På norsk

Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2. Davvi Girji 2007.

Ragnar Nordby:

Geavatlaš skuvla sámiid várás Norggas

Sámás: Else Turi

Ragnar Nordby (Govva: Norsk Husflid 2-1978)

Go ráhkkanahttigohte Stáhta ruovttufidnoskuvlla sámiide, de lei Ragnar Nordby Ruovttufidnoráđi kántorhoavda, ja son dat lei guovddáš eiseválddiid ovddasteaddji, geas lei eanemus dahkamuš skuvllain. Son hirbmadit áŋgirušai oččodit sámi nuoraid várás oahpahusa man dalle gohčodedje ruovttufidnun, mii dál livččii gohčoduvvon sámi duodjin. Ragnar Nordby (1906–78) lei Vestfoldas eret ja son lei maid guovddážis hábmemin vestfoldálbmotbiktasa (-bunáda). Sus lei váldofága historjjás ja barggai lektorin ee. Hortenis. Soađi áiggi lei son oahpaheddjiid gaskkas, geat sáddejuvvojedje Girkonjárgii go vuosttaldedje skuvlla nazifiserema. Dalá maŋŋil soađi, de biddjui Eanadoallodepartemeanttas jođihit duodjái gullevaš áššiid. 1954–76 barggai Norgga duodjesearvvis (Den norske husflidsforening), maŋimuš áiggi barggai direktevran doppe. Dát artihkal lea sáhkavuorru man son doalai vuosttaš davviriikkalaš sámekonferánssas 1953:s, ja dát almmustahttui girjjážis Sámi ællin / Sameliv 1953–56. Oaniduvvon sámegiel teaksta almmustahttui čállosis Sámiid åv'danæbmi. Ságat Jåkkåmåkkis 1953, ráiddus Unna girjážat sámiide – Samiske småskrifter, man Girko- ja oahpahusdepartemeanta almmuhii. Dás mii almmuhit dárogiel teavstta nu mo dat lei. Go sámegiel teaksta lei dušše oanehis čoahkkáigeassu, de mii leat jorgalan olles sáhkavuoru sámegillii. Mii leat merken muhtun cealkagiid, mat čájehit ahte skuvlla álggaheddjiin lei čielga prográmma, mii lei vuostebealli sihke dalá sámepolitihkii ja maiddái skuvlii nu mo dat maŋŋá hábmejuvvui.

Boares vuohki mo nuoraide oahpahit boazobargguid, bivddu ja šibitdoalu lea ain anus sámiid gaskkas, muhto ruhtadoallu ja ollu sosiála nuppástuvvamat soađi ja okkupašuvnna, boazologu unnideami geažil jna. leat dagahan ahte dál leat menddo ollu sámi nuorat, geain váilu geavatlaš máhtolašvuohta ja sii maid leat bázahallan fágalaš oahpu dáfus.

Máŋgga sajis leat danin gáibidišgoahtán fásta fidnooahpahusa sámiid várás. Eatnašat leat ovddidan álggahit boazodoalloskuvlla mas leat lassifágat, muhto dađi dárkilat oahpahusplánaárvalus ii leat ráhkaduvvon.

Go geahččá sosiála eavttuid sámiid gaskkas Norggas, de orru leamen čielggas ahte erenoamážit dárbbašuvvo fidnooahpahusfálaldat nuoraide, geat eai gula boazodollui. Dieđusge dárbbašit boazodoallooahpu olbmot, geat leat šaddan guođđit boazodoalu duiskalaččaid boazonjuovvamiid geažil soađi áiggi, ja áiggošedje fas bargagoahtit bohccuiguin, masa ožžot doarjaga stáhtas. Muhto datte lea dát oassi unnitlogus ja dát lea maiddái gaskaboddosaš dilli. Ja boazodoalus dáidá gal leat nu, ahte buoremus oahppu dáhpáhuvvá áhčis bárdnái vel dálge nugo boazodoallu lea oahpahuvvon máŋggaid čuđiid jagiid. Álggos fertešii dahkkot dieđalaš guorahallanbargu ja geahččaladdat bohccuiguin bargat ovdalgo sáhtášii jurddašišgoahtit ásahit ođđaáigásaš boazodoallofidnooahpahusa. Mii diehtit menddo unnán beaktilis boazodoalu birra ahte sáhtášeimmet ásahit fásta skuvllaid main boazodoallu lea váldofáddán. Dánlágan skuvllat fertejit ásahuvvot áiggi mielde, go mii daid dáidit dárbbašit. Dál mii sáhtášeimmet veahkehit Norgga beale boazodoalu dainna lágiin ahte álggahit álgokurssaid sihke nuoraid ja rávesolbmuid várás.

