På norsk In English

Artihkalráidu Min Áiggis/Ávviris sámi skuvlahistorjjá birra
19. oassi - prentejuvvon Ávviris 13.10.2010

Ávvir joatká dál artihkalráiddu sámi skuvlahistorjjá birra, mii álggahuvvui Min Áiggis 2007:s, ja jotkkii Ávviris 2009:s. Artihkkaliid vuođđun leat muitalusat mat leat čohkkojuvvon prošeavttas "Sámi skuvlahistorjá". Dás leat ollu sitáhtat girjjiin ja girjemánusiin, ja mii čujuhit girjjiide mas dat lea váldon (SSH-1, SSH-2 jna.), vai sáhttibehtet ohcat olles muitalusaid doppe.

Girjjiid muitalusaid ja artihkalráiddu gávnnat maiddái interneahtas: http://skuvla.info.

Lea doaimmahusjoavkku jođiheaddji, Svein Lund, gii doaimmaha dán artihkalráiddu. Muđui leat doaimmahusjoavkkus mielde Elfrid Boine, Siri Broch Johansen ja Siv Rasmussen.

Girkoolbmot bealuštit sámegiela

Girkus lei ovdal stuora fápmu skuvlla badjel, sihke dáža ja erenoamážit sámi ohppiide. Risttalašvuođamáhttu lei guovddaš fága ja 1889 rádjái lei suohkanbáhppa álo skuvlastivrra jođiheaddji. Guovlodásis lei bisma skuvladoaimmahaga bajimus hoavdan ovdal go skuvladirektevraámmat álggahuvvui 1860:s. Maŋŋil lei báhppa máŋga jagi skuvlastivrra miellahttun ja bisma lei mielde bismagoddedirekšuvnnas, mii doaimmai bismagotti skuvlahálddahussan. Máŋga skuvlahálddašeaddjis lei maiddái teologalaš oahppu.

Sin gaskkas lei iešguđet oainnu dan birra galge go sámit oažžut oahpahusa iežaset gillii vai galge go dáruiduhttojuvvot. Goappašat bealit ákkastalle belohahkii oskkolaččat, ahte Ipmil ii ipmirdan sámegiela dahje ahte juohke álbmogis lei vuoigatvuohta oahpahussii dan gillii "maid Ipmil lei bidjan sin váimmuide".

Dán artihkkalis mii galgat guorahallat muhtin báhpaid, sárdneolbmuid, miššonearaid ja bismmaid geat ákkastalle sámegiel oahpahusa bealis. Buot sitáhtat leat girjjis Sámi skuvlahistorjá 4.

Vuosttaš dovddus miššoneara sámiid gaskkas Norggas lea Thomas von Westen, mii celkii cielgasit ahte sámit galget oahpahuvvot iežaset eatnigillii. Son deattuhii dušše risttalašvuođaoahpu sámegillii, son ii oro beroštan das ahte sámit galge oahppat dárogiela. Leat báhcán unnán čállosiid su maŋŋá, ja mii eat leat gávdnan makkárge čállosiid gos son bealušta iežas giellaoainnu. Sihke bisma gii lei von Westena áiggis ja bismma maŋisboahtti ledje ángiris dáruiduhttit.

"Duohta hállu gullat Ipmil sáni iežaset gillii"

Von Westena miššonearaid gaskkas lei Knud Leem, ja son čálii ollu eambbo go iezas hoavda. Leem čálii:

Sis (sápmelaččain) lea duohta hállu gullat Ipmil sáni iežaset gillii. Dát vuhtto čielgasit dain máŋggain gatnjaliin maid čirro go oahpaheaddji, gii máhttá sámegiela guđii sin. ...

Gávdnojit olbmot geat oaivvildit ahte sápmelaččaide oahpahit min kristtalašvuođa váldoosiid iežaset gillii lea dahku mii lea rámidan veara ja dárbbašlaš diehtemeahttun olbmuid čuvgehussii; muhto leat maid sii, geaid mielas dakkár bargu lea áibbas dárbbašmeahttun, ja sii čuoččuhit ahte galggašii fidnet sápmelaččaid oahppat dušše min dánskkagillii. Sii, geaid mielas diet maŋit čuoččuhus lea mangeláhkái riekta, iktet dalle diehtemeahttunvuođaset sápmelaččaid árbevieruin, fitnuin ja orrunbáikkiin. Dánskkagillii hárjehit sápmelaččaid, erenoamážit bádjesápmelaččaid, nu bures ahte sii áddešedje dánskagielat sártniid ja katekisašuvnnaid mat dasto livčče sámiide vuđolaš čuvgehussan ja buorideapmin, lea njulgestaga veadjemeahttun...

