddideami, vai sáhttá sisafievrredit ja dahkat dárbbašlaš heivehemiid, nu ahte dat heivejit giellahálddašanguovllu siskkobealde ja olggobealde.

Sámi váhnemat fertejit oažžut vejolašvuođa váikkuhit oahpahusa sisdollui Sámedikki vuollásaš Sámi Váhnenlávdegotti ásaheami bokte.

￼￼

Mii áigut bargat dakkár politihkain mii sihkkarastá buriid bajásšaddaneavttuid russenčuoggás gaskal árbevieru ja otná servodaga. Lea dehálaš sihkkarastet sámi mánáide ja nuoraide positiiva identitehtaovdáneami iežaset giela ja kultuvrra ektui.

Oahppit vuođđoealáhusain galget sáhttit oassálastit praktihkalaš oahpahusas iežaset bearrašiin, ja dát ferte láhččojuvvot fágalaččat ja árvvusadnot servodatperspektiivvas.

Mii fertet bajidit skuvlla kvalitehta ja sisdoalu, ja aktiivat bargat vuosttildeames ahte nuoraidskuvlla ja joatkkaskuvlla oahppit heitet skuvlla.

Mii oaivvildit ahte sámegieloahpahus ferte gustot olles vuođđoskuvlamannolahkii. Ollislaš perspektiiva oahpahussii ja ohppui, 13 – ja 18- jagi skuvlamannolahkii, lea dárbbašlaš doaibmabidju vai ohppiin lea einnostahttivuohta plánemis, vejolašvuohta čađahit oahpahusa ja vai dan sáhttet atnit alit oahpus. Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte oahppit geat háliidit oahppat sámegiela ožžot vejolašvuođa dasa, beroškeahttá das gos orrot. Mii háliidit ahte oahppit geain lea sámegiella 3.giellan/amasgiellan maiddái luvvejuvvojit dárogiel siidogielas, seamma ládje go oahppit geain lea sámegiella 1. dahje 2.giellan. Sámegiel oahpahus ferte nannejuvvot ja fertejit ráhkaduvvot eanet sámegiel oahpponeavvut vai oahppit duođai šaddet guovttegielagin. Bargiidbellodat háliida ahte oahppit geat lohket sámegiela joatkkaskuvladásis galget oažžut čiekŋudančuoggáid.

Oahpaheaddjis lea dehálaš rolla oahpahusas. Bargiidbellodat áigu árjjaid bidjat dasa ahte oažžut eambbo kvalifiserejuvvon sámegieloahpaheddjiid. Mii áigut vuoruhit dan ahte Sámedikki stipeanda juhkkojuvvo oahpaheaddjiohppui, mii maiddái sáhttá gustot molssaevttolaš oahppomannolagaide, nugo ovdamearkka dihte lávdan oahpuide universitehtaid ja allaskuvllaid bokte.

Oahpponeavvut

Bargiidbellodat háliida ahte Oahpahuslága § 17 – 1, man bokte oahppit ožžot vuoigatvuođa oahpponeavvuide iežaset giellahápmái, nugo dárogillii ja ođđa- dárogillii, maiddái galgá siskkildit sámegiela. Gávdnojit ain sámi oahppit geain eai leat sámegiel oahpponeavvut. Mii áigut vuoruhit fállat skuvllaide nuvttá oahpponeavvuid vai sihkkarastet ahte sámi ohppiin maiddái leat oahpponeavvut. Mii áigut bargat dan ala ahte paralleallaalmmuheamit sámi oahpponeavvuid dáfus galget maiddái láhkaásahussii váldot mielde.

Máhttu ja gelbbolašvuohta lea vuođđun juohke servodahkii. Danin ferte ovddidit sámi gelbbolašvuođa ja buriid ja doarvái oahpporesurssaid mat gokčet dárbbuid mat sámi servodagas leat. Lea dehálaš ovddidit buriid ovttasbargoarenaid máhttobirrasiidda ja lágádusaide, mii sáhttá váikkuhit dasa ahte oažžut ođđaáigásaš skuvlla ja stuorát oahpponeavvobuvttadeami.

Gáiddusoahpahus

Gáiddusoahpahus lea oahpahusmálle mii earret eará siskkilda pedagogihka ja teknologiija mii lea ovttaidahttojuvvon ja láhččojuvvon oahppái ja oahpaheaddjái. Dál fállojuvvo sámegielain gáiddusoahpahus sihke vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas. Gáiddusoahpahusas leat eará lágan hástalusat go luohkkálanjaoahpahusas ja danin dárbbašeaba oahpaheaddji ja oahppi buoremus lági oahpahusa gáiddusoahpahusas. Oahpaheaddjioahpus ferte maiddái gáiddusoahpahus fállot oahpahusmállen. Dat lea mielde sihkkarastime geavaheddjiide kvalitehta ja sihkarvuođa.

￼￼

Gelbbolašvuohta lea dehálaš bargiid oahpaheami dáfus, ja go fálaldagaid galgá ovddidit ja evalueret ohppiide.

Dutkan ja alit oahppu

Dutkan ja alit oahpu áŋgiruššan leat dehálaččat sámi servodaga bisuheapmái, nannemii ja ovddideapmái. Sámediggi oaidná dárbbu dutkanvuđot gelbbolašvuhtii bajásšaddan- ja oahpahuspolitihka barggus. Dutkangiela dáfus lea dehálaš ain ovddidit sámegiela. Lea maiddái dehálaš láhčit dili ja movttiidahttit nu ahte eambbo sápmelaččat šaddet dutkin ja dutkat iežaset servodaga. Lea dehálaš oažžut ođđa gelbbolašvuođa sámi ealáhusaid birra. Mihttu lea oažžut ođđa gelbbolašvuođa mii lea relevánta norgga ja sámi hálddašeapmái, oažžut máŋggafágalaš ovttasbarggu gaskal Norgga ja eará riikkaid fágabirrasiid, ja oažžut dutkanrekrutterema. Lea maiddái jurdda ásahit sámi guolástusaid sierra ja vuoruhuvvon dutkansuorgin.

Dat mearehis ovdáneapmi mii dáhpáhuvvá bioteknologiija siskkobealde, lea hástaleaddji ja gelddolaš. Olmmošlaš genamateriála dutkan rahpá ođđa vejolašvuođaid ollu surggiid siskkobealde. Mii sáhttit jurddašit ahte buoret indiviidaheivehuvvon medisiinnalaš dikšu ja vejolašvuođat gávdnat vástádusaid medisiinnalaš gažaldagaide maid birra eat vuos dieđe, jáhkkimis leat muhtun konsekveanssat das. Dán ovdáneapmái sávvat bures boahtima, ja min mielas dat lea oassin ođđaáigásaš máhttoservodagas.

KAP. 4 KULTUVRA, SÁMI ÁSAHUSAT JA FALÁSTALLAN

Kulturdoaimmat ásahit gullevašvuođa mii fas addá liigeváikkuhusaid nugo áigeloavttu ja eallinkvalitehta. Kulturovdáneami váikkuhangaskaoamit leat dagahan stuorát dihtomielalašvuođa bisuheami, ovddideami ja sámi kultuvrra gaskkusteami guovdu. Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte nannet ja hukset kulturealáhusaid ja kulturvuđot ealáhusaid. Vaikko bargo- ja oahppovejolašvuođat leat erenoamáš mearrideaddjit, de leat kulturdoaimmain dehálaš rolla ássama oktavuođas. Bargiidbellodat háliida ahte sámi kulturásahusat galget nannejuvvot ja ovddiduvvot, erenoamážit dain guovlluin gos dat eai odne gávdno. Ferte bargojuvvot dan ala ahte Beaivváš Sámi Našunálteáhtera ođđa teáhtervisti realiserejuvvo. Ferte maiddái bargojuvvot dan ala ahte Saviomusea ođđa visti realiserejuvvo.

Sámi teáhterdoaibma lea dehálaš arena sihke árbevirolaš ja ođđaáigásaš sámi dáidaga ja kultuvrra vásiheapmái, čalmmustahttimii ja gaskkusteapmái. Dat lea maiddái dehálaš sámegiela geavaheapmái ja čalmmustahttimii. Lávdedáidda čohkke gehččiid oktasaš arenai ja váldá vára báikkálaš identitehtas, gullevašvuođas ja oktavuođas, seammás go dat gaskkusta globála dálááiggi ovdanbuktimiid teáhtera siskkobealde.

Kulturdepartemeanta ja Sámediggi ferteba ovttas gávdnat viessoláigoortnetčovdosa ođđa sámi kulturvisttiide. Bargiidbellodat áigu joatkit bargat mihttomeriiguin Sámedikki ásahusdieđáhusas. Mii áigut evalueret dan válgaáigodaga álggus.

Filbma lea gievrras, ođđaáigásaš ja máilmmálaš media. Lea dárbu ahte sámi servodat oažžu vejolašvuođa bidjat iežas agenda ja hábmet iežas muitalusa filbmamáilmmis. Sámi filbmaguovddáš Guovdageainnus šaddá mávssolaš arenan, ja dasa ferte sihkkarastojuvvot ruhtadoarjja, vai bisuhit sáhttá dán barggu.

￼

Bargiidbellodat áigu nannet áŋgiruššama našunála dásis čalmmustahttin, ovddidan ja ođasmahttin dihte giellaoahpahusa ja kulturgaskkusteami. Dát ferte dahkkot čohkkejuvvon prográmmas áŋgiruššansurggiiguin riikamedia, oahpahus, sámi dáidda- ja kulturásahusat ja báikkit.

Oahpahusfálaldat ferte speadjalastit sámi servodaga kulturgirjáivuođa.

Sámi falástallan lea dál dehálaš kulturgaskkusteaddji mánáid- ja nuoraidbirrasiin riikarájiid rastá. Bargiidbellodat vuoruha mánáid- ja nuoraidbargguid, danin mii áigut bargat dan ala ahte falástallandoaimmat ožžot doarvái ekonomalaš vuođu. Sámi falástallanlihttui ferte addot ovdánahttinvejolašvuohta, vai organisašuvdna sáhttá bidjat doaimmaid johtui sámi falástalli nuoraide riikka dásis ja gaskariikkalaččat. Sámi erenoamáš falástallansurggiid ferte váldit váras ja viidásetovddidit.

Bargiidbellodat galgá bargat dan ala ahte girkus galgá sámegiella ja kultuvra váldot váras. Ovttas Sámi girkoráđiin ferte dakkár čađaheapmi sihkkarastot. Sámi árbevieruide ferte gávdnot sadji girku siskkobealde.

Buot eallinoainnut galget leat seammadássásaččat.

Oassin giellaovddideamis ja giellaoahpahusas lea maŋemus jagiid dárbu sámi girjjálašvuhtii ja diehtočállosiidda lassánan,erenoamážit mánáid ja nuoraid gaskkas. Lea stuora dárbu sámi girjjálašvuhtii, ja lea unnán mii fállojuvvo. Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte galget gávdnot doarjjaortnegat sámegielat mánáid- ja nuoraidgirjjálašvuođa almmuhemiide. Ferte almmuhuvvot dálááiggi girjjálašvuohta julev- ja oarjelsámegilli, ja fágagirjjálašvuohta ja jietnagirjjit.

