På norsk 
In English 
Po polsku
Artihkalráidu Min Áiggis / Ávviris sámi skuvlahistorjjá birra
2. oassi - prentejuvvon Min Áiggis 06.10.2007
 |
Dovddat go sámi skuvlahistorjjá?Dán artihkalráiddus muitaluvvo skuvlafearaniid ja vásáhusaid birra, mat leat čohkkojuvvon prošeavttas Sámi skuvlahistorjá. Dán rádjái lea almmuhuvvon guokte girjji ja jurdda lea almmuhit vel golbma girjji Norgga bealde sámi skuvlahistorjjá birra. Sáhtát lohkat eambbo dán birra interneahtas: http://skuvla.info.Mii leat ain čoaggime dieđuid, ja jus jurddašat ahte don leat vásihan juoidá skuvllas mii berre leat mielde Sámi skuvlahistorjjás, válddes oktavuođa minguin. Min Áigi áigu buktit ovdan bihtáid das maid mii leat gávdnan dan historjjás. Dan mii dahkat fáttáid mielde, omd. internáhtaeallin, boazodoallooahppu jna. Dás leat ollu sitáhtat girjjiin ja girjemánusiin, ja mii čujuhit girjjiide mas dat lea váldon (SSH-1, SSH-2 jna.), vai dii geat háliidit sáhttibehtet ohcat olles muitalusaid doppe. Lea doaimmahusjoavkku jođiheaddji, Svein Lund, gii doaimmaha dán artihkalráiddu. Muđui lea doaimmahusjoavkkus mielde Elfrid Boine, Siri Broch Johansen ja Siv Rasmussen. |  |
Nugo Jon Ole muitala máhce eatnasat jođánit lulás. Muhto earát fas báhce ja muhtimat leat dál orron 40-50 jagi Sámis.
Eatnasat bohte njuolga oahpaheaddjiskuvllas dahje sis ii lean go gymnása, ja máŋggas eai lean leamaš davvin ovdal go galge álgit oahpaheaddjin. Visot lei sidjiide amas; luondu, kultuvra, giella. Dušše skuvlagirjjit ja oahppoplánat ledje seamma go Lulli-Norggas. Sii geahččaledje buorremus lági mielde dahkat barggu maid ledje ožžon.
Máŋggas sis oidne ahte juoga lei boastut ja ahte sis ii lean vuođđu addit ohppiide heivolaš oahpu. Muhto dán sii eai mieđihan ohppiide eai ge váhnemiidda. Ohppiide oahpaheaddjit ovddastedje stáhta ja fámu. Čoaggidettiin artihkaliid Sámi skuvlahistorjái ožžon muitalusa, mas bođii ovdal ahte muhtin oahpaheaddjibára leigga dalle leamaš dáruiduhttinpolitihka vuostá. Čájehin dan olbmái, gii lei leamaš sudno oahppin measta 50 jagi áigi, ja son celkkii ná:
"Easka dán jagi (2003) lean beassan lohkat girjjážiid Sirpmá-muittuiguin, maid dát oahpaheaddjit leat ráhkadan. Lei okta ášši mii duođaid hirpmástuhtii mu go lohken daid. Dat lei ahte sii oaivvildedje ahte oahpahus galggašii leat sámegillii. Sii ledje duođaid dáruiduhttinpolitihka vuostá, maid bággehalle čađahit. Dan han mii oahppit eat ipmirdan dalle. Midjiide han ledje oahpaheaddjit fámu ovddasteaddjit, mii eat oaidnán sin geat ledje oahpaheddjiid bajábealde, eat ge lágaid ja njuolggadusaid mat stivrejedje sin. Mii jáhkiimet ahte lei oahpaheddjiid sivva. Ledje go sii duođaid dakkárat geat beroštedje sámegielas ja kultuvrras? Ferten dadjat ahte mis ohppiin ii lean dakkár ipmárdus."
(Per Edvind Varsi muitalus, SSH-1)
 |  |
| Boares Buolbmát skuvlainternáhtta (Govva: Ivar Skotte) | Per Edvin Varsi (olgeš bealde) muitala: "Geasset ledjen Einar Gullichsena fárus oaggumin. Dalle leimme máilmmi buoremus skihpáraččat, muhto dálvet skuvllas ii lean dilli seamma buorre." (Govva: Sissel Gullichsen) |
Odne lean fas leamaš álbmotskuvlainternáhtas ja lean oahpahan vuosttaš luohkás. Buotdiehtivuođa ovddasteaddjin lean čužžon vihttánuppelot máná joavkku njeaiga, ja mus lei katehtas - ieš buotfámu symbola - mu ovdabealde.
