Nils Ole Gaup

Jurdagat ledje jo áiggil jorildan Dublina mátkki birra. Girdišilljuin; Gárdermoenis ja Kástruhpas jo áicájin oahppásiid. Áibmomátkki maid lea muosálaš ja dálki ustitlaš. Dublinas hotealla olgoboardagis heahkastutii min movttigis vuostáiváldingoallos, njunnožis Trunne ja eará fávrvut. Maiddái min gallenisit lei boahtán, ja nu dearvvaheimmet professor Šemusa. Sus ledjen gullan veahá juo ovdalis. Leamaš jierástuvvan sámegiela oahpásmuvvamii ja sápmealašvuhtii muđui-ge ja Unjárggas orodan oahppo- ja dutkanáiggiid. Doppe sus ledje guoimmit ja oahppásat, okta dain maid lei Dublinii ollen, Lindseahta Torill, geainna mun leamaš bargoskihpárin dalle ovdalis go bargen Deanu gielddas. Diehttalas ieš dat almmái gii dán mátkki ja dáhpáhusaid ja lágidemiid lei ráhkkanahttán ja diliid láhčán nu ámmátdáiddolaččat, Lemet-Jon Jovnna/Johntrygve, lei min ovddasteaddjin buot oktavuođain. Dasalassin eará oahppásat/ustibat ihtališgohte dađistaga maŋŋá go hoteallalanjaideaset ledje gávdnan, namahastán Gaskiid, Anti, Solbáhka, Uhccid/Guttoriid (Guttorm) jna.

Na mii de galggai leat áigumuššan? Ii imaš, jođiheaddjit ledje válbmen erenomáš miellagiddevaš gállenbottuid. Finaimet oahppulágadusain ja maiddái beasaimmet geahčadit rádioguovddáša. Min vuostáiváldi, Šemus, doalvvui min iežas universitehtalatnjii, kántuvrii gos midjiide lei ii dušše čuvgehusboddu muhto maid šattaimmet suohttasiid gullat go Šemus muitalattai muhtin iežas vásáhusain Várjjagis, ovddimustá Unjárggas. Logadii moadde jearahan- ja tiidačoakkáldaga maid lei čállán ja vurken iežas dutkamis ja guossástallamis. Muittašii movt son dohko álggus gárttai vuolgit ja joavdat ja makkár johtindáhpáhusaid son gárttai vásihit. Heajos geaidnokártta bagadusaid mielde jođii davve-Suoma čađa. Eai buot geainnut lean vel dalle merkejuvvon kártii, muhto ain-ge viimmat ollii Várjjagii. Ja midjiide hearvái ja čeavlin go fuomášuvvui ahte Šemus máhtii bures sámegiela.

Diehttalas mis lei hálu ja hipmu oažžut gullat movt gielladilit, namalassii guovttegielatvuohta Irlánddas dikšojuvvo politihkalaččat ja dieđalaččat ja makkár geavatlaš álgagat leat doaimmas, ja hálideimmet gullat dáin áššáiguoski ovddasteaddjiid árvvošteami das cálgá-go gálihka giella vai ii. Bealistan in sáhte cealkit ahte munje lea čielgan aiddo movt dán giela sadji ja dilli lea. Dieđus-ge oahpahuvvo skuvllain (diehto, ii-ge buot skuvllain) ja doibmiibjddjojit figgamušat ja movttiidahttinvuolggaheamit olu oktavuođain ja birrasiin. Oalgguhuvvo olu vugiid mielde, kurssaid ja gávnnademiid bokte jna. Ráđđehusa ja nuppiid ásahusaid bealis, ja ovddimustá dál go oaiveministar ieš berošta gálihka dilis, juolludovvo politihkalaš ja ruđalaš doarjja buorebut go ovdal. Dakkár lágádusat nugo universitehtat, skuvllat ja eará oahppobáikkit birra dán sullostáhta, rahčet árjjalaččat dohko ahte giella ja giela sajádat goargŋu servodatdásiin.

Radio-/TV guovddáš válddii min buorredáhtolaččat vuostá ja doppe dolvvodedje min čađa buot dán viesu lanjaid ja midjiide muitaluvvui ja čilgejuvvui man mearis ja movt sáddagat čađahuvvojit.

Váldoulbmilin lei jahkečoahkkin, mii buorremielalaččat ja ámmátdáiddolaččat čađahuvvui. Munje lei vuogas gullat jahkemuitalusas, ruhtadillin, áigumušain ovddosguvlui ja makkár ruđalaš veadju leš vuordimis. Attán rehálaš gutni ja rámi ovdagoddái buorrebarggu fievrrideamis. Nugo buohkat dihtet dorjojuvvui valgájuhkosa evttohus ovttajienalaččat. Dalle oainnán ja sávan dorvvolaš lagašbaohttevuođa min searvái.

Oktasaš mállásat ledje vuogas báikkis ja mii ávvudeimmet ja guoimmástalaimet vieruideamet mielde. Maiddái suohtastalaimet Šemusa ruovttus gos su eamit fálai njálges biepmuid ja doppe maiddái bohte ságat ja máidnasat.

Dearvuođaiguin, Ovllá