Sámi musihkka lea váikkuhan čalmmustahttime ja lokteme sámi kultuvrra sámi álbmogii ja muđui máilbmái. Sámi musihka lea maiddái dehálaš kulturguoddi, mii lea mielde nanneme giela, kultuvrra ja identitehta.

Musihkka-/luohtealmmuhusat fertejit márkanfievrriduvvot ja šaddat olámuttos buohkaide. Sámediggi lea álggahan sisaoastinortnegiid sámi girjjálašvuođa ja musihka/luođi váste, mas ulbmil lea daid dahkat eambbo dovddusin.

KAP. 5 EALÁHUSAT

Bargiidbellodaga vuođđooaidnu sámi ealáhuspolitihka dáfus lea ahte mis galgá leat nanu ja máŋggabealat ealáhuseallin, huksejuvvon sámi kultuvrra, giela, servodaga, luonddu ja birrasa ala ja mii váldá vuhtii sámi kultuvrra, giela, servodaga, luonddu ja birrasa, mii lea vuođđun ceavzilis ođđaáigásaš báikkálašservodagaide gos olbmot háliidit orrut.

Min mihttu lea bisuhit ja ovddidit sihke mariidna ealáhusaid ja eanandoalu dehálaš kulturguoddin, mat buktet barggolašvuođa sámi guovlluide. Lassin eanandollui ja vuovdedollui, lea boazodoallu nanu kulturguoddi sámi eanandoalu siskkobealde.

Bargiidbellodat áigu vuoruhit oažžut sadjái dohkálaš juridihkalaš ja ekonomalaš rámmaeavttuid eanandollui ja boazodollui, boranávdepolitihka jođihemiin mii sihkkarastá vuođu dáid vuođđoealáhusaide.

Geabbilis ja kreatiiva miellaguoddu rievdadeapmái ja ođđajurddašeapmái lea dehálaš árvu ealáhusovddideames odne nai. Bargiidbellodat háliida máŋggabealat ealáhuseallima mii lea bivnnut goappaš sohkabeliide. Lea dehálaš ahte leat buorit rámmaeavttut jorgalahttin dihte eretfárrenrávnnji sámi guovlluin. Háhkat máŋggabealat ealáhuseallima ja nuoraide bargosajiid boahtá leat mearrideaddjin jus dainna galgá lihkostuvvat.

Sámedikki minerálabagadus lea dehálaš reaidu dasa mot minerálaohcamat- ja bohkamat galget sáhttit dáhpáhuvvat sámi guovlluin. Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte guohtunealáhusaid areálaid suddjen lea mearrideaddji ohcan- ja bohkanlobiid ektui.

Innovašuvdna ja entreprenevravuohta

Sámedikki ovttasbargošiehtadus Innovašuvdna Norggain galgá addit ealáhuseallimii ođđa vejolašvuođaid, dakko bokte go buktagat ožžot lassiárvvu. Ealáhuseallin sámi guovlluin ferte oažžut buoret ovdánanvejolašvuođaid stuorát buvttaválljenmunnái ja lassi profešonaliseremii. Bargiidbellodat áigu viidásetovddidit dan ovttasbarggu vai dat šaddá lunddolaš oassin Innovašuvdna Norgga doaimmain, ja ealáhuseallin oažžu buoret eavttuid lihkostuvvat. Vai ásahuvvon ealáhuseallin sámi guovlluin galgá sáhttit gilvalit ferte gelbbolašvuohta loktejuvvot dan mielde mot muđui servodat ovdána. Mii áigut vuoruhit čuovvolit álggaheddjiid, ja lasihit fidnooahpposajiid. Dat boahtá addit lassi bargofámu boahtteáiggis ealáhuseallimii.

Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte ásahuvvojit sámi ealáhusgárddit. Dakkár ásaheamit fertejit dahkkot ovttas báikkálaš ealáhuseallimiin, organisašuvnnaiguin ja ásahuvvon sámi ja našunála ásahusaiguin.

Rekrutteren

Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte galgá leat buorre rekrutteren vuođđoealáhusaide. Mii oaivvildit ahte gánnáhahttin dain ealáhusain ferte buoriduvvot go erohus gaskal vuođđoealáhusaid ja eará ealáhusaid lea erenoamážit lassánan maŋemus 20 jagis ja ain lassána. Vai nuorra olbmot galget háliidit váldet badjelasas dállodoalu dahje siidaoasi boazodoalus, dahje álgit guolásteaddjin, de fertejit gávdnot ekonomalaš ortnegat mat dahket álkibun áŋgiruššat turisma mii lea čadnon daidda ealáhusaide. Dát addá kvalitehta turismaealáhussii, man maŋŋái lea jearru márkana bealis.

Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte ealáhusain ovddidit eambbo beliid vai šaddá stuorát variašuvdna ja šaddet máŋggalágan bargosajit. Leat ollu ovdánanvejolašvuođat duojis, turismmas ja eará kulturvuđot ealáhusain ja maiddái máhttoealáhusain nai. Iešguđet lágan ealáhusaid siskkobealde lea dehálaš árvu bisuhit ja ođasmahttit dan máhtu mii iešguđetge ealáhussurggiin gávdno. Dát máhttu ii bisuhuvvo jus dat ii geavahuvvo. Sámi kultuvra váldojuvvo váras ja viidásetfievrriduvvo go árbevirolaš ealáhusvuogit bisuhuvvojit ja viidásetovddiduvvojit.