Eará ášši lea earálágan geavatlaš oahpahus sámiid várás. Dalle mii erenoamážit jurddašit fástaássiid birra. Sin nuoraid lea álkit čohkket čađahit oktilaš skuvlafálaldaga. Ja dása dat dárbbašuvvoge oahpahus. Fástaássi sámit ellet máŋgga sajis geafivuođas, mii lea goarideamen máŋga guovllu ja mii ii leat buorre kulturnašuvdnii.

Go ráđđehus almmuhii viiddis plána mo hukset Davvi-Norgga, de lei dát gažaldat hui guovddážis. Ii sáhte olles oasi riikkas hukset dušše fal dážaide ávkin. Eai sáhte vajáldahttit ahte sámiin, geat leat unnitlogus, maid leat iežaset gáibádusat.

Eiseválddiide lei deaŧalaš hukset skuvllaid miehtá davvi guovllu eaige dušše beroštit guovlluin gos ásset ollu olbmot. Finnmárkku Fylkkaráđđi bijai ovdan árvalusa njukčamánus 1952:s, mii ráhkaduvvui Guovdageainnu suohkana evttohusa vuođul. Evttohuvvui hukset stáhtaskuvlla Guovdageidnui mas lea friddjaseappot oahpahushápmi go fidnoskuvllain muđui riikkas. Áigumuš lei oahpahit geavatlaš fágaid, mat leat erenoamáš áigeguovdilat sámiide sihke johttisápmelaččaide ja fástaássi sápmelaččaide, nugo metálladuodji, muorraduodji, čoarve- ja dákteduodji, náhkkedikšun, náhkke- ja láđđeduodji, čuoldin, batnin ja vel dállodoallu ja bassan álbmotskuvlla oktavuođas jos vejolaš. Dán lassin vel sáhtášedje leat sierra boazodoallokurssat skuvllas. Skuvlla ulbmiliid definerejedje ná:
1. Buoridit vejolašvuođaid nannet ekonomiijavuođu sihke fástaássi ja boazosápmelaččaide. Veahkki iešbirgejupmái.
2. Fuomášuhttit beroštit das ja atnit árvvus dan, mii lea mávssolaš sámi kultuvrras ja gielas.
3. Fuomášuhttit ja nannet stiiladovddu ja -dáiddu. Gávdnat ja geahččalit oahpahit sámi erenoamášvuođaid mat čuohppamis, minstariin ja hervendáidagis (ornamentihkas) leat. Dás ferte muitit ahte sáhttet leat oahppit iešguđet sámi guovllus gos leat sierranas mihtilmasvuođat.

Áigumuššan lei ahte sámit galge oažžut vejolašvuođa álkit ja hálbái háhkat vuodjinfievrruid, bargoneavvuid ja eará veahkkeneavvuid. Skuvlla olis galggai ruovttufidnu šaddat oahppái ávkkálažžan ja dienasláhkin. Ollásit huksejuvvon skuvllas galge vuos leat 3 luohká, 12 oahppi guđege luohkás ja skuvlajahki galggai bistit oktiibuot 9 mánu, muhto vejolašvuohta galggai leat loahpahit oahpu go lei vázzán 6 mánu skuvlla. Oahppit geat vázze olles skuvlajagi, galge sáhttit vázzit erenoamášoahpu omd. oahppat bargat kursaoahpaheaddjin.

