På norsk

Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2. Davvi Girji 2007.

Asta Balto:

– Mu lojalitehta lei sámi servodagas

Čállon ovttasráđiid Svein Lundiin

Asta Balto, Guovdageaidnu 2005
(Govva: Svein Lund)

Asta Mitkijá Balto (Mienna-Márjjá Máret Asta) lea leamaš guovddážis sámi skuvlla ovdánahttimis maŋimuš moaddelogi jagi. Son riegádii 1948:s ja šattai bajás Fárpenjárggas, Kárášjogas, 16 km márkanis eret. Meahccemánat fertejedje dorvvastit internáhttii skuvlla vázzedettiin.

18-jahkásažžan álggii Romssa oahpaheaddjiskuvlii ja dan maŋŋá barggai vuođđoskuvlaoahpaheaddjin Porsáŋggus ja Álttás. Sus lea sámegiela vuođđofága Álttás, suomagiela vuođđofága Lappeenrantas ja sosialpedagogihka váldofága Oslo universitehtas. Iežas váldofágabarggu vuođul son lea almmuhan girjji Sámi mánáidbajásgeassin nuppástuvvá.

Asta Balto lea bargan allaskuvlaoahpaheaddjin Álttás, Sámi Instituhta dutkin ja Sámi oahpahusráđi direktoran. 1994' rájes lea oahpahan Sámi allaskuvllas, gos 1996–2000 lei válljejuvvon rektorin. Sus leat leamaš máŋga doaimma sámi ja norgga oahpahusa ja dutkama oktavuođas, ee. SUFUR' stivrras [SUFUR = Samordningsutvalget for Finnmark utdanningsregion (Finnmárkku oahpahusregiuvnna ovttastahttinlávdegoddi). Finnmárku lei sierra oahpahusregiuvdna áigodagas 1988-99.], Oahpaheaddjioahpahusráđis ja Našuvnnalaš dutkanetihkka lávdegottis. Son lea viššalit bargan internášunaliseret sámi oahppovuogádaga ja čatnan oktavuođaid eará álgoálbmogiiguin ja unnitloguálbmogiiguin.

Son lea čállán artihkkaliid sámi skuvlaáššiid birra ja redigeren girjji: Diehtu ja gelbbolašvuohta Sámis. .

Dárogiella «god dag» - dásis

– Ruovttus hálaimet aivve fal sámegiela, muhto skuvllas galggai visot leat dárogillii. Mu vuosttaš oahpaheaddji lei Anna Mørk. Son lei guhká oahpaheaddjin Kárášjogas, lea skuvlen mu eatni maid. Son lei rivgu, muhto máhtii sámegiela. Muittán vuosttas skuvllabeaivvi go son jearai geat dárogiela máhtte. Mun geigejin gieđa, máhtten han mun cealkit «god dag!». Iežan oarpmeali, gii čohkkái mu balddas, vehkehin maid geiget gieđa go son máhtii seamma ollu go mun. Muhto duohtavuohta lei ahte ean máhttán olus eanet go oktageardánis «god dag». Anna Mørk oahpahii eanaš dárogillii, muhto čilgii midjiide sámegillii go eat ádden. Danin šattai álkit midjiide gulahallat álgoskuvlajagiid, ja go maŋŋá oaččuimet eará oahpaheddjiid, geat eai máhttán sámegiela, de leimmet juo eanet áddegoahtán dárogiela.

Go galggaimet álo dárostit diimmuin, de skuvla ii ovdánahttán min eatnigielmáhtu. Baicce lei nu ahte giella hedjonii internáhtas, go eat gullan eará go seammaahkásaš mánáid sámegiela. Giella bissánii máná dássái. Mu ruovttubirrasis lei nana sámegiella ja go mii mánát bođiimet ruoktot de mu váhnen-guovttus vávjjiiga min giela. Muittán sudno rávvagiid, váibbakeahttá fuomášahtiiga; «sámegielas mii eat loga nie, mii lohkat ná».

Skuvlastreaika

Olles 9 jagi vuođđoskuvllas fertejin orrut internáhtas. Álggos Kárášjoga skuvlainternáhtas, márkanis. Dalle beasaimet ruoktot juohke lávvardaga, ja vaikko gárttaimet vázzit go busse vujii dušše beallemuddui, de lei álo somá vuolgit ruovttus finadit ovtta ija.

Go vázzen 3. luohká, de mearriduvvui ahte meahccemánát galget biddjot Rájá skuvlii, mii lei márkanis nuppe guvlui guokte miilla. Dat dagahii ahte mátki ruoktot šattai nuppe dan mađe, ja mii eat beassan ruoktot go oktii mánus, jus dange. Áhčči lei mielde gielddastivrras ja vikkai politihkalaččat vuostálastit, muhto ii lihkostuvvan. Muhtin eará váhnemiiguin lágidedje dalle skuvlastreaikka, vedde mánáid ruovttus golbma vahku. Muhto buot váhnemat eai searvan streikii. Birgejupmi ii lean ráhpat ja muhtimat rehkenaste ahte seste jáffoseahka go mánát eai boahtán ruoktot nu dávjá.

Rájá internáhtas oruimet guhtta nieidda ovtta lanjas. Muittán vuosttaš skuvlabeaivvi go oappáin gurriime bivttasbumbbáid maid áhčči lei dahkan, ja barddiime buot čábbát skábii. Muhto dan botta go leimmet olgun de ledje munno ođđa latnjaskihpárat bálkon munno diŋggaid hiluid háluid miehtá lanja. Lea vissásit dat vearrámus buorásteapmi maid goassege leaččan vásihan. Mánát ledje dávjá iehčanassii ja bállejedje olgguštit go rávesolbmot eai lean lahkosis. Mun ledjen earalágán mánná, go earát stohke, de mun lohken girjjiid. Lohken masá visot mii lei skuvlagirjerádjosis. Dalle jo go áddegohten dárogiela, de mus loktanii mokta lohkat, lohken buotlágán girjjiid.

Čeahpes oahpaheaddjit

Rájá skuvllas vázzen golbma jagi ja ledjen duhtavaš oahpaheddjiiguin; Trygve Madsen ja su eamit Randi [Geahča jearahallama Trygve ja Randi N. Madseniin], Inger Johanne Kåven ja Rolf Presthus. Erenoamážit muittán Randi Nordback Madsena, geas ohppen hui ollu. Son lei mu oahpaheaddji sihke 6. luohkás Rájá skuvllas ja maŋŋil nuoraidskuvllas , maid vácciimet Kárášjoga márkanis.

