Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2. Davvi Girji 2007.

Lempi Mikalsen:

Gáktegoarrunoahpaheaddji ja ruovttudoallohoavda

Muitaluvvon Svein Lundii

Sámás: Sara Ellen J. Eira

Lempi Mikalsen, 2004
(Govva: Svein Lund)

Lempi Mikalsen (Rávdi Lempi) lea riegádan Guovdageainnus 1921:s ja lea orron doppe olles eallináigge. Guokte áigodaga lea son bargan joatkkaskuvllas Guovdageainnus, álggos goarrunoahpaheaddjin 1950-logus, maŋŋel ruovttudoallohoavdan 1970- ja 80-logus. Ovtta gaskka lei son Duottarstobu hoavdan, muđui lea son bargan sihke hoteallas ja samvirkelágas. Gaskkohagaid lea son bargan riektedulkan sámegiela, suomagiela ja dárogiela gaskkas.

Go ozai barggu goarrunoahpaheaddjin 1953:s, de ovdanbuvttii son iežas čehppodaga ná:
«Ozan oahpaheaddjivirggi gahper- ja gáktegoarrumis ja buksa- ja báidegoarrumis Stáhta ruovttufidnoskuvllas sámiide. Mun lean ollu jagiid gorron sihke dáčča ja sámi nisson- ja dievddobiktasiid priváhta olbmuide báikkis ja olggobealde gili. Sáhtán maid namuhit ahte lean gorron gávtti Finnmárkku Fylkaduodjesearvvi johtočájáhussii, ja gávtti, gahpira ja ávohasaid sámi čájáhussii Kárášjogas 1951:s. Lean čađahan:
1. «Vaja ja goaro ieš» Mme Lyse de Landroy goarrunkurssa 12 oasis.
2. Norgga Risttalaš Nuoraidlihtu goarrun- ja ruovttudoalu johtokurssa 1938:s. 5 mánu Guovdageainnus.
3. Fylkkaduodjesearvvi čuoldinkurssa 1939:s Guovdageainnus, 2 mánu.
4. Dálueamitsearvvi duodjekurssa 1950:s Guovdageainnus.

– Goappašat váhnemat bođiiga Suoma bealde, áhčči Eanodagas ja eadni Lulli-Suomas. Soai jođiiga Guovdageidnui veahá ovdal go mun riegádin. Áhčči lei rávdi, son lei čađahan 4 jagi rávdeoahpu Durdnosis. Son lei áidna oahppan rávdi Guovdageainnus, ja ráhkadii ollu atnudiŋggaid olbmuide, nugo liššáid, sirppiid, ákšuid, bohccobielluid ja lásaid. Mii mánát gohčoduvvuimet rávdi mánnán, ja danin gohčoduvvon mun Rávdi Lempin.

Gođđinkursa Guovdageainnus, ovdal soađi. Lempi Mikalsen gasku ovddabealde.
(Gova luoikan Lempi Mikalsen)

Golmmagielat

– Ruovttus humaimet suomagiela, muhto ohppen sihke sámegiela ja dárogiela eará mánáin, ja hupmen buot golbma giela ovdal go álgen skuvlii. Danin eai lean mus giellaváttisvuođat skuvllas. Dat lei oainnat dušše dárogillii.

Mun álgen skuvlii 1927:s, jagi ovdal meari. Vuosttaš luohkás ožžon Anders Bongo oahpaheaddjin. Muhto danin go máhtten juo lohkat go álgen, de sirdojuvvojin mun maŋŋel 3 vahkku nuppi luohkkái. Min oahpaheaddji doppe lei Karen Aarseth. Maŋŋel ožžon maid su isida Lyder Aarsetha oahpaheaddjin, ja maid Ludvig Madsen ja muhtin Kvåle, gii lei lulde eret. Mii oruimet badjegeahčen gili, ii lean guhkit go ahte sáhtten vázzit skuvlii, muhto ovtta áiggi giđđat ja čakčat fertejin orrut internáhtas, go dan áigge ii lean šaldi rastá eanu.

Lauri, Lempi ja Ellen (Hætta) Keskitalo
(Gova luoikan Lempi Mikalsen)

Dan rájes go ledjen nieiddaš, de beroštin hui ollu goarrumis, mun lean ovdamearkka dihte gorron iežan konfirmašuvdnagávtti. Maŋŋel bessen vázzit goarrunkurssa 4 mánu. Kurssas lei dábálaš dáčča goarrun, sámigávttiid ja eará sámi dujiid lean oahppan earáin.

