Sámeguovllu divrras duovddaguovllut inventerejuvvojit dán gease - fina merkemin iežat evttohusaid kártii!

Oppa Suomas leat oktiibuot 156 duovddaguovllu, mat leat stáhtaráđi prinsihppamearrádusa (jagis 1995) mielde riikkadásis divrasat.  Sámeguovllu duovddaguovllut leat kártejuvvon 1990-logus, goas riikkadásis divrras duovddaguovlun válljejuvvojedje Bállasduoddarat, Bealdovuopmi, Bievrrašjávri ja Sáná sihke Deanuleahki ja Ohcejotleahki. Eanagotti dásis mearkkašahtti duovddaguovlun leat válljejuvvon Eanodagas Sálvvošjávrri ja Gálggojávrri boares geassesiiddat sihke Ávžžášjávrri geassesiida ja Roabijávrri gilli. Anáris eanagotti dásis mearkkašahttin leat namahuvvon Njellima gilli ja Njellimjávrri nuortalašorohagat. Dasa lassin Bielbajávrri meahccegirku oktan birrasiiguin lea eanagotti dásis mearkkašahtti duovddaoaidnámuš. Dákkár duovddaguovllut leat dál hui uhccán, iige Anára gielddas ja Sámi bálgosa guovllus leat oktage riikkadásis divrras duovddaguovlu. Dál dárbbašuvvo báikkálaš áššedovdamuš ođđa duovddaoaidnámušaid ja -guovlluid gávdnan dihte!

Kártajearahallan -liŋkka (www.eharava.fi/916) bokte beasat merket dutnje alccesat kultuvrralaččat dahje duovddalaččat divrras čuozáhagaid njuolgga vuođđokártii. Jearahallanliŋka gávdno maiddái Sámemusea Siidda neahttasiidduid ovdasiiddus (www.siida.fi). Kulturduovdagiin oaivvildit dakkár duovdaga, mii lea riegádan olbmo ja luonddu vuorrováikkuhusas. Duovddaoaidnámuš sáhttá leat hui dovddus, duovdaga dáfus áidnalunddot dahje kulturhistorjjálaččat mearkkašahtti várddoduovdda dahje -čuozáhat. Evttohuvvon duovddaguovllut ja -čuozáhagat juogustuvvojit inventerenbarggu ovdáneami mielde riikkadásis dahje eanagotti dásis divrras čuozáhahkan. Go kártemat leat gergejuvvon oppa Suomas, de stáhtaráđđi mearrida riikkadásis divrras duovddaguovlluid, mat bohtet riikkadási guovlluidgeavahanulbmiliidda ovdal gullan guovlluid sadjái.

Kártajearahallamis don sáhtát merket čuozáhagaid kártii iežat merkenvuogi mielde juogo johtolahkan, čuokkeslágan diehtun dahje viidáset guovlun. Dasa lassin neahttasiidduin lea teakstakássa, masa sáhtát čállit, manin evttohat aiddo dien duovddaguovllu, johtolaga dahje oaidnámuša. Leago čuozáhat du mielas divrras iežat jođihan ealáhusa dihte? Laktásitgo dan árvvut árbedihtui, historjái dahje báikkálaškultuvrii? Naba gos leat dán du guovllu čábbáseamos oidnosat?

Kártaliŋka lea rabas gitta 27.5.2014 rádjai, ja nuba čuozáhagaid sáhttá váldit vel mielde geassit dáhpáhuvvi eanadatbargguide. Jos háliidat vuolgit báikki ala muitalit iežat evttohan čuozáhagas, de muitte guođđit jearahallama oktavuođas maiddái iežat oktavuođadieđuid. Dalle birasovttadagas váldet dutnje oktavuođa ovdal čuozáhaga inventerema!

Lassedieđut:

Dutki Päivi Magga, 040 1801 501, paivi.magga@samimuseum.fi

Arkeologa Eija Ojanlatva, 040 1676 145, eija.ojanlatva@samimuseum.fi