7. luohkás mis lei Inez Boon oahpaheaddjin. Son lei čeahpes oahpaheaddji. In dalle diehtán man dehálaš rolla sus lei sámegiel álgooahpahusa álggaheamis [Geahča Inez Boona iežas muitalusa, Sámi skuvlahistorjjá 1. girjjis.] Deiven su fas studeredettiin Oslos, dalle son barggai Universitehtalágádusas. Obbalohkái ledje mis čeahpes ja allaoahppan oahpaheaddjit nuoraidskuvllas. Daid gaskkas lei Inger Sophie Bolstad, gii lei báhpa eamit. Su isit Jo Bolstad lei erenoamážit nuoraid báhppa, son huksii nuoraide hui buori ja positiiva loaktinbirrasa. Ee. ráhkadii minguin teahterbihtá man čájeheimmet álbmotallaskuvllas, gosa ollu olbmot ledje boahtán geahččat. Mu váhnemat maid leigga geahččamin ja áhkku, vaikko lei leastadiálaš, iige riekta liikon teáhterii. Liikká manai bures gitta dassážii go muhtin nuorra iđistii lávddi ala neavttašit Jesusa, de gal áhkku njuikii beaŋkkas ja jávkkihii olggos, iige boahtán šat sisa.

Vuosttaš jagit mánáidskuvllas manne oahppat dárogiela. Rahčen ollu dáinna, ja in oahppan nu ollu eará fágain. Dávjá bohten ruoktot heajumus árvosániiguin; «Lite godt» matematihkas, historjjás, luonddufágas jna. Easka go 5.–6. luohkáin ledjen oahppan oalle bures dárogiela, de buorránišgohte árvosánit. Munnje lei maid ávkin go 8. luohkás ožžon buori skuvllaoappá, gii bođii Kongsbergas. Su áhčči bođii kapteaidnan Porsangmoenii ja go oahpaheaddjit maid hálle máttasuopmana, de mun ohppen sin áddestaladettiin máttanorgga suopmana hállat. Go gergen nuoraidskuvllas, de ožžon buot buoremus árvosáni dárogielas; «Sg». Birgejin vel buorebut go máŋga eará, geat ledje dárolaččat! Lei somá fuobmát ahte in lean duššás rahčan.

Go mun válljejin teoriijalinjá 8. luohkás ja buot mu skuvllaoappát ja -vieljat válljejedje praktihkalaš linjá, de šadden hui okto leat internáhtas. Mu ođđa luohkkálaččat eai orron internáhtas, muhto priváhta ásodagain márkanis. Sii bohte eará guovlluin nugo Guovdageainnus ja Porsáŋggus. Nuoraidskuvlla internáhta eallin ii lean nu váigat, ledjen hárjánan dasa ja ieš maid rávásmuvvan. Áidna mii ii lean nu buorre lei go galggaimet nu árrat sisa eahkediid, diibmu ovccis ja go ledje ollu bihtát, de in báljo geargan šat iehčan luohkálaččaiguin ovttastallat. Mu áhčči háliidii ahte galgen loaktit skuvllas ja bivddii mu ovddas lobi leat guhkit olgun go earát internáhtas nu ahte bessen doallat oktavuođa mu luohkkálaččaiguin. Lei hui erenoámaš dáhpáhus go rektor juolludii munnje dan lobi. Dovden stuorra luohttámuša alccesan ja lohpidin áhččái ahte in áiggo rihkkut makkárge njuolggadusaid! Diet lei munnje vuosttaš oahppu das mo mánnái váikkuha go oažžu luohttámuša ja ovddasvástádusa, su iešluohttámuš nanusmuvvá. Internáhta dálueamidii lei bahča dohkkehit ahte munnje juolluduvvui sierra ortnet, vikkai árvvohuššat muinna, muhto in beroštan, áhčči ja rektor leigga mearridan! Dáhpáhusa in vajálduhte goassege ja leage báidnán mu pedagogalaš jurddašeami ja beroštumi gitta dássážii.

Nuoraidskuvllas lei eaktudáhtolaš 10. jahki, man mun vázzen. Bessen dalle oahppat duiskkagiela, ja Einar Gullichsen lei oahpaheaddjin. Son lei dat gii eanemusat mu movttidahtii ohcat oahpaheaddjiskuvlii.

Girjás mánnávuođa ruoktu

Kárášjogas lei dan áiggi garra digaštallan ja nággu oahpahusgiela hárrái. Máŋggas oaivvildedje ahte sámegielas ii lean boahtteáigi ja muhtin sámegiel váhnemat dárustišgohte mánáidasaset. Áhččán ja eadnán sámásteigga ruovttus minguin, muhto dattetge eaba háliidan ahte mis galggai leat sámegiella skuvllas. Sudnuide ledje jáhkihan ahte mánát eai dalle oahpašii dárogiela, eaige birgešii stuoraservodagas. Áhčči lei okta dain gii searvvai vuolláičállit cealkámuša vuostálastin dihtii Sámelávdegotti árvalusa. Son lei doaimmalaš Bargiidbellodaga miellahttu ja bellodaga propagánda ja vuđolaš jáhkku lei ahte ođđa áigái ovdánahttin dáhpáhuvai dušše fal dárogiela bokte. Mu vánhen-guoktái ferte dát leat leamašan dileamma, go ruovttus čuovuiga min sámegielovdáneami dárkilit ja rávviiga min hállat sámegiela riekta ja čielgasit. Manne máŋgalot jagi ovdalgo soai álggiiga oaidnit ahte sámi gielas ja kulturárbbis lea sierra sadji, ii dušše priváhta dásis, muhto maiddái almmolašvuođas, riektevuogádagas ja skuvlavuogádagas.

Vaikko min áhčči lei leastadiálaš sárdnealmmái, de lei son maid sosialista ja min ruovttus lei lohpi sihke juoigat, lávlut sálmmaid ja lávlagiid nugo Internašunála. Áhčči lei luohtečeahppi ja ráhkadii luđiid midjiide mánáide, vaikko leastadiálaččat ja girku gilde juoigama ja atne dan suddun. Min eadni fas lávii dánsestallat ja oahpaimet dánsut suinna gievkkanláhttis. Ii datge lean dábálaš dalá ruovttuin.

Ruoktu ii lean dušše oainnuid dáfus máŋggabealat, go dohko čoahkkanedje ja doppe deaivvadedje máŋggalágan olbmot. Mii leimmet smávvadálolaččat ja lassin dálu omiide ledje mis alddámet bohccot, geahččobohccot. Min ruovttus joreštedje buotlágán olbmot, riggát ja geafit, badjeolbmot ja dálonat, fuolkkit ja vierrásat, báikki- ja vierrobáikkiid olbmot, oarjjabealsámeverddet mat bohte Guovdageainnus, sárdnealbmát, báhpat, politihkkárat, turisttat ja eará mátkkošteaddjit.

