På norsk
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1. Davvi Girji 2005.
| Golmmas sis geat leat bargan doaimmalaččamusat oahppováillagiid searvvis Guovdageainnus (USKAV) muitalit dás makkár skuvlavázzima sii leat ožžon ja mo sii leat birgen eallimis dáinna. Buohkat sis leat bajásšaddan Guovdageainnu suohkanis, doaresbealbáikkiin, gaskal guokte ja vihtta miilla márkanis eret. Dál buot golmmas orrot márkanis, ja sin mánnávuođa gilážiin ii oro šat báljo oktage. |
- Mu áhčči lei dálon, eadni fas boazodoallobearrašis. Sámegiela lassin sihke áhčči ja eadni máhtiiga suomagiela. Áhčči han máhtii maiddái dárogiela, muhto eadni ii máhttán. Mis ledje sihke gusat, sávzzat ja bohccot. Nu han lei máŋgga dálus dan áigge. Dál dat ii livčče šat vejolaš, go eiseválddit leat rievidan mis min árbbi, boazomearkkaid. Ledjen mánnávuođas mielde buotlágan bargguin - lájuin, omiiguin, guollebivddus ja rievssatbivddus.
7-jahkásažžan bohčigohten gusaid. Muittán ain go gussa čievččastii ja mielkeskállu gopmánii. Livččen galgan álgit skuvlii čakčat 1942. Go áhčči doalvvui mu internáhttii, de dat lei nu dievva duiskka soalddáhiiguin ahte ii lean go mannat ruoktot fas. Dan maŋŋil in ožžon makkárge skuvlla ovdal go maŋŋil evakuerema.
Eváhkoáiggi báhtareimmet herggiiguin Ruŧŧii. Duiskalaččat ledje min maŋis. Oinniimet sin go leimmet rájá nalde, muhto eai čuvvon min rájá rastá. Gárasavvonii fertiimet guođđit herggiid ja Ruoŧa eiseválddit sáddejedje min Johkamohki guvlui. Doppe leimmet 1946 rádjái, Vaimak-nammasaš báikkis. Oruimet 6-7 bearraša ovtta bráhkas.
In ožžon vázzit makkárge skuvlla Ruoŧas. Easka go bođiimet ruoktot Guovdageidnui álgen skuvlii, 1946:s. Muhto das in oahppan báljo maidege go visot lei dárogillii. Gal muhtimat oahpaheddjiin máhtte sámegiela, muhto maid bat dat ábuhii go ii lean lohpi oahpahit sámegillii. Skuvla lei 6 vahkku čakčat ja 6 vahkku giđđat. Internáhtas ledje dušše dárogielat bargit. Mánát dieđusge čirro ja áibbašedje ruoktot.
Maŋŋil vuođđoskuvlla vázzen 9 vahkku joatkkaskuvlla (framhaldskole), muhto in oahppan in maidege. In ipmirdan maid oahpaheaddji humai. Lávejin sus nu issorasat ballat, ahte máŋga jagi maŋŋil ballen go oidnen su márkanis.
Dan mađe maid dál máhtán dárogiela lean oahppan maŋŋil. Ohppen go bargen Biedjovákki ruvkkis, gos bargen guhtta jagi bassin ja goahkkan. Maŋŋil lean bargan Turistahoteallas golbma jagi, njuovahagas ja bassan internáhtas.
Ledjen 42 jahkásaš go válden vuodjinkoartta. Lei mu oappá nieida gii veahkehii mu. Son ii lean go moaddenuppelot jagi dalle, muhto son logai muinna ja jorgalii munnje guokte jagi ovdal go bessen váldit geahččaleami. Dalle han manai bures. Válden vuodjinkoartta Finnsnesas Romssas, ja doppe bessen váldit dulkka mielde geahččaleapmái.
Vaikko birgen gal Guovdageainnus, de lea váttis go in máhte buorebut dárogiela. Heahpanan go in máhte, ja danin in duostta gosage vuolgit, mus ferte álo leat olmmoš mielde gii sáhttá dulkot. Livččii gal somá fitnat doppe liegga riikkain ja hoteallas orrut, muhto dohko ii olle mu smávva oadjoruđain.
- Eadni ii máhttán sánige dárogiela. Áhčči han lávii dárostit go lei dárbu, muhto go mii mánát stuoruimet de boagusteimmet go gulaimet áhči dárogiela. Muhto son gal muhtin láhkái birgii dainna. Eará boazosápmelašmánát leat oahppan dárogiela geasset go leat leamaš rittus, muhto mu mánnávuođaáiggi ledje nu ollu sámegielat olbmot doppe Biertaváris maid, ahte eat gullan nu ollu dárogiela doppe ge.
| Skárfvággi orohat soađi áigge. Govva lea váldon Somajávrris 1942:s dahje 43:s. Elmine Valkeapää unna nieiddážin čohkkáme muhtin fuolkki askkis.