Dasa lassin boahtá dát: mii háliidivččiimet gal buohkat Ipmila sániid gullat iežamet eatnigillii. Livččii gal midjiide hui lossat ja váivi jus mis ii livčče šat makkárge vejolašvuohta váldit vuostá Ipmila sániid iežamet eatnigillii nugo mii mánnávuođa rájes leat hárjánan, muhto jus mii ráŋggáštussan fertiimet bákkus gullat ja oahppat daid amas gillii. Juohke jierpmálaš olmmoš ádde ahte ferte leat seammaláhkái sápmelaččaide, ja ahte sii vissásit dovdet buoret jeđđehussan, stuorat illun ja čiekŋalut buorideapmin go gullet Ipmila sániid iežaset gillii, go jus Ipmila sániid gullat amas gillii, mas unnán ja muhtumin ii báljo maidege ádde. Ii oktage sáhte duođaštit dan buorebut go mun, go lean ieš oaidnán makkár erenoamáš árvvuin sápmelaččat guldalit go sidjiide sárdnidan ja oahpahan sin iežaset gillii, go baicce eanáš háve go rohkosboddu ja ipmilbálvalus lea dánskkagillii eai čájet (oaivvildan badjesápmelaččat) dađe eanet gutni. Dalle soames háve čohkkádettiin ođđet dánskkagielat sálbmagirjjiiguin vulos bajás gieđas dan botta go báhppa sárdnida ...

Dánska skuvlaolmmái gii ii ádde sámegiela, sáhtášii gal mánáide oahpahit dánskkagielat girjjis lohkat, muhto ii sáhte čilget sidjiide maid sánit mákset sámegillii, ja dalle ii leat su oahpahus eambbo go čuoddji biellu dahje skilaideaddji divga.

Peter W. Deinboll
(Govva: Finnmark fylkesbibliotek)

Bismmat bealuštedje guovttegielatvuođa

1700-logu gaskamuttus šattai Ludvig Harboe bisman, ja son lei vuosttaš gii ákkastalai guovttegielatvuođa bealis sámiide. Son čálii 1748:s bagadusastis ođđa miššonearii:
«Miššuneara ieš bargá viššalit sámegiela ja suomagiela oahppat, go nu son sáhttá alcces gullevaš sápmelaččaide sakka stuorát áhpun ja ovdamunnin, sin oahpaheamis ja ávdugasvuođa áššis. Nu maiddái son gohčču skuvlahoavdda oahpahallat dan giela man sápmelaččat ipmirdit. Goitge ii galgga dánskagiella healbaduvvot sápmelaččaid gaskkas ge, galgá baicca čavgadit bearráigehččot ahte sii ohppet maiddái dan.»

Sullásaš oaidnu lei su maŋisboahtti Johan Ernst Gunnerus, gii 1759:s celkkii ahte sámit gal berrejedje oahppat dárogiela, muhto «lei imaš go galgat bágget sin guođđit eatnigielaset, man sii ráhkistit seammaláhkái go buot máilmmi álbmogat ráhkistit eatnigielaideaset.»

Muhto Gunnerus maŋŋá hálddašedje máŋga jagi dáruiduhttit girkkus ja skuvladoaimmahagas, ja oahpahus sámiide manai maŋosguvlui. Mathias Bonsach Krogh, gii lei vuosttaš sierra bisma Davvi-Norggas, háliidii rievdadusa ja álggahit sámegiel oahpahusa fas. Deháleamos áŋgirušši álggahit fas sámegiel oahpahusa 1800-logu álggos lei Peter Wogelius Deinboll, gii 1816 bođii Čáhcesullui suohkanbáhppan. Son čállá Seminarium lapponicum birra, mii oahpahii oahpaheddjiid ja miššonearaid sámi guovlluide:

Dađi bahát lea dát boahttevaš oahpaheddjiid šaddadanskuvla loahpahuvvon juo 50 jagi áigi. Álggahuvvui dakkár oaidnu, ahte sápmelaččat galge oahppat dárogiela, ja dušše dárogielat girjjit galge juhkkot sidjiide. Báhpat galge, vaikko vel eai ádden sámegiela, oahpahit sámi oahpaheddjiid, ja sii fas oahpahit mánáid, ii sin iežaset gillii, muhto sidjiide amas gillii. Morašlaš váikkuhusat, oppalaš diehtemeahttunvuohta ja oskkolaš goarráneapmi, čájehit dán vuogi boasttuvuođa, ja man veadjetmeahttun lea jávkadit giela mii lea čižžemielkki mielde njammojuvvon, mii máttuin leamaš bassin, ja maid velá sápmelaččat ge eai luoitte rieviduvvot.(SSH-4)

Dan vuođul ákkastala de Davvi-Norgga oahpaheaddjiskuvlla álggaheami bealis, mas galggai leat oahpahus sihke dárogielas ja sámegielas.

"Giella maid Ipmil lea bidjan sin váimmuide"

Thomas von Westena maŋŋá lei girkoolbmuid gaskkas Nils Vibe Stockfleth eahpitkeahttá dat gii dagai stuorámus barggu sámi oahpahusa ovddas. Báhppan Finnmárkkus geavahii sámegiela, son jorgalii risttalaš čállosiid ja almmuhii sámegiel Áppesa ja grammatihka.

Báhppan Stockfleth beroštii vuosttažettiin kristtalašvuođa viidáneamis, ja vuosttaldii garrasit ahte osku galggai boastut geavahuvvot politihkalaš áigumušaiguin:
Go sápmelaččaide áigu dušše sárdnut ipmila sáni dárogillii, nu guhká go álbmoga giella lea sámegiella, de lea čielggas ahte dás lea eará áigumuš, ja čatná de alimus buori sárdnuma, oskku, eavttuide dahje gáibádusaide nu mo min áiggis, go guoská eará nášuvnnaide, dahje álddámet guoski, «de celkojuvvo dát barbarisman», namalassii ahte álbmot galgá dál bággejuvvot heaittihit gielas. Ii gula gal báhppii ii ge oahpaheaddjái, oskkuoahpaheaddjin, ahte galget go sápmelaččat oahppat dárogiela vai eai; muhto lea sin geatnegasvuohta cealkit Ipmil hearrá sáni dan gillii maid mánát ja álbmot áddejit. Jos dát eai hálddaš dárogiela, de lea oskkuoahpaheaddji geatnegasvuohta alcces háhkat máhtu das, nu ahte vuosttažettiin kristtalašvuođa viidáneapmi ii goazahuvvo ja ahte buolvvat eai galgga jápmit beallemuddui čuvgehuvvomin dahje beallemuddui dáruiduhtton báhkinin.

Ii oktage alit fápmu leat fápmudan dahje addán vuoigatvuođa báhpaide, sielumorašteddjiide ja skuvlaoahpaheddjiide geavahit evangeliuma vearjun politihkalaš bálvalusas. Evangelium ii galgga leat čatnon erenoamáš álbmotlaš dahje politihkalaš áigumušain! Čuđiid jagiid vásáhusat ja duođašteamit leat buorremuddui oidnosis, ahte álbmot ii sáhte šaddat kristtalažžan giela haga maid Ipmil oktii lea bidjan sin váimmuide ja sin baksamiidda.

Bajábealde sitáhta lea čállosis mas Stockfleth vuostálastá Stuoradikki mearrádusa 1851:s mii álggahii ain nanuset dáruiduhttinproseassa. Sii geat su áiggi maŋŋá ákkastalle sámegiela skuvlageavaheami bealis, dahke dan opposišuvdnan doaibmi našunála politihkkii. Okta dain gii garrasepmosit vuosttaldii dáruiduhttima mii fas lei boahtán ollásit, lei Stockfletha maŋisčuovvu Oslo universitehta sámegieloahpaheaddjin, Jens Andreas Friis. 1887:s son čálii:
«Áiggun dás ja álo boahtteáiggis, šaddos dal mot šattaš, vuosttaldit dan skuvlagohččosa man dál čuvvot. Mun áiggun buhtistit oamedovdun, go in áiggo guoddit ovddasvástádusa mii livččii jos in vuosttaldivčče dasa.»

Nils V. Stockfleth
(Gova luoikan Riksarkivas)

Leago midjiide norgalaččaide gudnin?