Maŋŋil lean oaidnán min mánnávuođa rabas ruovttubirrasa stuorra riggodahkan. Mu vánhemiid olmmošoainnu báinnii dieđusge sudno risttalašvuohta mii lei eanet ráhkislaš go dubmejeaddji, ja soaitá ahte sudno olmmošlaš rabasvuohta nannejuvvui go soađiáiggi šattaiga báhtarit Ruŧŧii. Rabasvuohta earáide ii njeaidán sudno gullevašvuođa Sápmái, leigga nannosat sámevuođaineaskka. Áhčči-guovttos dáguheigga ahte buot olbmuin lea seammá árvu ja lean dán rávvaga bisuhan váimmustan. Ollesolmmožin lean giitevaš go mu ruoktobiras lea munnje hábmen olmmošoainnu mii ovttastahttá buot olbmuid ja lea leamašan ávkkálaš sihke persovnnalaččat ja virggálaččat diehtit ahte ii olmmoš dárbbaš leat jogo–dahje, sáhttá leat sihke–ja máŋgga dáfus eallimis ja liikká leat oadjebas iežainis.

Máŋggat jagit golle, vánhen-guovttos leigga juo hárjánan ahte sámegiella galggai gullot skuvllas maid ja leigga midjiide mánáide stuorra doarjjan dákko bokte. Min bearaš lei bisuhan sámegoarggu, eaba lean miehtan lonuhit Baltto nama muhtin dáža namman nugo omd. váldit namman min báikki nama mii lei virggálaččat Randberg. (Sámenamma gal lei Fárpenjárga.) Ollugat Kárášjogas lonuhedje goargguid eanalága mielde, mii lei fámus 1902' rájes.

Ođđa hástalus oaivillonohallama dáfus čuožžilii Álttá-Guovdageainnu eanu dulvadeami oktavuođas. Eanaš boarrásat olbmot balle dáža eiseválddiin, sii balle soađis, ráfehisvuođas man ieža ledje vásihan. Muhtimat mis mánáin serve miellačájehemiide Álttá dulvadeami vuostá. Mu váhnen-guovttos rávviiga min; «allet juo viša dohko mannat soahtat». Sudno mielas lei issoras jus sudno mánát šadde politiijaid gieđaid gaskii. Muhto in sáhttán jeagadit, mu oamedovdu bággii mu vuostálastit, jurddašallat sámi boahtte áiggi birra. Vaikko eaba liikon dasa, de lihkká sáddiiga earáid mielde bivuid, nuvttohiid, gálssohiid ja beaskka, vai birget miellačájeheaddjin dálvebuollašis.

Dát muitalusat čájehit man váttis válljejumiid sámit fertejedje ja fertejit ain dahkat. Nuppi bealde háliidedje várjalit ja fievrridit viidáseappot iežaset gielalaš ja kultuvrralaš árbbi, muhto nuppi dáfus sáhtte eahpidit ja ballat vuostehágu boktaleames sámi vuostá nu ahte šadde dorvvuhisvuođa gillát.

«Mo vásihat leat sápmelažžan?»

Nuorravuođa rájes háliidin oažžut alit oahpu, muhto ii lean nu álki dan áiggi. Mu váhnemat eaba nagodan doallat mánáid gymnásii ja dalle ii ožžon stipeandda iige loana dan dássái. Áidna vejolašvuohta ruhtadit oahpu lei 4-jagáš oahpaheaddjiskuvla masa mun ohcen. 18-jahkásažžan bessen álgit Romssa oahpaheaddjiskuvlii 1966:s. Mis ii lean sámegiella fágan, ii oba leange sámegieloahpahus Romssa oahpaheaddjiskuvllas. Muhto mus lei Nils Jernsletten dárogieloahpaheaddjin, mii lei munnje hui somá. [Nils Jernsletten (Juho-Niillas) šattai maŋŋil professor sámegielas Romssa universitehtas.] Muittán ahte son bivddii mu čállit stiilla: «Hvordan opplever du det å være same?» (Mo vásihat leat sápmelažžan?) Mus lei dalle hui eaŋkalis jurddašeapmi: Ii leat váttis leat sápmelaš, go ii leat váttis leat olmmošge. Lea du iežat duohken, jus don leat ieš smáđáhkes olmmoš, de earát leat smáđáhkkásat du vuostá maid. Dakkár «Smil til verden…»-jurdda. Niillas kommenterii ahte livččii buorre jus veaháš čiekŋaleappot jurddašivččet dien áššis. Gal mun maŋŋil vásihin ahte ii mu iehčan iige eará sápmelaččaid eallin lean nu geahpas.

Romssas studeredettiin áibbašišgohten ruoktot, váillahin sámegiela ja luođi ja áhku lahkavuođa. Lávejin juoigat lágamuččaidan iehčan lusa, nu ahte sii devde mu unna lanjaža, dalle ledjen lihkolaš. Romssas ii lean dalle fávdnát stuorra sámi biras, ii gávdnon omd. sámiid searvi. Sámi birrasa gávnnaimet Sámi Radios, beasaimet muosáhit ruoktodovddu Kathrine Johnsena kántuvrras.

Dál dieđán ahte ollugat ledje sámit, muhto hárvvibut dovddastedje dan dalle. Mu luohkás ledje sullii 20 studeantta ja mu dieđu mielde dušše njeallje sápmelačča. Muhto go mis lei 25-jagi ávvudeapmi 1995:s, de ledje bealli luohkás veaddján sápmelažžan!

Oahpaheaddjin oahppogirjjiid haga

Mu vuosttaš oahpaheaddjibargu lei Skuvvanvári skuvllas Porsáŋggus, skuvlajagi 1970/71. Doppe lei Sverre Hatle álggahan sámegiel álgooahpahusa.[ Geahča Sverre Hatle muitalusa Skuvvanvári skuvllas girjjis Sámi skuvlahistorjá 1.] Dan jagi go mun bargen doppe, de lei sus virgelohpi čállit oahppogirjjiid ja oahppoplána sámegiel oahpahussii. Bargen ovttas guvttiin oahpaheaddjiin, nubbi sámegielat ja nubbi dárogielat. Eanaš mánát máhtte sámegiela hállat ja sii geat eai hállan, áddejedje.

Mus ledje unnimus mánát, 1.–3. luohkkálaččat. Oahppogirjjit eai gávdnon vel oppanassiige, geavaheimmet flanellográfa ja luovos bustávaid. [Flanellográfa lei filtatávval masa sáhttii čatnat čuhppon flaneallahámuid.] Juohke eahket fertiimet ráhkadit sániid nuppi beaivvi oahpaheapmái.