Vuođđoealáhusat

Eanandoallu

Bargiidbellodat oaivvilda ahte gánnáhahttima sáhttá buoridit go volumabuvttadeami lasiha stuora goluid haga. Dát lea eaktun go galgá bisuhit buvttadanovttadagaid logu ja rekrutterema fidnui.

￼￼￼

Mielkebuvttadeami rámmaeavttut fertejit nannejuvvot. Rekrutterema oktavuođas fertejit mielkeearit lasihuvvot sámi guovlluin.

Boazodoallu

Boazodoallu iežas nomádalaš johttin- ja orrunminstariin lea nanu árbevieroguoddi guovlluin mat gokčet 40 proseantta Norgga areálain. Dát ealáhus mielddisbuktá jahkásaččat stuora kultuvrralaš árvvuid, maiddái riddoguovlluide.

Deháleamos eaktu bisuhit boazodoalu ceavzilis ealáhussan, lea fuolahit ahte areálat álohii leat gávdnanláhkái guohtumii, johtimii ja guottetbáikkiide. Ealáhus lea álot leamaš árbevirot ja bearašvuđot ealáhus. Kultuvrralaš vuođu, mii lea sámegiella, máhttu, gálggat ja luondduresurssaávkkástallan sáhttá dušše váldit váras jus ealáhusbealli váldojuvvo váras ekonomalaš, ekologalaš ja kultuvrralaš ceavzilis vugiin. Boazodoallu ferte nannejuvvot vai sáhttá váldet vára iežas ealáhusberoštumiin go lea oktavuođas almmolašvuođain, ja Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte hábmejuvvojit doaimmat mat čohkkejit ja ovddidit gelbbolašvuođa mii lea dehálaš boahtteáiggi boazodoalu doaimmaheapmái. Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte ásahuvvojit deaivvadansajit gaskal boazodoalu ja báikkálašservodagaid, nu ahte nannejuvvo ovttasbargu ja ipmárdus nubbi nubbái.

Boazodoaloealáhus ferte oažžut ollislaš divatgessosa doallobiergasiidda.

Báikkálaš biepmu konseapta ferte viidáset ovddiduvvot.

Mariidna ealáhusat

Riddosuohkaniin lea álbmotlohku njiedjan garrasit ja lea leamaš bistevaččat alla bargguhisvuohta guolástanealáhusa stuora struktuvrralaš rievdadusaid geažil.

Min váldomihttomearri guolástemiid dáfus mearrasámi guovlluin, lea ásahit ceavzilis ja gánnáhahtti guolástan- ja mearradoalloealáhusaid. Resursavuođđu ferte dan dihte sihkkarastojuvvot, vai olbmot ožžot oadjebas ja buriid bargosajiid. Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte sihkkarastime riddo- ja vuotnaguolásteddjiid historjjálaš vuoigatvuođaid. Bargiidbellodat áigu bargat dainna ahte buoridit lágidanvejolašvuođaid. Dakkár strategiijaiguin sáhttit maiddái olahit dan mihttomeari ahte bisuhit ássanminstara váldoosiid.

Vuotnabivdu iešalddis, ja vuotnabivdu lotnolagaid eará ealáhusaiguin, lea dehálaš barggolašvuođafáktora valljugas mearrasámi árbevieruiguin. Ferte sihke ođđajurddašeapmi ja árbevirolaš ealáhusdoaibma jus galgá bisuhit ja viidásetovddidit mearrasámi kultuvrra. Dát dahkkojuvvo go ásaha buori vuođu mainna rekruttere nuoraid ealáhussii.

Mearraluossabivdiide ferte sihkkarastit olaheami resurssaide. Bivdojándorvuoigatvuođat leat maŋemus jagiid geahpiduvvon, ja ealáhus lea ain garra deattu vuolde. Árbevirolaš máhttu ferte deattuhuvvot go bivdoáigemuddemat galget mearriduvvot. Earenoamážit sámi guovlluin lea mearraluossabivdu dehálaš árbevirolaš ealáhus.

Bargiidbellodat oaivvilda ahte ferte láhčit dili eanet báikkálaš eaiggátvuhtii, vai eanemusat oažžu ruovttoluotta guolástanealáhusa árvoháhkanoasis.

￼￼

Mátkkoštanealáhus

￼Mátkkoštanealáhus rievdá ja ovdána čađat. Norggas leat sámi kultuvra, sámegielat ja biebmoárbevierut miehta riikka, erenoamážat. Dat sáhttá mielddisbuktit turismma lassáneami sámi guovlluide. Bargiidbellodat háliida ahte guossit geat háliidit vásihit sámi kultuvrra ja bohtet riikii dahje sámi guovlluide, galget gávdnat dan albmavuođa ja jáhkehahttivuođa maid vurdet. Dalle lea hui dehálaš eaktu ahte sápmelaččat ieža besset fárus hábmeme ovdáneami mii dán ealáhusas dáhpáhuvvá. Dát ferte gehččot oktavuođas beroštumiin, mii dađistaga lassána, báikkálašbuvttaduvvon, lagasguovllu biepmuide.

Mohtorjohtolat láhka ferte heivehuvvot turismii ja eará ealáhusaide main lea dárbu johtolahkii. (muohtaskohterii). Bievlavuoddjin olggobealde bievlavuodjinláhtuid galgá leat unnimus lágiid.

