På norskArtihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2. Davvi Girji 2007.
 Hans Guttorm, Kárášjohka, 2005 |
Hans Guttorm (Márgget Biret Hánsa) lea riegádan 1927:s Kárášjogas. Son váccii mekanihkar- ja teknihkaroahpu Ruoŧas ja realskuvlla ja gymnása Oslos.
Hánsa lei vuosttaš mekánalaš fágaid oahpaheaddji go dakkár oahppu álggahuvvui Guovdageidnui 1960:s. 1965' rájes son barggai bargomárkanetáhtas Álttás ja Kárášjogas. Son lea ollu jagiid searvan sámi servviide, ja lei mielde vuođđudeame sihke Oslo, Kárášjoga ja Guovdageainnu sámiid servviid. Son lea leamaš Kárášjoga gieldda sátnejođiheaddjin, fylkkadiggeáirrasin ja sámediggeáirrasin. 2004:s son oaččui Sámiráđi gutnibálkkašumi. Dá son muitala vuosttažettiin dan áigodagas go lei oahpaheaddjin skuvllas man namma dalle lei Statens heimeyrkesskole for samer (Stáhta ruovttufidnoskuvla sámiide). |
– Don ledjet várra vuosttaš sámi mekanihkaroahpaheaddji. Mo don ledjet ieš oahppan dan maid galget oahpahit? – Sáhttá dadjat ahte dat lei soađi sivva. Soađi áiggi mun guorahallen veahá doppe Porsáŋggus. Iskkadin makkár rusttegat duiskalaččain ledje. De ballen ahte duiskalaččat ledje fuomášan maid bargen, ja 1943:s fertejin báhtarit. Mun čuigen Ruŧŧii, ja loahpas bohten Stockholmii. Doppe bessen vázzit fidnoskuvlla ja oahppat mekánalaš barggu. Skuvlla maŋŋil bargen muhtin barggahagas, gos ráhkadedje biilaosiid ja eará diŋggaid.
Soađi loahpas ledjen mielde norgga soahteveaga joavkkus mii galggai Skotlándii. Muhto de šattai ráfi ja mu ossodat sáddejuvvui Trandumii (soahteveahkaleaira 5 miilla davábealde Oslo). In beassan vel mannat ruoktot Finnmárkui. Go bessen soahteveagas, de vázzen Drammenis ovdakurssa beassat teknihkalaš skuvlii ja Oslos realskuvlla ja gymnása. Dan maŋŋil mannen fas Ruŧŧii ja vázzen Göteborgas teknihkalaš skuvlla. Dát lei mu duogáš oahpahit ruovde- ja metállafágaid.
– Fidnoskuvla lei dušše leamaš bráhkain, ja sierra skuvlavisti gárvánii easka 1960:s. Galge leat golbma suorggi: Mekánalaš, snihkkár ja goarrun. Ja leimmet dušše fal golbma oahpaheaddji. Rektor lei Sigurd Skoglund, gii lei Viesterállasis eret. Son lei maiddái snihkkároahpaheaddji. Kárášjohkalaš Biret Stueng lei goarrunoahpaheaddji, ja mus lei buot oahpahus mekánalaš fágain ja maiddái teorifágain nugo matematihkas ja dárogielas.
Go mun bohten dohko 1960 čakčamánu eai lean go guoros lanjat. Ovdal go sáhtiimet álgit fertiimet oastit buot mašiinnaid, bargoneavvuid ja ávdnasiid iešguđetge ossodahkii. Easka veahá ovdalis juovllaid sáhtiimet váldit ohppiid vuostá, nu ahte vuosttaš jagi ii šaddan olles skuvlajahki.
–– Dus lei buot oahpaheapmi mekánalaš fágain ja teorifágain. Dus fertejit leat leamaš máŋga oahpahandiimmu vahkkui?
– Na, ohppiin ledje 42 diimmu vahkkui, ja mus ledje várra seamma. Ja dasa lassin ledjen váktan internáhtas, juohke nuppi eahkeda. Mus lei eamit mielde ja maid guokte máná go fárrejin Guovdageidnui, ja goalmmát ja njealját mánná leaba riegádan doppe. Muhto šattai unnán áigi leat ruovttus.