Namman šattai Statens heimeyrkeskole for samer (Stáhta ruovttufidnoskuvla sámiide) Guovdageainnus, ja nugo namma muitala, de oahpahus lei vuosttažettiin láhččojuvvon nu ahte geavatlaš barggu galge sáhttit dahkat ruovttuin. Áigumuššan ii lean fállat giehtaduodje- ja industriijafidnooahpahusa mii livččii dagahan ahte nuorat oahpu maŋŋil šaddet vuolgit gávpogii ja industriijaguovlluide oažžut ávkki oahpusteaset. Vuođđun lea sámi biras nugo dat dál lea.

Skuvllas lea maiddái kultuvrralaš prográmma. Dan bargun lea oahpahit sámi nuoraide atnit árvvus sámi kultuvrra ja sámi árbevieruid, nannet daid nuoraid iešdovddu, geat leat doaimmas. Danin prográmmas deattuhuvvo ahte skuvla galgá doaibmat ruoktun sápmelaččaide, ja ahte oahpahannávccat galget nu bures go vejolaš leat sámi birrasii gullevaččat, eandalit leat ieža sápmelaččat. Muhto albma ruoktun gal skuvla ii sáhte leat go oahpahuvvo amas gillii, daningo oahpaheaddjit eai máhte sámegiela. Oahpahusgiella berre leat sámegiella maiddái eará sivaid geažil dan muddui go lea vejolaš, – jurddašehket mat boazodoalloterminologiija viidodaga. Dál leat mis skuvllas oahpaheaddjit geat eai hála dárogiela, ja min mielas gal dat lea dohkálaš. Ii leat min bargu njulget váilivuođaid maid álbmotskuvla lea dagahan.

Guovdageainnu dievdogákti.	Bargoreahka herggiide.
Garraduodjelanjas. Ovddabealde Johannes Keskitalo.	Oahppit Kristine T. Turi ja Ellen Kristine A. Juuso čuoldime.

Mii dás geahčadit dárkileappot geavatlaš oahpahusa nu mo mii leat jurddašan dat galggašii leat dalle go skuvla goasnu lea huksejuvvon ollásit.

Boazodoallu.
Boazodoallooahpahus lea plánejuvvon sierranas oanehis kursan, omd. 10 beaivásaš kursan, maidda buot berošteaddjit besset álgit. Go dákkár kurssat lágiduvvojit, de ii oahpahuvvo eará fágain. Njuovvan, gálden, merken, beatnagiid oahpaheapmi, heargedápman, njoarosteapmi, biergokvalitehta árvvoštallan ja biergogieđahallan, ealihan- ja njuovvanbohccuid válljen ja boazoáiddiid ceggen leat dáid kurssaid fáttát – nu guhkás go lea vejolaš oahpahit dáin fágain dál. Dán oktavuođas lea maiddái teorehtalaš oahpahus biologiijas, boazodoallolágain ja boazodoallohálddahusas jna. Eanadoallodepartemeanta dat lágida dáid kurssaid, ja dat eai gula skuvlla dábálaš oahpahussii.

Muorraduodji
Dárbbašuvvo oahppat duddjot vuodjinbiergasiid, omd. oahppat mo duddjot reagaid, gerresiid, iešguđetlágan leaŋggaid. Ain lea nu ahte Sis-Finnmárkkus leat unnán geainnut, ja gálvvuid omd. muoraid, suinniid ja jeahkáliid fievrridit herggiiguin. Muhto leat menddo unnán olbmot geat máhttet duddjot heargereagaid ja dakkáriid ja daid fertejit viežžat Suomas. Ii leat buot guovlluin álki háhkat ávdnasiidge, omd. jálásávdnasiid. Muhto buot dákkár áššit njulget go beare oččošii olbmuid geat máhttet dákkáraš áššiid ja leat ožžon álgooahpu. Lea čájehuvvon ahte dat mii lea váilon, lea oahppat máhttit geavahit dábálaš giehtabargoreaidduid, ja nuoraide lei danin váttis doaimmahit álkimus áššiid. Dán sivva sáhttá leat go álbmotskuvla lei nohkamin soađi áiggi.