Ovdalgo náitalin, de bargen mun duottarstobuin Suolovuomis ja Biggejávrris. Eváhko áigge oruimet mii nuortan, 8 miilla gilis eret. Ii leat čállojuvvon nu ollu min birra guđet báhtareimmet duoddarii. Lean dál álgán čállit muhtin muittuid, soitet deaddiluvvot muhtumin.

Norgga risttalas lihtu dálueamitskuvla 1937, Lempi nr. 4 gurutbealde. .
(Gova luoikan Lempi Mikalsen)

Oahpaheaddji gákteduojis

Go Stáhta ruovttufidnoskuvla sámiide álggahuvvui 1952:s, de ledje oallugat Lempi Mikalsena bearrašis searvvis. Boarraseamos viellja, Toivo Keskitalo, lei mielde sihke plánenlávdegottis fidnooahpahusas sámiide ja vuosttaš suohkanlaš fidnolávdegottis, mii doaimmai skuvlla stivran vuosttaš jagiid. Ovtta áiggi barggai son maid snihkkároahpaheaddjin. Nubbi viellja, Lauri, lei mielde maŋit stivrras. Sus lei dalle ámmát Sámi duodjekonsuleantan. Son doalai maid kurssaid fidnoskuvllas vuosttaš jagiid.

Jagi maŋŋel go skuvla lei boahtán johtui, de álggii Lempi doallat gáktegoarrunkurssa. – Lei golmma mánnosaš kursa, ja mun ledjen akto oahpaheaddjin dán kurssas. Mun osten sisa láđđiid. Skuvla govččai buot olggosgoluid láđđiide. Dan geažil go Lauri lei duodjekonsuleanta, de galggai son beassat leat mielde mearrideame makkár stiila mii galggaimet oahpahit. Galggai leat veahá dološ málle. Dien áigge ledje álgán hearvabáttiid vuovdit gávppiin, muhto daid eat galgan geavahit. Mii osttiimet roncciid, govda ja seakka, ja muđui čuohpaimet njuniid láđđis. Dál lea guovdageaingákti áibbas earalágán go dan áigge lei. Dál oažžu nu ollu hearvabáttiid oastit, ja dál bidjet bátti bátti nala gitta dassážii go šaddá oktan moivin.

Gođđinkursa searvegoddeviesus 1939:s. Oahpaheaddji Anny Haugen ja oahppi Laura Lund.
(Gova luoikan Lempi Mikalsen)

Mis eai lean oahppoplánat maid čuovuimet, daid dagaimet ieža. Ledje dušše iežan hárjáneamit, ja dat maid ledjen oahppan vuorrasit sápmelaččain. Álggos gal álggiimet álkit diŋggaid goarrut. Oahppit ferteje vuos oahppat geavahit goarrunmášiinnaid. Lea nu ahte sámi goarrun ii leat seamma go dáčča goarrun. Dáčča goarrumis leat eanet «broderiat ja blonderat» ja diekkárat. Go ieš vázzen kurssa, de oaččuimet láđđebihtá masa galggaimet goarrut juohkelágán sávnnjiid, ja šattaimet goarrut boalloráiggi. Sámi gáktegoarrun lea áibbas eará. Mu kurssas lei dušše gáktegoarrun, muhto doppe ledje maid eará goarrunkurssat. Goarrunoahpaheddjiid gaskkas geaid muittán, ledje Inga Triumf, Marit Nilima ja Inga M. Hætta.

Muhtin sis geain lei dehálaš rolla ruovttufidnoskuvlla álgojagiin: Anna Larsen, Sigurd Skoglund, Inga S. Näkkela Triumf, Marit Pentha Nilima, Lauri Keskitalo og Adam Triumf.
(Govva: Ruovttufidnoskuvla)

Oahpahus lei dušše praktihkalaš oahpahus, mis ii lean obage teorehtalaš oahpahus. Mii oahpaheimmet ohppiid dan gillii maid ipmirdedje buoremusat, ii lean omd. oktage gii logai midjiide ahte galgat hupmat dárogiela.

