Trond Are Anti

2005 SFS jahkečoahkkima olis lágiduvvui fágalaš mátki Dublinii. Leimmet muhtin guoktelogi SFS miellahtu geat searvvaimet. Fágalaš mátkki ulbmil lei oahppat mo Irlánddas ovddidit ja nannejit gálalašgiela .

Leimmet vihtta miellahtu geat mátkošteimmet fárrolaga Deanus. Eat ožžon girdebileahtaid govttolaš haddái mearriduvvon vuolggabeaivái ja máhccanbeaivái. Šattaimet danin vuolgit beaivvi arat ja beaivvi maŋŋá mearriduvvon vuolgga- ja máhccanbeaivvi. Čájehuvvui ahte lei buorremus buohkaide go vulggiimet beaivvi arat.

Vuolláičállis lei ovddasvástádus SFS Deanu miellahttuid oažžut Dublinii ja ruovttoluotta. Lei oalle hástalus. Go vuolggabeaivvi iđđeda luovvaneimmet Deanus vuodjájit Čáhcesullo girdehápmanii, de ii lean mis eanet go guokte tiimmu dassái go girdi galggai girdilit. In lean rehkenastán ahte nissonat geavahit nu guuuhkeees áiggi iđđedis. Nissonat oaivvildedje ahte sii dárbbášit áiggi spáhkkalastit ja vuoiddadit. Aiddo dal juvssaimet girdi. Nagodin čoavdit vuosttaš hástalusa.

Ovdal go girdái njuikiimet, de fuobmái muhtin eallilan miellahttu jearralit mus lean go mun su koffara, mas ledje buot su biergasat ja eai dárbbašlaš biergasat fárus, áimmahuššan girdái. In lean dan gal oaidnán, ja in ge lean guoddán su viesus biilii. Ledjen gal iđđes smiehtadan su dálu olggobealde ahte diet dat lea albma mátkkolaš, gii ii váldde go dušše uhca mátkekoffara fárrui ja ii ge váldde buot duššiid fárrui maid ii šatta geavahit. Duohtavuohta dál lei ahte su koffar lei báhcán ruoktot. Oaivvildii ahte lei mu ja SAS Braatens sivva ja ovddasvástádus oažžut koffara Dublinii. In searvan dan divaštallamii. Gáibidii ahte čoavddán ášši seammas. Viggen čilget ahte ii leat lohpi ringet mátketele­fovnnain girdis girddedettiin. Seammá cealkagis sihke alarmerii, jearai ja gohččui. - Dát han lea katastrofa!!!!, gullo bat mátketelefovdna áimmus? Jos gullo, de ringet dán seammás ja čoavdde ášši!!!! In diehtán eará go girdis girddedettiin Čáhcesullos Oslui suoliid riŋget čoavdit ášši. Muhto oanehaččat bohtosa birra, de oaččui dát eallilan miellahttu koffara gitta hoteallalatnjii. Diet lea fas sierra muitalus, dahje orru leamen dego máinnas.

Go olliimet Dublinii maŋŋágaskabeaivvi, de lei muhtin min miellahtus erenoamáš borran­miella. Gohččo mu gávdnat muhtin puba gos besset boradit. Ii mus lean eará go viehkalit ohcat boradanbáikki. Muđuid lei mis jándor dassážii go eará miellahtut galge joavdat Dublinii. Dat áigi golai Dublina gávppiide ja boradanbáikkiide.

Beaivvi maŋŋá go eará SFS miellahtut jovde, de lei prográmmas mállásat ja divaštallan. Ofelažžan lei irlándalaš sámegielat professor Séamas Ó Cátháin. Eahket golihii mállásiidda ja buriid fágalaš divaštallamiidda. Divaštallamat eai darvána makkárge beavdegirjái.

Bearjadaga prográmma lei deavva. Doaimmat eai lean maŋŋálaga, muhto badjálaga. Iddes gallestalaimet Irlándda gálalašgiela ovddidanvuođđu­dusas Foras na Gaeilge. Ásahusa doaibma lei diehtojuohkit ja ovddidit gálalašgiela.

Das maŋŋá duopmaleimmet professor Séamas Ó Cátháin bargosadjái. Muitalii oanehaččat Universitehta birra. Eanaš áiggi geavahii muitalit su mátkki birra Unjárggas 1967/68. Čájehii dán mátkki čállosiid.

das maŋŋá gallestallaimet RTL TV ja radio doaimmahusa. Čilgejedje ásahusa doaimmaid gálalašgiela ektui.

Irlándda Norgga ambassáda lei bovden SFS miellahtuid guossái ruoktot bearjadateahkeda. Bovdehussii lei čuovvovaččat čállán áiggi hárrái: tiibmu 19.30- 20.30. Min ofelaš čilgii ahte galgat boahtet justa tiibmu 19.30 ja vuolgit maŋŋemušmearis tiibmu 20.30. Eat dal mii joavdan vuos justa dan áigái, ja eat ge mii ádden vuolgit maŋŋemušmearit tiibmu 20.30.

Go viimmat joavddaimet Norgga ambassáda Trulsa guossái, de rávkkai midjiide bures boahttin su báikái. Muitalii ahte dát lea min ruoktu maid ja ahte mii galgat dovdat iežamet ruovttus dán báikkis. Dan mii gal válddimet duođas ja čuovuimet su ávžžuhusa. Guosuhii smávva láibbážiid ja njálgga jugástagaid. Boraimet buohkat gallás ja časkadeimmet goikku vel. Muhtimat fuobmájedje go nohkkot, de lea gievkkanis eambbo. Boradettiin muhtin dáikkihii ahte min ofelaš lei čilgen ahte galgat vuolgit maŋŋemušmeari tiibmu 20.30. Tiibmu lei dalle logi. Buohkat eai lean mielas vuolgit dalle juo.

Lávvardat prográmmas lei SFS jahkečoahkkin ja mállásat. Iđitboddu geavahuvvui gávppiide. Das maŋŋá lei SFS jahkečoahkkin. Eahkedis ledje oktasašmállásat. Muđuid geavahuvvui eahket divaštallat fágalaš áššiid.

Sotnabeaivve iđit vulge SFS miellahtut ruoktot, earret Deanu miellahtut. Mii máhccaimet ruoktot easka vuossárgga. Doaivvun buohkat bohte dearvan ruoktot.

Dearvuođaiguin

Trond Are Anti