Finnmárkkus maid váilot fanasduojárat. Doppe dárbbašit olbmuid geat máhttet duddjot fatnasiid, mat erenoamážit heivejit jogaide ja jávrriide. Sámi álbmogis lea fanasduddjonárbevierru man gal gánnáha bisuhit, ja dán fáttás galgá áiggi mielde oahpahuvvot skuvllas. Muorraduodjeoahpahus sámi nuoraid várás lea earálágan go dat mii fállojuvvo dáža nuoraide. Eallineavttut dasa leat vuođđun go sámiin ii leat vel omd. makkárge stohpogálvokultuvrra. Iige viessohuksenmáhttu leat báljo nu dábálaš sámi álbmoga gaskkas. Dát lea deaŧalaš oassi mainna ferte bargagoahtit. Ii dárbbaš gal mannat nu guhkás ovdalgo oidnojit dálut mat leat dego luokkut oaidnit, ja ii álo dárbbaš dat leat geafivuođa geažil. Dál go leat measta oalát heaitán goahteeallima Finnmárkkus, de lea muorrahuksendáidu mávssolaš, ja ođđaáiggi sámi nuorat fertejit máhttit hukset albma muorradáluid ja ráhkadit dan orrunláhkai. Danin min mielas lea huksen deaŧalaš geavatlaš fága ja bidjatge oassin skuvlaplánii jođáneamos lági mielde. Oahppit fertejit maid máhttit ráhkadit dárbbašlaš dállobiergasiid olles muoras, muhto eai galgga dárbbašit oahppat duddjot sierralágan viessogálvvuid. Ii oro heivemin sin eallinvuohkái go oaidná dábálaš sámi nuoraid geallamin finerejuvvon viessogálvvuid eará skuvllain.

Čoarve- ja dákteduodji.
Dat, man mii gohčodit albmáid sámi duodjin, lea áinnas čoarvvis ja dávttis, ja ovddeš áiggi dujiin oidnoge čábbodat. Ođđa áiggis lea dát duodji jorran turistaduodjin, ja dat orruge addimin veahá sisaboađu ja danin das lea ruđalaš árvu olbmuide. Dás dat lea stuorámus vejolašvuohta geahččalit oahpahit ovddeš sámi minsttar- ja teknihkkavugiid. Danin fágas lea nana pedagogalaš árvu, ja dat ii galgga báhcit oahpatkeahttá. Muhto dás eai sáhte oahpahit earát go spesialisttat.

Metálladuodji.
Metálladuodji mii lea áigeguovdileamos sámi guovlluin dál, dáidá leat bargoneavvuiddáhkun ja divodeamit eanadolliid ovddas. Dál lea vuos vuogas dieinna bargat, muhto dalle go eanadoallu mekaniserejuvvo dan muddui ja fievrridanvejolašvuođat šaddet mohtorfámuid ollái, de ferte dan váldit vuhtii oahpahusas. Muhto eat galgga dán ovdáneami mangeláhkai ovddaldastit. Dalle mii dušše addit nuoraide oahpu mii bágge sin fárret ruovttus eret. Sámiin lea leamaš metállaárbevierru, ja dološ áiggi rájes leat sii ovdánahttán dáhkun- ja leaikundáiddu omd. messegis, mainna maid galggašii bargojuvvot dákkár skuvllas. Dán láhkai gehččojuvvon, de dán fágas sáhttá leat seamma kultuvrralaš árvu go dákte- ja čoarveduojis.