In lean iešge vel oahppan čállit sámegiela. Dan dahken easka 1979–80, go válden sámegiela vuođđofága Álttás, maid Romssa universitehta ovddasvástidii. Oahpaheaddji-guovttos Håkon Henriksen ja Odd Mathis Hætta oahpaheigga dárogillii, mii min mielas lei unohas ja eahpelunddolaš. Vikkaimet rievdadit dábi, muhto eat lihkostuvvan go ággan lei ahte min joavkkus ledje moadde dárogiel studeantta, ja danin fertii oahpaheapmi leat dárogillii! Munnje lei stuorra illun beassat lohkat sámegiela, váikko juste dan áiggi rievdaduvvui čállinvuohki. Ii lean čielggas galggaimet go oahppat boares vai ođđa čállinvuogi. Ja ii lean vel oktage girji čállon ođđa čállinvuogi mielde.

70-logus barggai Asta Balto vuođđoskuvlaoahpaheaddjin Álttás. Dás ávvuda Norgga našunalbeaivvi ovttas ohppiidisguin, miessemánu 17.b. 1974.
(Gova luoikan Asta Balto)

1980-logu álggus bargen moadde jagi oahpaheaddjin Álttá allaskuvlla sámi ossodagas. Doppe ledje sámegieloahpaheaddjin Veikko Holmberg, Odd Mathis Hætta, Liv Østmo ja Máret Sárá. Moai Márehiin oahpaheimme sámi fáttáid, nugo kultuvrra, čearddalašvuođa, unnitlogupolitihka, metodihka ja didaktihka. Munnos lei maiddái ovddasvástádus studeanttaid skuvlahárjehallamii ja oktavuođa doallat hárjehallanskuvllaiguin. Sámi ossodat lei nana reaidu nannet sámi studeanttaid dihtomielalašvuođa, iešluohttámuša ja sámevuođa árvvu.

Viimmat iežamet olmmoš čállá min árbbis

Lohken sosialpedagogihka Oslo universitehtas gos eanaš oahpaheaddjit eai dovdda eaige dieđe sámi áššiin báljo maidege. Jus doppe ii livčče leamaš Anton Hoëm professorin, de mu 4 jagi studerenáigodat Oslos livčče šaddan oalle láittasin. Su kántuvrii čákŋalit šattai munnje dego boahtit «sámi ruoktot». Maŋimus jagi manai Anton virgelohpái USA:i, ja su sadjái ožžon bagadeaddjin Asle Høgmo, gii ieš gullá mearrasámi birrasii. Lean goappašiidda giitevaš nana doarjaga ja láidesteami ovddas ja go manai dan mađe bures mu dutkosiin.

Miessemánu 1. beaivvi 1984 ledje Oslo miellačájáhusas sámi gáibádusat; ”Dohkket sámi vuoigatvuođaid” ja "Sámegiella Oslo-skuvlii". Asta studerii dalle Oslos ja dán govas son lea ovttas guimmiinis, Magne Ove Varsiin.
(Govva: Klassekampen)

Váldofágabargu lei lossat, muhto seammás maid attii munnje ollu go bessen ságastit ja gažadit olbmuid Kárášjogas, áinnas daid boarraseabbuid, mánáid bajásgeassima birra. Sii ledje nu giitevaččat go besse muitalit juogadit dan maid dihte. Muhtimat lohke: «Viimmat bođii min iežamet olmmoš gii háliida čállit ja áimmahuššat min dieđuid dán birra.» Munnje dát muitalii ollu sámi árvvašvuoda ja juogadeami birra – olbmot háliidit fievrridit iežaset vásáhusaid ja árbemáhtu viidáseappot ođđa buolvvaide.

Iežas váldofágabarggu vuođul lea Asta Balto almmuhan dán girjji. Dat lea boahtán sihke sámegillii ja dárogillii ja lea geavahuvvon oahppogirjin sihke Sámi allaskuvllas ja eará oahpahusásahusain.

Gos lea lojalitehta?

1989 lei Sámi oahpahusráđi direktora Edel Hætta Eriksen ollen ealáhahkii. [Geahča Edel Hætta Eriksena muitalusa, Sámi skuvlahistorjá 1.] Olbmot ávžžuhedje mu ohcat dán virgái ja go ohcen de gohččojuvvojin jearahallamii. Jearahallit čujuhedje ee. njuolggadusaide mat dalle ledje fámus, mat geatnegahtte alla ámmátvirgehasaid čállit vuollái lojalitehtacealkámuša. Lei vehá hearvái mu mielas go jerre maid dagašin jus moai bargoaddiin departemeanttain šadde guovtte oaivilii nu ahte šattašii lojalitehtakonflikta. Mun vástidin hui vuoiggalaččat ahte lean dainna áigumušain ohcan ahte háliidan hukset sámi oahppovuogádaga, ja jus departemeanta hehtte mu das, de dalle gal guođán virggi! Mu lojalitehta lei sámi servodagas. Ii lean oktage departemeantaáirras dan jearahallamis, ja in dieđe šattai go muhtin departemeanttas oba gullatge maid vástidin. Lojalitehtagáibádus ámmátvirgehasaide gessui ruovttoluotta dieid áiggiid, in ge dárbbašan goassege čállit vuollái báhpára.

Ledje stuora hástalusat oahpahusráđi barggus ja lei somá bargagoahtit Edela buori bargovuođu ala. Vuosttaš lei oažžut eiseválddiid áddet man stuorra dárbbut sámeoahpposuorggis ledje. Bijaimet ollu searaid dasa ahte hutkat mo galgat áddehahtti láhkái oažžut ovdan mo oahppi-, oahpaheaddji- ja oahpponeavvodilli duođaid lei. Juohke jagi ráhkadeimmet statistihka ja gráfalaš govaid mat čájehedje ohppiid loguid, man ollugat ohppe sámegiela vuosttaš- ja nubbegiellan.

Vuoruhit nubbingieloahpahusa

Dieđut maid čohkkiimet skuvllain, čájehedje ahte sakka lassánedje oahppit, geain lei sámegiella nubbingiellan. Seammás dieđihedje sihke skuvllat, oahppit ja váhnemat ahte nubbingieloahpahusas eai lean buorit bohtosat. Eai lean doarvái oahppogirjjit, oahpaheddjiin váillui dávjá fágalaš ja/dahje pedagogalaš oahppu. Lei oppanassiige unnán máhttu, maiddái oahppan oahpaheddjiid gaskkas, dan birra mo nubbingiela galgá oahpahit nu ahte oahppit šaddet aktiiva giellageavaheaddjin. Munnje šattai váimmuáššin bargat buoridit gielladili dain mánáin ja nuorain, geat ledje massán eatnigielaset ja háliidedje váldit dan ruovttoluotta.

