Skuvlaboradeapmi Q&A

Oažžugo skuvlaborramuša váldit lasi?

Skuvlaborramuša oažžu váldit lasi. Tallearkamálle gánneha atnit rávan maiddái, dalle go váldá lasi borramuša.

Manin skuvlaborramuš nohká muhtumin gaskan ráiddu?

Borramušbálvalusaid lea muhtumin váttis árvvoštallat skuvlaborramuša meari. Muhtumin borramuš sáhttá vehá áigái nohkat, jus dan leat aiddo viežžamin gievkkanis dahje ođđa eari málesteapmi lea maŋŋonan. Jus borramuš nohká oalát ovdamearkan oahppiid aktiivvalaš skuvlabeaivvi geažil, gievkkanis leat válmmašvuođat fállat molssaevttolaš borramuša.

Jus borramuš lea nohkan linnjás juoga siva geažil, dalle lea buoremus jearrat njuolgga borramušbálvalusbargoveagas, goas boahtá lasi borramuš.

Mo skuvlaborramušas sáhttá addit máhcahaga ja váldojitgo skuvla oahppiid oaivilat vuhtii borranlistoplánemis?

Skuvla oahppiiguin leat máŋggat vuogit addit máhcahaga skuvlaborramušas skuvla ja gieldda mielde. Máhcahaga sáhttá addit njálmmálaččat borramušbálvalusbargovehkii, girjjálaččat boradansále lean máhcahatkássii dahje elektrovnnalaš ja mobiila máhcahataddinvuogádaga bokte. Lassin máŋggat borramušbálvalusat ordnejit áššehasbálvalanjearahallamiid dihto áiggiid gaskka. Skuvllas vejolaččat doaibman borramušduopmárjoavku dahje skuvlaborramušdoaibmagoddi lea maiddái buorre kanála váikkuhit skuvlaboradeapmái.

Skuvlla oahppiid addán oaivilat ja fuomášumit gieđahallojuvvojit borramušbálvalusain. Áššehasmáhcahat ávkkástallo earret eará borramušrávvagiid ovddideamis, borramušlistoplánemis ja sávaldatborramušbeivviid ordnemis. Borramušbálvalusat vuostáiváldet mielas máhcahaga ja háleštallet gaskaneaset skuvlaboradeami ovddideapmái laktásan ideain.

Sáhttágo fuolaheaddji boahtit oahpásmuvvat skuvlaboradeapmái?

Fuolaheaddjiin lea dábálaččat vejolašvuohta mannat oahpásmuvvat skuvlaboradeapmái ja boradit seammás skuvllas. Dán vejolašvuođa sáhttá diđoštallat njuolga borramušbálvalusain, jus das ii leat muitaluvvon skuvla dahje gieldda borramušbálvalusaid gieđahallan neahttasiidduin. Boahtimis lea buorre almmuhit ovddalgihtii skuvla borramušbálvalusain vástidan olbmui, vai son máhttá várret áiggi deaivvadeapmái ja ráhkkanit du oassálastimii boradeapmái. Borramušbálvalusaid ja fuolaheaddjiid ovttasbargu skuvlaboradeapmái laktásan áššiin lea oalle sávahahtti.

Gos oažžu dieđu skuvllaid borramušlisttuin?

Leat máŋggalágan geavadagat. Dábálaččamusat borramušlisttut leat skuvlla dahje gieldda neahttasiidduin ja nuvttájuohkin- dahje báikkálašáviissas. Muhtun gielddain lea anus maiddái mobiilaapplikašuvdna, mas sáhttá geahčastit mii guđege beaivve lea borramuššan. Borramušlistu lea ovdan maiddái boradansáles. Iežas gieldda geavadagain sáhttá diđoštallat gieldda borramušbálvalusain.

Mo ruovtturiikkavuohta ja lagašbiebmu váldojuvvojit vuhtii skuvlaborramušlisttus?

Geavadagat leat gielddaid guovdu sierralágánat, muhto máŋggain gielddain leat dahkan linnjágeassimiid ruovtturiikka  ja/dahje lagašbiebmu skáhppoma beales. Maiddái skuvlaboradanávžžuhusain (VRN, 2017) movttiidahttet birrasa vuhtii váldán ja suvdilis ovdáneami dorjon borramušválljemiidda.

Váldogo skuvlaboradeamis vuhtii ehtalaš nana jáhkkui vuođđuduvvan ja oskkolašvuođa borramušdiehttát?

