Smáhkkaskuvlla – áiccut atnui
Smáhkkaskuvllas oahppat borramušas
Biepmu áicama iešvuođat sáhttet laktásit dan smáhkkii, hádjii, olggosoidnui, borramušas gullon jitnii ja ráhkadussii. Biepmus háladettiin vuodjut dávjá smáhkkii ja eará áiccut báhcet unnit fuomášupmái. Eandalii dat mánát, geat vuostálastet smáhket ođđa borramušávdnasiid, dustet oahpásmuvvat biepmuide eará áiccuin, ja smáhkema šielbmá šaddá vuollegabbon.
Smáhkkaskuvlahárjehusaid sáhttá ovttastahttit máŋgga sierra oahppoávdnasii, dego ruovttudoalu ja birasoahpu diibmui. Eatnigiela diimmus fas sáhttá oahpahallat ovdanbuktit áiccuid ja govvendáiddus gieđahallat borramušmáilmmi ivnniid ja hámiid. Smávva smáhkkaskuvlaboddu heive vaikkoba skuvlabiebmu oktavuhtii. Ná smáhkkaskuvla doarju borramušbajásgeassima vejolašvuođaid maiddái skuvlaboradeamis ja sáhttá buoridit skuvlabiebmu árvvusatnima ja bivnnuhisvuođa. Oahppiide lea buorre deattuhit, ahte smáhkkaskuvllas eai oza rivttes ja boastto vástádusaid, muhto juohkehaš oažžu muitalit bargguid oktavuođas iežas fuomášumiidis.
Sapere-borramušbajásgeassinvuohkái vuođđuduvvan smáhkkaskuvllain mánát oahpásmuvvet iežas áiccuide ja ohppet ávkkástallat daid máŋggabealagit. Sii ožžot gelddolaš borramušeallámušaid ja roahkkatvuođa iskat ođđa biepmuid. Mánát ohppet buktit olggos iežaset buorebut ja ávkkástallat áiccuideaset addán dieđu biepmu árvvoštallamis. Smáhkkaskuvlahárjehusat maiddái oahpahit árvvus atnit biepmu ja borramuškultuvrra ja oahpásmuhttet biepmu kemiijalaš ja fysikála iešvuođaide ja daid mearkkašupmái dan áicanvullosaš iešvuođaide.
Sapere-vuohki deattuha dakkár oahppama, mii dutká ja iskkada. Dat lea ovddiduvvon Frankriikkas 9-12 -jahkásaš skuvlamánáide, muhto dat lea heivehuvvon buotahkásaččaide, árabajásgeassimis gitta rávisolbmuide. Sapere-vuogi ávkkiin leat ožžon Suomas ja Eurohpás vuordámušaid addán dutkanbohtosiid. Smáhkkaskuvla lea buoridan oahppiid attáldagaid earuhit smáhkaid ja hájaid ja válddáhallat biepmuid. Dán vuogi čuvvon áicohárjehusaid mielde mánáid ballu ođđa biepmuid vuostá lea geahppánan, sin diehtá lea šaddan máŋggabealagabbon, ja hejot skuvllas birge mánáid iešdovdu lea buorránan.
Smáhkkaskuvlenvuogis borramušaide oahpásmuvvet ovtta áiccuin háválassii. Smáhkkaáicu gieđahallo maŋimužžan, go sáhkkiivuohta smáhkemii šaddá buoremusat, go mánát besset ráfis áiccuideaset bokte oahpásmuvvat ođđa biepmuide.
Ávkkálaš ofelaččat ja lassilohkamuš (suomeksi):