Oidnen ahte nubbingieloahpahussii ii gávdnon Norggas dat máhttu maid dárbbašeimmet. Fertiimet ohcat mii eará buohtastahtti guovlluin dáhpáhuvai. Ja go bovdejuvvojin searvat riikkaidgaskasaš unnitlogugiela konferánsii 1991:s, de fuobmájin ávkkástallagoahtit olgoriikkalaš oktavuođaid. Konferánsa lei Europa regionála minoritehta gielaid birra ja lágiduvvui Walesas. Maŋŋá leat ollu sámi delegašuvnnat joreštan Walesas ja mun bidjen álggu dasa go ásahin oktavuođa singuin. Fuomášin ahte eurohpalaš unnitloguálbmogiid gaskkas leat ollugat oahpaheame unnitlogugiela nubbingiellan. Walesas ledje guhká bargan dainna, ja sis ledje buorit bohtosat. Sii deattuhedje kommunikatiiva perspektiivva, grammatihkkaoahppu ii lean deháleamos. Min sámegieloahpahusa lei guhká domineren formálalaš giellaoahpahus. Gallestalaimet Trinity College, mas nubbegieloahpahus lei sierra fágan oahpaheaddjioahpus ja sáhtii maid dan lohkat sierra fágan doavttergráda rádjái.

Asta Balto lei vuosttaš sámi skuvlaáirras gii oahppalattai Walesa ja dan maŋŋá leat máŋga oahpaheaddji ja studeantta Sámis fitnan doppe. Dán govas lea Sámi allaskuvlla nubbingielpedagogihkakursa fitnamin giellaguovddážis Walesas 1993.
(Govva: Svein Lund)

Go bohten ruoktot, de mearridin lágidit stuora konferánssa nubbingieloahpu birra ja deattuhit kommunikatiiva aspeavtta giellaoahpaheamis. Váldoáššin šattai sámegiela ealáskahttin. Lei vuosttaš gearddi ahte nubbingieloahppu čalmmustahttojuvvo Sámis.

Nubbi ceahkki giellabarggus lei nubbingielpedagogihkkakursa, man Sámi oahpahusráđđi lágidii ovttas Sámi allaskuvllain 1992/93. Bovdiimet oahpaheddjiid Walesas oahpahit dán kurssas, ja studeanttat fas manne dohko oahppomátkái. Dát kursa lei geahččaleapmi, ii addán oahppočuoggáid, muhto lei hui mávssolaš juohkit ođđa jurdagiid skuvllaide ja hukset maiddái vuođu dasa ahte Sámi allaskuvla guovtti jagi maŋŋil álggahii bistevaš oahppofálaldaga guovttegielatvuođapedagogihkas ja dat dagahii maid ahte allaskuvlla dábálašoahpaheaddjiohppui guovttegielatvuođa fáddán.

Walesa vásihusat čájehedje ahte skuvla okto ii nagot ealáskahttit giela, ferte geahččat oppalaččat servodaga dili. Dehálaš gaskaoamit leat giellaguovddážat, giellabeasit ja maiddái media. Buot dáid ovdanbukte min guosselogaldallit 1991' konferánssas. Heiveheimmet Walesa sámi diliide, ee. deattuheimmet ahte ii galgan leat dušše buhtes giellafálaldat, muhto sihke giella- ja kulturguovddážat. Eai lean dušše fal skuvlabirrasat mat čatne oktavuođaid Walesain, maiddái eará ásahusat, nugo Sámeradio beasai oahpásmuvvat sin mediaásahusaiguin.

Mun bidjen johtui prošeavtta čállit girjji guovttegielat nubbinegieloahpahusa birra, Duostta hupmat / Våg å snakke, mas vásihusat sihke Walesas ja Sámis bohte ovdan. Lei vuosttaš háve dákkár girji lei olámuttos buohkaide. Oahpahusrá'đi ráhkadahtii maiddái videofilmma Čoavdda guovtti máilbmái, man ulbmilin lei movttiidahttit erenoamážit váhnemiid válljet sámegiela hállat mánáidasaset ja válljet sámegieloahpu skuvllas.

Kveanat maid leat unnitlogugielagat

Go almmuhišgođiimet ođđa jurdagiid nubbingieloahpahusa birra, de cuiggodedje min go eat lean jurddašan kveanaid dili birra. Muhtin kveanagieloahpaheaddji gii oassálasttii min konferánssas, čilgii ahte dát ođđa oahpahusvuogit ledje seamma ávkkálaččat sidjiide. Oinniimet ahte sámi ja kveana birrasis ledje seammá beroštumit, mii váikkuhii dasa ahte Sámi allaskuvla muhtin jagiid lágidii guovttegielatvuođapedagogihkkaoahpahusa ovttas Finnmárkku allaskuvlla suomagielossodagain. Studeanttaid gaskkas ledje sihke sámegiel- ja suomagieloahpaheaddjit ja earát geat beroštedje sámegiel- ja/dahje suomagieloahpahusa buoridit.

Oahpponeavvoguovddáža ásahit

Nubbi stuora hástalus mainna bargen lei buoridit oahpponeavvodili. Lei dovddus ášši ahte oahpponeavvováili lei stuoris ja ahte skuvllat gillájedje dáinna, muhto lei váttis oažžut departemeantta áddet dan. Suokkardallagođiimet olles oahpponeavvohivvodaga ollislaččat ja gávnnaheimmet man ollu dahje man unnán oahpponeavvut gávdnojedje davvi-, julev- ja lullisámegillii iešguđetge fága ja luohká várás.

Mihttomearrin lei ahte juohke fágas ja luohkás galggai leat unnimusat okta olles oahppodagus: oahppigirji, bargogirji ja oahpaheaddjigirji. Kártenbargu čájehii man heajos dilli lei, go mii gráfalaččat nákciimet duođaštit ahte eanaš fágain eat juksan unnimus mihttomearige. Baicce lei nu ahte máŋgga fágas ii gávdnon oktage dohkkehuvvon oahppogirji. Norgga skuvllain ja dárogiel oahpahusas ledje buot fágain eai fal dušše oahppodahkosat, muhto munni válljet iešguđetlágan oahppodahkosiid gaskkas, ja válljet maid lassegirjjiid, diehto- ja giehtagirjjiid. Dat vuohki oainnusin dahkat dili buvttii bohtosiid, departemeanttas álge áddegoahtit man sakka oahpponeavvováili hehttii sámeskuvlla.