Duodji

Duojis lea erenoamáš alla árvu ja dat lea stuora ealáhuslaš resursan sámi servodahkii. Árbevirolaččat leat duojárat buvttadan biktasiid ja atnudiŋggaid iežaset dárbui, ja maiddái muhtun muddui vuovdemássii. Ealáhusas leat measta dušše ovttaolbmofitnodagat, dahje nu ahte duodji lea liigeealáhus. Dilli lea rievdan, ja odne lea ealáhus bures ovdánan buktagiid ja ulbmiljoavkkuid ektui. Gávdnojit ollu erenoamáš ja čáppa buktagat maid maŋŋái lea jearru sihke sámi birrasiin ja sámi birrasiid olggobealde. Mii háliidit ahte kundariidda galgá leat álki oastit daid árvvolaš ja čáppa atnudiŋggaid, biktasiid, čiŋaid ja eará diŋggaid. Sihke dávviriid ja mašiinnaid investeremiid dáfus ja vuovdinkanálaide ferte ovddiduvvot buoret ovttasbargu, mii álkibut vugiin sáhttá veahkehit ovttaskasduojára. Bargiidbellodaga duodjepolitihka lea danin huksejuvvon nu ahte galgá jorahuvvot eambbo ovttasbargui gaskal aktevrraid, sihke sámi guovlluin ja muđui nai. Mii maiddái oaivvildit ahte eambbo kulturáŋgiruššan duodjeealáhusa siskkobealde sáhttá váikkuhit ovddideames ollu buriid ja stabiila bargosajiid. Eambbo ovttasbargu gelbbolašvuođaloktema ja kvalitehtasihkkarastima dáfus, eará riikkaiguin gos sápmelaččat orrot, sáhttá leat ávkkálaš buot oasálaččaide. Oktasaš gálvomearkaortnet berre ásahuvvot.

Bargiidbellodat oaivvilda ahte Sámedikkis galgá ain leat ovddasvástádus duodjeealáhusa ovddideapmái, ja duodješiehtadusa bokte galgá politihkka stivret ealáhusovdáneami vai našunála lávdu, buorre rekrutteren ja gánnáhahttivuohta váldojuvvo váras ja viidáset ovddiduvvo.

KAP. 6 AREÁLA, BIRAS JA KULTURGÁHTEN

Min biras- ja areálapolitihka váldomihttomearri lea sihkkarastet guhkesáiggi, ceavzilis perspektiivva visot resursa ja areála hálddašeapmái. Ceavzilis ovdáneapmi lea sihke geavaheami ja bisuheami birra. Guovlluid ja resurssaid hálddašeapmái galgá leat vuođđun sámi geavaheapmi ja háhkkojuvvon vuoigatvuođat. Mii oaivvildit ahte suddjen galgá váldet vára ja boahtit ávkin sámi ealáhusaide ja sámi kulturárbái. Resursa- ja energiijaávkkástallan galgá nannet sámi kultuvrra ja servodateallima. Sihkkarasten dihte guohtunealáhusaid, galgá bargojuvvot dan ala ahte oažžut ceavzilis boraspire hálddašeami.

Areálat

￼￼

Sámi ipmárdusa mielde leat areálat luondduguovllut gos sápmelaččat árbevirolaččat leat guođohan iežaset elliid, gos luonddu leat ávkkástallan, ja mariidna guovllut gos leat ožžon vejolašvuođaid bivdit guliid. Dát lea sámi ealáhusa, kultuvrra ja eallima luondduvuođđu.

Guovddáš eiseválddit fertejit deavdit iežaset geatnegasvuođaid, gullevaččat dasa ahte suddjet guohtuneatnamiid sisabahkkemiid vuostá.

Kollektiiva vuoigatvuođat leat dehálaččat sámi álbmogii. Dat iešguđet lágan ealáhusaktevrrat mat bohtet deike ávkkástallat resurssaid fertejit min kollektiiva kulturárbbi doarjut ruđaid bokte ja stuora lassiváikkuhusaiguin servodahkii.

Biras

Dálkkádatrievdamat gusket erenoamážit buot vuođđoealáhusaide danin go sii leat hui luondduresurssaid hálddus. Čađaáiggi temperatuvra rievdamat dagahit váttisvuođaid gieddešattuide dálvvi badjel eanadoalus ja boazodollui go guohtumat jikŋot. Oanehisáiggi positiivvalaš váikkuhusat leat ahte šaddoáigodat guhku, mii fas boahtá buorrin buot guohtunealáhusaide. Bargiidbellodat áigu vuoruhit ja bargat dan ala ahte sámi beroštumit ožžot eambbo váikkuhanfámu dálkkádatbarggus, ja ahte árbevirolaš máhttu luondduvuđot ealáhusain oažžu guovddáš saji politihkahábmemis.

Boraspiret

Bargiidbellodat oaivvilda ahte lea riggodat doalahit boraspire máddodaga, nugo gumppe, geatkki, albasa, guovžža ja goaskima. Máddodat ferte gávdnot dain guovlluin gos ii billis sámi ealáhusaid ja sámi kultuvrraid luondduvuođu. Dás oaivvilduvvo ahte bohcco guottetbáikkiid ferte suddjet , ja ferte addot goddinlohpi ovttatmano go guohtunealáhusat registrerejit boraspire guovllus. Mii oaivvildit ahte goaskin maiddái lea áittan. Ferte dahkkot vuđolaš máddodatkárten, ja dilli ferte nu láhččot ahte árbevirolašmáhttu geavahuvvo kártet vahágiid go mearragoaskin lea váldán bohccuid ja sávzzaid.

