Åarjelh-saemien gielesne På norsk
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2. Davvi Girji 2007.
Paul Fjellheim, Røros 2003 |
Paul Fjellheim lea riegádan 1931:s, ja lea bajásšaddan Fjellheim báikkis, dalá Praahke suohkanis, davábealde Rørosa (Plassje), gos váhnemat barggaiga sihke boazodoaluin ja šibitdoaluin. Mánáidskuvlla váccii son Praahkes, reálaskuvlla Rørosas, landsgymnása Orkdaeles ja šibitdoavtterallaskuvlla Oslos. Ovdal go álggii vuosttaš váldooahpaheaddjin boazodoalloskuvllas 1968/69:s, de barggai Fjellheim šibitdoavttirin Lardalas Vestfoldas, lei johtti guovllušibitdoavttir Davvi- Norggas, ja stáhta šibitdoavtterlaboratoriijas Harstad:s. Ovtta gaskka barggai son dieđalašveahkkebargin šibitdoavtterallaskuvllas ja 1976:a rájis lei son guovllušibitdoavttir Rørosas gitta manai ealáhahkii. Paul Fjellheim lei Norgga Boazosápmelaččaid riikkasearvvi jođiheaddji 1965- 73. Jagis 2001 nammaduvvui son mielláhttun Sámi vuoigatvuođalávdegoddái. |
Ii oktage máhte nu bures muitalit boazodoalloskuvlla álggaheami birra go Paul Fjellheim. Álggos lei son njunnožis oažžut skuvlla álggahuvvot, maŋŋil šattai son skuvlla vuosttaš váldooahpaheaddjin. Mii leat vuolgán su lusa su ruktui Rørosii oažžun dihte su muitalit skuvlla álggaheami birra ja vuosttaš skuvlajagi diliid birra.
– Ovdal go Stáhta boazodoalloskuvla ásahuvvui, de ii lean ovdal leamaš Norggas makkárge organiserejuvvon oahpahus boazodoalus, earret soames oanehis kurssat, ja moadde jagi gávdnui boazodoallolinjá stuoraskuvllas ja dan maŋŋil linjájuhkkojuvvon nuoraidskuvla Kárášjogas. Nuoraid oahpaheapmi boazodollui lei álo leamaš oassálastima čađa bearraša boazodoalus. Dađistaga go viiddui skuvlavázzinbággu, de gártai mánáide ja nuoraide unnit ja unnit áigi oahppat praktihkalaš boazodoalu ruovttus. Nu šattai stuorit dárbu dasa ahte skuvllain álget oahpahit boazodoalu birra. Seammás bohte eanet ja eanet gáibádusat dasa ahte boazosápmelaš galggai dovdat lágaid, máhttit doaimmahit rehketdoalu ja eará báberbargguid ja dan ahte máhtii organiseret ealu nu ahte oažžu eanemus ávkki das. Dán áiggis lei oallugiin boazodoalus unnán skuvla, earret eará ledje oallugat massán skuvlaoahpu soađi vuolde.
Gaskkamuttos 50- logus álggii šibitdoavttir bargui Stáhta šibitdoavtterlaboratoriijai Harstad:ii geas lei bohccodávddaid birra erenoamášsuorgin. Sven Skjenneberg álggii dán bargui, ja go sus lei virkelohpi 1966- 68 rádjái, de ledjen mun su sadjásaš. 1954:s ásahuvvui geahččaladdanstašuvdna boazodoalu várás Lodegii. 1968:s sirrejuvvui dát stašuvdna eret šibitdoavtterlaboratoriijas, ja Skjenneberg álggii geahččaladdanjođiheaddjin boazodollui.
Dál lei nu lihkku ahte dalá stáhtačállis Eanandoallodepartemeanttas, Johan Kleppes, lei hui stuora beroštupmi boazodollui. Moai leimme oahpásnuvvan šibitdoavtterallaskuvllas ja go mun válden dán ášši bajás suinna, de lei son dakkaviđe áŋgir oažžut johtui boazodoalloskuvlla.
Borkenesas olggobealde Hrastad lei dan áigge okta unna gilvvagárddeskuvllaš, muhto dohko ledje nu unnán ohccit leamaš daid maŋimus jagiid, ahte lei áitojuvvon heaittihuvvot. Doppe lei dan sivas buorre sadji mii mielddisbuvttii ahte lei álki álggahit boazodoalloskuvlla johtilit. Dohko almmuhuvvui rabas virgi oahpaheaddjin boazodoalus, muhto ii oktage ohcan dasa. De ožžon dieđu ahte jus dát skuvla galggai álggahuvvot, de ferten mun álgit oahpaheaddjin.
