På norsk 
In English
Artihkalráidu Min Áiggis/Ávviris sámi skuvlahistorjjá birra
34. oassi - prentejuvvon Ávviris 28.09.2013
|
Ávvir joatká dál artihkalráiddu sámi skuvlahistorjjá birra, mii álggahuvvui Min Áiggis 2007:s, ja jotkkii Ávviris 2009:s, 2010:s ja 2011/12:s. Artihkkaliid vuođđun leat muitalusat mat leat čohkkojuvvon "Sámi skuvlahistorjá"-prošeavttas. 2013 giđa almmuhuvvo 6. ja maŋimus girji ráiddus mas leat muitalusat ja artihkkaliin Norgga bealde Sámi skuvlaeallimis. Dáin artihkkaliin leat ollu sitáhtat girjjiin, ja mii čujuhit artihkkaliidda main dat lea váldon, vai sáhttibehtet lohkat olles muitalusaid doppe.
Lea Sámi skuvlahistorjjá váldodoaimmaheaddji, Svein Lund, gii doaimmaha dán artihkalráiddu. Muđui leat doaimmahusas mielde Elfrid Boine, Siri Broch Johansen ja Siv Rasmussen.
|
Duodji lea dál fága sihke vuođđoskuvllas, joatkkaskuvllas ja allaskuvllas, ja dasa lassin leat leamaš ollu rávesolbmuidoahppokurssat, sihke skuvllaid ja oahpahusorganisašuvnnaid bokte. Mii addit das moadde bihtá ohppiid ja oahpaheddjiid vásáhusain skuvlla duodjeoahpahusas, ja loahpas muitalit earálágán duodjeoahpahusas.
Muhtin dain geat oidne "håndarbeid" skuvlla ávkkálaččamus fágan, muitala:
Áidna maid ohppen lei go mis lei duodji, dahje «håndarbeid» nu go dalle gohčoduvvui. Go dalle oahpahii Edel sámegillii. Oahpaimet čuoldit vuoddagiid ja bárggežiid, gođđit ullosuohkuid ja fáhcaid ja heahkkalastit speallavearkka (ravda nissongahpirii). Dat lea leamaš hui ávkkálaš munnje, lean maŋŋil ollu čuoldán ja gođđán ja vuovdán. Gáktegoarruma ja náhkkeduoji ledjen oahppan eatnis ruovttus, muhto čuoldima ja gođđima ohppen skuvllas. Dat lea duođaid maiddái áidna maid ohppen dan skuvllas.
(Inger Marie Sokki Hætta – oahppin Guovdageainnus 1947 rájes, SSH5)
 | Olav Malin guvttiin ohppiin garraduodjelanjas, 1951.; g.b. Isak Isaksen Triumf, Áidejávri ja Henrik Henriksen Buljo, Máze. (Gáldu: Muitalusat ja dáhpáhusat Guovdageainnus 10) |
Guovdageainnus mii deattuheimmet praktihkalaš fágaid, mat ledje ruvttudoallooahppu, goarrun ja čuoldin nieiddaide, ja garraduodji muoras ja čoarvvis bártniide. Mus ledje teoriijafágat ja garraduodji bártniiguin. Mii duddjuimet ollu čoarvvis. Mii osttiimet njuolga boazoeaiggádiin. Ii čoarvi lean dalle nu divrras go maid dat lea maŋŋel šaddan. Mus lei hui beroštupmi dasa, muhto in máhttán nu ollu go bohten. Mii oaččuimet modeallaid luoikkasin, maid geahččaleimmet čuovvut, ja oallugiin ledje ovdalaččas vásáhusat čoarvebargguin. Muittán erenoamážit guokte oahppi geat dagaiga hui čáppa diŋggaid dalle juo, ja geat maŋŋel šattaiga beakkán duojárin; Johan Rist ja Heaika Buljo. Muhtumiin ožžon veahki Lauri Keskitalos, gii dalle lei stáhtakonsuleanta sámi duojis.
(Olav Malin, joatkkaskuvlaoahpaheaddji Guovdageainnus 1950 rájes – SSH2)
– Lei golmma mánnosaš kursa, ja mun ledjen akto oahpaheaddjin dán kurssas. Mun osten sisa láđđiid. ... Galggai leat veahá dološ málle. Dien áigge ledje álgán hearvabáttiid vuovdit gávppiin, muhto daid eat galgan geavahit. Mii osttiimet roncciid, govda ja seakka, ja muđui čuohpaimet njuniid láđđis. Dál lea guovdageaingákti áibbas earalágán go dan áigge lei. Dál oažžu nu ollu hearvabáttiid oastit, ja dál bidjet bátti bátti nala gitta dassážii go šaddá oktan moivin.