Otná boraspirehálddašeapmi ferte oktiivástidit mearriduvvon máddodatmihttuin. Fertejit biddjot eanet árjjat iešguđet šlájaid registrerenbargui, nu ahte leat eambbo duohtalogut go mat odne leat. Sihke dieđavuđot ja árbevirolaš máhttovuđot vugiin ferte leat seamma árvu, ja dat galget leat vuođđun sihke registreret ja goddit boraspiriid mat bohccuid ja sávzzaid vahágahttet. Ođđa máhttu dasa mot albbas ja geatki johtá, ja man stuora vahága dat duođai dahket vuođđoealáhusaide, ferte maiddái dagahit rievdadusa máddodatmihttu ektui. Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte suddjet ealáhusaid main sámi kultuvra lea vuođđun, ja áigu sihkkarastet ahte oarjelsámi boazodoallu bisuhuvvo. Muhtun guovlluin lea nu stuora massimat ealáhusain ahte fargga gopmánit oalát, ja mii áigut bargat dan ala ahte boraspire hálddašeapmi mielddisbuktá ceavzilis ealáhusaid.

KAP. 7 DEARVVAŠVUOHTA, SOSIÁLA JA FUOLAHUS

Bargiidbellodat bidjá stuora deattu dasa ahte birrajándora fuolahussajiid dárbu galgá leat ollašuhttojuvvon válgaáigodagas. Sámi vuorrásat ja doaimmashehttejuvvon olbmot, galget oažžut fuolahusa, man vuođđun lea sisdoallu mii lea oahpis, sihke gielalaččat ja kultuvrralaččat.

Bargiidbellodat áigu iežas politihkas deattuhit ahte vuorrásat geain lea ahkedemeansa dahje olbmot geain lea Alzheimer- syndroma ožžot vejolašvuođa buori dikšunfálaldahkii mas áiccuidstimuleren lea dehálaš reaidu. Jus dan galgat olahit, de lea mearrideaddjin addit oahpu olbmuide geain lea sámi

￼￼

duogáš. Bargiidbellodaga áigumuš lea integrerejuvvon modealla fuolahusdoaimmaide, man bokte sápmelaččat ja dáččat seamma ossodagain galget oažžut fálaldagaid. Doaimmat galget leat gielalaččat heivehuvvon ovttaskas geavaheaddjái, dárbbu vuođul mii dan ovttaskas olbmos lea dikšui ja čuovvoleapmái. Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte oassin almmolaš bálvalusfálaldagas sámegielat vuorrásat ožžot veahki lohkan- ja čállinbálvalusaide.

Gárrenvuhtii darváneapmi lea duođalaš servodatváttisvuohta. Sámi servodagat vásihit lassáneami buot lágan gárrenvuhtii darvánemiin. Mii oaivvildit ahte dat lea balddihahtti ovdáneapmi mii hehtte ollu olbmuid nagodit šat váldimis vára iežaset eallimis, ja das ahte boahtit bargui ja doibmii. Gárihuhttinmirkkuidpolitihkka ferte fátmmastit viidát, eastadeami, árra fuomášeami ja doaimmaid johtui bidjama bokte, dikšumii ja rehabiliteremii. Bargiidbellodat áigu bidjat doaimmaid johtui mat leat heivehuvvon iešguđetge ahkejoavkkuide.

Mii galgat váikkuhit dasa ahte sámegiella ja kulturipmárdus nannejuvvo gárrendillefuolahusas. Dávjá sáhttá leat oktavuohta gaskal gárrenvuođadarváneami ja psykiatriija. Sihke suohkanat ja erenoamášdearvvašvuođabálvalusat fertejit láhčit dili eambbo kulturhearkkes ja gielalaš heivehuvvon dikšui.

Bargiidbellodat oaivvilda ahte dikšunjoavkkuid/ovttadagaid ásaheapmi maid báikkálaš veahkkeapparáhtta jođiha ovttas SÁNAGiin (Sámi našunála gealboguovddáš - psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen), lea álgun kártet ja álggahit doaimmaid psyhkalaš dearvvašvuođasuddjema divššu ektui. Mii áigut bargat sihkkarastime ahte olles sámi álbmogii boahtá SÁNAGa gelbbolašvuohta ávkin beroškeahttá gos orru.

Mánáidsuodjalusas galgá leat buorre ja máŋggakultuvrralaš gelbbolašvuohta sámi mánáidsuodjalusa birra. Dát ferte áimmahuššojuvvot buot sámi mánáid guovdu. Fertejit leat doarvái bargit mánáidsuodjalusas geain lea sámi kulturgelbbolašvuohta. Ferte sihkkarastet ahte sámi kulturipmárdus šaddá oassin mánáidsuodjalusoahpu siskkobealde.

KAP. 8 GÁVPOT JA ČOAHKKEBÁIKEPOLITIHKALAŠ STRATEGIIJA SÁMI ÁLBMOGA VÁRÁS

Seamma ládje go eará servodatovdánemiin ge, de fárrejit maid eambbo ja eambbo sápmelaččat gávpogiidda gos barggu lea álkit gávdnat. Dát ovdáneapmi dagaha ahte oasit sámi árbevirolaš kultuvrras mat leat čadnon árbevirolaš ássan- ja ealáhusminstarii, unnot ollislaččat. Dat buktá ođđa hástalusaid sámi giela, kultuvrra ja servodateallima bisuhan- ja ovddidanbarggu dáfus.

Dan dihte lea sámegillii ja sámi servodaga boahtteáigái hui dehálaš ahte gávpogiidda ja čoahkkebáikkiide láhččojuvvo dilli nu ahte ásahuvvojit sámi mánáidgárddit, sámegieloahpahus ja deaivvadanbáikkit. Sápmelaččat urbána guovlluin leat leamaš oaidnemeahttumis joavkun sámi servodagas. Odne diehtit dán joavkku birra unnán, dan dihte fertet mii háhkat eambbo dieđu vai sáhttit bidjat johtui buriid doaimmaid.