Ehtalaš ja eará oskkuide laktásan dárbbut, mat spiehkkasit čielgasit suopmelaš váldoálbmoga borranhárjánumiin čuvvon borramušdiehttas, váldojuvvojit vuhtii gielddaid guovdu dahje oahpahusa ordnejeaddji linnjemiid mielde.

Mii lea skuvllas fállojuvvon skuvlamállása beaivválaš energiijadárbbus?

Skuvllas fállojuvvon mális galgá deavdit sulaid goalmmádasa beaivválaš energiijadárbbus.

Maid skuvlamális sisttisdoallá?

Buorre skuvlamális sisttisdoallá beaivválaččat:

• liegga borramuša, mas lea guolli, vilges dahje rukses bierggu, bađvešattuid dahje mani
• šaddolasáhusa ja saláhtabutnjosa/oljju
• juhkamuša (mielkki/mielkejuhkamuš/loahppemielki)
• ollesčalbmeláibbi ja
• margariinna

Suohkat- ja šaddomálleborrama oktavuođas fállojuvvo mállása lassin biebmoávdnasa sisttisdoallan lasáhusaid.

Gos fuolaheaddjit ožžot dieđu skuvlamánáid skuvlaboradeamis ja buriin boradanhárjánumiin?

Borrat ja oahppat ovttas-skuvlaboradanávžžuhus (Stáhta biebmanráđđádallangoddi, 2017) ja Borrat ovttas -borramušávžžuhusat mánnábearrašiidda (Stáhta biebmanráđđádallangoddi, 2016) leat almmustahttimat, main gávdno gokčevaččat diehtu skuvlaboradeamis ja mánáid buriin boradanhárjánumiin oktan ákkastallamiiguin ja diehtu fuolaheaddjiid, skuvlla ja borramušbálvalusa rollas ja ovttasbargovejolašvuođain skuvlamánáid borramušbajásgeassimis. Ávžžuhusaid vuođđu lea dieđalaččat dutkojuvvon dieđus ja daid gárvvisteamis leamašan mielde viiddis áššedovdijoavku.

Maiddái dáin BorramušRádár (Ruokatutka)-kampánja siidduin gávdno olu diehtu skuvlaboradeamis.

Manin skuvlaboradeamis fállet vuojahis mielkki ja margariinna dievasmielkki ja vuoja sajis?

Vuojahis mielki ja margariidna leat ávžžuhuvvon molssaeavttut, go vuoja sisttisdoallan mielkebuktagiin ja vuojas leat valjis garra vuodja, mii lea dutkamušaid mielde dearvvašvuhtii vahátlaš. Vuojahis mielki lea EU:a skuvlajuohkindoarjaga biirres. 

Skuvllas fállojuvvon mállásiid ja gaskabihtáid plánema ja fállama láidejit Stáhta biebmanráđđádallangotti fámus lean álbmotdási ja skuvlamánáid borramušávžžuhusat (Dearvvašvuohta borramušas – Suopmelaš biebmanávžžuhusat, VRN 2014 ja Borrat ja oahppat ovttas -skuvaboradanávžžuhus, VRN 2017). Dáin ávžžuhusain muitalit sierra borramušgálvojoavkkuid ávžžuhusaid válljenkritearat.

Manin juohke vahkku buohkaide lea fállojuvvon šaddoborramuš?

Šaddoborramuša fállamis ja fállama dávjodagas leat earut gielddaid guovdu. Dearvvašvuođa ovddideami ja borassivaid dihtii šaddoborramuša fállan lea šaddan dábálažžan ja boahtán máŋggain skuvllain oassin dábálažžan borramušlisttuin dahje nubbin beaivválaš molssaeaktun. Šaddoborramušmolssaeavttuid fállán ovddida šaddoborramušaid borrama maiddái daidda oahppiide, geat eai vel leat hárjána daidda. Eaktodáhtolaččat válljenvuloš šaddoborramušmolssaeaktu ollašuhttá boradeaddjiid  šattuide deattuhuvvon borramii, mii doarju sihke dearvvašvuođa ja birasvásttolaš boradeami. Šaddoborramušmolssaeaktu veahkeha maiddái ollašuhttit rukses bierggu geavahanmeari geahpedeami guoskevaš ávžžuhusaid.

Manin riisa buhttejuvvo bivggiin?

