Lappi sevdnjes kulturárbi -prošeakta ja Sámemusea Siida ordnejit dábálaš olbmuide dárkkuhuvvon arkeologalašroggamiid Anáris: Olbmuin lea vejolašvuohta oassálastit nuppi máilmmisoađi áigásaš duiskkalaš soalddatbuohcceviesu dutkamušaide

Mii sávvat bures boahtin eaktodáhtolaččaide dutkat ovttas minguin Lappi soađis 1944 duššaduvvon duiskalaš soalddátbuohcceviesu bázahusaid Anáris. Oassálastiin ii dárbbaš leat ovddežis  arkeologalaš rogganvásáhus ja buot ahkásaš eaktodáhtolaččat sáhttet oassálastit (vuollel 16-jahkásaččat ovttas fuolaheddjiin).

Prošeavtta jođiheaddji professor Veli-Pekka Herva (Oulu universitehtas) čilge: “Min prošeakta geahččala áddet duiskkalaš soalddáhiid guođđin materiálalaš bázahusaide gullevaš máŋggalágan kultuvrralaš árvvuid ja mearkkašumiid. Min máŋggadieđalaš dutkanjoavku guorahallá nuppi máilmmisoađi áigásaš kulturárbbi mearkkašahttivuođa oassin Davvi-Suoma viiddit historjjálaš, kultuvrralaš ja biraslaš vuorrováikkuhusa.”

Arkeologa Oula Seitsonen (Helsset universitehtas) muitala: “Nuppi máilmmisoađi buohcceviessoguovlluid eai leat ovdal Suomas dutkan arkeologalaččat, nuppe dáfus eai daid leat dutkan eará sajis Eurohpásge. Konfliktaarkeologalaš dutkamušaid leat dábálamosit dahkan militeara čuozáhagain, dego bealuštanstašuvnnain ja soalddat- ja fáŋgaleairrain. Mii diehtit jearahallamiid vuođul, ahte duiskalaš soalddáhiid lassin soalddátbuohcceviesus leat dikšon maid Anára gili ássiid, ja ahte báiki lea dehálaš oassi báikkálaš kulturárbbi. Guovllu olbmot leat diehtán dán báikki álot, muhto kulturbiraseiseválddiin ii leamaš makkárge diehtu das ovdal jagi 2015.”

Museologa Suzie Thomas (Helsset universitehtas) lasiha: “Oassálastimearri lea ráddjejuvvon dan dihte vai buot eaktodáhtolaččat ožžot nu buorre vásáhusa ja fuolalaš rávvema roggamii go lea vejolaš addit. Báikkit divvet almmuhanortnegis, nappo jus háliida oassálastit, de lea dehálaš registreret iežas nu johtilit go vejolaš!”

Etnologa Eerika Koskinen-Koivisto (Helsset universitehtas) dadjá: “Eaktodáhtolaččaid ja báikkálaččaid jearahallamat deattuhit sierra vugiid, maid olbmot vásihit go šaddet dahkamuššii Lappi nuppi máilmmisoađi áigásaš materiálalaš kulturárbbiin.”

Roggamiid lassin fállun leat áššedovdiid logaldallamat, oahpásmuvvantuvrrat ja eará prográmma. Oassálastit galget registreret iežaset almmuhanskoviin (liŋkka). Eaktodáhtolaččat galget ordnet ieža idjadeamiset (prošeakta sáhttá dárbbu mielde veahkehit idjasaji gávdnamis) ja beaivválaš mátkkiideaset rogganbáikái.

Lea dehálaš, ahte eaktodáhtolaččat almmuhit dutkijovkui iežaset buohcuvuođain dahje dálkasiin, mat sáhttet váikkuhit veadjimii roggamiid áigge, dasgo roggan lea fysalaččat oalle garra bargu. Oassálastis galgá leat fámus astoáiggi dáhpedorbmedáhkádus, mii guoská vejolaš persovnnalaš vahágiid, ja oassálastis galgá leat tetanusboahkuheapmi addojuvvon maŋimus 10 jagi siste. Buot oassálastit galget maid vuolláičállit skovi, mainna sii mihtet oassálastit dieđalaš dutkamuššii. Searvan máksá 5 € / beaivi dahje 20 € olles vahkus. Searvanmáksu gokčá roggangoluid, bargoneavuid ja gáfestallama.

Lassedieđut:

Lassedieđut e-poasttain laplandsdarkheritage(a)gmail.com dahje telefovnnain +35850 448 7778 (Oula Seitsonen).

Oahpásmuva prošeavtta bloggačállosii http://blogs.helsinki.fi/lapland-dark-heritage/ ja čuovo min  Twitteris @DarkLapland.