Mis eai lean oahppoplánat maid čuovuimet, daid dagaimet ieža. Ledje dušše iežan hárjáneamit, ja dat maid ledjen oahppan vuorrasit sápmelaččain. ... Lei dušše praktihkalaš oahpahus, mis ii lean obage teorehtalaš oahpahus. Mii oahpaheimmet ohppiid dan gillii maid ipmirdedje buoremusat, ii lean omd. oktage gii logai midjiide ahte galgat hupmat dárogiela.
(Lempi Mikalsen, oahpaheaddjin Stáhta ruovttuduodjiskuvllas sámiide 1953 rájes – SSH2)
 | Elle Marit Eira čuoldá vuoddagiid. (Govva luoikan Elle Marit Eira) |
Muhtin sis geat guhkimus áigi lea čuvvon duodjefága ovdánahttima joatkkaoahpus, muitala:
Skuvlajagi 1977/78 vázzen gođđinsuorggi Sámi joatkkaskuvllas, Guovdageainnus. Ovdal lei doppe leamaš oktasaš suorgi, «goarrun ja gođđin», muhto dalle ledje sierra gođđinsuorgi, ja nubbi suorgi fas lei «kjole- og draktsøm». Mis ii lean makkárge sámi duodji, oahpaimet seamma go ohppe muđui Norgga husflidsskuvllain.
Joatkkaskuvllas válde muinna oktavuođa 1980 giđa, jerre in go sáhte leat sadjásaš oahpaheaddjin ja nu mun de álgen. Ledjen diibmo-oahpaheaddjin stovlagođđimis ... 1980-logus rievdaduvvojedje oahppoplánat, gođđin- ja goarrun-surggiid sadjái bođii sámi duodji. ...
Mii oahpaheaddjit ráhkadeimmet oahppoplánaid golbma jahkásaš duodjeoahpuid várás. Lei duođaid hástalus ráhkadit oahppoplána, ja leimmet oalle duhtavaččat dainna. Muhto ádjánii guhká oažžut departemeantta dohkkehit dan. Departemeanttas ii oktage diehtán maidege sámi duoji birra. Boađus lei ahte oahpaheimmet máŋga jagi gaskaboddosaš oahppoplána mielde.
Leimmet bures boahtán johtui, de hal norgga eiseválddit fuobmájedje ođastusa mii gohčoduvvui Reform 94. Mii vikkaimet vuosttildit dien, ja mun čállen daláš oahpahusministerii Gudmund Hernesii reivve. Ja soai ovttain nissonolbmuin bođiiga min guossái joatkkaskuvlii, gos mii dan čoahkkimis geahččaleimmet čilget mii lea sámi duodji ja manne fertet doalahit dan golmmajahkásaš duodjeoahpu. Muhto ii ábuhan ....
De šattai nu ahte vuosttaš jagi galge oahppit beassat oahpásmuvvat buot lágan ávdnasiiguin vai de leat guoskkahan buot daid ávdnasiid mainna de galget joatkit nuppi jagi. Oahppit eai galgan ráhkadit atnudiŋggaid, dušše fal stoahkat ávdnasiiguin ja ivnniiguin. Dat lea áibbas sámi árbevieru vuostá, mas mii mánnávuođa rájes oahppat ráhkadit ávkkálaš diŋggaid. Dat maid bilida ohppiid movttiidahttima. Mii oaidnit ahte sii vuosttažettiin beroštit buvttadusas, ii ge bargoproseassas. ...
Ferten dadjat ahte min oahppit eai olle nu guhkás duojis go mu mielas galggašedje. Dasa leat moadde siva. Okta lea oahppoplánat mat gáibidit ahte galget oahppat veahá duos dás ja addet unnán áiggi oahppat atnuduoji bures. Nubbi lea ahte eanaš oahppit geat álget joatkkaskuvlla duodjesuorgái máhttet hui unnán giehtabargguid ovdalgihtii. Sii eai leat šat oahppan duddjot ruovttus eai ge vuođđoskuvllas, ja danin mii fertet álgit álggu rájes. ...
