På norsk In English

Artihkalráidu Min Áiggis/Ávviris sámi skuvlahistorjjá birra
33. oassi - prentejuvvon Ávviris 21.09.2013

Ávvir joatká dál artihkalráiddu sámi skuvlahistorjjá birra, mii álggahuvvui Min Áiggis 2007:s, ja jotkkii Ávviris 2009:s, 2010:s ja 2011/12:s. Artihkkaliid vuođđun leat muitalusat mat leat čohkkojuvvon "Sámi skuvlahistorjá"-prošeavttas. 2013 giđa almmuhuvvo 6. ja maŋimus girji ráiddus mas leat muitalusat ja artihkkaliin Norgga bealde Sámi skuvlaeallimis. Dáin artihkkaliin leat ollu sitáhtat girjjiin, ja mii čujuhit artihkkaliidda main dat lea váldon, vai sáhttibehtet lohkat olles muitalusaid doppe.

Lea Sámi skuvlahistorjjá váldodoaimmaheaddji, Svein Lund, gii doaimmaha dán artihkalráiddu. Muđui leat doaimmahusas mielde Elfrid Boine, Siri Broch Johansen ja Siv Rasmussen.

Nuorttalaččaid skuvlahistorjá Norggas – gávdno go?

Nuortalaččaid árbevirolaš ássanguovllut leat dálá Mátta-Várjjat ja rádjeguovllut mat dál gullet Ruššii ja Supmii. Suomas leat ain moadde čuođis geat hupmet nuortalašgiela, Ruoššas ges dušše moattis. Vaikko Norggas eai šat gávdno nuortalašgiellagat geat leat bajásšaddan dáppe, de leat goitge riikkas čuohtenáre bearraša geain lea nuortalaš duogáš.

Dán artihkkalis geahčadit mii lea duogážin nuortalaččaid dálá dillái, ja makkár skuvlavásáhusat nuortalaččain leat Norggas. Artihkal lea oanádus artihkkalis mii lea prentejuvvon Sámi skuvlahistorjá 6-girjjis.

1500-logus risttahedje ruošša-ortodoksa miššonearat sámiid, geat orro Norgga/Ruošša rádjeguovllus Várjjavuona lulábealde. Miššunearat huksejedje kloastara Beahcámii, ja girkuid earret eará Boris Glebii ja Njávdámii. Nuorttalaččat bohte dađistaga ruošša hálddahusa vuollái ja adnojedje ruošša stáhtaboargárin, muhto guhká gáibidedje sihke ruošša ja norgga (dánska) eiseválddit vearu sis.

Nuortalaččain leat dološáiggi rájes juo leamaš guhtta siidda. Ovdal go rádji biddjui gaskal Ruošša ja Norgga 1826:s ledje golbma dain, Njávdán, Báhčaveadji ja Beahcán, nu gohčoduvvon oktasašguovllut, maid goappaš riikkat gáibidedje.

Sámi, suoma, dáru ja ruošša

Nuortalaččat guhkit áigge ráđđejedje iežaset siidaguovlluin. Maŋŋil bohte maŋŋálagaid sisafárrejeaddjit báruin: davvisámit, suopmelaččat, dážat ja ruoššat. Dađistaga šadde nuortalaččat unna unnitlogožin.

1826:s gessojuvvui rádji Báhčaveai- ja Njávdán-siidda čađa. Boađus lei ahte Báhčaveai--nuorttalaččat ásse ruošša bealde, ja maŋŋil sin maŋisboahttit gárte soađi dihte Supmii. Njávdan-nuortalaččat báhce norgga beallái, ja 1842 sii ledje norgga stáhtaboargárin.

Maŋŋel vuosttaš máilmmisoađi šattai ruošša beal oasi boares Báhčaveaji-siiddas, oasit Beahcán-siiddas ja Suonjil-siiddas Suoma beallái, muhto nuppi máilmmisoađis válddii Sovjet-lihttu daid ruovttoluotta. Guovllu álbmot lei dalle evakuerejuvvon lullelii Suomas, ja eai boahtán šat goassege ruovttoluotta iežaset ruovttubáikkiide. Muhtun jagi maŋŋel soađi fuolahii Suoma ráđđehus ođđa ássanbáikkiid evakuerejuvvon nuortalaččaide, Suoma eatnamis, muhto muhtin muddui siskkobealde nuortalaččaid dološ eatnamiid. Stuorámus báiki lei Čeavetjávri, ja dat gilli lea dan maŋŋá leamaš nuortalaš giela ja kultuvrra deháleamos guovddáš.

