På norsk Åarjelh-saemien gielesne
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1. Davvi Girji 2005.
Thorbjørn Andersen, Aarbortes 2003 |
Historjá sámiskuvlla birra Gaska-Norggas lea historjá skuvlla birra mii lea leamaš gaskaboddosaš ja provisoralaš olles áiggi, muhto lihkká lea ceavzán badjel bealle čuohtejagi.
Olles 17 jagi dán áiggis lei rektora namma Torbjørn Andersen. Maiddái maŋŋil go heittii rektorin go álggii skuvlahoavdan Aarbortes, lea son bargan
skuvlla ovddas go lei áirras skuvlla stivrras. Torbjørn Andersen ii leat ieš sápmelaš, muhto oallut eará dáža oahpaheddjiid ektui geat leat bargan sámeskuvllas, de lea sus leamaš oktavuohta sámiiguin mánnávuođa rájis. Thorbjørn Andersen bajásšattai ovtta dálus Svætnoevuemies ránnjásuohkanis Gálas, ja barggai giliskuvllas ovdal 1954:s álggii hoavdan Aarborte sámeskuvlii. Dál lea son ealáhagas, muhto lea lagamus ránnjá skuvllas ja čuovvu ain mielde movt doppe manná. Dás muitala son veaháš movt son vásihii leat rektorin jagiid 1954:s gitta 1971 rádjái. |
- Mis eai lean ollu reaiddut go álggiimet dáppe. Skuvlla oaphppoplána lei bealle A4 árka. Váldoulbmil lei ahte galggai čuovvut normálaplána. Áidna oahppogirji lei Margrehte Wiiga ABC, mii lei duppálit tekstejuvvon davvisámegillii ja dárogillii. Go ii oktage dáppe máhttán lohkat davvisámegiela, de geavahuvvui dušše dárogielat teaksta. Ii sániin ge lean namuhuvvon movt sámegiella galggašii váldojuvvot ohppui. Nordlándda skuvladirektevra dieđihii munnje ahte mii eat oaččo geavahit sámegiela skuvllas. Muhto dohkkehuvvui ahte dálueamit geavahii sámegiela.
Sámemišuvdna maid geahčai Aarborte dego joatkan Havikas. Sii ožžo lobi boahtit skuvlii ja doallat andávtta ohppiide maŋŋelgaskabeaivvi. Dát lei eaktodáhtolaš, muhto eanaš oassi ohppiin bohte dohko. Mii leimmet gal hui sreaŋgát dainna ahte dát ii galgan seaguhuvvot skuvlii.
Ekonomiija stivrejuvvui Čáhcesullo bokte. Finnmárkku skuvladirektevrras lei ovddasvástádus buot stáhtainternáhtaid badjel, ja mis lei áidna stáhtainternáhtta Finnmárkku olggobealde. Dan áigge ii gávdnon stáhta- bygga. Šattaimet ieža ordnet buot mii galggai ordnejuvvot visttiin. Dávjá lei nu ahte dušše álggiimet, ja maŋŋil bealkkáhalaimet.
Dát bijai vuođu jurdagii ahte jus deike galgá skuvla boahtit, de ferte mis leat iežamet stivra. Muhto ii lean álki oažžut stáhta mieđihit dasa. Sii livčče áinnas háliidan heaittihit olles skuvlla,ja bidje ággan ahte stáhta ii galgga vuođđoskuvlla lága mielde doaimmahit skuvllaid. Ferten gal dadjat ahte soapmasat byråkrahtain ledje hui bahát min vuostá.
Nu guhká go mun ledjen rektorin ja vel muhtin jagiid maŋŋelii lei buot ovtta visttis; luohkkálatnja, internáhtta ja das boradansále, kantuvra ja rektora ásodat. Dát lei seammás stuorimus almmolaš visti gilis, ja dan sivas geavahuvvui maid kulturviessun ja muhtin muddui maid girkun.
Sámeskuvlla oahppit, 1957/ 58 (Govva: Grete Austad)
|
Mis ledje oahppit Elgå rájis Hedemárkkus gitta Sagfjordbotnii davábealde Fuoskku. Eanas mánát orro internáhtas, muhto eai buot Aarborte mánát orron internáhtas geat vázze skuvlla doppe. Áiggi mielde oaččui skuvla buori nama, ja oahppit barge buori barggu. Dát mielddisbuvttii ahte ollu oahppit gilis háliidedje deike álgit, maiddái mánát geat eai lean sámegielagat. Soapmasat besse álgit deike, muhto mis ii lean sadji buohkaide geat háliidedje, ja sámi mánáin lei vuosttašriekti álgit dáppe.
Go min ii lean lohppi bidjat sámegiela skuvlafágan, de fertiimet njágahit dan skuvlii ruovttuoahpu nama duohkái. Mii bálkáheimmet Nils O. Kappfjella (Gaebpien Næjla) sámegieloahpaheaddjin. Muhto lullisámegielas eai lean vuos dan áiggi čielga čállinnjuolggadusat. Dan sivas oahpahii son dušše njálmmálaččat. Son ii beassan sániige čállit távvalii, go ii lean okta ja seamma movt sánit galge čállojuvvot. Duodjediimmuin oahpahii Lars Dunfjell (Dååvnesen Laara) veahá sámi duoji birra, muhto dat lei hui bieđgguid.
- Mus lei stuora beroštupmi dasa, ahte oažžut buori skuvlafálaldaga lullisámiide. Ja go gearddi ledjen álgán, de in háliidan eahpelihkostuvvat dainna. Mus lei beroštupmi dán hommái, sáhttá lohkat ahte ledjen dego darvánan dasa. Ja de ledje buorit ovttasbargoguoimmit, geaiguin mun ovttasbargen, nu go Nils O. Kappfjell, Anna Dærga, Anton Lifjell ja Anselm ja Elsa Jåma. Sii ledje válddálaš olbmot geain lei višuvdna ja ollu máhttu.
Ii sáhte hupmat sámeskuvlla historjjá birra nu ahte ii namut Anna Jacobsena. Sus lea leamaš ollu dadjamuš sihke skuvlii dáppe ja lullisámegiela ovdáneapmái. Anna lei vuosttaš almmolaš sámegieloahpaheaddji skuvllas, maŋŋil go oaččuimet sámegiela oahpahussii eat ge dárbbašan šat čiehkat sámegieloahpahusa ruovttudoallofága nama duohkái. Easka go son bođii šattai maid čálalaš oahpahus.
Go leimmet departemeanttas rahčme skuvlla ovddas ja go oaččuimet iežamet stivrra ja bistevaš doaimma, lei Anna jođiheaddjin dán sáttagottis. Dát lei áibbas mearrideaddjin skuvlii. Maŋŋil oaččui Anna barggu kulturguovddážis Sijti Jarnges, mii lea skuvlla guoras. Dalle barggai son buori barggu oažžut lágiduvvot lullisámegielkurssa oahpaheddjiide.
Eará čállosat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1