Åarjelh-saemien gielesne 
På norsk
Åarjelh-saemien gielesne På norsk
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2. Davvi Girji 2007.
 Loyd Villmo, Romssas 2004 |
Loyd Villmo lea riegádan 1925:s Korgenis, Nordlánddas. Son lei eret ovtta gárdinis, ja maŋŋil go lei bargan máŋggalágan bargguid sihke eanandoalus ja vuovdebargguin, de válddii son oahpu sivilagronoman Norgga eanandoalloallaskuvllas (NLH - Norges landbrukshøgskole). Máŋga jagi barggai son boazodoallohálddahusas, Sámefáldin Nordlánddas ja dan maŋŋil stáhtakonsuleantan boazodoalus. Villmo lei vuosttaš redaktevra bláđis Boazodoalloođđasat (Reindriftsnýtt). Son lea maid leamaš ráđđeaddin Norgga- Ruoŧa guohtunšiehtadallamiin ja lea maid guohtumiid guorahallan ja čađahan váikkuhusguorahallamiid go maide álggahit lundui. Moanat jagiid lea son lágiidan gurssaid boazodolliide ja leamaš dain logaldallin. Son lei boazodoalloskuvlla ja gilvvagárdeskuvlla fágastivrra mielláhttun nu guhká do dát lei doaimmas, 1968.s 1981 rádjái. 1966 rájis lea Villmo orron Romssas. Go boazodoallohálddahus čohkkejuvvui Áltái 1979:s, de ii čuvvon son dohko, muhto oaččui barggu Romssa Eanandoallobáŋkkus. Doppe barggai maid eanas boazodoalloáššiiguin. 2004:s oaččui son Gonagasa golle ánsomedálja earret eará go lea ollu jagiid bargan boazodoalu ovddas. Dán artihkkalis leat Loyd Villmo iežas notáhtat ja ságastallan Svein Lundain vuođđun. |
Duogážin su lagasvuođas boazodollui čilge Loyd Villmo ná:
– Mánnán ja nuorran lei mus ollu oktavuohta boazodoaluin ja boazosápmelaččaiguin Korgen- guovllus. 30- logus ledje máŋga dálu Korgenis geain lei iežaset bealljemearka bohccuin, earret eará dálus gos mu áhčči lei eret. Dat mearkkat leat áigá sihkkojuvvon. Go ledje rátkamat meahcis, lávejedje boazosápmelaččat vuovdit ealli bohccuid gili olbmuide.
Eksamena maŋŋil geahččalin ođđasit beassat dutkat boazodoalu birra. Ohcen ruđaid sihke «Selskapet for Norges vel» ja «Norges landbruksvitenskapelige forskningsråd», muhto ožžon vástádussan ahte eai gávdno ruđat maid sáhtii geavahit boazodoallodutkamii. Dan gaskkas ledjen ožžon barggu «Institutt for landbruksøkonomisk forskning»:s. 1958:s almmuhii «Norges landbruksvitenskapelige forskningsråd» rabas virggi dutkanassisteantan boazodutkamis. Mun ohcen dan bargui, muhto in ožžon barggu.
1965:s ásahedje konsuleantavirggi boazodoalus, njuolga Eanandoallodepartemeantta vuolde. Departemeanta siđai mu ohcat dan virgái ja mun álgen dán bargui 1966:s. Bagademiid mielde galgen guohtumiin dahkat iskkademiid, doaibmaplánaid hábmet, addit oahpu fágas ja bargat ráđđeaddin. Ealáhusdepartemeanta mearridii ahte mus galgá kantuvra Romssas. Dan sii ákkastalle dainna ahte mus galggai lagas ovttasbargu Romssa museumain. Guokte jagi maŋŋil rievdaduvvui dát virgi stáhtakonsuleantan, mas lei ovddasvástádus buot boazodoalu badjel miehtá Norgga.
Dalle ledjen juo vásiihan iežan barggus sámefáldin man rašši boazodoallu lea fágalaččat, omd. go buohtastahttii eanandoaluin ja vuovdedoaimmahemiin. Dáin ealáhusain lei sihke fágaetáhtta, fágaskuvllat ja dutkamat juo gaskkamutto 1800- logu rájis, ja boazodoalus ii lean vel 1965:s báljo mihkke dákkáriid. Eanandoalus ledje maid eanandoallošiehtadusa bokte máŋggalágan stáhtalaš doarjjaortnegat doaimmaheapmái ja investeremiidda, ja dákkár šiehtadusat váilo boazodoalus.
Mu mielas lei dát bargu sihke geasuheaddjin ja hástaleaddjin. Lei stuora dárbu oažžut dieđuid olggos boazodolliide, ja 1967:s álgen čállit fágaáigečállaga "Boazodoalloođđasat". Dán barggus lei mus lagas ovttasbargu boazosápmelaččaid organisašuvnnain NBR (Norgga boazosápmelaččaid riikasearvi). Eanas boazodolliin lei unnán skuvla, eai ge lean ožžon makkárge vejolašvuođa oahppat organisašuvdnabarggu. Go Paul Fjellheim álggi jođiheaddjin 1965:s, šattai álkit. Son barggai dalle johtti- šibitdoavttirin Davvi- Norggas, ja nu sáhtii ovttastit johttima barggu oktavuođas ja organisašuvdnabarggu.
