På norsk In English

Artihkalráidu Min Áiggis/Ávviris sámi skuvlahistorjjá birra
31. oassi - prentejuvvon Ávviris 03.08.2013

Ávvir joatká dál artihkalráiddu sámi skuvlahistorjjá birra, mii álggahuvvui Min Áiggis 2007:s, ja jotkkii Ávviris 2009:s, 2010:s ja 2011/12:s. Artihkkaliid vuođđun leat muitalusat mat leat čohkkojuvvon "Sámi skuvlahistorjá"-prošeavttas. 2013 giđa almmuhuvvo 6. ja maŋimus girji ráiddus mas leat muitalusat ja artihkkaliin Norgga bealde Sámi skuvlaeallimis. Dáin artihkkaliin leat ollu sitáhtat girjjiin, ja mii čujuhit artihkkaliidda main dat lea váldon, vai sáhttibehtet lohkat olles muitalusaid doppe.

Lea Sámi skuvlahistorjjá váldodoaimmaheaddji, Svein Lund, gii doaimmaha dán artihkalráiddu. Muđui leat doaimmahusas mielde Elfrid Boine, Siri Broch Johansen ja Siv Rasmussen.

Álbmotallaskuvla dáruiduhttima ovddas

Go gullá ja lohká ovddeš ohppiid vásáhusaid vuođđoskuvllas ja eará skuvllain, de fuomáša ahte sii geat leat vázzán álbmotallaskuvlla, muittašit dan buorren skuvlan. Álbmotallaskuvllas dávjá eai leat leamaš árvosánit ja čavges lohkanmearri. Goitge – dehe soaitá jur danne – muitalit ollugat ahte sii jagis ohppe eanet álbmotallaskuvllas go eará skuvllain. Olluhiidda lei álbmotallaskuvla áidna oahppu man vázze maŋŋel vuođđoskuvlla, earáide lei álbmotallaskuvla dego bálggis joatkkaoahpuide, omd. oahpaheaddjiohppui.

Álbmotallaskuvla lea erenoamáš skuvlašládja mii vuosttažettiin lea leamaš Davviriikkain. Vuosttaš álbmotallaskuvla álggahuvvui Danmárkkus 1844:s, Norggas fas 1864:s. Norggas leat leamaš golmmalágán álbmotallaskuvllat. Vuosttaš ledje friddjajurddašeaddji (frilynte) álbmotallaskuvllat, vuođđudeaddji N.F.S. Grundtviga jurdagiid mielde. Maŋŋil bohte molssaeavttut, risttalaš nuoraidskuvllat ja ámtaskuvllat/fylkkaskuvllat.

Davvi-Norggas leat leamaš buot golbma šlája, ja buot skuvllain leat leamaš sámi oahppit. Maid leat dát skuvllat mearkkašan sámi ohppiid ovdánahttimii ja identitehtii? Dása lea váttis vástidit ja min dieđu mielde ii oktage lea namuhanveara dutkan dan ášši. Muhto Sámi skuvlahistorjá-girjjiin leat muhtin sámi oahppit geat leat muitalan iežaset álbmotskuvlaáiggis ja 6. girjjis mii leat guorahallan guđa skuvlla Romssas ja Finnmárkkus ja geahččalan gávnnahit mo dat leat doaibmán sámiid ektui. Dán artihkkalis mii namuhit golbma sis: Finnmárkku / Nuorta-Finnmárkku fylkaskuvlla, Solhov ja Sámi álbmotallaskuvlla.

«Ávkin Finnmárkku nuoraide»

1875:s Álttá suohkanbáhppa Frost vuolggahii jurdaga ásahit ámtaskuvlla, «ávkin Finnmárkku nuoraide». Finnmárkku ámtaskuvla álggahuvvui 1876:s ja lei čuohtejagimolsuma rádjái gaskkohagaid Álttás ja gaskkohagaid Čáhcesullos. Dan áigodagas ledje skuvllas badjel 1000 oahppi, ja dain ledje dieđihuvvon leat 200 sápmelačča dehe láddelačča. Vaikko dat lohku soaitá ge unnibun dieđihuvvon go duođai lei, de lea čielggas ahte olmmošlogu ektui ledje eanet dáččasogalaš oahppit go sámi ja látti oahppit.

Skuvlaplánas man fylkkadiggi mearridii 1891:s daddjo hui čielgasit §2:s: «Sámi ja látti ohppiid ii galgga váldit skuvlii almma sin máhttimis nu bures dárogiela ahte ožžot ávkki oahpahusas.»

1900:s mearridii Finnmárkku fylkkadiggi ásahit guokte skuvlla, Oarje-Finnmárkku ámtaskuvlla ja Nuorta-Finnmárkku ámtaskuvlla. Goappašat skuvllat ledje doaimmas soađi rádjái, vaikko namat rievdaduvvoje ge fylkkaskuvlan, ja Nuorta-Finnmárkku fylkkaskuvla šattai 1936:s Svanvik ungdomsskole.