Náhkki.
Erenoamáneamos sámi álbmogis davvin lea náhkkekultuvra. Ovtta láhkai sáhttá dán oaidnit seamma dilis go boazodoallooahpahusa. Náhkkedikšun ja -goarrun lea nu árbevirolaš bargu ahte earálágan oahpahus go dat man láhkai lea ohppojuvvon boares áiggi rájes, ii buoridivččii sámiid ruhtadili iige dat heivešii kultuvrralaš prográmmii nu mo skuvla dan lea jurddašan. Muhto dieđusge ferte maiddái dán oktavuođas geavahit ođđaáiggi vugiid, dan muddui go geavatlaččat lea heivvolaš ja ávkkálaš dábálaš bargguid ektui mat ruovttuin leat. Guovdageidnui lea aiddobáliid ásahuvvon oktasaš njuovahat, ja doppe galggašedje oahpahit njuovvat ja dikšut náhkiid. Doppe mii sáhttit maiddái teorehtalaččat oahpahit dan mii lea dárbbašlaš dán oktavuođas.

Náhkke- ja láđđegoarruma oktavuođas lea mis leamaš miellagiddevaš ságastallan oahpaheaddjiráđis. Gávtti dahje beaskka sáhttá oainnat guovtti láhkai goarrut, jogo bábirminstariid mielde nugo rivgut lávejit goarrut, dahje boares vuogi mielde mearkut suorpmaiguin jna. Buot Norgga ruovttufidnoskuvllain nieiddaid várás lea minstariid mielde duddjon oassin oahppoplánas, ja eaktun lea ahte oahpaheaddjis lea goarrunskuvlaoahppu. Muhto go álggaheimmet vuosttaš skuvlajagi, de fidniimet oahpaheaddjin gili vuorrasat sámi nissoniid, geain ii lean teorehtalaš oahppu, ja geat dieđusge eai máhttán duddjot minstariid mielde. Sii geavahedje árbevirolaš vuogi, ja daid biktasiid maid oahppit gorro, čuvvo danin dan bivttasgoarrunláva mii dál lea dábálaš Guovdageainnu sámiid gaskkas. Mii, dáža álbmot, eat dárbbaš de seaguhit iežamet dan vuohkái mii ain goas lea bivttaskultuvrras. Livččii leamaš bohkosahtti bidjat rivgooahpaheaddji oahpahit goarrut gávtti, ja stuorra vahágin sámi iešárvui. Seamma vuogi mielde áigut maiddái čađahit čuoldima, erenoamážit vuottačuoldima, mii lea maid dakkár duodji mas sámi árbevierru lea vuođđun máŋgga guovllus. Nu lea maiddái datneárpoherven, muhto dát duodji lea dađibahábut nohkan Finnmárkkus.

Gođđin.
Guovdageainnus leat gitta dássážii gođđán gákkesmuoraiguin (stovllain). Skuvllas geavahit dál 150 jagi boares gákkesmuoraid, ja dat leat ceavzán sihke buollima ja bilidemiid, go dat ledje borgon meahccái. Dát gákkesmuorat leat ovttaláhkai mearkan dan prográmmii, man skuvla áigu čađahit. Oahpaheaddji áhku muorranamma lea sárgojuvvon dasa. Mii eat áiggo botket árbevieru. Dat, geat cuiggodežžet min ahte eat geavat oahpaheddjiid geain lea «dáiddafágaskuvla», eai smiehtas ahte ii leat min bargu oahpahit fágagođđiid, min bargu lea baicce veahkehit dálueamidiid. Mii áigut loktet sámi árbevieruid árvvu olbmuid ruovttuide.

