På norsk
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1. Davvi Girji 2005.
 Ruth Rye Josefsen, Áltá 2003 |
Ruth Rye Josefsen lea riegádan1923:s. Son lea bajásšaddan Reaššvuonas Álttás, gos ain orru. Dáppe son lea orron measta olles eallimis, earret
eváhkoáiggi ja moadde jagi go orui Nordlánddas 40- ja 50-logus. Son lea dovddus sánálaš ja girjjálaš nissonin geas lea iežas oaivilat feara man birra, ja
eatnasat Finnmárkkushan leat oaidnán su lohkkiidreivviid aviissain.
Erenoamáš beakkánin šattai Ruth go 1979-80:s jođihii Álbmotakšuvnna Álttá-Guovdageainnu-čázádaga dulvadeami vuostá. Son lei sámediggeáirras vuosttaš áigodagas (1989-1993). Báikkálaš ja fylkkadásis son lea doaimmalaččat bargan máŋgga searvvis, ee. Norgga Sámiid Riikkasearvvis, Norgga kommunisttalaš bellodagas ja Handel og kontor-fágasearvvis. 2004:s, 81-jahkásažžan, válljejuvvui Finnmárkku Ii fal EU jođiheaddjin. |
Oktiibuot orrot sullii 500 olbmo Reaššvuonas oktan birrasiin. Eatnašiin, geat orrot dáppe lea sámi ja/dahje suopmelaš/kveana duogáš. Lea váttis gávdnat čálalaš gálduid Reaššvuona birra, ii leat čállon gillihistorjá ii ge sohkahistorjá. Reaššvuotnalaččaid govvida buorremuddui dajaldat maid Reidar Nielsen geavahii girjjistis Finnmárkku mearrasámiid birra: "Folk uten fortid" (Olbmot vássánáiggi haga).
Historihkár Jens Petter Nielsen čálii 1985:s Álttá suohkana ovddas čilgehusa Áltávuona sámiid birra: Det samiske innslaget i befolkningen i Altafjorden. Dás sus ledje vuođđun boares álbmotlohkamat, ja Reaššvuona birra čálii: "Reaššvuotna lea, etnalaš oktavuođas, vuosttažettiin beakkán oalle stuora kveana álbmotosiin. Dattetge álbmotlohkamat čájehit ahte sámi oassi, ain juo min jahkečuođis, oba áiggi lea leamaš stuorit go kveana oassi." 1930:s registrerejuvvojedje olles 80,2 % Reaššvuotna álbmogis sápmelažžan, 1970:s dat lei unnon 23,3 %:i, vaikko ii lean leamaš stuora sisa- ii ge olggos-fárren.
Reaššvuona eallinvuođđu lea leamaš nugo ollu eará Finnmárkku vuotnagiliin, smávvadálut, guolástus, bivdin ja eará meahcceealáhusat. 1920-logu rájes barge máŋggas ráktobávttis Álttás. Dát lei vuogas áigodatbargu, man lei álki ovttastahttit eará ealáhusaiguin. Rutha áhčči lei sin gaskkas geat barge ráktobávttis. Maŋŋil máŋggas leat bargan luodda- ja ráhkadusbargguin.
- Eatnasat Reaššvuonas ledje leastadialaččat, muhto eai fal lean nu garrasat go dávjá sii ledje Álttás. Ii lean dábálaš váldit mánáid mielde rohkosvissui. Mu váhnemat eaba mannan dohko, muhto bivden ieš lobi mannat ovttas siesáin, go háliidin diehtit mo doppe lei. Muhto doppe eai lean eará mánát, in ge mannan dohko go oktii.
1899´ rájes 1902´ rádjái lei Anders Larsen oahpaheaddjin dáppe. Son lei Návuona mearrasápmelaš ja šattai maŋŋil sámi aviissa "Sagai Muittalægje" doaimmaheaddjin. Larsen čálii vuosttaš sámegiel romána, "Beaivvi álgu" ja girjjáža "Mearrasámiid birra", ee. iežas vásáhusaid vuođul Reaššvuonas. Larsena áiggis oahpaheaddjin Jáhkovuonas lea dovddus ahte son oahpahii sámegillii ja danin riiddáskii skuvladirektevrrain. Larsena bargu sáhttá leat okta sivain dasa ahte olmmošlohku Reaššvuonas, geat atne iežaset sápmelažžan, goarkŋui 1900 rájes 1930´ rádjái.
- Áramus maid mun dieđán Reaššvuona skuvlahistorjjás, muitala Ruth, lea ahte mu váhnemat vácciiga skuvlla dáppe, jáhkán ahte áhčči álggii 1905:s ja eadni 1908:s. Dalle lei juo bistevaš skuvla, ja buot oahpaheapmi lei dárogillii.
Ieš álgen skuvlii 1931:s. Ledjen dalle 8-jahkásaš. Ledje guokte siva dasa ahte álgen jagi maŋŋil go eatnasat. Vuosttaš lei ahte oruimet guhkkin badjin vákkis, ja lei guhkes mátki vázzit skuvlii. Nubbi sivva lei ahte bargi olbmuid mánát dan áiggi eai sáhttán vuordit beassat vázzit eambbo go 7 jagi skuvlla. Áhččán háliidii ahte mii galggaimet oahppat nu ollu go vejolaš ja oaivvildii ahte oahpan buorebut jus lean jagi boarráset.
Reaššvuona skuvllas lei okta luohkkálatnja, ja oahpaheaddji orui nuppi geahčen skuvlavistti. Skuvla lei juhkkon golmma oassái, muhto mis ii lean go okta oahpaheaddji. Danin vácciimet dušše vahkku ain hávil, ja de ledje guokte friddjavahkku. Eanaš váhnemiid mielas dál lei buorre, friddjavahkkuid sáhtte dalle mánát veahkehit ruovttus dahje ráktobávttis. Min vuosttaš jagiid oahpaheaddji lei oahppan oahpaheaddji ja Fállejogas eret (Fállejohka dahje Tverrelvdalen lea gilli Álttás gos eatnasat leat Lulli-Norgga sisafárrejeddjiid maŋisboahttit). Son anii iežas buorebun go reaššvuonsámiid, ja sus lei unnán oktavuohta báikkálaš olbmuiguin. Maŋŋil oaččuimet eará oahpaheaddji gii lei hui buorre. Muhto dáid oahpaheddjiid gaskkas ledje ollu heittogis sadjásašoahpaheaddjit. Muittán ahte muhtin lihcohalai maŋŋil go lei huškon ohppiid. Reaššvuona skuvla lei beakkán issoras skuvlan, go ledje bahánihkkánis oahppit.
Oahpaheaddji rissii mánáid, ja duhkoštalai nieiddaid bárggáldagaid duohken. Son válddii biibalgovvatávvaliid ja bijai daid lásiid ovdii, amas oktage oaidnit ahte huškkui ohppiid. Muhto ii duostan huškut mu, go diđii ahte áhččán lei dovddus das ahte ii dohkkehan vearrivuođaid. Dan áigge go vácciimet skuvlla, de muittán ahte bođii láhka mii gilddii oahpaheddjiid huškumis ohppiid (1936 álbmotskuvlaláhka).
Ii oktage min oahpaheddjiin máhttán veaháge sámegiela dahje suomagiela. Oaččuimet čielga dieđu ahte skuvllas galggaimet hupmat dušše fal dárogiela. Daddjui ahte ii lean lohpi hupmat go dárogiela skuvllas, muhto ii leat čielggas munnje geat ledje mearridan dan. In sáhte muitit ahte sámit dahje kveanat goassege namahuvvojedje oahppogirjjiin dahje muđui oahpahusas.
Ii leat goassege leamaš makkárge sierra sámi organiseren Reaššvuonas. Deháleamos báikkálaš searvi lei valáštallansearvi. Reaššvuona nuorat ledje beakkán čeahpes faláštallit, ja vuite dávjá gilvvohallamiid Álttá valáštallanservviid vuostá. Dalle besse dávjá gullat "tjærrafinn" (bihkkasápmelaš) dahje eará cielusnamaid.
- Mu vuosttaš isit lei Kjerringøyas Nordlánddas. Son dávjá gallestalai mu áhči bearraša ja muitalii ahte mu áddjá lávii lohkat: "Mii sámit dahkat nu ja nie". Muittán ahte ballen veahá mo mu isit reagere go oažžu gullat nu njuolga ahte mii leimmet sápmelaččat, vaikko son fertii leat dan ipmirdan. Dát ii lean muđui ášši man birra hupme jitnosit dan áigge.
Dalle go finaimet Ruth luhtte, lei Álttá sámiid searvvis juste leamaš 30-jagi ávvudeapmi, ja sus lei searvvi ávvudanbáidi badjelis. Muhto dalle go sámi searvi álggahuvvui 1972:s, de eai lean miellahtut Reaššvuonas. Ledje Sis-Finnmárkkus ja Lulli-Sámis fárren olbmot geat álggahedje searvvi ja easka maŋŋil bohte maiddái eami Álttá-sámit mielde. Ieš Ruth searvvai 70-logu loahpas ovttas eará reaššvuonnissoniin, Idun Meliin. Soai hágaiga gávtti ja "hárddiiga olbmuid", nugo ieš lohká. Go dalle ii lean bivnnut almmolaččat leat sápmelažžan Reaššvuonas.
Idun Meli lei oahpaheaddjin Reaššvuonas, ja vuosttaš gii álggahii sámegieloahpahusa. Álggos sus ii lean go okta oahppi, ja ovttas ohppiinis son lei ráhkadan ja heŋgen skuvlii plakáhta mii čájehii iešguđetlágan sámegávttiid. Muhtin Finnmark Dagblada journalista ráhkadii dalle reportáša mas dát plakáhta čájehuvvui ja mas Idun Meli muitalii ahte eatnasiin Reaššvuonas lei sámi duogáš. Buollái hirbmat riidu gilis. Čáppa sárggastusat jávke vuhttokeahttá. Golbma bártni Reaššvuonas manne aviisii, muitalkeahttá namaid, ja vástidedje ahte ii eisege leat duohta ahte mii leat sápmelaččat, mii eat hálit dan sivahallama iežamet ala. Ja vuosttaš olmmoš gii ásaiduvai Reaššvutnii lei dánskalaš, sii čuoččuhedje.
- Dieđán bures geat sii ledje, lohká Ruth. Guovttis sis leaba mu fuolkkit ja soai eaba eisege sáhte dadjat ahte sudnos ii leat sámi duogáš. Nuppis lei áddjá gii lei Kárášjoga boazosápmelaš. Sápmelašvuohta galggai bassojuvvot eret.
Vaikko máŋggas dál leat mieđihan ahte sis lea sámi duogáš, de leat dušše moattis Reaššvuonas dieđihan iežaset sámi jienastuslohkui. Ieš lea Ruth áidna čieža oappás ja vieljas ja Idun fas áidna logi oappás ja vieljas sámi jienastuslogus. Nuppi dáfus lea leamaš olbmuid miela mielde roggat sogas ja ohcat duiskalaš dahje dánskalaš máttarádjáid.
 | 
|
|
Ruth ja Eva leaba goappašat leamaš sámediggeáirrasat, NSR:a ovddas, Álttá/Fálesnuori válgabiires Ruth lei Sámedikkis 1989-93, Eva fas 1997-2001. Dá leaba sámediggeáirasiid gaskkas. Eva 2. raiddus 5. olgeš bealde.
(Govat: Harry Johansen) |
Eva Josefsen lea máŋggaid jagiid searvan sámepolitihkalaš ja eará politihkalaš bargguide ja lea ee. jođihan Álttá sámiid searvvi. Áigodagas 1997-2001 son lei Sámediggeáirrasin NSR´ ovddas.
Eva eadni álggii skuvlii jagi maŋŋil go lei galgat, muhto ieš Eva álggii jagi ovdal, 6-jahkásažžan 1967:s. Vuosttaš guhtta jagi váccii Reaššvuona skuvlla, ja dan maŋŋá Álttá nuoraidskuvlla ja skuvlla, man namma dalle lei "Alta gymnas"
Reaššvuona skuvllas in muitte ahte goassege oahpaimet maidege sámiid birra, eat ain juo maidege mii guoskkai min gillái. Eanaš oahpaheaddjit ledje olggobeale olbmot. Muhto okta oahpaheddjiin lei bajásšaddan Reaššvuonas. Muittán ahte mis lei luohkkámátki ránnjágillái Ruoššaluktii dalle go ledjen 4. luohkás. Dalle muitalii dát oahpaheaddji ahte soađi áiggi lei doppe muhtin bárdni gii fillii duiskalaččaid ceakkus bávttis vulos. Maŋŋil lean gávnnahan ahte dát ii eisege sáhte leat duohta. Jus dát livččii dáhpáhuvvan 2. máilmmisoađi áigge, de livččii dieđusge almmolaččat dovddus. Dát muitalus ferte leat báicca vuolgán dološ sámi máidnasis, mas ruoššačuđit fillehalle bávttis vulos. Jus dát dáhpáhuvašii dáppe, de dat sáhttá maiddái čilget báikenama Ruoššaluokta. Maŋimus jagiid lean jurddašan ahte dál lea vuot okta ovdamearka das mo dán guovllu historjá rievdaduvvo ja dulkojuvvo vai jávkadit sámi sisdoalu.
Reaššvuona skuvllas lei muhtin nieida gii humai sámegiela. Son lei fárren deike Guovdageainnus. Son oahpahii midjiide moadde sámegiel cealkaga, nugo "Atte munnje cummá!"
- Eadnát lea muitalan ahte go Reaššvuon-nuorat bohte Áltái, gohčojuvvojedje sii "tjærrafinnan" ja sullasaš cielussániiguin mat čujuhedje dasa ahte ledje sámit. Mo lei dalle go don šaddet bajás?
- Dalle ii gullon mihkkege dakkáriid. Ii lean šat dábálaš ipmárdus ahte ledje sámit Reaššvuonas, ii gili olbmuid gaskkas iige ránnjágiliin. Mus alddán ii lean mánnávuođas makkárge čielga ipmárdus das mii mun ledjen.
- Muittán ahte nuoraidskuvllas lei oahpaheaddji gii jearai lea go oktage luohkás gii ipmirda sámegiela. Lei oahppi gii lei sámegielat, muhto fertiimet measta bágget su mieđihit dan, sus ii lean miella hupmat dan birra. Sámegielmáhtus ii lean makkárge árvu, baicce nuppi láhkái.
16-jahkásažžan álggii Eva vuosttaš háve sámegielkursii. Kursajođiheaddjin lei Håkon Henriksen, gii lei Álbmotakšuvnna jođiheddjiid gaskkas. Maŋŋil lea Eva oahppan eambbo sámegiela, nu ahte son ipmirda ja hupmá muhtin muddui. Muhto almmolaš oktavuođain hupmá ain áinnas dárogiela.
Joatkkaskuvlla maŋŋil logai Eva ekonomiija ja hálddašeami Finnmárkku allaskuvllas. Doppe ii daddjon mihkkege sámi diliid birra. Maŋŋil logai stáhtadiehtaga Romssa universitehtas. Ii doppege lean mihkkege sámiid birra vuođđofágas iige gaskafágas, muhto dalle studeanttat gáibidišgohte dan. Easkka váldofágadásis oaččui veahá lohkamuša sámi áššiid birra.
Konklušuvdnan sáhttá dadjat ahte sámi oahppi/studeanta gii bođii sámi gilis Finnmárkku rittus 1967-2001 áigodagas sáhtii čađahit 18 jagi skuvlla mas ii báljo oaččo makkárge oahpu iežas álbmoga birra. Dán vuođul ii leat nu ártet ahte Eva váldofágabarggustis iskkadii maid sii geat hálddašit oahpahusa ja eará almmolaš bargguid dihtet sámi áššiid birra. Dat maid son gávnnahii ii lean áibbas vuordemeahttun; Sihke Oahpahusdepartemeanttas ja Guolástusdepartemeanttas eai oba árvvoštallo ge sámi beroštumit go mearridit áššiid mat váikkuhit sámi guovlluide.
Dál Eva Josefsen erenoamážit berošta das ahte su nieida ja eará mánát, geain lea sámi duogáš ja geat šaddet bajás Álttás, galget oažžut buoret dieđuid sámi giela ja kultuvrra birra go dat maid son ieš oaččui.
 |
Eva ja Irja Marie Josefsen, Áltá 2003
(Govva: Svein Lund) |
Juo ovdal go Irja máhtii hupmat, son álggii sámi mánáidgárdái, ja hupmagođii goappašiid gielaid oktanaga. Go álggii skuvlii máhtii goappašiid gielaid sullii seamma bures.
Gorravári skuvllas Álttás lea Irja ožžon sámegiela vuosttašgiellan. Vuosttašgielohppiid joavkkus leat 6 oahppi 3. ja 4. luohkás. Sáhtášii jáhkkit ahte
sámegiella vuosttašgiellan mearkkaša oahpahus sámegillii. Muhto nu fal ii leat Álttás. Doppe sámegiella vuosttašgiellan ii mearkkaš eará go dan ahte
sis lea sámegiella 1. luohká rájes ja ahte sámegieloahpahus lea sámegillii.
Irja ii liiko jearahallamiidda, nu ahte lea baicce eadni gii vástida su bealis. Muhto son čuovvu mielde ja dárkkista ahte in čále boasttu dieđuid.
Ii leat dušše giella mii lea dáža skuvlla mielde buot diimmuin earret sámegiel diimmuin, muhto sisdoallu lea maiddái našunála oahppoplána mielde. Dan dihte go Áltá ii leat sámegiela hálddašanguovllus, de čuvvot buot oahppit našuvnnalaš oahppoplána. Dat mearkkáša ahte velá oahppit geain lea sámegiella vuosttašgiellan eai oaččo ávkki dás ahte gávdno sámi oahppoplána vuođđoskuvlla várás.
- Oahpat go maidege sámi diliid birra earret go sámegieldiimmuin, jearrat Irjjas.
- Mis leat muhtin sámi hoahkamat dárogielgirjjis, muhto muđui ii leat mihkkege.
Maiddái sámegieldiimmuin lea hui unnán mearrasámiid birra, go sámegieloahpaheaddjit bohtet Sis-Finnmárkkus ja dovdet vuosttažettiin dan birrasa. Go dasa lassin leat Sis-Finnmárkku olbmot, geat leat čállán oahppogirjjiid, šaddá unnán mii čatná sámegieloahpahusa báikkálaš servodahkii ja eanaš ohppiid duogážii.
Sihke eadnin ja Álttá sámiid searvvi miellahttun lea Eva beroštan sámegieloahpahusas. Ovdal lea skuvlakántuvra leamaš áibbas sámegiela vuostá, son muitala, muhto maŋimus jagiid lea veahá buorránan. Dattetge gieđahallo sámegieloahpahus dego spártun, ii fal lunddolaš oassin skuvllas. Álggos ráhkadit diibmoplána, dan maŋŋil ferte geahččalit heivehit sámegieloahpahusa dasa. Suohkanis lea ain dábálaš ipmárdus ahte sámegieloahpahus guoská dušše ohppiide geat bohtet Sis-Finnmárkkus, ii fal Álttá suohkana iežas sámi álbmogii.
Váhnemiid gaskkas leat leamaš ja leat ain iešguđetlágan oaivilat dasa, ahte galgá go gáibidit sierra sámi skuvlabiirre, vai lea go buoret ahte oahppit ožžot sámegieloahpahusa dan skuvllas gosa muđui gullet.
Reaššvuona skuvllas, gos Ruth ja Eva vácciiga, lea dál leamaš sámegieloahpahus 1980-logu álggu rájes. Dál leat sullii 15 oahppi geain lea sámegiella fágan. Dat lea sullii logádas skuvlla ohppiin. Vaikko lea stuora ovdáneapmi dan rájes go sámegieloahpahus álggahuvvui ovttain ohppiin, de lea ain unna oasáš váhnemiin, geain lea sámi duogáš, ja geat válljejit sámegiela mánáidasaset.
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1