Ruhtadeapmi oahpponeavvuid ráhkadeami várás lei nu unnán ahte dakkár ruhtavániin mii dalle lei, livččii mannan unnimusat 50 jagi ovdal go buot fágain livččiimet juksan vuolimus mihttomeari. Muhto ruhtaváili ii lean áidna čuolbma. Dárbbašeimmet maiddái oahpponeavvočálliid, ja dábálaččat leat seamma olbmot, geat čállet oahpponeavvuid maiddái oahpaheaddjit. Ja go lei stuora oahpaheaddjiváili, de lea lunddolaš ahte skuvllain dovde ahte oahpponeavvobargu suoládii sis oahpaheddjiid. Oahpaheddjiin lei stuora bargonoađđi ja oahpponeavvoráhkadeapmái gáibiduvvui lassi ja sierra máhttu. Lágideimmet oahpponeavvoráhkadankurssaid, masa oaččuimet veahki Nasjonalt læremiddelsenteris (Našuvnnalaš oahpponeavvoguovddážis) ja sámi lágádusain.

1991:s ražasteimmet alcceseamet departemeanttas ruhtabinná čielggadit oahpponeavvodili ja oahpponeavvoguovddáža ásaheami. Mu jurdda lei ahte jus galgá oidnosii buktit oahpponeavvodili, de ferte sirret dan oahpahusráđi dábálaš doaimmas. Berrejit leat vissis bargit geat barge dušše dainna, ja berre maid gávdnot čájáhuslatnja gos buohkat sáhttet oaidnit makkár oahpponeavvut gávdnojit. Departemeanta nammadii lávdegotti, man mun jođihin. Ledje mielde mu bargoskihpár Kristine Nystad ja sihke fylkka ja departemeantta olbmot. Kártiimet oahpponeavvodili Sámis ja buohtastahtiimet dan sullasaš guovlluiguin, giela sturrodaga dáfus. Mii galledeimmet Fearsulluid ja Ruonáeatnama ja gávnnaheimmet ahte doppe ledje buorit ovdamearkkat midjiide, mat ledje ávkkálaccat. Ee. ledje doppe sierra oahpponeavvoguovddážat.

Oahpahusráđi sirdin Sámediggái

Álggu rájes, 1976:s, lei Sámi oahpahusráđđi leamaš Oahpahusdepartemeantta ráđđeaddi orgána. Ja vaikko ollu lei rievdan sámepolitihkas dán áigodagas, de sámi oahpahussektora organiserenmálle ii lean rievdan.

1991:s buvttii departemeanttaidgaskasaš bargojoavku árvvoštallama barggu ja válddi sirdima hárrái Sámediggái ja celkkii Sámi oahpahusráđi birra ná: «Bargojoavku jáhkká ahte sáhttá leat lunddolaš ahte vel vuordá veahá ovdalgo sirdá guovddáš eiseválddiid hálddašanválddi Sámediggái das mii guoská Sámi oahpahusráđi doibmii. Muhto álgun sáhtášii dál juo sirdit hálddašanválddi nammadit Sámi oahpahusráđi Sámediggái.»

1993:s ásahii Sámediggi lávdegotti mii guorahalai mo sámi oahpposuorggi hálddahusa sáhtášii organiseret. Mun jođihin dán lávdegotti ja muđui ledje mielde Randi Nordback Madsen, Oahpahusdepartemeanttas, Mikkel Nils Sara, Sámi allaskuvllas, Jon Meløy, Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas ja Ella Holm Bull, Sámedikki ovddas. Min čielggadusa namma lei «Utredning av omorganisering av den samiske utdanningssektoren. Innstilling fra et utvalg oppnevnt av Sametinget.» (Čielggadus lei dušše fal dárogillii.) Lávdegoddi árvalii 6 vejolaš organiserenmálle, ja doarjjui ieš dan málle mii attii eanemus fámu Sámediggái. Earret eará evttoheimmet ahte Sámedikkis galggai leat fápmu mearridit sámi skuvlla sisdoalu nu ahte ieš galggai beassat mearridit oahppoplánaid sisdoalu.

Muhtun oasit min evttohusas čađahuvvojedje, muhto Sámediggi ii ožžon nu ollu fámu go leimmet vuordán. Evttoheimmet bidjat oahpahusráđi Sámedikki vuollái. Nu šattai, muhto go Sámediggi beasai hálddašišgoahtit sámi oahpahusa, de heaittihuvvui maiddái olles ráđđi. Sámi oahpahusráđđi jávkkai Sámedikki organisašuvdnarievdadanprosessii, ja dalle jávkkai maiddái politihkalaš válljejuvvon fágabiras mii lei leamašan hui oinnolaš sámi servodagas. Bázii dušše hálddahus; Sámedikki oahpahusossodat, ja dan bajábealde lea Sámediggeráđđi, man lahtuin ii lean erenoamáš gealbbolašvuohta ja beroštupmi skuvlaáššiin. Ráđis čohkkájedje 5 politihkalaš ovddasteaddji, geat galge fuolahit ollislaččat ja visot sámepolitihka.

Sámi oahppoplána 97 – illá šattai

Dalle go bargagohten SOR:s, de lei aiddo boahtán vuođđoskuvlla minsttarplána M 87, mas čuvvo sámi fágaplánat. Eat bargan oahppoplánabargguiguin, baicce lei váldoášši háhkat ja ráhkadit strategijaid sámegiel oahpponeavvobarggu várás. Muhto eat beassan guhká rafis bargat go oahpahusministtar Gudmund Hernes álggahii ođastusaid. Vuosttaš lei vuođđoskuvlla, joatkkaoahpahusa ja rávesolbmuidoahpahusa oktasaš oppalaš oahppoplána. Lágiduvvojedje álggahankonferánssat juohke fylkkas, ja mun ovddastin sámi beroštumiid konferánssas Čáhcesullos 1991:s. Doppe ovdanbukten dárbbu ja maiddái Norgga geatnegasvuođa váldit sámi perspektiivva duođas oahppoplána barggus. Muhto dat mii bođii oppalaš oassái lei viehka láivi, ii dohkálaš oppanassiige.

Joatkkaskuvlaođastus bođii 1994, muhto Sámi oahpahusráđis ledje unnán bargonávccat bargat dainna, sáddiimet ovtta prinsihppacealkámuša. Mii fertiimet vuoruhit vuođđoskuvlla. Ja mis lei dušše okta konsuleanta, gii barggai joatkkaskuvlla áššiiguin. Min ráđis ledje maiddái eanaš vuođđoskuvlla berošteaddjit.