(Gova lea Elmine Valkeapää luoikan) |
Go mun galgen álgit skuvlii, de áigo duiskalaččat váldit mu áhči gitta, go son lei oastán sihkkela Ruoŧas ja vuovdán dan norgalaččaide. Mii de vulggiimet ealuin Ruoŧa beallái. Fertiimet váldit bielluid eret bohccuin ja čatnat beatnagiid njálmmiid gitta vai eai beassan ciellat. Leimmet Geaidnovuohpis (Ruoŧa bealde rájá, Gilbbesjávrri lulábealde) dassái go soahti nogai. Doppe han lei geasseskuvla lávus. Mii mánát geat bođiimet Norgga bealde eat ožžon gohččuma skuvlii, muhto goalmmát jagi de vulgen ieš. Čohkkájin doppe jávoheamit moadde beaivvi ovdal go oba fuomášedje ge mu. Goalmmát beaivvi de ožžon peanna ja báhpára. Oahpaheapmi lei ruoŧagillii, mas álggos in ipmirdan maidege. Áidna maid muittán lea ahte fertiimet dadjat: "Snälla fröken, kvassa pennan!"
Bođiimet ruovttoluotta Norgii 1946 giđa. Veahá ledjen oahppan lohkat, muittán John Juuso rohkki dat oahpahii mu. Álggiime margariidnakássain mii mis lei goađis. 1947 álgen vuohččan skuvlii. Álgen 3. klássii, vaikko in lean oahppan dan maid galggašin 1. ja 2. klássas. Dárogiel oahpahusas in ipmirdan olu.
Oruimet internáhttabráhkas. Doppe orro nieiddat nuppi bealde feaskáris ja bártnit fas nuppi bealde. Ledje geardeseaŋggat ja guokte nieidda guđege seaŋggas. Dálueamit ja biiggát ledje dárogielagat, ii oktage máhttán albmaláhkái sámegiela. Mánáin lei ollu bargu internáhtas. Fertiimet bassat lihtiid, njuvdit láibevajahasaid, viežžat muoraid ja mielkki. Muittán internáhtas oaččuimet boares mearraguliid. Dat lei fievrriduvvon čakčat mearragáttis ja giđđat dat lei áibbas goston. Dat ii lean borahahtti ja mii eat oba nagodan borrat ge dan. Baicce manaimet fulkkiid lusa márkanis ja boraimet doppe.
Duođaštusas mus ledje guokte S:a (S lei buoremus árvosátni; "Særdeles godt"). Dat lei risttalašvuođas ja meannudeamis. Sivva dasa ahte ožžon S:a risttalašvuođas lei ahte dán fágas lei oahpahus sámegillii. Muđui ii lean lohpi sámástit. Nubbi sivva dasa ahte birgejin nu bures risttalašvuođas lei ahte áhčči lei muitalan munnje nu ollu muitalusaid Biibalis. Ja mun muiten maid áhčči lei muitalan ja sáhtten muitalit dan fas skuvllas. Oktiibuot vázzen 52 vahkku vuođđoskuvlla. Leat máŋggas geat leat vázzán vel unnit. 1954-55 vázzen Sámi álbmotallaskuvlla Kárášjogas, muhto ferten dadjat ahte in oahppan nu ollu doppe ge.
Skuvlavázzima maŋŋil bargen álggos boazodoalus ovttas áhčiin. 1960- ja 70-loguin huksejuvvui buođđu Guolášjávrái, dohko gos min siiddas lei geasseorohat. Troms kraftforsyning fertii dalle máksit buhtadusa boazoeaiggádiidda, muhto mii, geain lea unnán oahppu, eat nagodan bealuštit iežamet beroštumiid. Ieš in ožžon maidege dán buhtadusas. Dan áiggi mun maiddái buhcen guhká ja áhčči lei boarásmuvvagoahtán, ja dan dihte fertiimet heaitit boazodoalus. Muhto in leat goassege vuollánan ja massán doaivvu beassat álggahit fas.