St. Georga kapealla Njávdámis ceggejuvvui 1565:s, muhto dálá visti lea jáhkkimis huksejuvvon 1800-logu álggus. Dát lea Norgga unnimus girku ja Davvi-Norgga áidna ortodoksa girku. Govva lea 1990:s. Kapealla ovddabealde leat Skoltene i Norge-searvvi jođiheaddji Frans Halonen ovttas eamidiin ja bártniin Emiliin. Emil lei vuosttaš gii gásttašuvvui ortodoksa kapeallas 60 jahkái.
(Govva: Svein Lund)

Unnán skuvlavázzin nuortalaččaide

Jens Andreas Friis muitala ovtta mátkkoštallamis 1867:s: «Ruošša beal nuortalaččat leat áibbas earáláganat go Mátta-Várjjaga luteránalaš sápmelaččat sihke giela, vieruid, árbevieruid ja hámi ektui. ... Risttalašvuođa ektui leat sii ollu maŋŋelis, go eai máhte lohkat, sis eai leat girjjit ja eai ge oaččo makkárge oahpahusa.

Gitta vuosttaš máilmmisoađi rádjái galledii Boris Gleba ruošša báhppa Njávdáma searvegotti ja lágidii doppe ipmilbálvalusaid. Konstantin Ščekoldin lei báhppa Boris Glebas. Son almmuhii vuosttaš sámi oahppogirjji ruošša bealde. Muhto lei unnán maid son sáhtii dahkat váikkuhit nuortalaččaid dillái Norggas.

Skuvla nuortalaččaid haga

1819:s lágiidii Čáhcesullo-báhppa oahpahusa Mátta-Várjjaga davvisámegielat mánáide. 1853:s virgáduvvui suomagielat oahpaheaddji Buođggáid ja Njávdáma mánáide. Go Njávdámis lei skuvla, de dat lágiduvvui iešguđet priváhtaviesuin.

1891:s bođii oarjenorgalaš Johannes Haaheim oahpaheaddjin Njávdámii. Son šattai internáhta jođiheaddjin go Njávdámii ceggejuvvui internáhtta 1905:s, mii lei nubbi dan guovtti stáhtainternáhtas mat Norggas ledje dalle. Son doarjjui nannosit dáruiduhttinpolitihka.

Stuora suoma sisafárren dagahii ahte suomagiella šattai hálddašeaddji giellan Njávdámis. Nuortalaččat ohppe sihke davvisámegiela ja suomagiela, ja dađistaga báhce dušše moattis geat hupme nuortalašgiela.

Amund Helland čálii Norges land og folk – Finnmarkens amt girjái mii almmuhuvvui 1906:s: «Nuortalaččat Njávdámis leat greika katolalaččat, ja Boris Gleb báhppa galleda sin. ....Nuortalaččat eai bija iežaset mánáid norgga skuvlii, ja dássážii eai leat láhkamearrádusat guston sidjiide.»

Go girji almmuhuvvui dát diehtu ii šat doallan deaivása. Uhkádusaid ja sáhkohallamiid maŋŋá mieđihedje nuortalaččat sáddet mánáideaset skuvlii 1905 rájes.

Njávdáma hávdeeatnamis veallá maŋimus gii humai nuortalašgiela Norgga bealde, Jogar Ivanowitz. Hávdegeađggi guokte ruossa čájehit ahte Jogar gulai ortodoksa oskui, su eamit fas luteránalaš oskui.
(Govva: Svein Lund)

Norgga skuvlii mielde

Go Fossheim internáhtta álggahuvvui, de doppe ledje 76 oahppi. Lassin dan guovtti namuhuvvon mánnái geain lei nuortalašgiella eatnigiellan, de lei 39 oahppis suomagiella, 33:s davvisámegiella ja guoktásis dárogiella.