Heiten oahpahusráđis 1993' loahpas, muhto jotken oahppoplánabargguid muhtin muddui 1994:s go departemeanta lei nammadan mu oahppoplánabarggu referánsajovkui. Departemeantta jurdda lei ahte galggai leat dušše okta oahppoplána buohkaide, ja de galge moadde sámi fáttá heivehuvvot našuvnnalaš oahppoplánii. Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeanta čálii reivves 14.01.1994 ahte departemeanta lea ovddidan «jurdaga ahte ođđa minsttarplána galgá leat našuvnnalaš plána mii fátmmasta buot oahpahusa mii galgá addot riikka vuođđoskuvlaohppiide, maiddái sámi guovddášguovlluin.» Ágga lasihit sámi fáttáid lei ahte «lea dehálaš ahte buot norgga skuvlla oahppit ožžot buoret ja vuđolat dieđuid sámi kultuvrra ja historjjá birra.» Dat mearkkašii ahte departemeanta geavahii dáža ohppiid dárbbu oahppat sámiid birra ággan sierra sámi oahpoplánaid ráhkadeami vuostá! Dan mii eat sáhttán dohkkehit. Mii leimmet áiddo moadde jagi ovdal ožžon sámi fágaplánaid muhtin fágain, danin eat sáhttán mange láhkái dohkkehit ahte sámi sisdoallu sámi skuvllain galggai hedjonit dál go sámi riektedilli ii leat leamaš ná nanus goassege ovdal.

SOR vástidii juo 04.02.1994: «Sámi oahpahusráđđi ii leat ovtta oaivilis dainna ahte galgá leat oktasaš našuvnnalaš plána. Ferte ráhkaduvvot sierra plána guovlluide maid Sámelága giellanjuolgadusat fátmmastit. Das ferte buot fágaid fágaplánaid lassin maiddái leat oppalaš oassi.» Golbma beaivvi dan maŋŋil lei oahppoplánabarggu referánsajoavkkus čoahkkin. Čoahkkinreferáhtas boahtá čielgasit ovdan ahte in lean ovtta oaivilis departemeanttain: «Asta Balto ii searvan refererejuvvon kommentáraide, mat gullet bajilčállagii «Sámegiella, kultuvrra ja sámi oahppit», nubbin maŋimuš čuoggái. Dárbbašuvvojit sierra sámi plánat. Son jugii ođđa notáhta mas dárkileappot čilgii iežas ovddit ávžžuhusa referánsajovkui.» Notáhtas čilgejin vuđolaččat sámiid skuvladili, min kollektiiva vuoigatvuođaid ja manne dárbbašuvvojit sihke sierra sámi oahppoplána ja sámi fáttát našuvnnalaš oahppoplánain.

Čoahkkima maŋŋil sáddejin reivve joavkojođiheaddjái, mas čilgejin maid oaivvildin sierra sámi oahppoplánadahkosiin: «Vuosttaš oasis addojit dakkár signálat ahte sámi sisdoallu sámi ohppiid várás lea báikkálaš fáttát. Gal lea buorre ahte beassá heivehit báikkálaččat, muhto dat ii sáhte buhtadit vejolašvuođa hábmet oktasas sámi skuvlla. Áiggun muittuhit din ahte sámiin leat oktasaš vuoigatvuođat ovddidit skuvlla sámi servodaga vuođul, dát lea áibbas eará go báikkálaš deattuheamit ja čiekŋudeapmi sámi gielas ja kultuvrras. Lea baicce sáhka sámi plánadahkosis, mas lea sámegiella ja sámi kultuvra vuođđun. Dat mearkkašivččii oktasaš sámi máhtto-, kultuvra- ja árvovuoddu Elgå rájes lulde Girkonjárgga rádjái davás, ja eandalit oktasašvuođa mii maiddái manná riikkarájiid rastá Ruŧŧii, Supmii ja Ruššii.»

Departemeanttas eai vel oro ádden dan, go 24.02.1994 čálii ekspedišuvdnahoavda Hanna Marit Jahr: «Čujuhan maiddái čoahkkimii SOR:in Oslos 30.11.1993, mas čielgasit daddjojuvvui juohkehačča bealis ahte sámi oahppit galge sihkkarastojuvvot seamma máhttovuođu go buot eará oahppit vuođđoskuvllas. Dát lea maiddái ILO-konvenšuvnna 2. artihkkala mielde, mii cealká: «Sihkkarastit dáid álbmogiid lahtuide seamma dási vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid go maid guđege riikka lágat ja ásahusat addet seamma riikka eará veagadatjoavkkuide.» Dát sihkkarastojit oktasaš geatnegahtton oahppoávdnasiid bokte, mat leat buot oahppiid várás. Dat sihkkarastá maiddái sámi ohppiide seammaárvosaš gelbbolašvuođa maŋŋá vuođđoskuvlla.»

Sis lei ain boaresáigásaš áddejupmi ahte ovttadássásašvuohta lei seammaláganvuohta, namalassii ahte buohkat galge gieđahallojuvvot seammaláganin; dážan. Dien dehálaš erohusa lei Sámelávdegoddi čilgen juo 1959:s ja erohusas lea čielga politihkalaš váikkuhus sámiide ja eará álgoálbmogiidda. Ođastusbargui oaččuhit sámi sisdoalu lei lossa ja garra bargu ja ministar Hernesa ii sáhte gal rábmot beroštan sámi áššiin. Fertiimet issorasat doapmat mobiliseret Sámedikki njunuš politihkkáriid gádjut ođastusa sámi oasi. Proseassa loahpageahčen lei Hanna Marit Jahr mieđihišgoahtán sámi gáibádusaide ja sierra sámi oahppoplánii ja sámi fáttát našuvnnalaš plánii šadde boađusin. Nu guhká go mun bargen Sámi oahpahusráđis de mis ii lean mihkkege njuolga geainnuid Hernesii ja son ii goassege jearran mis makkarge ráđi, ii goassege. Son ii oahppaladdan oahpahusráđi, iige muđuige sámi guovlluid mu áiggis, vaikko máŋgii bovdiimet su.

Mátta- ja julevsámegielat leat áitojuvvon

Direktora virggis gártá oahpásmuvvat iešguđet sámi dillái, ja mu álggii vuorjat dat go oidnen man áitojuvvon mátta- ja julevsámi gielat leat. Illá gávdnojedje mánát, geat hálle sámegiela vuosttaš giellan ja dutkit lohket dien leat mearkan giellajápmui. Jus mánát eai oahpa, gii de fievrrida giela boahtte buolvvaide? Sis lei heajut oahpaheaddji- ja oahpponeavvodilli go davvisámi guovllus.

Oahpahusráđi julevsámi áirras lei Anne Kalstad Mikkelsen, gii maiddái lei okta vánhemiin, geat álggahedje julevsámegiel mánáidgárddi Divtasvudnii. Sii nagodedje oažžut mánáid sámástit dan muddui ahte go álge vuođđoskuvlii de sis lei julevsámegiella vuosttaš giellan. Dat lei nu nana menestus ahte lei čalbmáičuohcci, ja váhnenjoavku oaččui maŋŋil Sámedikki giellabálkkašumi. Lei illudahtti go sii almmolaččat giittossártnis giite mu doarjaga ovddas.