Oarje-Finnmárkku fylkkaskuvla lei čađat Álttás. Dan 38 jagis go skuvla doaimmai, ledje das 800 oahppi. Dain leat 80 dieđihuvvon sámegielagin dehe láttegielagin. Das oaidná ahte skuvla lei ovddemus dárogielagiid váste. Čilgehusas 1928:s čálii Nuorta-Finnmárkku fylkkaskuvlla skuvlastivrar Bremer Oarje-Finnmárkku fylkkaskuvlla birra: «Dán skuvlii lea maŋimus jagiid dušše fal dárogielat nuorat ohcan».

Nuorta-Finnmárkku fylkkaskuvla, Čáhcesullos 1910. Nieidaluohkká ovttas stivrráriin, Johannes Reiersen.
(Govva: Emilie Henriksen / Finmarksbiblioteket)

Nuorta-Finnmárkkus lei dilli veahá earaláhkái. Skuvla lei Čáhcesullos 1916 rádjái. De sirdojuvvui dat Detnui, ja doppe dat šattai fárret duohko deike hui heajos visttiide. ...

Dan skuvlii ohce mihá eanet sámi ja látti nuorat go Oarje-Finnmárkku fylkkaskuvlii. 800 oahppis 34 jagis lei 300 oahppis sámegiella dehe láttegiella eatnigiellan. Danne lei doppe mihá garraset riidu dáruiduhttima dáfus go Oarje-Finnmárkku skuvllas. Vuhtto iešguđet oaidnu ja ipmárdus iešguđet rektoriin. Johannes Reiersen, gii lei hoavdan 1911–19, bealuštii hirbmadit dáruiduhttima, dan oaidná čielgasit su girjjis, Skolen i Finmarken. 1920:s biddjui ges Magnus Bremer hoavdan. Sus lei áibbas eará oaidnu, ja barggai ovttas Per Fokstadain. Bremer áŋgirušai oažžut fylkkaskuvlii albma lanjaid, muhto ii lihkostuvvan 1920-logus. Easka 1930:s juolludii fylkkadiggi ruđa skuvlla huksemii, muhto dat ii huksejuvvon Detnui baicca Svanvikii Mátta-Várjjagis. Fylka geavahii liibba rievdadit skuvlla nama ja almmuhit rektorvirggi, ja ollu čujuha dan guvlui ahte sii háliidedje bidjat eará olbmo Magnus Bremera sadjái.

Bremer fertii vuolgit Finnmárkkus ja fárrii lulás. 1950-logu loahpageahčen son čálii dán čoahkkáigeasu:
«Olmmošlohkama mielde galgá leat Finnmárkku sámegielat olbmuid lohku niedjan 30 000 olbmos 1930:s ja 10 000 olbmui 1950:s. Bahámus jahki lei 1936. De dáhpáhuvai čuovvovaš:
1. Stáhta dáruiduhttinnuoraidskuvla Finnmárkku váste álggahuvvui Svanvikas, Kiinná-miššonoahpaheaddji hoavdan. Skuvlla ledje huksen daiguin ruđaiguin mat livčče galgan sápmelaččaid allaskuvlii. Skuvla lea áidna stuora institušuvdna mii ii leat huksejuvvon ođđasit šat maŋŋel soađi.
2. Fylkkaskuvla mii lei Deanus, mas eanas oahppit ledje sápmelaččat, heaittihuvvui.
3. Sámi nuoraid joatkkaoahpahus addui Finneforbundet háldui, ja dat álggahii sámi nuoraidskuvlla Kárášjohkii.
4. Munno sámi jođiheaddji ja oahpaheaddji Per Fokstadain albma sámi nuoraidskuvlla plána, biddjui duššin agálaš vuorkái.»

Našuvnnalaš várdádanbáikin

Go fylkkaskuvla 1936:s viimmat oaččui sierra viesu, de ii biddjon dat sahtedohko báikái. Dat biddjui Svanvikii Báhčaveajis, Báhčaveaijoga gáddái, dat lei Suoma ja Norgga gaskasaš rádjejohka. Go sirde skuvlla Báhčaveadjái, de eai šat nu ollu sámi nuorat ohcan dasa, erenoamážit danne go maiddái Kárášjohkii álggahuvvui dalle sámi nuoraidskuvla.

Svanvik folkehøgskole 1936-44
(Govva: Finmarksbiblioteket)

Fylkkamánni ja skuvladirektevrra sádden čilgehusas departementii čállo ná: «Svanvika, gos min ođđa nuoraidskuvlla lea dál gárváneame, lea okta dain min našuvnnalaš ravdabáikkiin man earát álkit olahit. Dál lea golbma njealjádas čuohtejahki dassái go vuosttaš dáččat bohte Østerdalas ja gilvigohte dáččaid bargguid, dárogiela ja vieruid dan amas garra guvlui… Min álbmotallaskuvllaid áđamus vuogit ja oaidnu galgá dál oažžut buori divššu vai bidjagoahtá vuoiŋŋalaččat goarránan eatnama Norgga vuoiŋŋalašvuođa vuollái. Dát skuvla lea olles riikka ášši, ja erenoamáš dehálaš lea dan hoavdavirgi.» Lea álki ipmirdit ahte sii dakkár julggaštusain čájehedje ahte sii eai háliidan Magnus Bremera hoavdan dohko.

