På norskArtihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2. Davvi Girji 2007.
 Eliva Isaksen |
Eliva Isaksen lea riegádan 1920:s Olmmáivákkis, Gáivuonas. Doppe lea son orron olles eallinagi. Son álggii skuvlii 7-jahkásažžan 1927 čavčča Goržžis Olmmáivákkis. Skuvladállu lei dušše 100 mehtera eret su siiddas. Doppe váccii son gait 7 jagi álbmotskuvllas. Son ii leat vázzán eanet skuvlla. Son lea leamaš dálueamit dan rájes go náitalii 1943. |
– Mii oahpaimet olu iešguđetlágán áššiid skuvllas.Vuosttaš ja nubbi luohkás lei mis skuvllot Soleng. In muitte man gallis leimmet mu luohkás go álgen, muhto muittán ahte leimmet 26:s go gearggaimet 1935:s. Maŋimuš vihtta jagi lei mis skuvllot Nordnes, leigga dušše dát guokte skuvlloha mu čieža jagis. Skuvllas lei gait dárogillii, ja mun máhtten dárogiela, muhto ipmirdin maid sámegiela. Mu luohkás máhtte gait oahppit dárogiela sárdnut.
Vuosttaš skuvladiimmus juohke beaivvi lei mis sálbmalávlun, ja rohkadalaimet Áhčči min – lei religiuvdnadiibmu. Nuppi diimmus lei rehkenastin. Iežá diimmuin lei mis historjá, girkohistorjá, sárgun, čállin ja iešguđetlagán fágat. Ii lean makkárge giellafága skuvllas. Lášmmohallan lei maid, muhto ledje eanáš bárehuoččat geat ledje dies mielde, mii nieiddat eat lean nu olu mielde. Lášmmohallandiimmut ledje olgun, muhto maid soames háve siste, luohkkálanjain. Mis ii lean skuvllas lášmmohallanlatnja. Bottuin fertiimet mannat olggos vaikko makkár dálki de lei. Nu lei dalle vierru. Dalle láveje bártnit ja nieiddat duhkordallat sierra.
Vuosttaš ja nubbi luohkká lei skuvladálu nuppi gearddis. Go álggiimet Nordnes luohkkái, mii lei golmmadis gitta viđat luohká rádjái vácciimet vuollin vuosttaš gearddis. Lei dušše akta latnja juohke gearddis. Ja de lei lokta gos oahppit sáhtte orrut, muhto in muitte ahte aktage lea doppe orron. Ledje hirpmus stuora oapmanat guktuid luohkkálanjain, ja lei buorre ja liekkas juohke iđit go skuvlii bođiimet. Akta ránnjáin, Laura Aslaksen (maŋŋil náitalan Isaksen), lei bargi guhte cahkkehii dola oapmaniidda ja basai skuvlla. Go galggaimet hivssegastit, de fertiimet olgohivssegii. Olgohivssegis ledje guokte lanja. Ii mis lean čáhci ge siste go álgen skuvlii, muhto mu skuvlaáiggi mielde oaččuimet čázi sisa. Dalle beasaimet čázi juhkat čáhcefonteanain mat ledje siste. Čáhci bođii bohccráigge siste gáivvos mii lei várrevealtti vuolde skuvlla bajábealde.
 |
Boares Goržži skuvla. G.b. Ingrid Zeilon, Eliva Isaksen, Helga Andersen, Harda Vatne ja Ingvalda Eriksen (Govva: Laura Isaksen) |
Geasset lei skuvlafriddja, muhto ii lean leaksofriddja. Fertiimet dalle lohkat ja oahppat bihtáid sihke biibalhistorjjás ja katekismmas, nu ahte máhtiimet daid muitalit bajil. Vuosttaš jagiid lei 4 vahkku skuvla ja 4 vahkku friddja, ja dalle lei maid skuvla lávvordagaid. Muhto daid jagiid mielde maid mun vázzen skuvlla de rievdaduvvui ortnet nu ahte šattai eanet nu mo dál lea, skuvla vihtta beaivvi vahkkui ja guhkes geasseluopmu. Skuvlabeaivi álggii 8-áigge ja nogai 14-áigge. Maŋimuš giđa lei mis eksámen maid, sihke rehkegis ja lohkamis. Manai mu muittu mielde bures.
Skuvllas oaččuimet čállingirjjiid, kláddagirjjiid ja rehkenastingirjjiid, muhto biibalhistorjágirjji šattaimet ieža oastit. Luohkkálanjas lei távval masa čáliimet krihtain, measta nu govt dál ge.
Niesti lei álo mielde, mus ge lei niesti vaikko orron skuvlla lahka. In mannan goassege siidii skuvlaáiggis, ii lean lohpi. Skuvlabiergasat ledje mus tøijaveaskkus. Ledje olu leavssut. Sihke sárgumis, rehkenastimis ja sálbmaoahppamis, ja sálmmaid fertiimet bajil oahppat.
Eat lean meastá goassege mátkkis, muhto giđđat lei gilvinbeaivi. Dalle leimmet Jens Nilssa luhtte Suhttasluohkás. Doppe gilvviimet guosaid ja beziid, ja gait skuvlamánát ledje mielde. Maŋimuš jagi go skuvlla vázzen de muittán ahte gilvviimet dan oasi mii luohká nalde šaddá, nuortalulle-geažis. Lei buorre leahkit mielde dakkár barggus, lei han suohtas gilvit. Ja de lei buorre beassat iežá go dábálaš skuvlabargguin bargat. Eai lean skuvlajagis iežá mátkkit. Luonddufágas leimmet eanáš áiggi siste, muhto in muitte lei go mis dán fágas oahppogirji.
Dálvet ferteje mánát vázzit skuvlii, vaikko lei soapmásiin guhkes mátki. Eai lean bolton muohttaga luottain mange ládje árrat iđđedis, dávjá šadde mánát iežaset luotta ráhkadit. Gal soames háve muhtumat gollo binnáš ovdalgo skuvlii olleje. Eai lean dalle hilbes mánát, gaikkat atne skuvllohiid árvvus. Skuvlamánát ledje eanáš áigge siivui. Lei hávskes ja buorre áigi go vázzen skuvlla, mii han leimmet nu máŋga máná dalle.