Máttasámi guovllu oahpahusráđiáirras lei Sig-Britt (Pia) Persson, guhte áŋgirušai oaččuhit máttasámegiel mánáidgárdefálaldaga Snåasii. Jurdda lei ásahit giellabeasi gos galggai leat sadji 12 lullisámi mánnái. Mis ledje stuorra vuordámušat ja illudeimmet go leimmet nagodan rekrutteret guokte máttasámi oahpaheaddjistudeantta Ruoŧa bealde ja go ledje dieđihuvvon doarvái mánát dohko. Go de galggaimet álgit čakčat, de geassádedje muhtin váhnemat, eat diehtán manne ja go báhce dušše guokte máná, de eat sáhttán bidjat johtui prošeavtta. Mii fertimmet heaittihit plána ja dainnalágiin máttasámegiella ii ožžon dan veahki maid nu sakka dárbbašii ja mii livččii seailluhan, ovddidan ja ráhkadan vuođu dálá giellabargui sin guovllus. Máŋgga jagi áŋgiruššan ja viggamušat manne duššai.

Dál (2006) lean maid vehá mielde giellagáhttenbarggus máttasámi guovllus. Lean mielde giellamovttidahttinprošeavtta stivrenjoavkkus, man Sámediggi ásahii jagi 2001:s. Áigumuššan lea ealáskahttit mánáid buolvvas giela, man áhkut ja ádját hállet, muhto maid váhnemat eai šat máhte.

Asta ja su nieida Áila Márge Varsi Balto deaivvadeaba álgoálbmogiin Hawaiias 1999
(Gova luoikan Asta Balto)

Sámi allaskuvllas – alit oahpu hábmen

Go álgen Sámi allaskuvlla oahpaheaddjin ođđajagemánus 1994, de lei mu vuosttaš bargu oahpahit máŋggakultuvrralaš pedagogihka, dahje nugo maŋŋil gohčoduvvui; máŋggakultuvrralaš áddejupmin. Ledjen ieš ráhkadan kursaplána ovttas Vigdis Stordahliin ja Liv Østmoin.

Dan áiggi ledje ráhkadišgoahtán nu gohčoduvvon migrašuvdnapedagogihka ee. Oslos ja Bergenis. Go veardideimmet daid kurssaid gávnnaheimmet ahte lei dehálaš erohus: Sin kurssat ledje majoritehtaservodaga eavttuid vuođul, sii oidne máŋggakultuvrravuođa čuolbman, ii fal riggodahkan. Min vuolggasadji lei ahte min kulturmáhttu lea riggodat, muhto ferte geavahit dan mannat viidáseappot, eat galgan dušše iežamet gári birra jorrat.

Ollu sámit jurddašit ahte mis lea nu nana kulturmáhttu ahte eat dárbbaš lohkat dan birra. Mu jurdda lea baicce leamaš ahte mii dárbbašit teoriija vuođđun áddet kultuvrra eará kultuvrraid deaivvadettiin.

Máŋggakultuvrralaš pedagogihkka lei dalle áidna oahppu Sámi allaskuvllas mii lei dárogillii. Háliideimmet ahte dan kurssas galggai leat kulturdeaivvadeapmi, dasa galge beassat searvat sihke sámegielat sámit, dárogielat sámit ja dážat. Studeanttat eai lean dušše oahpaheaddjit, muhto bohte maiddái eará profešuvnnain, omd. journalisttat, sosiála- ja dearvvašvuođabargit, psykologat ja kulturbargit.

Lea leamaš hui geasuheaddji fága, ja kurssaid lassin mat mis leat leamaš Guovdageainnus, de mii leat lágidan oahpu Snåasas, Divttasvuonas ja Čáhcesullos. Kulturáddejupmi lea šaddan vuođđooahpu oassin, nugo journalista- ja oahpaheaddjioahpus. Mii leat maiddái doallan lohkameahttun ollu oanehiskurssaid. Dárbu lea ollu stuorát go dat masa mis lea kapasitehta.

Lean vásihan ahte dát kursa lea duođaid rievdadan studeanttaid jurddašanvuogi. Muittán ovtta studeantta gii logai: «Jus mun livččen dán oahppan dalle go ledjen 20 jagi, de mu eallin livččii leamaš earálágan.»

Mu váldojurdda dáinna kurssain lea leamáš ahte háliidan hukset ráfi ja šalddiid olbmuid ja álbmogiid gaskii, ja ahte diehtu, áddejupmi ja gulahallan leat buorit gaskaoamit dasa.

Álgoálbmogiid allaskuvllaid ovttasbargu

Dán áiggi go lean bargan Sámi allaskuvllas, de lean beassan searvat hui ollu beroštahtti bargguide. Riikkaidgaskasaš ovttasbargu lea okta dain. Mun in jáhke ahte allaskuvla livččii ahtanuššan dán dássái mas dál lea, jus eat livčče dikšon oktavuođaid eará álgoálbmogiiguin. Dát oktavuođat leat gievrudan ja movttiidahttán min rahčat alit oahpu ja dutkama ovddidit sámegillii. Singuin leat lonohallan vásáhusaid, dieđuid, máhtuid, koloniserema váikkuhusaid jna.

Asta Balto lea fitnan máŋgga riikkas ja lea guorahallan álgoálbmogiid ja unnitlogujoavkkuid oahpahus- ja oahpponeavvodiliid. Dás lea Kanadas geahčadeamen oahppogirjjid mat leat čállon inuihtagillii, Kanada-inuihtaid erenoamáš alfabehta mielde.
(Govva: North West Territory oahpahusráđđi)

Mii leat máŋgii jurdilan ahte go eará sajis máhttet, de mii maid máhttit. Sáhtášin namuhit ovdamearkka Kanadas, gos Dene-álbmot lea nagodan hábmet iežaset oahppoplána, «Dene Curriculum». Dat lea albma álgoálbmotplána, huksejuvvon sin iežaset árbevieruid ja jurddašanvuogi ala, ii fal nu go dáppe, gos sámi oahppoplána 1997:s ii leat go dáža oahppoplána heiveheapmi sámiide. Lea maiddái leamaš stuora inspirašuvdna oaidnit mo eará álgoálbmogat geavahit boarrásat olbmuid máhtu skuvllas ja oahpponeavvoráhkadeamis. Muhtin ásahusain leat sierra kurssat main ohppet metoda čoaggit ja ávkkástallat álgoálbmotmáhtu alit oahpu oahpahusas ja dutkamis.

Ja sávašinge maiddái ahte Sámi allaskuvlla vásáhusat sáhtášedje leat ávkkálaččat eará álgoálbmogiidda.

Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2