– Na ba oahppit, gos dat bohte?
Álggos bohte eatnasat Guovdageainnus, maŋŋil bohte maiddái eará sajiin Finnmárkkus. Vuosttaš jagiid ledje veahá boarráset olbmot, go ii lean leamaš dakkár fálaldat ovdal. Muittán vuosttaš jagi ee. Klemet J. K. Hætta, Guovdageainnus, Nils Turi, Kárášjogas ja Albert Johannessen, Porsáŋggus.
– Ii lean. Skuvla lei ain «heimeyrkeskole», mii mearkkašii ahte jurdda ii lean ahte oahppit galge šaddat albma fágabargit. Dat galge oahppat fága mii lei ávkkálaš lassemáhttu go galge bargat boazodoalus ja eanandoalus.
Eará sivva dasa ahte ii lean vejolaš čuovvut oahppoplánaid lei ahte fertiimet álgit hui vuđolaččat, sihke praktihkalaš barggus ja teorifágain. Eanaš sámegielat oahppit geat bohte fidnoskuvlii ledje ožžon hui váilevaš vuođđooahpu. Fertiimet measta stávet dárogiela, go máhtte unnán dárogiela ja máŋgasat eai báljo máhttán lohkat eai ge čállit. Máŋga jagi dan maŋŋil muitalii muhtin dain ohppiin munnje ahte son ii lean oahppan maidege, «ovdal go don bohtet Guovdageidnui ja oahpahit min lohkat». Mii han geavaheimmet seamma girjjiid go muđui Norggas, muhto manai oalle njozet.
Dađe mielde bohte eanet oahppit eará sajiin, ja sii ledje oahppan eambbo skuvllas. Lei čielga erohus – go buot oahpaheapmi lei dárogillii, de ledje dárogielat mánát oahppan eambbo go sámegielat mánát. Orui dalle maiddái nu ahte Guovdageainnus, gos lei internáhtta, ledje mánát oahppan eambbo go Kárášjogas, gos ii lean vel internáhtta dalle go dát oahppit ledje álbmotskuvllas.
Maŋŋil rievdaduvvui skuvla ruovttufidnoskuvllas dábálaš fidnoskuvlan, ja dalle geavahišgohte našunála oahppoplánaid. Muhto dat dáhpáhuvai easka moadde jagi maŋŋil go mun heiten.
 |
Dakkár jiehkkuid duddjojedje ruovde- ja metállasuorggi oahppit árrat 1960-logus. Easka 1990-logus álge fas jiehkkuid ráhkadit oahppibargobihttán. Dát lea Rávttošnjárgga luondduviesu- ja dávvirvuorkkaš. (Govva: Svein Lund) |
– Na álggos oahppit fertejedje oahppat geavahit bargoneavvuid ja mašiinnaid, bovret, fiilet, sveiset jna. Dan áiggi ii lean vel makkárge mekánalaš barggahat Guovdageainnus, ja olbmot bohte skuvlii ruovdediŋggaiguin maid bivde min divvut. Ledje maiddái vuosttaš skohterat boahtime dan áiggi. Dat dagahii ahte mis lei hui buorre oktavuohta olbmuiguin olggobealde skuvlla, ja dat dagai oahpahusa hui miellagiddevažžan ohppiide. Ráhkadeimmet maiddái niibbiid ja jiehkkuid ja dakkár diŋggaid mat ledje anus sámi birrasis.
– Mo gielladilli lei dalle, lei go oahpahus sámegielas dahje sámegillii?
– Mis ii lean sámegiella fágan dalle. Luohkkáoahpaheapmi lei dárogillii, vaikko dieđusge sámástin sámegiel ohppiiguin. Mis ledje sihke sámegielat ja dárogielat oahppit. Ieš in lean oahppan sámegiela lohkat in ge čállit ja ledjen ožžon buot fágaoahpu dárogillii ja ruoŧagillii.
–– Don ledjet maiddái jagi rektorin...