Maiddái maŋŋil ledje muhtin guovddáš olbmot girkus geat vuostálaste dáruiduhttima, muhto vuoitáhalle. Daid gaskkas lei bisma Johannes Skaar, gii álggahii Norgga Sámemiššovnna, báhppa Jens Otterbech, gii doaimmahii girjjiid Fornorskningen i Finmarken ja Kulturverdier hos Norges Finner, su ovttasbargi sámemiššovnna sárdneálmmái ja oahpaheaddji Johannes Hidle, suohkanbáhppa ja boazodoallobearráigeahčči Kristian Nissen ja Sámi álbmotallaskuvlla vuosttaš rektor, Ottar Bondevik. Buot dát olbmot čálle aviissain ja girjjiin dáruiduhttinpolitihka vuostá ja mii bájuhit sin Sámi skuvlahistorjjás. Dás ii leat sadji bájuhit buohkaid, muhto mii loahpahit dás Johannes Hidle sitáhtain:

Maid dakkár oahpahus daguha? Muhtun moattis geain leat erenoamáš buorit oahppanláhjit ja vejolašvuođat beassat joatkkaoahpuide, sii ohppet dárogiela bures, muhto sii geain eai leat dakkár návccat, bázahallet álbmotskuvllas eai ge beasa makkárge eará skuvllaide. Sii báhcet diehtemeahttumis ja fuollameahttumis olmmožin, dakkárin geain ii leat dábálaš olmmošlaš ovdáneapmi, dego vuolit dási olbmot geat hejošit iežaset ja geaid earát hejošit.

Leago midjiide norgalaččaide gudnin meannudit sápmelaččaiguin dáinna lágiin?

J. A. Friis
(Gova luoikan Riksarkivas)

Olggoštuvvon servodagas

David Stubseid lei oahpaheaddjin Kárášjogas 1944 rádjái. Son lei garra dáruiduhttima bealušteaddjin. Maŋŋil soađi barggai Fredrikstads ja go Skuvladoaimmahaga ovttastahttinlávdegoddi 1948:s evttohii oahpahus sámegillii, de son čálii guhkes reivve Girko- ja oahpahusdepartementii ja vuostálastii dan evttohusa:
Jos sámegiella fas dál fievrreduvvo skuvlii giellaseaguhusguovllui, de sápmelaččat olgguštuvvojit joatkkaoahpahusas man sii oččoše dáčča skuvllain, sáhttá dadjat ahte sápmelaččat šaddet olgguštuvvot servodagas. Sápmelaččat geat leat ožžon oahpahusa iežaset eatnigillii, ja dasa lassin šaddan oahppat amas giela – dárogiela – sii eai sáhte oahppat dan amas giela nu bures ahte sii birgeše gilvvus dáčča ohppiiguin, geain lea dárogiella eatnigiellan ja leat bargan dušše dainna skuvllas. (Ii vel almmuhuvvon)


1. artihkal: Manne sámi skuvlahistorjá?
2. artihkal: Diehtemeahttunvuohta loahpa haga
3. artihkal: Lullioahpaheddjiid deaivadeapmi sámegielain
4. artihkal: Sámegiela álgooahpu álgu
5. artihkal: Boazodoallooahpu álgu
6. artihkal: Sámi fidnooahpus dáža fidnooahppun
7. artihkal: Rahčan sámi gymnása ovddas
8. artihkal: Dárogielat sámiid skuvlavásáhusat
9. artihkal: Vuosteháhku sámegillii ja kultuvrii
10. artihkal: Amas máilbmi
11. artihkal: Sámi oahpaheddjiid birra
12. artihkal: Internáhttaeallin
13. artihkal: Sámi oahppit givssiduvvon
14. artihkal: Sámi sisdoallu oahpahusas
15. artihkal: Oahppi dulkan
16. artihkal: Mo mánát heite sámásteames
17. artihkal: Ipmil ii ipmir sámegiela
18. artihkal: Dáruiduhttiid oaivilat
19. artihkal: Girkoolbmot bealuštit sámegiela
20. artihkal: Sámi oahpaheaddjit dološ áiggis
21. artihkal: Internáhttaeallin dološ áiggis
22. artihkal: Sámi oahppit erenoamášskuvllain

Sámi skuvlahistorjá 1
Sámi skuvlahistorjá 2
Sámi skuvlahistorjá 3
Sámi skuvlahistorjá 4
Sámi skuvlahistorjjá váldosiidu