Sámigiella (Northern Sami)

Johtolatstivra

Johtolatstivra bargu lea oláhit buori manahahttivuođa, alla kvalitehta, sihkaris ja birasheivehuvvon fievrridemiid ruovderaŧiin, áibmojohtolagas, mearrajohtolagas ja biillageainnuin. Mii hábmet njuolggadusaid, addit lobiid ja geahččat bearrái ahte njuolggadusat čuovvojuvvojit. Registarat leat veahkkin midjiide go mii bargat divadiiguin, lobiiguin ja eaiggátlonohemiiguin.

Mis leat 1 750 mielbargi 13 báikkis riikkas. Eanas oassi doaimmas lea sajáiduvvon Borlängii, Norrköpingii ja Örebroai. Váldohálddahus lea Norrköpingis.

Min doaibma

Mii ráhkadit buori fievrridanortnega mii vuhtiiváldá sihkkarvuođa, birrasa ja dearvvašvuođa. Go mii hábmet njuolggadusaid, de mii vuhtiiváldit váikkohusaid ovttaskas olbmuide ja fitnodateallimii ja mii geahččat bearrái ahte buohkat čuovvut njuolggadusaid. Mii doallat dieđuid fievrridemiid ja vuddjiid birra servodahkii. Mis lea ollislaš oaidnu ja doaimmalašvuohta ja mis lea alla bálvalusdássi oktavuođain birasmáilmmiin.

Geaidnojohtolat

Visot olbmot geat geavahit geainnuid fátmmastuvvojit johtolatnjuolggadusain. Dat leat gustovaččat juohke sajis, sihke geainnuid nalde ja meahcis. Earret johtolatnjuolggadusaid mii ovddasvástidit geaidnodihkkanjuolggadusa.

Mii hálddašit maiddái visot ruoŧa vuodjingoarttaid ja registrerengalbbaid. Mii hálddašit vuodjinoahpahusaid ja vuodjingeahččalemiid njuolggadusaid ja mii hábmet máhttogeahččalemiid visot vuodjingoarttaid várás. Ámmátjohtolahki mii hábmet njuolggadusaid, earret iežá mii gáibiduvvo go galgá oažžut ámmátvuodjingelbbolašvuođa, mii addit johtolatlobi fievrrideami- ja bussafitnodagaide ja hábmet maiddái njuolggadusaid go guoská losses guorbmebiillaid/bussiid deattu ja sturrodaga. Eará teknihkalaš guorbmebiila/busse gáibádusat mearriduvvojit dábálaččat gaskariikkalaš mearrádusain mas Johtolatstivra lea oassin ja gáibádusat čielggaduvvojit de maŋŋel min njuolggadusain. Mii bearráigeahččat maiddái biila/bussedárkkistan márkana.

Ruovderaŧŧi

Mii addit ja dárkkistit lobiid daidda geat háledit jođihit ruovderaŧŧejohtolaga Ruoŧas. Sáhttá leahkit sihke stuora infrastruktuvrahálddaheaddji, ovdamearkka dihte Johtolatdoaimmahat ja priváhta ruovderaŧŧefitnodagat. Mii dohkkehit maiddái togaid oktan vávnnaiguin, infrastruktuvrra, luoddarusttegiid ja siŋgnálavuogádagaid ovdal go bohtet adnui. Mii maiddái geahččat bearrái sihkkarvuođastivrenvuogádaga ja ahte ruovderaŧi geavaheapmi čuovvu seammá eavttuid. Mii ovddasvástidit dearvvašvuođa ja dearvvašvuođaiskkademiid daidda geat barget luoddajohtolagas.

Mearrajohtolat

Mii bearrái geahččat ahte dat njuolggadusat ja lobit mat leat gustovaččat ruoŧa ja olgoriikkalaš dámppaide čuovvojuvvojit. Mii dárkkistit sihke dámppáid ja hámmaniid. Mii dárkkistit ahte gálvvut lástejuvvojit čorga ja njuolga ja ahte bargiin lea rievttes gelbbolašvuohta. Dámpafitnodagain mat fievrridit olbmuid galget dasalassin deavdit daid sihkkarvuođagáibádusaid mat gávdnojit eastadan- ja meannudandihte lihkohisvuođaid. Dás gávdno maiddái mearrajohtolatregisttar mii čohkke visot dieđuid fatnasiid ja dámppaid birra mat dárbbahit sierra lobi.

Áibmojohtolat

Mii bargat dan ovdii ahte doalahit sihkaris ja dorvvolaš áibmojohtolaga olbmuide ja ahte dat eretreglerejuvvon girdinfitnodatsuorgi galgá doaibmat gilvalannávccalaččat. Mii ovddasvástidit sertifikáhtaid ja liseanssaid pilohtaide, girdinfitnodagaide ja girdinšaljuide.
Ollu njuolggadusat áibmojohtolagas mearriduvvojit gaskariikkalaš dásis. Min bargu lea čuovvut daid ja heivehit daid iežamet vuogádahkii, gulahallat makkár njuolggadusat leat gustovaččat ja bearrái geahččat ahte čuovvojuvvojit. Mii maiddái addit johtolatlobi daidda geat áigut jođihit gávpedoaimmalaš áibmojohtolaga Ruoŧas.

Dela: