På norsk
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1. Davvi Girji 2005.
Dalle go Hans Lindkjølen lei Sámi álbmotallaskuvlla rektorin, son lei nu dávjá go vejolaš meahcis ovttas badjeolbmuiguin. Dá son lea lávus ovttas Máret Kemiin.
|
Hans Lindkjølen lea riegádan Eidskogas Hedmárkkus 1923:s. Sus lea davviriikkaid gielaid váldofága, etnologiija, pedagogihkka ja kristtalašvuođaoahppu. Son lea bargan Sámi álbmotallaskuvlla oahpaheddjin ja rektorin Kárášjogas, Romssa sámeskuvlla rektorin, ja vuođđoskuvlla oahpaheddjin, neavvun ja rektorin Drammenis. Go sus lei virgelohpi skuvllas, de dutkkai stáhtastipeanddain boarrásut girjjálašvuođa Davvekálohta ja dán guovllu olbmuid birra. Lindkjølen lea almmuhan ollu artihkkaliid ja 15 girjji, eatnašat dain leat sámi dilálašvuođaid birra. Daid gaskkas leat biografiijat sámi kultuvrra máŋgga ovdamanni birra ja golbma sámiid girjjálašvuođa girjji doložis dálážii: Nordisk saga (Davviriikkalaš sága), Nordkalotten (Davvikalohtta) ja Urfolk i Nord (Eamiálbmogat Davvin). |
Ovdal álbmotskuvlla áiggi sullii 1740:s doaimmahii girku buot oahpahusa olles Norggas. Easka 1790:s bođii gohččun ahte gililávdegottit galget hálddašit skuvla- ja gefiidfuolahusdoaimma.
Álgo skuvlaoahpahusfálaldagat álbmoga várás álggahuvvojedje Davvi-Møres ja Romsdalas. Lei álbmotčuvgehusa álggaheaddji, Thomas von Westen, Romsdala Veøya báhppa, gii fidnii guhtta eará boaittobeale guovlluid báhpaid lágidišgoahtit oahpahusa. Sii čálle Københámmanii gonagassii ja muitaledje álbmoga diehtemeahttunvuođa birra. Gonagas vástidii reivii positiivvalaččat, ja nu gohčoduvvon Syvstjerneprestene (Čiežanástebáhpat) ledje lohkanoahpahusa álggaheaddjit. Ulbmil lei ahte olbmot ieža galge máhttit lohkat Biibala, katekismusa ja eará ipmilbalolaš girjjiid.
1769:s sáddii gonagas gohččuma ahte mánát galge konfirmerejuvvot 14-15-jahkásažžan ja maŋimusat 19-jahkásažžan. Jos galge konfirmerejuvvot, de fertejedje máhttit lohkat girjji. Dan eai lean gal buot geafes váhnemiid mánát oahppan. Dás de badjána lihkohis eallinvuorbi. Nu garra mearrádusat ledje ahte nuoraid bidje giddagassii dassážii go ledje oahppan lohkat.
Sii geat nagodedje báhtarit, masse sosiálalaš árvvu. Verremus lei ahte sii eai beassan náitalit. Oalle máŋgasat báhtaredje meahccái ja galbmojedje jámas. Dát dáhpáhuvai erenoamážit doaivvuhisvuođas go eai beassan náitalit, go nieiddat fuomášedje ahte ledje mánáláhkai.
 
(Govva: Josef Halse) |
Ledje kristtalaš miššonearat geat álggos ráhkadedje čállingiela, sihke sámiide ja eará álbmogiiddage. Sámegiela geavaheapmi oahpahusas ja sárdnideamis, bohciidahtii Norggas kulturpolitihkalaš riiddu, ja mii ain lagabui 300 jagi lea jámma riiddu bohciidahttán. Sámi girko- ja skuvlahistorjá leat guokte beali seamma áššis. Lei namalassii girku mii badjelasas válddii lágidit oahpahusa Sámis. Danin lei báhpaid ja miššonearaid bargun ráhkadit maiddái čállingiela ja almmuhit girjjiid sámegillii. Lutheralaš girku gáibádus ahte olbmot galge oahppat Ipmila sáni maiddái iežaset gillii, dagahii ahte miššonearat juo 1600-logus geahččaledje dahkat sámegiela čállingiellan, ja muhtun girjjiid maiddái almmuhedje1416 Dalle juo dien áigge geahččaledje oažžut Norgga beale sámiid vázzit skuvlla. 1714:s vuođđudii gonagas Fredrik IV Miššonkollegia Københámmanii, ja álggahii vuolggahusbarggu Finnmárkku sámiid gaskkas. Dát álggahuvvui Thomas von Westena jođihemiin. 1716:s son vuođđudii "Seminarium Skolasticum" Troandimii, ja dát šattai skuvllabarggu guovddážin sámiid gaskkas. Thomas von Westen mátkkoštii máŋgii sámi guovlluide skuvllaid álggahit ja girkuid hukset. Son barggai háhkat sámiide Áppesa ja eará oahppogirjjiid sámegillii. Su mielbargit jorgaledje máŋga girjji ja osiid Biibalis, muhto dušše Luthera Uhca Katekismus deaddiluvvui 1728:s sámi/dáru duppalteavsttain. Bisma Peder Krogh vuostálasttii oppa áigge Thomas von Westena oainnu ahte sápmelaččat galge oažžut oahpahusa eatnigillii.
1723:s lohkagođii Knud Leem sámegiela ja 1725:s sáddii Thomas von Westen su Porsáŋgui ja Lágesvutnii miššonearan. 1728:s Leem nammaduvvui suohkanbáhppan Áltái-Dálbmeluktii. Miššonbarggu álggu rájes juo Leem háliidii oahppat sámegiela ja sámi jurddašanvuogi. Son geavahii sámi gárvvuid ja hálai olbmuide iežaset eatnigillii.
Go von Westen jámii 1727:s, de bággii bisma Krogh dahkat mearrádusa ahte buot sámemánát galgá oahpahuvvot dáro-/dánskkagillii, nu ahte sii sáhtte geavahit dárogiela girjjiid ja oassádallat ipmilbálvalusas ovttas dážaiguin. Seminarium Skolasticum heaittihuvvui, ja miššonearaid gevrejedje oahpahit sámiid dárogillii. Eai buohkat jeagadan dán gohččuma, ja barge ain von Westena vuoiŋŋas.
1748:s almmuhii Leem sámegiela giellaoahpu ja 1756:s dánskka-sámegiela sátnegirjji: "En Lappesk Nomenclator efter den Dialect, som bruges av Fjeld-Lapperne i Porsanger-Fjorden" (Sámi sátnegirji Porsáŋgguvuona boazosámiid dialeavtta mielde). 1767:s son almmuhii Luthera Uhca Katekismusa ja Áppesa sámegillii. Go Leem jámii 1774:s, lei son measta gárvvistan guokte sátnegirjji. Vuosttaš girji lei sámegielas dánskkagillii ja latiinnagillii, nubbi girji lei dánskkagielas ja latiinnagielas sámegillii. Girjjiid gárvvistii Várjjaga miššoneara, Gerhard Sandberg, ja dat almmustuvve 1781:s. Leem adnojuvvo davvisámegiela čállingiela vuođđudeaddjin.
Dán áigodagas bohte guokte ođđa bismma Troanddimii. Sii garrasit vuostálaste sámegiela ja heaittihedje seminára 1774:s. Seamma jagi go seminára heaittihuvvui, de bođii Olav Josephsen Hjort Guovdageidnui suohkanbáhppan. Oahpahusa ovddasvástideaddjin iežas searvegotti sámiide, oaččui son girku njunnošiin gohččuma ahte galggai buot prentejuvvon sámegiela girjjálašvuođa váldit ruovttoluotta. Son ii seastán ovttage ja ribadii buot sámegiela girjjiid maid gávnnai. Olbmot gohčodedje su buddestatnamain Garra-Jorta.
Jos sámiid lohkangelbbolašvuohta lei headju ovddežis, de dat ii buorránan dán maŋŋá. Miššonearat ja báhpat váidaledje heađi ja bivde lobi geavahišgoahtit fas sámegiela čuvgehusbarggus. Nuorta-Finnmárkkus lei P. V. Deinboll báhppan ja proavasin 1816:s. Son barggai Thomas von Westena vuoiŋŋas ja mátkkoštii miehtá viiddis guovllustis álggahit skuvllaid. Muhto giellaváttisvuođat ledje oppaáigge heahtin. 1826:s duohtanválde heahtečurvosiid. Dalle álggahuvvui vuosttaš almmolaš oahpaheaiskuvla Norggas Runáššis (Trondenesa). Dat galggai erenoamážit bargat oahpahit sámiid ja earáid geat háliidedje bargat davvin sámeguovlluin.
Go Suoma-Gárjila álbmot mátta-nuortan báhkkegohte davás, de laskkai sámiid lohku sakka Finnmárkkus áigodagas 1567-1865, J. A. Friisa dieđuid mielde. Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas geahppánii sápmelaččaid lohku seamma áigodagas. 1700-logu álggus lei Suoma ja Ruošša gaskasaš soahti giksin. Suopmelaš álbmot lei dalle nu gefon ahte sii measta buohkat geat sáhtte beahkit ja vázzit, báhtaredje Finnmárkui dahje Davvi-Ruŧŧii.
Oktogávperiekti mii Bergena gávpejasain lei ovdavuoigatvuođaid bokte maid sii ledje ožžon dánskalaš ráđđehusas, geahpedii garrasit dáža álbmoga Finnmárkkus. 1845:s ledje álbmotlohkama oktavuođas measta beali eanet sápmelaččat ja kveanat go dážat Finnmárkkus. Eatnašiid beaivválašgiella lei sámegiella ja suomagiella. Sámemánáin ledje danin stuorra váttisvuođat áddet oahpahusa mii lei dárogillii.
| N.V. Stockfleth áŋgirušai nannet sámegiela, muhto báhppan son lei hui garas, ja Guovdageainstuimmiid maŋŋil son lei daid gaskkas geat gáibidedje garra ráŋggáštusaid. |
Stockfleth stuorámus vuostálasti girkolaččaid gaskkas lei Álttá-Dálbmeluovtta proavas Aars. Finnmárkku stuorradiggeáirrasin 1848:s ja 1851:s son hehttii 1851:s ja 1853:s gonagaslaš giella- ja oahpahusdilálašvuođaid resolušuvnnaid šaddamis nu beaktilin go Stockfleth ja su verddet livčče háliidan. Proavas Aars vuosttaldii maiddái garrasit aiddo mearriduvvon guovvamánu 1848 gonagaslaš resolušuvnna, mas lei mearriduvvon ahte eiseválddit galge deattuhit sámegiel´a ja kveanagiela máhtu go báhpaid virgádedje.
Jagiid 1841-1843 orui Stockfleth guhkes áigodagaid Guovdageainnus. Suohkanbáhpa Zetlitz sadjásažžan son jođihii sátnejođiheaddjin vuosttaš skuvlakommišuvnna čoahkkima.
Anders Bær govvidii iežas muitalusain ámmátolbmuid ja sámiid gaskavuođaid ja dát eai lean gal Stockflethii gudnin. Son sáhtii leat hui garas ja válddálaš, ja dien láhkai bures vuhttui su militearalaš duogáš. Romssa bismma Juella gohččuma mielde vulggii Stockfleth Guovdageidnui golggotmánus 1851:s ja orui doppe gitta cuoŋománnui 1852. Bargun lei geahččalit ráfáidahttit leastadialaš morránan sámiid. Dán dálvvi birra muitala son iežas girjjis "Dagbog over mine Missionsreiser i Finnmarken" (Mu Finnmárkku miššonmátkkiid beaivegirji).
| J. A. Friis ráhkadii sámegiel grammatihka ja sátnegirjji ja jorgalii máŋga risttalaš čállosiid sámegillii. Dážat han dovdet su vuosttážettiin Laila-romána dihtii. Dát govva lea Beaivváš Sámi Teahtera čájálmasas 2002:s.
Govva: Ola Røe / Beaivváš |
Johan Sverdrup árvalii 1863:s: - Áidna gáddjojupmi sámiide lea sin suddadit dáža čerdii. Dát lei almmolaš politihkka 1900-logu loahpa geahčái. 1851:s doaimmai Friis gaskaboddosaš doseantan ja sámi jorgalemiid almmuheaddjin. Dattetge čuoččuhuvvui ahte sámegiela universitehta oahpaheaddjiámmát lea "heivemeahttun dieđalaš joavdelasvuohta". Easka 1874:s nammaduvvui Friis sámegiela ja kveanagiela dábálaš professorin ja sus lei ámmátlaš geatnegasvuohta bargat jorgalanbargguid. Friis doaimmahii áŋgirit lappologiija barggu ja almmuhii sihke grammatihka, sátnegirjji ja "Lappiske Sprogprøver" (Sámegiela ovdamearkkaid). Son čálii maiddái sámi ovddeš oskku birra ja jorgalii sámi máidnasiid ja cukcasiid. Stuorra oassi Friisa bargoáiggis golai jorgalit vuoiŋŋalaš čállosiid sámegillii. Lars J. Hætta (Jáhkoš-Lásse) vehkiin, gii maiddái oassádalai ollislaš biibaljorgalanbarggus 1895:s, čálii Friis 1870:s vuosttaš sámegiela sálbmagirjji teavsttaiguin, áltárgirjjiin ja rohkosiiguin.
Iežas artihkkaliin, vuosttažettiin Morgenbladet aviissas, Friis digaštalai nággovuloš sámiide guoskevaš áššiid ja deaŧaleamos hástalusaid. Go son almmolaččat áicáhii čielga nállevealáheami sámi unnitlogu vuostá, de bohciidahtii son digaštallama mii maŋŋá unnit eanet lea joatkašuvvan sámegiela ja dan árvvu hárrái.
Giellariidu skuvllas nogai 1880-njuolggadusain mii mearkkašii sámegiela vuoittahallama. Das mearriduvvui ahte sámegiella ja kveanagiella ii galgan geavahuvvot eanet go "maid dilálašvuođat dahke vealtameahttumit dárbbašlažžan". Jagi 1898 skuvlanjuolggadus nannii dáruiduhttima ja lei njuolggadussan máŋgga buolvva ohppiid skuvladoibmii. Giellapolitihkalaččat meannudedje sápmelaččaid ja kveanaid prinsihpalaččat seammaláhkai. Eiseválddit ledje balus go Suoma sisafárrejeddjiid lohku lassánii hirbmadit maŋŋá 1850 ja danin dáhtto nannet Norgga kultuvrra ja čeardadovddaldaga gáidosis ja uhkiduvvon rádjafylkkain davvin.
Go riidu garai nugo dáhpáhuvai, de lei leastadialaš lihkadus váldosivvan dasa, ja dat lei hui nanus Finnmárkkus dan áigodagas. Leastadialaš sárdneolbmát sárdnidedje eanaš suomagillii, ja sámiide ja kveanaide nu šattai suomagiella "bassi giellan".
Ledje eanaš dážat geat fievrridedje dán viiddes buolleviidnagávppi, mii lei sámi álbmoga doalvumin hevvui. Leastadialaš sárdneolbmáid buolleviinni moaitin lei beaktil, ja seammás sii moite garrasit sin geat háhke viinni. Juguhisvuohta rievdadii leastadialaš searvegottiid eallinvuogi buoret guvlui. Dát searvevuohta dagahii miellahtuide ollu buoret iešdovddu. Sii nanusmuvve bealuštišgoahtit iežaset giela ja kultuvrra.
Gasku dán soahpameahttun riiddu lei J. A. Friis. Son čuoččuhii ee. ahte amas giella láivuda Ipmila sáni ja ahte dan mearkkašupmi álkidit vajálduvvo. Dát šaddá seammaláhkai go siepman mii geađgeeatnamii gahččá. 1887:s čálii son beaivegirjjistis: "Mun ferten dál ja boahtteáigái, gevvos mii geavaš, vuosttaldit skuvlanjuolggadusa mii dál doaibmagoahtá. Mun háliidan iežan oamedovddu buhtisin, mun in hálit badjelasan váldit ovddasvástádusa das ahte in leat vuosttaldan."
Bismma oainnu leastadialaš oskui ledje suohkanbáhpaid dieđut báidnán, mat muitaledje iežaset váttisvuođaid birra nággáris leastadialaš suohkanmánáiguin. Sii atne girku vasálažžan ja daid fertii vuosttaldit. Maŋŋá go bisma ieš beasai deaivvadit iežas suohkanmánáiguin, de son rievdadii ollislaččat oainnu, ja anii sin girku deaŧaleamos doarjjaolmmožin.
Girkolaš birrasiin ja miššonservviid siskkobealde lei dáruiduhttinvuosttaldeami Ipmila sáni mielde: Olbmot galge gullat Ipmila sáni iežaset gillii. Dát lei áibbas Martin Luthera ulbmila mielde.
1893:s čohkkedii Peter Bøckman bismastullui bismma Skaar maŋis. Sus lei áibbas seamma oaidnu go su ovdamannis ahte vuosttaldit vearrás dáruiduhttima skuvllain mat ledje sámiide oaivvilduvvon. Son máŋgii álvvalaččat ávžžuhii departemeantta ahte mánát galge oahppat kristtalašvuođa eatnigillii. Sámemiššuvdna jođihuvvui maiddái seamma vuoiŋŋas. 1896:s almmuhuvvui Biibbal sámegillii, ja nu lei stuorra hehttehus jávkan. Nubbi váldohástalus lei ahte Ipmila sáni sárdnidit sámegillii sámiide. Lunddolaš eaktun lei álgoálggus juo ahte sárdnideaddjit galge jogo leat sápmelaččat dahje dážat geat ledje sámiid gaskkas bajásšaddan. Dađistaga bohte liikká stuorát oassi Sámemiššuvnna sárdnideddjiin máddin. Norgga Sámemiššuvnna (Norsk Finnemisjon) jođihedje siskkáldasat nammaduvvon golmma-olbmástivra. Máŋggas imaštedje dán oktomearrideaddji stivrra, ja máŋga báikkálaš searvvi serve Norgga-lutheralaš Sámemiššonlihttui (Det norsk-lutherske Finnemisjonsforbund), mii vuođđuduvvui 1910:s.
Eará searvegottiin lei earaláhkai. Dan geažil go olles bearaš johttái duoddariidda boazoealuin ja váilevaš skuvlafáladaga geažil, de máŋga bearraša sáddejedje mánáideaset Ruŧŧii Ruoŧa Miššonsearvvi skuvllaide (Svenska Missionssälskapets skoler) 1800-logu loahpageahčen. Go ovttastus Ruoŧain nogai 1905:s, de biehttaledje váldimis Norgga beale sámemánáid skuvlii Ruŧŧii.
Johtti sárdneolmmái Paul Pedersen, gii gulai Troandima Sismiššonbiirii, gulai álelassii dáid váttis skuvladilálašvuođaid birra. Son loktii ášši iežas miššonsearvái ja 1910:s álggahedje Haviken skuvlaruovttu sámemánáide láigolanjain. Go bargu maid Troandima Sismiššonbiire lei álggahan sámiid gaskii šattai Norgga Sámemiššuvnna (Norsk Finnemisjon) vuollái, de čuovui Pedersen mielde, ja Sámemiššuvdna válddii badjelasas skuvlaruovttu 1917:s. Sii oste skuvlaviesu 1924:s.
| Havika sámeskuvlla maŋimus oahppibuolva ovdal go skuvla heaittihuvvui 1951:s.
(Gáldu: Samenes Venn / Rogstad: Streiftog i Samenes saga) |
Dat mii bohciidahtii riiddu Havika Sámeskuvllas, lei dat go skuvllas ledje dušše dáža oahpaheaddjit ja bargit. Erenoamážit lei siseatnama ja davvi giliid ohppiide álggus oalle stuorra váttisvuohtan, go sii eai ádden oahpaheaddji. Sámemiššuvdna moitojuvvui oalle garrasit dán geažil. Skuvlla ollu sámi kritihkkárat atne skuvlla dáruiduhttinásahussan.
Soahti 1940-45 bissehii Havika skuvladoaimma. Maŋŋásoahteáigge rievddai oaidnu sámiid ektui. Vearrevuohta maid okkupašuvdnafápmu stivrejeaddjin lei čájehan, almmostahtii dážaid hearrán unnitlogu ektui. Vaikko ledje moaitán skuvlla, de olbmot heaittiheami oktavuođas 1951:s máinnašedje skuvlla deaŧalaš guovddážin sihke ohppiide ja váhnemiidda - atne dan oktasašdoaibman masa ollu máttasámit serve.
Jagiid 1899-1902 son doaimmahii ovttas Davvesiidda suohkanbáhpain Tandbergain bláđi "Sami Usteb". Bláđđi lei sámegillii ja dan almmuhii Norgga Sámemiššuvdna. Go Otterbech guđii Finnmárkku 1902:s, de Tandberg bázii okto doaimmaheaddjin gitta 1903 lohppii, ja bláđđi nogai, stuorra morašin sámiide. Tandberg guđii Finnmárkku jagi maŋŋá. Dán áigodagas Sámemiššuvdna ii fidnen bargui báhpa gii sáhtii sárdnidit Finnmárkkus, ja sárdneolmmái Bertrand M. Nilsen bázii oktosárdnideaddjin Sámemiššuvnnas. Stivra lei gávnnahan ahte leastadialaš sárdnideaddjit eai lean dohkálaččat girkolaš doaimmaide.
1880-logu rájes ledje dáža eiseválddit dahkan buot maid sáhtte ollásit rievidit sámiin iežaset giellageavaheami skuvllas. Oahpaheaddjit geat geavahedje dárogiela, ožžo buoret bálkká go sii geat oamedovddu geažil mieđihedje geavahit sámegiela. Otterbech geavahii garra sániid dán vuostá, ja čálii oktii ná: - Bággovuogádat lea čađahuvvon garraváimmot váikkuhusain. Olmmoš ii sáhte dán birra smiehttat nu ahte ii moarás.
1900-logu álgologijagiid garai dáruiduhttinvuohki skuvllas jearggaleabbon go goassige ovdal. Ovttageardánis-darwinisttalaš jurdagat adde eará čearddaid badjelgeahččamii muhtun lágan dieđalaš ákka. Konkrehtalaččat buoridit gielladili, de evttohii Otterbech 1911:s ahte Sámemiššuvdna galggai álggahit nuoraidskuvlla Kárášjohkii. Ollu jagiid lei son bláđi "Lappenes Venn" (Sámiid ustit) doaimmaheaddji, ja girjjis "Kulturverdier hos Norges finner" (Norgga sámiid kulturárvvut) čilgii son deaŧalaš beliid girku rollas sámiid gaskkas.
Čoahkkimis Bergenis 1910:s ovttastahtte dien njeallje sámemiššuvdnasearvvi oktan searvin, Norgga-lutheralaš Sámemiššonlihttu (Det norsk-lutherske Finnemisjonsforbund), miellaseamosit gohčoduvvon Sámelihttun (Finneforbundet). Jens Otterbech válljejuvvui váldostivrra ovdaolmmožin. Su garrasit moite go lei vuođđudan ođđa riikkasearvvi. Son bealuštii iežas dainna ákkain ahte Sámelihttu (Finneforbundet) galggai leat eanet go Sismiššonsearvi (Indremisjonsselskapet), mas lei dárrolaš doaibma Finnmárkkus. Go jerre manin Sámelihttu (Finneforbundet) ii sáhttán searvat Norgga Sámemiššuvdnii (Norsk Finnemisjon), de vástidii Otterbech ahte Norgga Sámemiššuvnna stivra ii háliidan miehtat gáibádusaide maid demokráhtalaš searvi fertii čuovvut. Dasa lassin dat sesttii čohkkejuvvon ruđaid dan sadjái go dakkaviđe geavahit ruđaid sámiide buorrin.
Veaháš maŋŋá go Sámelihttu (Finneforbundet ) lei vuođđuduvvon mieđihii Norgga Sámemiššuvdna (Norsk Finnemisjon) buot gáibádusaid mat ovdal ledje ovddiduvvon. Guhkes šiehtadallamiid maŋŋá dahke dán guovtti searvvi oktan searvin, Norgga Sámemiššonsearvin (Norges Finnemisjonsselskap) 1925:s. Guokte bláđi "Lappernes venn" (Sámiid ustit) ja "Norsk Finnemisjons Blad" (Norgga Sámemiššonbláđđi) goallostedje oktan bláđđin "Samenes Venn" (Sámiid ustit). Sámelihttu (Finneforbundet) lei ovddalgihtii jearran Norgga Sámemiššuvnnas (Norsk Finnemisjon) ahte mihtetgo ásahit kristtalaš nuoraidskuvlla sámiide jos šadde oktan searvin.
Ovttas oahpaheddjiin Johannes Hidlein almmuhii Otterbech 1917:s girjji "Fornorskningen i Finnmarken" (Dáruiduhttin Finnmárkkus). 1918:s oaččui Otterbech eanemus jienaid Davvi-Norgga bismaválggas, muhto iežas pasifisttalaš oaivila geažil militearadoaimmas son ii namahuvvon virgái. 1919:s ozai son heaitit báhppan ja álggii Sámemiššonlihtu váldočállin. Dáppe son jotkkii vuosttaldit dáruiduhttinbákku, ja jápminseaŋggas 1921:s son garrasit ávžžuhii Sámemiššuvnna álggahit sámi nuoraidskuvlla.
Sihke báhppan ja maŋŋá miššonjođiheddjin Otterbech háliidii vieljalaš ovttasbarggu leastadialaččaiguin. Son álo deattuhii man ollu leastadialaš osku mearkkašii. Maŋŋá oktiisearvama dagai stivra mearrádusa mii njuolgga heađuštii ovttasbarggu leastadialaččaiguin. 1945 jahkečoahkkimis Adolf Steen bissehii dán vuosttaldeami, ja dan maŋŋá lea fas Sámemiššuvdna vuoruhan ovttasbarggu.
| Sámemišuvdnačoakkalmas Šuoššjávrris
(Govva: Hans Lindkjølen) |
Orru dego máinnas go vuoras olbmot muitalit vuosttaš skuvlajagiid birra. Oahppit bohte vácci, johkafatnasiin dahje heastasáhtuin. Skuvlalanjat ledje smávvát ja bálljásat, ja ledje bieđgguid, gaska sáhtii leat gitta kilomehtera. Muhtumat ledje duon bealde ja nuppit fas nuppi bealde joga. Čáhceviežžan ja muoraidsahán lei juohkebeaivválaš doaibma. Dálvet duodjeoahpaheaddji Olav Sunnseth váccii máŋga kilomehtaera juohke iđida dáid bieđggos visttážiid gaskka ja bijai dola muorrauvnnaide.
1938 geasi mearridedje hukset sierra viesu. Huksegohte, muhto 1940 giđa soahti bissehii barggu, ja skuvla giddejuvvui. Easka 1947:s álggahedje fas Sámi nuoraidskuvlla huksema. Dál bargagohte oažžut skuvlla dohkkehuvvot. Skuvllaid ovttastahttinlávdegoddi (Samordningsnemnda for skoleverket) celkkii 1948:s: - Dán skuvlla galget stáhtaeiseválddit hukset ja hálddašit.
Skuvladirektevra Lyder Aarseth áŋgirit doarjjui ahte Sámemiššuvdna galggai oažžut hukset ja jođihit skuvlla. Son čálii: - Skuvla duhtada heahtedárbbu, vuosttaš ođđahuksejuvvon skuvlavistin Finnmárkkus maŋŋá soađi, álggahit oahpahusa sámi guovlluin.
1949:s rahpe skuvlla 30:in ohppiin, ja Roald Svarstad lei rektor. Jagi maŋŋá dohkkehii departemeanta skuvlla plána ja visttiid, ja juolludii stáhtadoarjaga doaibmi njuolggadusaid mielde. 1950-logus álggii Thor With rektorin. Ođđa skuvlarusttet vihahuvvui 1951:s.
Vuosttaš skuvlaplánat čájehedje čielgasit skuvlla duppal ulbmila. Dat galggai leat kristtalaš nuoraidskuvla fágaiguin mat dan áigge ledje dábálaččat, muhto seammás galge skuvllas leat sámi fáttát. Oppa áigge lei Sámi nuoraidskuvlla/álbmotallaskuvlla (Den samiske ungdomsskole/folkehøgskole) fágaplánain sámegiella, sámi kulturhistorjá, gahper- ja gáktegoarrun, čuoldin, čoarve- ja dákteduodji. Skuvla barggai árjjalaččat dahkat nuoraid dihtomielalažžan sámi kulturárbbi árvvus.
| Kárášjoga Sámi álbmotallaskuvla lei hui mávssolaš sámi nuoraide. Dá leat muhtin ohppiiid duojit čájáhusas.
(Govva: Hans Lindkjølen) |
Sámi giela ja kultuvrra ovddasteaddji, Odd Mathis Hætta, dadjá earret eará iežas skuvlajagi birra Sámi nuoraidskuvllas Kárášjogas: - Sámegielas mis váilo heivvolaš oahppogirjjit ja girjjálašvuohta. Mis ii lean ovttasge leamaš sámegiela oahpahus, muhto mii leimmet baicca mekánalaš vuogi mielde oahppan dárogiela sátneluohkáid, substantiivavugiid, vearbasojahemiid ja ollu eará. Álbmotskuvllaoahpahusas maid mii leimmet čađahan lei unnán sirddihanárvu sámegiela Sámi nuoraidskuvlla oahpahussii. Mii liikká oaččuimet buori vuođu joatkkaohppui, sihke matematihkas ja sámegielas ja eará fágain, ja dan duođašta dat ahte mii leimmet máŋggas geat vácciimet joatkkaoahpu maŋŋá go leimmet čohkkán oahpaheaddji Kathrine Johnsena oahpaheaibeavddi guoras.
Eanaš oahppit ledje Finnmárkkus eret. Muhto oahppit bohte buot sámi ássama riikkaguovlluin.
Paul Ryan lei dan áigge Sámi nuoraidskuvlla rektorin. Son lea mearkkastusas geahččalan čilget dán dáhpáhusa. Muhtun áhčči bivddii ahte su bárdni ii galgan dárbbašit sámegiela fága oahppat. Go ii ožžon mieđáhusa, de bahča mielat mearkkašeapmi goaikkehii: - Dii dážat galgabehtet álo mearridit min sápmelaččaid badjel. Ja go mii dál buktit gáibádusaid, de biehttalehpet dii min duođas váldimis, dáinna ákkain ahte mii eat ádde min iehčamet buori.
Skuvla dáhtui dán áigodagas leat boktaleaddjin. Psykologiijaoahpahusas mii deattuheimmet persovnnalaš ovdáneami. Duostat leat ieš, jáhkkit iežas olmmošárvui, ovdánahttit friddjavuođa ja iešheanalašvuođa ledje fáttát maid mii čuovvoleimmet kulturhistorjáoahpahusas. Skuvlla ulbmil lei dahkat nuoraid dihtomielažžan - veahkehit sin iežainis deaivvadit. Dan sadjái go ahte sii galge dovdat iežaset vuolleárvosažžan, de berrejedje sii leat rámis iežaset áhčiin ja etniin, geat eai lean vuollánan vaikko elle váttis dilálašvuođas. Hui máŋggas leat atnán skuvlla joatkkaoahpu vuođđun. Skuvla molssui nama Sámi nuoraidskuvllas (Den samiske ungdomskole) Sámi álbmotallaskuvlan (Den samiske folkehøgskole) 1964:s. Boazosámi-nissonolmmoš Rávdol Elle (Ellen Marie Anti) lei vásihan geafivuođa givssi mánnávuođa rájes juo. Son lei buorren ovdamearkan soahtegaskaáiggi giellamoivái. Go son bođii skuvlainternáhttii Smørstadii Levdnjii 1922:s, son jáhkii ahte dušše okta giella gávdnui. Son lei riegádan ja bajásšaddan duoddaris ja ii lean goassige leamaš vuollin gilis. Dál son šattai ovttas mánáiguin geat dušše hálle dárogiela, muhtimat hálle dušše suomagiela ja muhtimat dušše sámegiela, nugo son ieš hálai. Su eadni, gii lei girjeloguheapmi, hálai sihke sáme- ja suomagiela, muhto dárogiela son ii ádden ii sánige. Klássaoahpaheaddji lei nuorra máttarivgu, ja hálai dušše dárogiela. Skuvlajahki lei guhtta vahkku ovdal juovllaid ja guhtta vahkku maŋŋá juovllaid. Goalmmát skuvlajagis áddegođii Rávdol Elle osiid das maid oahpaheaddji dajai. Go son gearggai skuvllas, de son hálai golbma giela njuovžilit.
1930:s, dalle go Rávdol Elle lei 16 jahkásaš ja álggii rihppaskuvlii suohkabáhpa Alf Wiig lusa Kárášjohkii, de son ii lean goassige oaidnán sámegiela girjji - máhtii dušše lohkat dárogiela. Wiig oahpahii buot sámegillii. Go son ii máhttán lohkat sámegiela, de luoikkahii Wiig sutnje dárogiela girjjiid. Ieš oahpai maŋŋá lohkat sámegillii.
Báhpaeamit, Margarethe Wiig, gii lei gasku giellamoivvi, ráhkadii iežas sárgumiiguin sámegiela Áppesa, mii lei stuorra ávkin sámegiela oahpahusas.
Go Rávdol Elle jerre leat mielde sierranas stivrrain ja ráđiin, de son álo mieđihii. Son háliidii oassádallat barggus hábmen dihtii eanet olmmošaddjás servodaga. Dán láhkai son lei Norgga sámemiššuvnna stivrras ja Sámi álbmotallaskuvlla stivrras máŋga jagi. Su vuođuštus lei: - Nuoraid oahpahus ja boahtteáigi lea mus nannosit váimmu alde. Mun duođai háliidin ahte sii galget oažžut oasi das maid mun ieš massen.
Iežan áigodagas teoriijaoahpaheddjin Sámi álbmotallaskuvllas 1960-jagiid adden oktii čuovvovaš stiilabarggu: "Váttisvuođat ja hástalusat maid lean vásihan iežan skuvlaáigodagas". Okta mu čeahpes ohppiin čálii ee. čuovvovaččat: - Midjiide sápmelaččaide leat giellaváttisvuođat leamaš verremusat, ainjuo munnje leamaš ná. Vuosttaš beaivvi rájes go skuvlii álgá, de ferte oahppagoahtit "amas" giela, namalassii dárogiela. Soaitá leat ártet ahte mun dajan ahte dárogiella lea amas giella, muhto nu dat lei midjiide geat álggiimet skuvlii 12 jagi áigi. Mii leimmet dušše hállan sámegiela ruovttus, ja muđuige go leimmet ovttas eará mánáiguin. Mii duođai eat máhttán eat sánige dárogiela go skuvlii álggiimet. Moatti skuvlajagis oahpaimet gal veahá dárogiela, muhto guhkkin eret nu ollu ahte máhtten hállat albmaláhkai. Sámegiella gildojuvvui goalmmát luohkás. Dán maŋŋá ii lean njuolggadusaid mielde lohpi hállat sámegiela diimmuin. Jos ii máhttán jearaldagaid vástidit dárogillii, de bealkkahalai hirbmadit ahte ii lean lohkan bihtáid albmaláhkai. Jos geahččalii sámegillii vástidit, de oaččui dán vástádusa: Ammal dál lea čielggas ahte mii hállat dárogiela skuvllas. Go mun ledjen rahčan dárogielain olles diimmu, de mannen bottuin olggos ja hállen sámegiela. Internáhtas hálaimet mii maiddái sámegiela, ja dieđusge go ruoktot bohten. Dát dieđusge dagahii ahte mun seaguhišgohten guokte áibbas guovttelágan giela. Maŋážassii in duostan šat jietnadit go ballen iežan heahpašuhttit. Ain dovddan dán balu, muhto hárvebut dál. ... Buot mii gullá dárogillii, das lean mun ballan ja lean dan vašuhan olles ealliman - ja várra ain joatkašuvvá nie ...