«Store Norske»

Ivgui alggahuvvui Romssa ámtaskuvla 1912:s, maŋŋil gohččoduvvui Solhov folkehøgskole.

Johan Hveding lei skuvlla vuosttaš hoavda. Son lei ođđadárogiela áŋgirušši ja bealuštii dáruiduhttima, ja su stivrra vuolde váikkuhii skuvla ollu Davvi-Romssa dáruiduhttimii. Son čálii ná makkár doaibma skuvllas galggai: «Ja dát álbmot mas leat leamaš dakkár lossa ja morašlaš dilálašvuođat, dat galgá ahtanuššat nanusin ovttas oktasaš dáččakultuvrii ja ovttastahtton Norgga álbmogin. (...) Dán erenoamáš dehálaš ja váikkuheaddji kulturbarggus Davvi-Romssas dat oaččui ámtaskuvla Ivggus doaimmas.» Oahppit galge «bargat dáččaid ja rivguid lági mielde, dovdat ja láhttet sin vuogi mielde, na eallit álggus lohppii nu go dáččat ja rivgut, vaikko gulle álbmogii mii lei áibbas earálágan go mii. Dáppe sii galge oahppat dárogiela ja háhkat dáčča álbmoga čuvgehusa ja vieruid.» Dán jurddašanlági mielde searvvai Hveding maiddái sáme- ja láttegiel báikenamaid dáruiduhttimii, ja ohcat dološ davviriikkalaš dáččaid ássama bázahusaid ja viggat duođaštit ahte dáččat dat ledje ássan Davvi-Romsii ovddemus.

Solhov álbmotallaskuvlla váldogárdin lei huksejuvvon 1923-24, ja lea Davvi-Norgga stuorimus muorravisti.
(Govva: Nord-Troms museum)

Hveding oaččui fargga veahkkin Ingjald Leiglanda, son guorrasii ollásit dasa maid Hveding oaivvildii. Leigland válddii badjelasas hoavdadoaimma 1919:s, ja son jođihii skuvlla gitta 1948 rádjái. Son huksehii skuvlagárdima oktan internáhtain, stuoris dego šloahtta, ja huksenmálle ja čiŋadeami dáfus dat galggai Norgga historjjá ja kultuvrra dovdomearkan. Leiglanda oainnu birra čálii Einar Richter-Hanssen Lyngen Regionhistorie 2-girjjis: «Skuvla lei, Leiglanda oaivila mielde, dáža kultuvrra guovddáš bealušteaddjin dán guovllus. Dat ii galgan dušše ovddidit našuvnnalaš árvvuid, muhto maiddái doadjit suoma ja sámi kultuvrra. Leigland gáibidii ahte buot oahpaheamis galggai leat našuvnnalaš sisdoallu. Son cuigii oahpaheddjiid geat eai čuovvulan dán ulbmila doarvái áŋgirit.»

Dáččaid kultuvra galggai ovddiduvvot iešguđet skuvlafágain, leaččai dal historjá, lávlun, gievkkanbargu dehe giehtačehppodat. Ásahedje sierra oahpposuorggi mas ohppe muorravadjama ja gohpama, ja hoavda mearridii ieš ahte galge deattuhit dološ dáččaid guovdemálle.

Lei unnán njulgestaga vuosteháhku dáruiduhttinpolitihkkii. Go olbmot gohčodišgohte skuvlla buddestatnamain «Store Norske» – «Stuora Dárru», de oaidná das ahte ii olles gilli dorjon dan skuvlla ulbmila. 1930-logus soaimmahalle láddelaččat «dan várálaš Suoma válddi» ageantan. Leigland várrii garrasit suopmelaččaid vuostá geat johte miehtá Norgga ja ávžžuhedje láddelaččaid bisuhit gielaset ja kultuvrraset nanusin.

Soahtejagiid válde duiskalaččat skuvlla háldoseaset, muhto eai boaldán gal dan, ja oahpahus álggii dakkaviđe go šattai ráfi. Čuovvovaš jagiid ohce ollu finnmárkulaččat oahppin dán skuvlii. Sii eai lean beassan vázzit skuvlla soađi geažil, ja muhtun jagiid ledje finnmárkulaččat bealli skuvlla ohppiin.

Maŋŋel soađi lei Davvi-Romssa dáruiduhttin buori muddui ollašuvvan, dan dáfus ahte dárogiella lei de eanas ohppiid eatnigiella. Eai ge skuvllas lean dakkár dáruiduhttináŋgirat go skuvlla ovddemus hoavddaguovttos leigga.