Skuvlaboradanávžžuhusain ávžžuhit gordnebuktagiin válljet dakkár molssaeavttuid main lea valjit sáras. Bivggis lea eanet sáras go riissas. Bivggi geavaheapmi riissa sajis gullá maiddái suvdilis ovdáneami dorjon válljemiidda, maid ávžžuhusat láidejit.

Man olu skuvlaborramuš máksá?

Oahpahusráđđehusa raportta (2015) mielde gaskamearálaš skuvlaboradeami golut leat 2,76 euro oahppi ala beaivvis. Skuvlaboradeami haddái leat rehkenastojuvvon mállása materiálaid lassin earret eará málestangolut dahjege bargoveahkagolut ja fievrridangolut. Skuvlaboradeami golut molsašuddet gielddaid mielde.

Okta skuvlaboradeami haddái váikkuhan dahkkiin lea gieldda sturrodat. Stuorra gávpogiin skuvlaborramuša golut oahppi ala leat gaskamearálaččat unnit go smávva gielddain. Stuorra gávpogiin skuvlaborramuša málesteapmi lea dábálaččat čohkkejuvvon. Lassin skuvllat leat lagabus gaskaneaset go smávva gielddain, nuba fievrridangolut leat unnibut.

Mális ii dárbbaš leat divrras vai dat livččii njálggat, buorre, máŋggabealat ja dearvvašlaš.

Oažžugo šaddoborramušas doarvái proteiinna?

Skuvlaboradeamis šaddodiehtta ollašuhtto dábálaččat lakto-ovovegetáran (sisttisdollet mielkebuktagiid ja vuoncámani), dalle proteiinna reahkkán diehttas lea álkit ollašuhttit. Seammá guoská maiddái semivegetáralaš (guoli ja/dahje vilges bierggu sisttisdoallan) ja laktovegetára (mielkebuktagiid sisttisdoallan) diehtta. Šaddomállása doarvái stuorra proteiidnasisdoallu sihkkarasto báđvešadduiguin, eará šaddoproteiinna gálduin, mielkebuktagiin ja vuoncámaniin.

Vegánadiehtta gáibida, ahte šaddogotti buktagiin válljejuvvo ja ávkkástallo doarvái olu šaddoproteiinna gálduid, vai sáhttá dáhkidit mállása dievaslašvuođa. Proteiinna doarvái buori oažžuma lassin galgá fuolahit mállása doarvái stuorra energiijamearis. Vegánadiehtta fállán lea gielddaid guovdu, nuba áššis gánneha diđoštallat iežas gieldda borramušbálvalusain.

Manin skuvlaborramuššan fállojuvvo gaskkohagaid suohkat?

Ožžojuvvon máhcahaga mielde skuvlalaččat liikojit suohkadiin ja sávvet daid borramušlistui. Suohkada lassin mállásis fállet biebmu sisttisdoallan lasáhusaid. Borramušlisttut plánejuvvojit nu, ahte listtus leat ávžžuhusaid mielde vurrolagaid sierra borramuššlájat, maiguin dáhkidat molsašuddama ja máŋggabealatvuođa.

Gosa sáhttá leat oktavuođas, jus juoga skuvlaborramis smiehtaha?

Skuvlaboradeapmái laktásan áššiin gánneha váldit oktavuođa skuvla gievkkana borramušbálvalusain vástidan olbmui dahje gieldda borramušbálvalusoaivámužžii. Oktavuođadieđut sáhttet gávdnot ovdamearkan skuvla dahje gieldda neahttasiidduin dahje skuvla doaimmas muitalan brošyras.

Sáhttetgo oahppit ja rektor/oahpaheaddjit oassálastit skuvlaboradeami ovddideapmái?

De sáhttet ja dat livččii juobe sávahahtti! Skuvlii sáhttá vuođđudit restoráŋŋadoaibmagotti, borramušráđi dahje dávisteaddji, jus dakkár lea juo doaibmamin skuvllas. Oppa skuvla sáhttá ovddidit skuvlaboradeami ovttasbarggus, ja dalle das šaddá aiddo iežas skuvlii heivvolaš doaibma. Seammás sáhttá ovddidit skuvlaboradeapmái gullevaš áššiid máŋgga geahččančiegas. Oktasaš doaibma sáhttá leat ovdamearkan oassálastit temávahkuid ja -beivviid plánemii ja ollašuhttimii (ovdanbuktimat, buđaldeamit), boradansále hávskivuhtii, boradanáiggiide ja boradeami guhkkodahkii ja skuvla iežas boradeami “njuolggadusaid” gárvvisteapmái gullevaš áššit.