Nuppi geardde adden čuovvovaš stiilačállima: "Váhnemiid árbi - noađđin vai ávkin eallimis". Seamma oahppi dalle čálii earret ollu eará: "... Giella gal várra lea deaŧaleamos maid sáhttá árbet ovdaváhnemiin. Sámegiella lea deaŧalaš midjiide geat háliidat leat sápmelažžan. Sii geat geahččalit biehttalit iežaset sámi seađu, gaikkodit, dulbmet ja bilidit dan maid ovdaváhnemat leat sidjiide skeŋken. Dát lea njuolgga suddu njealját báhkkoma vuostá. ...váhnemiid árbi gal baicca lea ávkin eallimis iige noađđin, go mii fal háliidat leat mat mii leat, ja go fal leat mielas viidásut fievrredit váhnemiid árbbi." Maŋŋá vihttalot jagi doaimma, de heaittihuvvui Sámi álbmotallaskuvla 1985:s. Maŋimuš logi jagi lei dilli máŋggaláhkai eahpesihkar. Eai šat doarvái ollu sámi nuorat ohcan skuvlii. Oahpahusdárbbu duhtadii dađistaga almmolaš skuvla, vaikko duodjefága ain lei bázahallan.
Digaštallan sámegiela ja -kultuvrra ektui garai dađistaga 1960-logus. Riiddu leat muhtumat gohčodan gielalaš siskkáldassoahtin Kárášjogas, ja čuovui mealgadii politihkalaš bellodatrájiid. Dát lei duohtadilis sámegiela ceavzima birra skuvllas ja beaivválaš eallimis. Dán riiddus sámi nuorat njuolgga vašuhedje Sámi álbmotallaskuvlla mas dáža oahpaheaddjit ledje eanetlogus, ja dovddahedje ná: - Čuohtejagi lea sámemiššuvdna čuvvon sámiid gietkamis hávdái. Dál ferte heaittihit dán bajábealhovdema. Máŋga vuorrasut olbmo gal dattetge ledje positiivvalaččat skuvlii, mii lei sidjiide láhčán vuođu eallimis, ja ee. sin ávžžuhusa mielde, de álggahuvvui skuvla fas. Muhto ledje nu unnán oahppit ahte doaimma heaittihedje fas moadde jagi maŋŋá.
Heaittiheami oktavuođas dajai ovddeš skuvlarektor, Thor With, ee.: - Maŋŋá 50 jagi bálvalusa sámi nuoraide ávkin, de ii leat šat Sámi álbmotallaskuvla mihkkege fálaldagaid. Dat lea bálvalan oasis - hirbmat deaŧalaš bálvalusa addán. Vuosttaš jagi rájes go skuvla álggahuvvui, de lea dát skuvla ferten rahčat birgejumis ovddas. Vuosttažettiin dat fertii oažžut luohttámuša sámi nuoraid gaskkas, ja dan gal dagai. Dat fertii maiddái soahtat oažžut doarjaga eiseválddiin ja miššonmoaitálas eahpideddjiin.
Jearahallamis dajai oktii muhtun Sámi álbmotallaskuvlla ovddeš oahppi:
- Dáppe lei buorre dilli. Dáppe mun ohppen gii mun ieš lean. Dáppe
mun duostagohten ovddasguvlui smiehttat, ja oskut bajásguvlui.
| Sámi ipmilbálvalus Akershusa šloahttakapeallas.
(Govva: Hans Lindkjølen) |
Gáldut :
Blix, Erik Schytte: Kirker og kirkeliv i Karasjok. Tromsø 1974
Halvorsen, Karen: Fra Almueskolens historie
Historisk tidsskrift. 4-1991 Universitetsforlaget
Hætta, Odd Mathis: NRK's samiske sendinger 1946-84. UIT 1984
Lindkjølen, Hans: J.A.Friis og samene. Sámi varas 1983
Lindkjølen, Hans: Nordkalotten. Oppdagelser-Ressurser-Misjon. Atheneum 1995
Lindkjølen, Hans: Nordkalottfolket. Piera-Johannes fra Karasjok. Ansgar 1989
Lindkjølen, Hans: Sameradioens mor - Kathrine Johnsen. Davvi Girji 1995
Lindkjølen, Hans: Viddas folk. Rávdul-Elle fra Finnmarksvidda. Davvi Girji 1991
Norges samemisjon hundre år. Sámi varas 1988
Norges samemisjon Årbok 1981-83 og 1984-86. Sámi varas
Otterbech, Jens: Kan du tilgi? Lunde 1971
Qvigstad, Just: Historisk oversikt over Oplysningsarbeidet blandt Finnerne i Finmarken. Tromsø 1907
Steen, Adolf: Finnemisjonen 75 år. Norges finnemisjonsselskap 1963
Vår kirke i nord 1967 Bispedømmerådene i Hålogaland
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1