Dássážii lea leamaš nu ahte leat báikkálaš aktevrrat ja organisašuvnnat mat gávpogiin ja čoahkkebáikkiin leat fuolahan sámegielfálaldagaid ja kulturfálaldagaid. Dát berre leat almmolaš eiseválddiid ovddasvástádus, mas ovttasbarget nugo Sámediggi, suohkanat ja sámi ásahusat.

Bargiidbellodat áigu bargat dan ala ahte suohkanat ásahit politihkalaš lávdegottiid sámi áššiide. Seammás lea lunddolaš ahte Sámediggi dahká ovttasbargošiehtadusaid máŋggain gávpot- ja čoahkkebáikesuohkaniiguin vai sámi giella, kultuvra ja servodateallin ovddiduvvo ja ovdána.

Dearvvašvuođagažaldagaid ektui badjánit maid eambbo hástalusat go eambbosat fárrejit gávpogiidda- ja čoahkkebáikkiide. Bargiidbellodat oaidná dan dihte eanet dárbbu sámi dulkonbálvalusaide maid maiddái eará almmolaš ásahusat ja boarrásiidfuolahus sáhttet geavahit ja mii lea heivehuvvon sápmelaččaide. Bargiidbellodat áigu viidáset ahte dearvvašvuođa ja sosiála gažaldagaid plánenbargu sisttisdoallá sámi čuolbmačilgehusaid ja čovdosiid.

KAP. 9 GASKARIIKKALAŠ OVTTASBARGU

Sámit leat álgoálbmogin njealji riikkas. Rádjerasttildan dimenšuvdna lea danin oassin sámi servodateallimis. Norgga Sámediggi oassálastá aktiivvalaččat ovttasbargui mii lea gaskal davviriikkalaš sámedikkiid ja ruoššabeale sámi organisašuvnnaid.

Bargiidbellodagas lea mihttomearri láhčit dili nu ahte álgoálbmogat ieža bidjet johtui servodatovddidandoaimmaid iežaset guovlluin ja davviguovllu báikkálašservodagain. Sihkkarastin dihte materiálalaš vuođu iežas kulturdoaimmaheapmái.

Norga adnojuvvo gaskkariikkalaš oktavuođas leat njunušriikan barggus álgoálbmotvuoigatvuođaiguin, ja seammás addá maiddái dehálaš ekonomalaš addosiid.

Vai sápmelaččat galget oažžut buoremus vejolašvuođa oktasaš ovdáneapmái riikkarájiid rastá, de fertejit stáhtalaš eiseválddiid mielas váldet atnui váikkuhangaskaomiid mat sáhttet dan ulbmilii leat ávkin. Davviriikkalaš sámekonvenšuvdna lea dán oktavuođas buorre gaskaoapmi, konvenšuvnna dohkkeheapmi ferte dahkkot válgaáigodagas. Mihttomearri dainna ođđa davviriikkalaš ovttasbargguin lea nannet ja ovdánahttit sámi álbmoga giela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima.

Jus Barentsguovllu álgoálbmotbargu galgá buktit dohkálaš bohtosiid, de fertejit sámi politihkalaš orgánat ja ásahusat eambbo váldot mielde ovttasbargooasálažžan, ja eaktobiddjin. Davviriikkalaš sámedikkit áibbas lunddolaččat gullet dán rollii. Bargiidbellodat ferte ain leat vuojeheaddjin oažžut eará riikkaid dohkkehit ILO- konvenšuvnna nr.169.

Bargiidbellodat áigu ásahit oktavuođa álgoálbmotjoavkkuiguin- ja organisašuvnnaiguin dainna ulbmiliin ahte doarjut sin olmmošvuoigatvuođabargguid ja kultursuodjalanbargguid.

Ehtalaš standárddat fertejit ráhkaduvvot doaimmaide ja barggahemiide mat dáhpáhuvvet álgoálbmotguovlluin.

Dásseárvu

Dásseárvu guoská buot servodatsurggiide, ja ferte leat integrerejuvvon oassi Sámedikki barggus. Bargiidbellodahkii lea dehálaš ahte lea buorre gulahallan buot sámi dásseárvoorganisašuvnnaiguin, ja sámi dásseárvoorganisašuvnnaid ferte váldit mielde davviriikkalaš dási dásseárvobargguide.

Bargiidbellodat áigu vuosttildit buot lágan badjelgeahččanvuođaid, duolbmumiid, gierdemeahttunvuođaid ja rasisma. Persovnnalaš friddjavuohta huksejuvvo buoremus go earáid atná

￼

árvvus, gierdevašvuođain ja máŋggabealatvuođain ja rabasvuođain ja udnomiin. Ii oktage galgga vealahuvvot sohkabeali, giela, sosiála duogáža, oskku, doaibmadási dahje seksuála soju geažil. Bargiidbellodat bargá oažžut nullagierdama veahkaváldimiidda lagas relašuvnnain.

Davviguovllupolitihkka

Bargiidbellodaga politihka bajitdási mihttomearri lea ásahit bistevaš ovdáneami ja ovddideami davviguovlluin. Dás lea sáhka heivehit dilálašvuođaid dainna lágiin ahte olbmot davvin sáhttet hukset birgenlági ceavzilis báikkálašservodagain, gos leat boahtteáigásaš bargosajit, buorit dearvvašvuođa- ja oahppofálaldagat, buorre johtolatfierpmádat, ja valjit luonddu- ja kulturvásáhusat.

Davviguovllut gokčet viiddis geográfalaš guovlluid, ja álgoálbmogiidda sáhttá danin hástalussan leat varieret siskkobealde daid iešguđege guovlluid. Oahppo- ja dutkanfálaldagat fertejit ain ovddiduvvot, vai davviguovlluid álbmot ieš sáhttá bidjat eavttuid guovllu ovdáneapmái.

Bargiidbellodat oaivvilda ahte ferte eambbo áŋgiruššama bidjat máhttostrategiijaide ja nannet máhttobirrasiid davvin.

Bargiidbellodaga bealis beroštit mii das ahte galgá leat buorre gulahallan gaskal álgoálbmogiid ja stáhtalaš eiseválddiid, ja gaskal álgoálbmogiid ja ealáhuseallima go áŋgiruššan dáhpáhuvvá davvin. Álgoálbmogat galget váldot árrat mielde proseassaide sihkkarasten dihte ahte riikkaidgaskasaš olmmošvuođavuoigatvuođat ja sámi árbevirolaš ealáhusat, maidda nai galgá sihkkarastojuvvot boahtteáigi, eai dulbmojuvvo.

Ruoššabeale sámiin ii leat vel sierra álbmotválljejuvvon orgána. Lea dehálaš veahkehit nanneme Ruošša sámiid eavttuid bisuhit ja ovddidit sin giela, kultuvrra ja servodateallima. Ruoššabeale sápmelaččat leat ožžon ovtta jiena Sámi parlamentáralaš ráđđái. Lea lunddolaš guhkit áiggi vuollái viidáset ovddidit sin váikkuhanfámu dán forumis. Árktalaš ovttasbarggus leat gávcci stáhta mielde, ja dat siskkilda sihke ovttasbarggu mii lea guđege stáhtaid ráđđehusaid ja parlamentáralaš dikkiid gaskkas. Árktalaš ráđđi, mii lea regionála ovttasbargoorgána, lea ásahuvvon ovddidit ovttasbarggu, koordinerema ja ovttasdoaibmama oktasaš árktalaš áššiin gaskal árktalaš stáhtaid, erenoamážit ceavzilis ovdáneamis ja birasgáhttemis. Ovttasbarggus lea guđa álgoálbmotorganisašuvnnas bistevaš oasseváldi stáhtusa.

Nammademiin ferte Bargiidbellodat bargat dan ala ahte oažžut bistevaš álgoálbmotovddasteami Barentsráđđái, ja dan ala ahte dat iešguđet lágan álgoálbmotjoavkkuin leat bistevaš miellahtut Barentsguovllu ráđis.

Máilmmi álgoálbmogat ellet hui iešguđet lágán ja dávjá váttis eallineavttuid vuolde. Máilmmi álgoálbmogiidda lea riikkaidgaskasaš reguleren, das mot stáhtat meannudit álgoálbmogiiguin ja ovttasdoibmet singuin, leamaš hui dehálaš. Dát sihke dan dáfus ahte dohkkehuvvo álgoálbmogin ja vai stáhtat iežaset politihkahábmemis árvvusatnet álgoálbmogiid erenoamáš posišuvnna ja beroštumiid álbmogin.

KAP. 10 SÁMEDIKKI ORGANISAŠUVDNA

Sámediggi ovddasta sámiid oktan álbmogin ja lea sin ovddasteaddji orgána Norggas. Dat dagaha ahte Sámedikkis ferte leat friddjavuohta bidjat eavttuid, čađahit ja hálddašit sámepolitihka Norggas.

￼

Ovttasdoaibmanprosedyrat gaskal Stuoradikki, ráđđehusa ja Sámedikki galget sihkkarastet ahte Sámediggi sáhttá váldit vára dan rollas. Sámediggái lea erenoamáš friddjavuohta bušeahta ektui dárbbašlaš vai sihkkarastá Sámedikki autoritehta ja álggahanvuoigatvuohta sámepolitihkas. Vai dán sihkkarastá, de lea dehálaš oažžut sadjái bušeahttaprosedyraid ja jahkásaš bušeahttarámmaid, mat oktiivástidit Sámedikki sámepolitihka rollain.

Sámedikki rolla sápmelaččaid iežaset parlameantan, ferte leat ovddidit politihka, mii lea ávkin sámi servodahkii. Sámediggi lea dat áidna ovddasteaddji orgána sámi álbmogii Norggas. Sámediggi lea guovddáš orgána ovddastit sápmelaččaid virggálaččat riikasis ja riikkaidgaskasaš oktavuođain, gos álgoálbmotgažaldagaid birra lea sáhka.

Sámediggi ferte ain ovdánit parlamentarisma guvlui, mas lea čielga rolla ja ovddasvástádusjuohku gaskal Sámedikki dievasčoahkkima, Sámediggeráđi ja Sámediggeráđi miellahtuid. Parlamentáralaš vuogádagas lea oktavuohta ja balánsa gaskal opposišuvnna ja posišuvnna dehálaš. Bargiidbellodat oaivvilda ahte jus galgá oažžut parlamentáralaš vuogádaga mii doaibmá bures, de lea Sámedikki dárkkistanlávdegoddi ovddideapmi oassin dán proseassas.

Sámediggi galgá leat aktiiva ja hutkás servvoštalli guovllu, báikkálaš ja gaskariikkalaš dásis. Dát boahtá nannet ja ovddidit sámi servodaga. Sámi árvvuid ferte váldit váras go boahtteáiggis šiehtadusat gaskal Sámedikki, suohkaniid, fylkkagielddaid ja suohkanlaš ovttasbargoortnegiid dahkkojit báikkálaš, regionálalaš ja guovddáš dásis.