Ledjen dievva mielas deavdit saji mii lei báhcán guorusin jávkán váhnemiid maŋŋá, muhto mus eai lean makkárge eavttut. Dasa lei mu giellamáhttu beare heaittogin. Ii veahkehan ahte mus lei eksámen universitehtas. Duohta dilis ledjen oalle veahkeheapme. ...
Iežan heajus sámegiel cealkimiin geahččalin dadjat moadde ustitlaš sáni unna mánáižiidda, muhto ii boahtán makkárge reakšuvdna mu sániide ii ge mu modjái. Deiven dušše fal vihttanuppelot čalbmepára mat oktilis čuvvo mu ja buot mu lihkadusaid jearri imaštallamiin. Makkár jurddagat orro daid gáivi geahčastagaid duohken? Stuora bárdni duogimus reŋkkus orui háliideame dadjat: «Manne mii fertet čohkkát nu guhká siivvot? Dat ii heive midjiide badjemánáide. Dasa lassin logaiga áhči guovttus etniin čielgasit ahte mii galggaimet vázzit skuvlla.»
(Ottar Bondevika muitalus, lasseartihkal SSH-5:ii)
"Oahpaheaddjit váilo olles riikkas, ja aviissain ja radios ávžžuhedje ahte maiddái olbmot geain lei artium, realskuvlaeksámen dahje sullasaš, sáhtte dieđihit iežaset bargin dainna ulbmiliin ahte ođđasit hukset skuvlla davvin. 1946:s mun lávkejin boares Midnattsol nammasaš fatnasii Ålesunddas, koaffar gieđas ja Finnmárkku skuvladirektevrra telegrámma lupmas. ...
... Bráhkkagávpot, mii lei nu jaskat ja ránis iđitbottas, amas giella mii mu beljiide lei dovdameahttun giellan, dát mus bokte dovddu ahte ledjen guhkkin eret ruovttus, ledjen Norgga rádjeriikkas. Mus gorut čagalduvai go ledjen nu jierásmuvvan. Go diibmu lahkanišgođii ovcci, de čuojahin skuvladirektevrakantuvrii - doppe vástidii skuvladirektevra ieš ja son sávai munnje buresboahtima sunnfjorddialeavttain (fas dakkár vuorddekeahtes vuostálasvuohta). ...
Aarseth muitalii munnje ahte galgen oahpahit Álddanjárgga skuvllas Unjárgga gielddas ja mii lei guovtteluohkát giliskuvla, ahte skuvlavisti lei bráhkka mas lei okta klássalatnja ja oađđinlatnja ja gievkkan oahpaheaddjái. Eanaš skuvlamánát ledje sámi/dáru guovttegielalaččat, muhto "eai buohkat lean nu stargasat dárogielas", son lasihii. Muđui eai lean eará rávvehusat álgoálgái earret ahte mus lei deaŧalaš bargu ja ahte galgen dahkat mu buoremusa. ...
Mun vihkon ahte ledjen boahtán sosiálalaš servvoštallanvuohkái mii munnje lei áibbas amas ja mu jierbmi ii nagodan čielggadit dáid áššiid. Nugo máŋggas earátge, de mun bohten njuolgga gymnásas ja illá ledjen fitnan olggobeal Sunnmøre gilieallima. Mun in báljo diehtán maidige Sámi birra. Mun ledjen gal lohkan Friisa romána - Fønhusa girjji ja eará mátkegirjjálašvuođa - ja mun ledjen guldalan sámemiššuvdnabargiid, muhto mun fuomášin fargga ahte dát eai lean doarvái buorit dieđut mu atnui. Ja mun in lean pedagogage. Mu iežan dihtomielalašvuohta ja morálalaš kompássa, maid ruovttus ledjen fievrán, ledje mu navigerengaskaoamit."