Buot vearrámus lea ahte eiseválddit leat sihkkon min mearkkaid. Midjiide leat boazomearkkat árvu mii lea mannan buolvvas bulvii. Mo sii sáhttet kántuvrrain jávkadit min árbbi? Lean oaidnán boares sápmelaččaid čierrume go sin mearkkat leat sihkastuvvon. Sii leat dahkan nu boastut go vejolaš. Sii han livčče galgan diktit mearkkaid leat nu guhká go olbmot ellet. Ieš ožžon boazomearkka go ledjen 8-jahkásaš, ja dan rájes mus ledje iežan bohccot. Ja go rievdadedje njuolggadusaid, de ožžon reivve ahte ledje sihkkon mu mearkka registaris. Lean váidalan, muhto ii leat ábuhan.
Juohke geasi lean ain Gáivuonas, min ovddeš geasseorohagas. Lea nu suohtas go boađán dohko, muhto seammás váivi go mus eai leat bohccot. Muittán vuosttaš háve go fertejin oastit bohccobierggu. Mus lei oba ártegis dovdu. Mun in lean jurddašan ahte goassege šattašin oastit bohccobierggu.
In máhttán eará go boazodoalu ja dakkár duoji maid ledjen oahppan ruovttus. Juoga fertejin dahkat vai ceavzit. Mus ledje dalle smávva mánát. Vuos goarrugohten ja duddjojin, ja de álgen bassin Biedjovággái. Maŋŋil bargen jagi Juhlsa silbabájis. Doppe han ledje olbmot iešguđetge riikkain, ja humaimet iešguđetge gielaid. Suopmelaččaiguin ja dážaiguin gal birgejin. Suomagiela ohppen juo mánnávuođa rájes, ja suomagiella lea geahppasut munnje go dárogiella. Lean maiddái oahppan veahá duiskkagiela, dan mađe ahte sáhtán hupmat turisttaiguin. Dan maŋŋil lean bargan feara maid, hoteallas idjaváktan, ja dálueamida sadjásažžan. Lean maiddái bargan goahkkan Girkonjárggas, stuora militearaviesuid huksenbáikkis Hessengas.
Máhtán lohkat veahá dárogiela, muhto iežan eatnigiela in máhte lohkat. Mus leat golbma máná, ja ii lean nu álki dalle go sii álge skuvlii. Sii jerre mus veahki ruovttubargguin, muhto mun in máhttán veahkehit. In nagodan dadjat ahte in máhte, lohken baicce ahte in astta dál.
Dál gulat ahte mu eallin ii leat leamaš makkárge "dánsa ruvssuid alde ".
 
(Sárgun: Josef Halse) |
- Mu áhčči ii máhttán dárogiela, ja mu eadni jámii go mun ledjen unni. In šaddan mannat skuvlii ovdal go ledjen 10 jagi boaris. Álgen skuvlii giđđat 1944, muhto ledjen dušše moadde beaivvi skuvllas ovdal go internáhtta bulii. De šattaimet mannat ruoktut. Muittán ahte duiskalaččat čikče min. Muittán maiddái ahte oahpaheaddji ii dohkkehan ahte mánát sámástedje, ja son dohppii min niskái. Ja dat lei oahpaheaddji gii ieš lei sámegielat. Jahkebeale maŋŋil šattaimet eváhkui, ja eváhkoáigge in beassan vázzit makkárge skuvlla. 1947:s vázzen Láhpoluobbalis skuvlla 5 vahkku giđđat. Čakčat galgen skuvlii Guovdageidnui, muhto dalle ožžon dieđu ahte ledjen beare boaris. Ja dan maŋŋil in vázzán eambbo skuvlla.
1953:s ožžon gohččuma soahtevehkii ja mannen dohko Høybuktmoenii, Mátta-Várjjagii. Doppe han fuomášedje ahte ipmirdin hui unnán dárogiela. Muhto lihkus lei doppe muhtin seršánta gii máhtii sámegiela. Son lágiidii nu ahte moai manaime ovttas dohko Ruošša-rádjái váktan, ja de son oahpahišgođii munnje dárogiela. Dalle ohppen oalle ollu moatti mánus ja namuhuvvojin korporálan. Muhto vel ge in máhttán bures dárogiela, ja danin lea leamaš váttis birget stuoraservodagas.
1970-logu loahpas oinniimet ahte Álttá-Guovdageaineanu buođđudeapmi sáhtii bilidit min ealáhusvuođu, geat barggaimet boazodoaluin dán guovllus. Muhto giellaváttisvuođaid dihtii lei hui váttis midjiide bealuštit iežamet eiseválddiide. Munnje lei dát ášši mii dagahii ahte ipmirdin ahte mii geat leat massán oahpu fertet searválagaid gáibidit veahki.
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1