Ii lean álkis ášši álggahit boazodoalloskuvlla vuođu rájis. Mus lei gal dat stuora ovdamunni ahte dovden miehtá Norgga boazodoalu iežan barggu čađa dalle go bargen šibitdoavttirin ja NBR čađa. Nuppi dáfus ii lean mus makkárge pedagogalaš oahppu, in ge lean bargan oahpaheaddjin ovdal. Mis ledje unnán oahppogirjjit. Earret Sven Skjenneberg girjji "Rein og reindrift" ("Boazu ja boazodoallu"), de fertiimet ieža dahkat ollu oahpponeavvuid. Fágplána dagaimet seammás go lei oahpahus. Earret mu, de lei fágaplánalávdegottis dušše stáhtakonsuleanta Loýd Villmo geas lei makkárge boazodoallofágalaš duogáš. Muđui ledje dušše eanandoallooahpaheaddjit. Fágaplánabarggus aniimet eanandoalloskuvlla fágaplánaid vuođđun, maid de heiveheimmet boazodoalu ohppui. Muhto lei duođas ovddasmannibargu, ii lean oktage gii lei bargan dákkáriid ovdal, ii ge lean oktage geas sáhtii jearrat ráđiid.
Vuosttaš jagi ledje mis ovcci oahppi. Guovttis bohte Finnmárkkus, guovttis Romssas, golmmas Nordlánddas, okta Davvi- Trøndelágas ja okta Lulli- Trøndelágas. Ledje eanas dievddut, dušše okta nieida. Ieš ledjen oahpaheaddjin boazodoallooahpus, earret eará guohtumiid birra, ealločoahkádusa ja bohccodávddaid birra. Villmo oahpahii boazodoalloekonomiija birra. Eará fágain, nu go dárogielas, matematihkas ja mášenoahpus, geavaheimmet mii gilvvagárdeskuvlla oahpaheddjiid.
Vaikko lei aitto álgán skuvla, de in leat sihkár ahte lei go obage heajos skuvla. Lei goit praktihkalaš ávki eanas áššiin maid ohppe. Muittán okta ohppiin, Anne Margrehte Oskal, logai ahte boazodoalloskuvla lei buoremus skuvla maid son goasse lea vázzán, go doppe oahpai sihke praktihkalaš bargguid ja ávkkálaš teoriijaid.
Vaikko eanas ohppiin lei sámegiella eatnigiellan, de ii lean oktage guhte gáibidii sámegiela oahpahusgiellan. Sámi kulturoahpahus ii ge lean sierra fágan dan áiggi, muhto dat bođii mielde oahpahusas eará fágain dalle go orui heiveme.
– Gilvvagárdeskuvla ja boazodoalloskuvla leigga guokte skuvlla ovtta dáhki vuolde, ja boazodoalloskuvla bođii gilvvagárdeskuvlla rektora vuollái. Sis galge muhtin muddui leat seamma oahpaheaddjit, ja galge orrut seamma internáhtas. Muhto skuvllain lei áibbas goabbatlágan biras ja kultuvra, sihke ohppiin ja oahpaheddjiin. Gilvvagárdeskuvlla oahppit ledje nuorat ja sis ii lean nu buorre oahppanmokta, boazodoalloskuvlla oahppit fas boarraseappot ja ollu oahppanmokta. Balaheapmi ja ovdagáttut sápmelaččaid vuostá lei dábálaš dan áigge, ja vuhttui sihke gilvvagárdeskuvlla ohppiin ja bargiin. Oktiibuot mielddisbuvttii dát soames riidduid. Álo go ledje riiddut ja váttisvuođat skuvllas, lei dat eanet gilvvagárdeskuvlla ohppiid sivva go boazodoalloskuvlla ohppiid.
– Lei go nu ahte čállojuvvui dutkanraporta skuvlla birra?
– Diet raporta, juo. Lei nu ahte son guhte maŋŋil šattai mu eamidin, barggai dalle servodatdutkaninstituhtas Oslos. Doppe lei sus okta sámi studeanta, Johan Albert Kalstad, Hábmeris eret. Dasto lážii son dili nu ahte Johan Albert oaččui ruđa dutkanráđis vuolgit studeret skuvlla birrasa. Ja Johan Albert bođii, ja geahčadii ja čálii, sihke skuvllas ja friddjaáiggis, nuoraiguin ovttas. Ferten gal lohkat ahte son lei buorre dárkojeaddji.
Riiddut ledje mu oainnu mielde vuosttažettiin skuvlla siskkobealde. Gilis gal atne árvvus boazodoallonuoraid. Háliidan rámiidit boazodoalloohppiid. Sii ledje barggánis oahppit geain lei beroštupmi oahppat. Mun anán árvvus dáid nuoraid ja maid ollu eará nuoraid boazodoallobirrasis geaid lean deaivan maŋŋil.
Vuosttaš jagiid lei buorre sadji boazodoalloskuvllas, muhto moatti jagi geahčen álge fas eambbogat ohcat álgit gilvvagárdeskuvlii ja de šattai unnit sadji. Dát lei okta miel- sivain dasa ahte 1981:s sirdojuvvui skuvla Guovdageidnui. Muhto dát lea ollu maŋŋil mu áiggi, nu ahte dan birra ožžot earát muitalit.
Eará čállosat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2