Skuvllas eai lean alddis lanjat vuosttaš jagiid, nu ahte kurssat ledje vuoruid mielde Duottarstobus, ja nuppe vuoruid skuvlabráhkas. Lei oalle moivi dien áigge. Lei čađat hupmu ahte hukset ođđasa, muhto dat válddii hui guhkes áiggi. Sigurd Skoglund lei jođiheaddji go mun álgen, muhto de lei ollu jagiid go skuvllas ii lean jođiheaddji. Dalle eai lean albma luohkát, dušše kurssat maid skuvlastivra lágidii.

Skuvlamátki Supmii, 1950-logus. .
(Gova luoikan Lempi Mikalsen)

Ovttasbargu nuoraiguin

1960:s fárrii skuvla easkka huksejun visttiide. Lempi Mikalsen ii bargan oahpaheaddjin dan maŋŋel, earret go lei muhtumin sadjásažžan ruovttudoallosuorggis. Lihkká galggai son máŋga jagi maŋŋel boahtit ruovttoluotta joatkkaskuvlii, gos internáhtta šattai su bargobáikin 1975' rájes gitta dassážii go šattai penšunistan 1988:s.

– Ovdalgo álgen internáhttii, de ledjen jođiheaddjin Duottarstobus. Go galgen heaitit doppe, de jerren dalá rektoris, Ole Einar Olsenis, áigu go son láigohit Duottarstobu internáhttan. Dan son áiggui, ja mun ordnejin nu ahte skuvla beasai láigohit Sámemišuvnnas. Seammás bivddii Ole Einar mu ohcat internáhtajođiheaddjivirgái.

Mus lei olles ovddasvástádus internáhttii, inge dovdan goasse ahte dárkkistedje maid mearridin, ii rektor iige skuvlastivra. Lassin skuvlla iežas internáhta, de láigoheimmet ovtta áiggi lanjaid sihke Duottarstobus ja osiid vuođđoskuvlla internáhtas. Mii dagaimet iđđes- ja eahkesborramuša guđege internáhtas, muhto buot internáhttamánát manne vuođđoskuvlla internáhttii borrat gaskabeivviid. Mis ledje sihke beaive- ja idjafávttat. Eanemusat ledje mus 8 bargi. Mis lei álo doarvái ruhta, in muitte ahte eat nagodan oastit maid dárbbašeimmet.

Mus lei ollu oktavuohta ohppiiguin dan áigge. Go galgá leat ná ollu dahkamuš nuoraiguin, de ferte máhttit singuin. Jus sin álgá bealkkehit ja njálmmi geavahit, de gal berre luohpat. Manai hui bures, mu áigge leimmet nu buorit olbmážat. Dieđusge lei eallin muhtumin, nuorat han leat nuorat. Muhto go beare váldá áiggi humadit singuin, de dávjá čoavdašuvvet bárttit. Mus lei maid ollu oktavuohta váhnemiiguin, mus lei sihkkarit eanet oktavuohta singuin go oahpaheddjiin lei. Mis ledje maid njuolggadusat, nugo goas oahppit galge sisa eahkediid. Dat mearriduvvui das man boarrásat sii leat, ja váldojuvvui maid vuhtii maid váhnemat oaivvildedje. Jus eai livčče makkárge njuolggadusat, de eai livčče sáhttán nu ollu oahppit orrut internáhtas.

Diehttelas lei veahá riedja muhtumin. Dáhpáhuvai maid ahte idjafákta čuojahii munnje ihkku, ja dalle fertejin lihkkat ja vuolgit dohko vulos soabahit. Ledje dávjá bártnit, geat bohte olggobealde ja áigo sisa nieiddaid lusa internáhttii. Dáhpáhuvai maid ahte nieiddat ledje mielde dás ja rahpe sidjiide dáhkkeluŋkkaid ja lásiid. Muhto go mun ollejin dohko vulos, de gal manai bures, de lohke ahte eai sii áiggo riedjat. Sii válde mu gihtii ja mii láidiimet guhtet guoibmámet olggos ja sii lohke ahte mii mannat ruoktot..

Sin agis lea dávjá nu ahte leat illudan vuolgit ruovttus ja beassat dahkat nugo ieža hálidit. Oallugat dovdet iežaset akto ja sis leat iešguđetlágán váttisvuođat, ja mii guđet barggaimet internáhtas fertiimet guldalit sin ja geahččalit nevvodit sin. Nu ahte internáhttaáigi ii leat leamaš dušše geahpas ja hávski, loahpaha Lempi Mikalsen.

Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2