Ohcejoga priváhtaskuvlla ráđđádallamat álgán
Molssaeaktun dálá suomagielat skuvllaide Ráđđádallamat Sámi Siidda ja Ohcejoga gieldda gaskkas álggahuvvojedje 8.11. 2010 Ohcejoga gieldadálus. Suoma lága mielde lea vejolaš álggahit sámegielat skuvlla ja ruhtadoarjjage lea buorre (deaddil bajilčállaga).
Sámi Siidda beales serve ráđđádallamiidda searvvi jođiheaddji Torkel Rasmussen, Esko Aikio ja Marja-Riitta Lukkari. Ohcejoga gieldda beales serve doaibmi gieldahoavda Antti Katekeetta, gieldaráđđehusa doaibmi ságadoalli Esko Härkönen ja čuvgehusdoaimmahoavda Arja Alaraudanjoki.
Sámi Siida ráhkkana ohcat Stáhtaráđis lobi ásahit priváhta sámeskuvlla Ohcejoga gildii. Vuođđooahpahuslága 21.8.1998/628 kap 3 § 7 mielde galgá ráđđádallat gielddain dakkár skuvlla ásaheamis ja Ohcejoga gielda lei Sámi Siidda bivdagis bovden Sámi Siidda ráđđádallamiidda.
Sámi Siida čilgii ráđđádallančoahkkimis iežas áigumuššan leat ásahit ovtta sámeskuvlla mas lea oahpahus guovtti báikkis sihke Ohcejotnjálmmis ja Gáregasnjárggas. Skuvla galgá fállat sihke ovdaskuvlaoahpahusa ja 1.-9. luohká vuođđooahpahusa. Skuvlavisttit galget leat fysalaččat sirrejuvvon gieldda suomagielat skuvllain, muhto sáhttet leat seammá šilljobirrasis. Skuvlla bargoveahka: jođiheaddjit, oahpaheaddjit, skuvlaveahkkit ja eará bargit galget máhttit sámegiela.
Oahpahusgiella ja hálddahusgiella galgá leat sámegiella ja eará gielat geavahuvvojit dárbbu mielde ovdamearkka dihte oktavuođas váhnemiiguin geat eai máhte sámegiela.
Sámeskuvlla oahppoplánat galget deavdit sihke Suoma ja Norgga stáhtaid oahppoplánaid gáibádusaid nu ahte skuvla sáhttá váldit vuostá sihke Suoma ja Norgga beale oahppiid, ja/dahje ovttasbargat beaiválaččat Norgga beale skuvllaiguin.
Sápmelaš bajásgeassinvuogit ja sápmelaš pedagogihkka galget leat skuvlla oahpahusa vuođđun, ja skuvla oahpaha mánáid máŋggagielatvuhtii nana ja viiddis sámegiela máhtu vuođul ja máŋggakultuvralašvuhtii nana sámi identitehta vuođul. Skuvllas áigu geavahit sápmelaš bajásgeassinvieruid ja pedagogihka/oahpahanvugiid mat dahket vejolažžan sámi kultuvrra sirdima mánáide.
Ohcejoga gieldda dálá skuvllat leat suomagielat skuvllat gos oahpahuvvo maid sámegillii. Dákkár skuvllat eai vuhtii váldde, eaige ovddit doarvái bures oahppiid sápmelaš kulturidentitehta. Sámeskuvla maid Sámi Siida áigu ásahit, nappo ii gávdno, ii Ohcejogas iige muđui Suomas. Danne ii leat sámegielat mánáin leamaš vel dásseárvosaš skuvlafálaldat suoma- ja ruoŧagielat mánáid ektui Suomas.
Priváhta sámeskuvla boahtá dieđusge, ja lága mielde fertege, čuovvut Suoma oahppoplánaid ja oahppomeriid. Dat sihkkarastá nuoraid birgema gaskadási skuvllain ja viidasebbotge alit oahpahusas. Suoma beale ássi oahppit galget oahppat suomagiela priváhta skuvllas ge unnimusat seammá bures go dálá gielddaskuvllas.
Ohcejoga gieldda njunnošat leat guhká váidalan ahte sámegielat oahpahus lea divrras gildii. Sámi Siida ges fálai gildii soahpamuša ráđđádallančoahkkimis. Sámi Siida váldá áinnas dán noađi gielddas manin ieža gohčodit sámegielat oahpahusa, ja sáhttá váldit badjelasas buot sámegielat oahpahusa Gáregasnjárgga ja Ohcejotnjálmmi skuvlabiirriin.
Ráđđádallančoahkkimis bođiige ovdan ahte dákkár sámeskuvla maid Sámi Siida áigu ásahit, birgešii ekonomalaččat bures. Jos Oahpahus- ja kulturministeriija addá Sámi Siidii lobi ásahit priváhtaskuvlla, de doaibmaruhta maid čuovvu ja stáhta gokčá oahpaheaddjiid bálkágoluid. Sámegielat oahpahusa dálá oahppiidloguin ja oahpaheaddjiidmeriin priváhtaskuvla oččošii 1,1 miljon euro doaimmaide.
Ohcejoga gielda geavaha dál 1,9 miljon euro doalahit ovda- ja vuođđooahpahus suoma- ja sámegillii golmma skuvllas Dát mearkkaša ahte priváhta sámeskuvla oaččušii eanet ruđa juohke oahppi nammii go dan maid Ohcejoga gielda geavaha dál, iige gielda dárbbaš šat geavahit ruđa sámegielat oahpahussii Gáregasnjárgga ja Ohcejotnjálmmi skuvllain.
Stáhta sáhttá maid juolludit priváhttaskuvlii vuođđudandoarjaga mainna skáhppu dahje hukse skuvlavisttiid. Ja ovdal priváhta skuvlla doaimma ja ruhtadeami stáđásmuvvama stáhta sáhttá juolludit skuvlii álggahandoarjaga. Čoahkkimis bođii maid ovdan ahte ii oro realisttalaš hukset ođđa skuvlla Ohcejotnjálbmái gos juo leat dohkálaš visttit, muhto livččii vejolaš fidnet doarjaga hukset ođđa skuvlla Gáregasnjárgii.
Ohcejoga gieldda ja Sámi Siida ovddasteaddjit leat soahpan joatkit ráđđádallamiid ođđajagemánus. Jos ráđđádallamat eai lihkostuva, de Sámi Siida joatká priváhtaskuvlla ásaheami Ohcejoga gieldda sohpamuša haga masa vuođđooahpahusláhka maiddái addá vejolašvuođaid.
Torkel Rasmussen
Sámi Siidda jođiheaddji
|
Vástit dán cealkámuššii