(Elle Marit N. Eira, Sámi joatkkaskuvlla oahpaheaddjin 1980 rájes – SSH6)
 | Eatnis mánnái: Karen Marie Eira Buljo nieida, Inga Karine, goarrume gápmagiid, 2001 (Govva: Karen Marie Eira Buljo) |
Formaliserejuvvon ruovttuoahpahus Nu go Elle Marit Eira dás čujuha, lea ruovttooahpahus duojis mannan vulos, ja skuvla ii leat nagodan buhtadit dan. Muhto Guovdageainnus lea boazodoallonissonat geahččalan nannet ruovttooahpahusa oahpahusprošeavttaid, mas duodji lea guovddážis, muhto mii maiddái fátmmasta eará barggu boazoealáhusas ja meahcásteamis. Dán birra muitala muhtin gii lei álggaheaddjin ja oahpaheaddjin dan prošeavttas:
Ollu árbevierru lea juo jávkán, go eatnit ja mánát šadde eret sámi árbevirolaš ealáhusbargguin, iige dat máhttu lean duođaštuvvon čállosiid ja filmmaid bokte. ... Mii eat háliidan ahte eanet árbevirolaš máhttu galggai jávkat, ja danin mii gávnnaheimmet ahte fertiimet olggobeale skuvlla álggahit prošeavtta vai seailluhit dan máhtu boahtte áigái. ...
Go boazoealáhusa árbevirolaš oahpaheapmái gárvánii ohcanvejolašvuohta, de mii leimmet guokte bearraša geat álggos ozaimet prošeaktadoarjaga. Mii álggaheimmet «eadni/mánát» golmma jagi oahpahanprošeavtta. Ulbmil lei mánáide oahpahit movt boazu doloža rájis lea leamaš sámiide birgenláhkin, nu go: biebmun, bivttasin, fievrun, oahpaheaddjin ja dakko bokte maiddái dienasláhkin ealáhussii. ... Stuora ulbmil lea maiddái fuomášuhttit sámi servodahkii dan riggodaga mii sámi árbevirolaš máhtus duođai lea.
«Eadni/mánát»-prošektii šattai stuora beroštupmi ja olugat ohce árbevirolaš oahpaheapmái dan ruhtadoarjaga ja oahpahedje iešguđetlágan sámi bargguid mánáidasaset. ...
Munnos leat 6 máná, ja buohkat ledje mielde oahpahusas. Dalle go álggiimet prošeavttain, de nuoramus lei 7-jahkásaš, boarráseamos fas 23. Nu ahte muhtin mánát ledje vuođđoskuvllas, earát fas joatkkaskuvllas, ja okta lei dán prošeavttas ollesáigeoahppin. Son oaččui dalle muhtinlágan stipeandda dan áigodagas, oahpahusprošeavtta oktavuođas. Vuođđoskuvlamánáide válddiime 6 vahku ealáhuspermišuvnna jagis, muđui šattai sidjiide dušše asttuáigeoahppan. Mun dušše čállen ahte go skuvllas ii leat vejolaš oahppat boazoealáhusbargguid ja eará árbevirolaš máhtu, de moai ieža dan oahpahetne.
Mun ledjen juo ovdal muhtin muddui oahpahan mánáide duoji ja eará barggu mii gullá boazoealáhussii, muhto go šattai formálalaš prošeakta gos galggaimet dokumenteret visot maid dagaimet, de šattai áibbas eará beroštupmi mánáin. ...
Duodji lea leamaš stuorimus oassi prošeavttas. Buot nieiddat leat oahppan goarrut gápmagiid, alcceseamet ja gávpin. Muhtimat leat maiddái gorron beaskka, mii lea hui stuora duodji. Jus duodji galgá addit dietnasa, de ii leat ávki goarrut dušše ovttahat dujiid. Lea maiddái dárbu hutkat ođđamállet dujiid ja ođđa duddjonvugiid. Danin sii leat oahppan ráhkadit gávpedujiid. Ja de lea mu mielas hui dárbbašlaš oahppat ahte olmmoš galgá geahččalit ráhkadit gávpegálvvu hui albma ládje, vai ii billis iežas gávpedoaimma. Muhtumat leat maid dalle hutkan ráhkadit iešguđetlágan govaid maidda leat bidjan sistti ja guolga náhkebihtáid hearvan. Maiddái láđđe- ja láigedujiin leat ráhkadan govaid.
Loahpas mánát ožžo oahppoduođaštusa, mas lei čállon maid sii ledje oahppan; bohcco ja boazobeatnaga birra, biebmoráhkadeamis ja duojis.
(Karen Marie Eira Buljo, prošeaktajođiheaddji Guovdageainnus 2002 rájes)