– Na measta jagi ledjen sadjásažžan Skoglunda ovddas, 1963/64. Bargagohten dalle skuvlla viiddidanplánain, go skuvla lei juo dalle menddo gárži. Min jurdda lei dalle juo ahte skuvla galggai šaddat sullii nu go dál lea šaddan. Muhto dađe bahábut golai guhkes áigi ovdal go viiddiduvvui, ja lei máŋga jagi hui gárži. Mus lei dalle buorre oktavuohta stivrrain, ii lean makkárge váttisvuohta stivrra ja skuvlla hálddahusa gaskkas, nu go lea leamaš muhtin eará áigodagaid skuvlla historjjás. Stivrajođiheaddjin lei dalle Oddmund Sandvik, gii lei Guovdageainnu suohkana oadjohoavda.
 |
Dan áigge go Hans Guttorm barggai Guovdageainnus bohte vuosttaš skohterat. Dán skohtera, mii lea ráhkaduvvon 1970-logu álggogeahčen, gávnnaimet 2006:s Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla mekánalaš ossodagas.
(Govva: Sállana sámegieloahppit) |
– Lean leamaš mielde álggaheame golbma sámesearvvi: Oslos, Kárášjogas ja Guovdageainnus. Go álggaheimmet sámeservviid ledje deháleamos áššit: skuvla, bargu ja kultuvra. Juo Oslo Sámi Searvvis mis ledje álggu rájes jurdagat dan birra mo buoridit skuvlafálaldaga sámiide, erenoamážit joatkkaoahpu.
Go heiten Guovdageainnus 1965:s, de fárrejin Áltái, gos ožžon barggu fidnobagadallin. Dalle ledjen Bargiidbellodagas mielde, ja ledjen muhtin áiggi Álttá Bargiidbellodaga jođiheaddjin. Áirrasgoddi (Representantskapet) mearridii doarjut barggu hukset geainnu Kárášjoga ja Guovdageainnu gaskkas, nu gohčoduvvon «indre riksveg», ja sámi gymnása, muhto fylkkadikkis min áirasat manaiga dan vuostá. Go journalisttat dalle jerre manne soai eaba čuvvon áirrasgotti mearrádusa, vástideigga ahte lei Hans Guttorm gii lei dájuhan olbmuid. Dalle mun guđđen Bargiidbellodaga, ja dan maŋŋil in leat searvan dáža bellodagaide. Serven baicce Sámeálbmot listui ja 1973:s, ja go mii vuosttaš háve searvvaimet stuoradiggeválgii, de ledjen vuosttaš evttohassan. Sámelisttu barggus ledje skuvlaáššit hui guovddážis.
– Ii lean nu álki dalle gazzat oahpu Finnmárkkus, ii ge nuorain ii ge váhnemiin lean álo nu stuora skuvlamokta. Min bargu lei movttidahttit nuoraid ohcat skuvllaide. Fertejin vuos čilget nuoraide makkár oahppan olbmuid ja bargosajiid mii dárbbašit dáppe Finnmárkkus, ja de veahkehit sin ohcat skuvllaide ja ruhtadit oahpu. Johten hui ollu skuvllaid mielde, miehtá Finnmárkku. Ledjen vuođđoskuvllain, álbmotallaskuvllain ja joatkkaskuvllain. Muhtumin vázzen nuoraid ja váhnemiid lusa doppe gos eai lean luottat.
Muittán erenoamážit muhtin doaresbeal orru nuora gii lei hui čeahppi skuvllas ja son háliidii ohcat Norges tekniske høgskolii. Muhto dasa son dárbbašii bargohárjehallama maid ii sáhttán oažžut ruovttugielddas. Mun lohpidin ordnet dan ášši. Čuojahin iežan hovdii, fylkabargohovdii, ja guokte beaivvi dan maŋŋil lei son ordnen bargohárjehallama Svalbarddas. Manai hui bures, son manai dohko, válddii oahpu NTH:s ja dan maŋŋil sus lea leamaš buorre bargu. Sáhtášin muitalit máŋga sullásaš ovdamearkka.