(Harald Eidheima muitalus, SSH-1)
 | Harald Eidheim luohkáinis Buolbmágis. Oahppit leat: Nils Johannes Porsanger, Frøydis Aslaksen, Ingrid Dolonen, Elna Holmgren, Marit Tapio, Edvin Johnsen. (Govva luoikan Harald Eidheim) |
Mu vásihusat lea Máttanorgalačča, nu mo mun oahpaheaddjin šadden doaimmahit iehčan vuosttas barggu skuvlaviesus 20 jagi das ovdal. Báiki lei Leavdnja ja luohkká 8B: 32 oahppi geat dál galge čađahit maŋimus guokte jagi gieskat álggahuvvon 9-jahkásaš skuvllas.
Imašlaš Finnmárku. Dego livččen boahtán olgoriikii: Buohkat máhttet dárogiela. Ehpet dárbbaš hállat suoma- dahje sámegiela, dieđihedje midjiide.
Šadden dallánaga jegolaš šešántan ja válden badjelasan dáža geatnegasvuođa duođalaččat. Dás ii leat dárbu suoma- ja sámegillii. - dassážii go internáhtahoavda muitalii ahte sin eatnigiella lea sáme- ja suomagiella, ja internáhta sin nubbi ruoktu. Dál 20 jagi maŋŋá, sáhttá gal millii ain čuohcit.
Dan áigásaš dážaskuvllas ii lean sadji birasohppui ja eará kulturáddejupmái, dušše dasa maid dalaš oahppogirjjit muitaledje riektan. Ja dasa lassin, maid ba gal áiddoálgán máttanuortalaš oahpaheaddji diđii Porsáŋggu ja Finnmárkku birra.
Mu boahtin Finnmárkui šattai apmasaččaid deaivvadeapmin. «Juo, odne lea 20 jagi dan rájes go duiskalaččat bolde dán báikki", muitalii buvdaeaiggát ja káfevuovdi, njorredettiin káfe midjiide, hirpmahuvvan máttadážaide. Aiddomáhttáhuvvon oahpaheaddjin dohkkiimet oahpahit dáža skuvllas, muhto diehtemeahttumat leimmet dan birrasis mas oahppit ledje bajásšaddan, ja kulturáddejumi haga.
Dát šattai dađistaga ruossan, muhto maid garra movttiidahttimin guorahallat Porsáŋggu, Finnmárkku ja Davvi-Norgga. Šadden ohcat dieđuid ja áddejumi ovddešáiggiid dáhpahusain. Dalle riegádin historjádutkin. (Anders Ole Hauglid muitalus, SSH-5).
"Ii lean álo álki oažžut oahpaheddjiid muhtun doaresbealbáikái máilmmis. Eai lean galle finnmárkulačča geat bohte dohko, dávjá ledje lullinorgalaččat geat hupme lávlu suopmaniid ja geain ledje libardeaddji lihkastagat. Muhtumat borre stuolá ja stára málisin, ja earrásat ges liikojedje rabasjulggiid vázzit birra jagi. Mii oahppit oaččuimet ođđa jurddafáttáid ja fuobmáimet ollu maid beasaimet boagustit friddjaminuvttaid. Diet oahpaheaddjit gal sihkkarit eai diehtán buorebut go mii ge ahte Láhpi 1845' olmmošlohkan čájehii ahte 60,6 % suohkanássiin ledje sápmelaččat."
(Lone Hegga muitalus, SSH-2)
1. artihkal: Manne sámi skuvlahistorjá?
2. artihkal: Diehtemeahttunvuohta loahpa haga
3. artihkal: Lullioahpaheddjiid deaivadeapmi sámegielain
4. artihkal: Sámegiela álgooahpu álgu
5. artihkal: Boazodoallooahpu álgu
6. artihkal: Sámi fidnooahpus dáža fidnooahppun
7. artihkal: Rahčan sámi gymnása ovddas
8. artihkal: Dárogielat sámiid skuvlavásáhusat
9. artihkal: Vuosteháhku sámegillii ja kultuvrii
10. artihkal: Amas máilbmi
11. artihkal: Sámi oahpaheddjiid birra
12. artihkal: Internáhttaeallin
13. artihkal: Sámi oahppit givssiduvvon
14. artihkal: Sámi sisdoallu oahpahusas
15. artihkal: Oahppi dulkan
16. artihkal: Mo mánát heite sámásteames
Sámi skuvlahistorjá 1
Sámi skuvlahistorjá 2
Sámi skuvlahistorjá 3
Sámi skuvlahistorjjá váldosiidu