Jogar Ivanowitz (1897-1981) muitala Hans Kr. Eriksenii:

«– Juo, skuvllas ii lean álohii nu álki. Dáppe han ledje golbma giela, dárogiella, suomagiella ja nuortalašgiella. Mii eat máhttán dárogiela go álggiimet skuvlii, eatge nu olluge go heittiimet. Manai bures go bođiimet oahpaheaddji Haaheima luohkkái. Haaheim lei Hardangeris boahtán ja son máhtii sihke veaháš suomagiela ja sámegiela. Son juobe goit geahččalii. Ii lean gal nu čeahppi dadjat sániid, muhto eat mii sáhttán goit boagustit. Dasa son liikui. Mis ledje guhkes bajiloaivvi muitin leavssut, guokte–golbma, na gitta guhtta bláđi, muhto eat mii ipmirdan giela. Mun lohken unnán, muhto máhtten liikká leavssuid, go guldalin earáid go lohke jitnosit. Eanasmuddui in diehtán maid máhtten.»

Lága mielde lei nuortalaččain, geain lei eará osku, vuoigatvuohta beassat skuvlla risttalašvuođaoahpus, muhto ii ádjánan guhká ovdalgo sii dohkkehedje čuovvut risttalašvuođaoahpahusa. Sii maiddái dalle čađahedje konfirmašuvnna ja šadde dasto norgga stáhtagirku miellahttun. Rávisolbmuide maiddái váikkuhii leastadianisma, mii dán guovllus lei ráđđejeaddji vuoiŋŋalaš suorgi, ja dađistaga ledje dušše soames vuoras nuortalačča geat ledje oskkáldasat ortodoksalaš girkui.

Ii-ášši skuvllas ollu jagiid

Áigi sođiid gaskkas lei garra dáruiduhttináigi sápmelaččaid ja kveanaid vuostá, áigi maŋŋil soađi lei baicca nu ahte skuvla dagai unnitloguid oaidnemeahttumin go sii eai namuhuvvon njuolggadusčállosiin, oahppogirjjiin ii ge oahpahusas. Njávdámis mii leat hupman olbmuiguin geat vázze skuvlla doppe Eatnasat dadjet ahte gažaldagat báikkálaš historjjá ja kultuvrra birra, nuortalaš, davvisámi ja suoma lagasbirrasis, eai namuhuvvon skuvllas. Spiehkastat lei prošeakta maid muhtin oahpaheaddjit álggahedje 1980-logus, vai oažžut sámi kultuvrra skuvlla sisa ja hukset ovttasbarggu Čeavetjávrri skuvllain.

Suomagiella skuvllas

Go šattai vejolašvuohta oažžut sámegiela dahje suomagiela fágan skuvllas, de Njávdáma skuvllas lei stuorámus beroštupmi suomagillii. Dál leat eanas Fossheim skuvlla ohppiin suomagiella nubbingiellan. Muhtun ohppiin lea ovdal leamašan davvisámegiella nubbingiellan skuvllas, muhto maŋemus jagiid ii leat gal dasa leamašan jearru. Skuvllas eai leat goassege oahpahan nuortalašgiela, ja rektor muitala ahte eai váhnemat ge leat dan háliidan. Skuvla geahččala baicce oahpahit nuortalaččaid kultuvrra ja historjjá birra, muhto vásiha ahte dat lea váttis, go sis leat unnán dieđut ja oahpaheddjiin lea unnán máhttu

Nu movt ollu eará smávva boaittobeali skuvllat, de Fossheim skuvllas lea čađat gaskka áittan ahte heaittihuvvo boahtte gieldabušeahtas. Dat mielddisbuktá ahte sihke oahpaheaddjit, váhnemat ja oahppit šaddet dorvvuheapmin, ja nuorra bearrašat leat eahpesihkkarat dustet go bidjat návccaid dasa ahte gilis lea boahtteáigi. Skuvlii mearkkaša dat ahte lea váttis oažžut ruđa dárbbašlaš dávviriidda ja divodemiide.