Nieiddaid oahpaheapmi lea muđui juoga mii midjiide vissásit lea buorre. Veadjá leat aiddo dán oasis mii buoremusat lihkostuvvat. Lei viehka ebmui oaidnit nieiddaid čájeheamen biktasiid maid sii ledje duddjon skuvllas dálvvi. Sis ledje ođđa biktasat oaivečohkas juolgevuđđui. Bessen leat doppe go oahpaheaddjit ja stivra ságastalle nieiddaid goarrun gahpiriid birra. Muhtumat cuiggodedje go oahppit ledje gorron menddo ollu gahpiriid, fertejedje duhtat unnibui go 12 gahpirii, sii oaivvildedje. Muhto oahpaheaddji vástidii ahte ii oktage sáhte dadjat iežas máhttit goarrut sámegahpiriid go lea gorron dušše 12. Diekkár vástádusain gal notkkai sin njálmmiid. Dat čájehii ahte árbevierut ja kvalitehta ledje guovddášáššin doppe.

Teorehtalaš oahpahus
ferte heivehuvvot dábálaš eallima gáibádusaide ja čuovvut skuvlla várás mearriduvvon prográmma. Skuvla ii gula mange konfešuvdnii (oskkusearvegoddái), ja dárogiel- ja rehkenastinoahpahus lea man vuođul isket ahte leat go álbmotskuvlla ulbmilat juksojuvvon. Sii, geat áigot joatkit teorehtalaš oahpahusa, fertejit vázzit eará skuvllaid omd. Sámi nuoraidskuvlla Kárášjogas. Muhto sámegiella gal ferte oahpahuvvot dan muddui ahte oahppit máhttet dohkálaččat čállit jurdagiiddiset. Prográmma dadjá ahte skuvla galgá fuomášahttit ohppiid beroštit das ja atnit árvvus dan, mii lea mávssolaš sámegielas, ja dát bargu ii galgga báhcit dagakeahttá. Muđui leat sámi historjá ja ruovttudoallooahppu deaŧalaš fágat skuvllas – ja dás ii dárbbaš fuomášahttit man mávssolaččat dákkár fágat leat – nugo maiddái riektioahppu, rehketdoallu ja dábálaš fidnooahppu. Fága masa leat bidjan alla vuordámušaid, lea sárgun masa gullá stiila ja minsttaroahppu, vuosttažettiin sámi hervendáidda.

Go dál lean nu dárkilit čilgen Stáhta ruovttufidnoskuvlla sámiide, de lea danin go skuvla lea máŋgga láhkai adnojuvvon geahččaleapmin. Muhto geahččaleapmi lea hui miellagiddevaš go dat lea áidna dánlágan stáhtaskuvla, ja veadjá šaddat minsttarskuvlan eará skuvllaide maid stáhta álggaha. Min mielas lea riekta ahte stáhta váldá dan badjelasas. Mun balan ahte priváhta organisašuvnnat eai guhkit áiggi nagot ruhtadili dáfus doalahit skuvlla go dákkár skuvladoaibma lea stuoris, ruhtaváilivuohta goarida skuvlla. Lea juoga boastut dainna vuogádagain jos manaš nu ahte šaddet váttisvuođat ruhtaváni dihtii.

Deaŧalaš lea maiddái ahte skuvla ii galgga doaimmahit eará áššiid, ii duhtadit eará ulbmiliid go dan maid olles servodat háliida. In mun eisege oaivvil ahte miššonskuvllain ii lean deaŧalaš doaibma dan áigge go stáhta ii moraštan sámi álbmoga. Kultuvrralaš bargu, maid omd. Sámemiššuvdna dagai ja ain dahká, ii galgga duššindahkkot. Guhkes áiggi dat lei áidna organisašuvdna mii attii joatkkaoahpahusa. Muhto stáhta gal ii sáhte joatkit nu ahte buot doaimmat sámi nuoraid várás bázilduvvet.

P. S.
Soađi áiggi Guovdageaidnu boldojuvvui ja biliduvvui buot, nu ahte skuvlla leat ferten jođihit gaskaboddosaš visttis. Dat lea sakka čuohcan oahpahussii. Ođđa visti lea plánejuvvon ja 1956:s ledje juo dohkkehan plánaid, ja stáhta lea juolludan 1 milj. ruvnnu oahpahusvistái. Maiddái lea leamaš jearaldat internáhta ceggemis.

Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2