Rektor Elin Steigberg čájeha plakáhta nuortalašgiel lohkosániiguin, mat leat ráhkaduvvon «Nuõrttsääʹmkulttuur pâʹjjel raaji»- prošeavttas.
(Govva: Svein Lund)

Gosa giella šattai?

Go mun 1990:s jearahallen Otto Borissenis Njávdámis, son dajai: – ­Juo, Njávdámis gávdnojit ain nuortalaččat, vaikko giella juo lea measta áibbas jávkan. Maŋemus gii humai nuortalašgiela áibbas njuovžilit lei Jogar Ivanowitz, gii jámii 1981:s. Ieš ohppen nuortalašgiela, davvisámegiela ja suomagiela unnin. Muhto dárogiela ohppen easkka go skuvlii álgen. Dál gal lea suomagiella mu nannoseamos giella. Mun gal gulahalan sámegillii, muhto dalle lea seaguhus gaskal nuortalašgiela ja davvisámegiela masa vel seaguhan veaháš suomagiela.

Otto lea okta dain maŋemusain gii lea bajásšaddan Njávdámis ja juobe goit belohahkii máhttá hupmat nuortalašgiela. Dál orrot moadde nuorttalašgielaga Njávdámis, muhto sii leat bajásšaddan Suoma bealde.

2012 giđa vuohččan lágiduvvui oanehit kursa nuortalašgielas. Dál lea ráhkaduvvon veahá oahpponeavvuid nuortalašgiela giellaoahpaheapmái Norggas. Mátta-Várjjagis ii oidno dál ahte nuortalašgiella jáhkkimis lea boarráseamos giella mii lea geavahuvvon guovllus. Suoma bealde leat geavahan nuortalašgiela ovttas suomagielain geaidnogalbbain nuorttalaččaid guovllus, muhto norgga bealde eai baljo leat go dárogiel namat. Dat hárve sámegiel namat mat oidnojit, leat davvisámegillii.

Nuortalaččaid kultuvra rájiid rastá

2010–12 lei ovttasbargoprošeakta namahusain «Nuõrttsääʹmkulttuur pâʹjjel raaji» (Nuortalaččaid kultuvra rájiid rastá), mas leat leamaš guokte prošeaktabargi guđege riikkas, Suomas, Ruoššas ja Norggas.

Lassin namuhuvvon giellakursii Njávdámis, leat maiddái leamašan giellakurssat Ruoššas ja Suomas. Prošeakta lea lágidan muhtun kurssaid nuortalaš duojis (ǩiõtt’tuejj). Gođđinkursa nuortalaš minstariiguin lea leamašan bivnnuheamos, ja sis leat maiddái leamašan kurssat nugo bargat guollečuomaiguin ja bearralhervemiin. Sii leat maiddái ráhkadan ja prenten muhtun álkis diehtojuohkinčállosiid nuortalaččaid birra. 2012 giđa sis lei diehtojuohkinbeaivi rektoriidda ja muhtun oahpaheddjiide Mátta-Várjjaga guovlluskuvllain ja seamma jagi čakčat lei dáin skuvllain oktasaš plánenbeaivi Njávdámis gos váldodeaddu biddjui nuortalaččaide.

Ii gárvvistuvvon musea

Juo 1970-logu rájes lea bargojuvvon oažžut sierra musea mii sáhttá dokumenteret nuortalaš historjjá ja kultuvrra. Muhto dát lea leamašan guhkes ja lossa proseassa. 1998:s mearridii Sámediggi dahkat plánejuvvon Nuōrttsaa'mi mu'zei / Nuortasámi musea sámi duhátjagibáikin, duhátjagimolsuma olis, ja dan ávvudedje nuortalaččat golmma riikkas. Muhto dan rájes lea ollu mannan boastut, ja easkka 2013 álggos ii leat vel musea rahppojuvvon. Go doaivumis sáhttet rahpat musea 2013 mielde, dat šaddá hui dehálaš skuvllaide, go sis leat hui unnán ávdnasat maiguin sáhttet muitalit nuortalaš kultuvrra ja historjjá birra.