Mu mielas lei dehálaš ahte dát ledje ealáhusa gáibádusat. Dihten maid ahte NBR:s galggai leat stivračoahkkin Romssas, ja guđđen notáhta sidjiide veardádallamii. Stivra čuovvolii mu evttohusaid. NBR dagai seamma giđa jahkečoahkkimearrádusa dás, ja válde áššiid bajás Eanandoallodepartemeanttain. Doppe ožžo doarjaga álo buorremielalaš Johan Kleppes. Mun oaivvildin ahte ii leat vejolaš cegget sierra skuvlla boazodoalu várás, ii goit álggos. Notáhtas ledjen geažuhan ahte soaitá leat vuogas bidjat boazodoalu fágaoahpu soames eanandoalloskuvlii. Dalle jurddašin omd. eanandoalloskuvllaid Vaapstes dahje Gebostus (Gibostad:s). Dalle in diehtán ahte okta evttohus lei Borkenesa. Johan Kleppe diđii dalle ahte Stáhta gilvvagárdeskuvla lei áitojuvvon heaittihuvvot go ledje nu unnánat geat ohce dohko saji, ja dás oinnii son vejolašvuođa dahkat guokte buori doaimma oktanaga; gádjut gilvvagárdeskuvlla ja gávdnat saji baozodoalloskuvlii.
Dalle go skuvla álggahuvvui 1968:s, eai gávdnon oahppoplánat eaige oahppogirjjit. Muhtin fágain sáhtii heađis atnit girjjiid mat ledje čállojuvvon eanandoalloskuvlla várás, muhto ii boazodoalu fágain. Danin čohkkájin ja čállen kompendiaid, ja sáddejin 10- 20 siiddu ain hávális Borkenessii. Dávjá čohkkájin ja čállen idjii. Boađusin lei earret eará stuora čálus doaibmaekonomiija- ja plánema birra. Ná bargen sullii 2-3 jagi.
 |
Boazodoalloskuvla 1971/72: Idar Hunstad, Frank Arnesen, Nils Thomas Sokki, Gustav Kant, Per Holm Varsi. John Nordfjell, Isak Nils Oskal, Ellen Marie Utsi, Nils Mathis Sara, Rasmus Nils Bær.
(Govva: Loyd Villmo) |
Ovdalis namuhuvvon notáhtas ledjen maid evttohan vuođđudit lávdegotti mat barget jođánit, ja geaid bargun lei guorahallat iešguđet lágan gažaldagaid mat gusket boazodoalu hálddašeapmái, fágaoahpahussii, nevvodanbálvalussii ja dutkamii. Maŋŋil go NBR ja Eanandoallodepartemeanta leigga guorahallan ášši, de nammaduvvui dát lávdegoddi 1969:s. Lávdegoddi, mas ekspedišuvdnahoavda Helge Christensen lei jođiheaddjin, šattái gal veahá eará go jođánisbargi lávdegoddi, go guorahallan ii lean válmmas ovdal 1974:s.
Dađistaga lassánii ohcanhivvodat gilvvagárdeskuvlii fas, ja álggii šaddat baski boazodoalloskuvlii. Lei stuora sávaldat beassat sirdit skuvlla eanet dábálaš boazodoalloguvlui, muhto ledje máŋga evttohusa gosa galggai sirdojuvvot. Ledje goit evttohusat nu go Plassje (Røros), Snoase, Málatvuopmi (Målselv), Guovdageaidnu ja Deatnu.
1977:s nammadii Eanandoallooahpahusráđđi plánalávdegotti Stáhta boazodoalloskuvlla várás, ja mun álgen jođiheaddjin dán lávdegoddái. Lassin dasa ahte guorahalaimet boazodoalloskuvlla birrasa ja sájádaga, de guorahalaimet maid boazodoallooahpu ja galggaimet evttohit ođđa oahppoplána, guorahallat makkár dárbbut leat oahpaheddjiid lohkui ja oahpponeavvuide. Mii čađaheimmet vuđolaš guorahallamiid, earret eará jearahalai lávdegotti čálli 21 ovdalaš oahppi. Lávdegoddi árvalii jagi vuođđokurssa ja jagi fágakurssa, ja lassin dáidda vejolašvuođa čađahit reiveskuvlla ja iešguđet lágan rávisolbmooahpahuskurssaid. Mii guorahalaimet golbma iešguđet lágan modeallaid skuvlii; iešheanalaš skuvlan, ovttastahttojuvvon eará skuvllain ja skuvlla mii lea ovttastahttojuvvon boazodoallo- guovddážiin, muhto eat boahtán čielga ovttaoaivilii. Mii maid eat boahtán ovttaoaivilii gosa dát skuvla galggašii ásahuvvot, muhto juohkáseimmet máŋgga evttohussii.
 |
Boazodoalloskuvlla oahppit guohtunguorahallankurssas Giehtavuonas, 1973/74:
Peer Gaup (orohat 36 Raisduottar), John Brekkfjell (orohat 2 Riast/Hylling), Johan Mathis M. Sara (29 Seakkesnjárga), Samuel John N. Anti (14 A Spierttagáisá), Berit Margrethe N. Eira (35 A Fávrrosorda) ja Anne Ragnhild N. Logje (36 Raisduottar)
(Govva: Loyd Villmo) |
Deháleamos lei goitge fágakursa boazosápmelaččaide. Lei ollu ođas maid galggai oahppat dáid jagiid. Jagis 1970 bođii lasseárvodivat ja njuolggo livdnen mii bođii 1972:s, mielddisbuvttii issoras ollu bagadallanbarggu. Mun álgen juo jagi 1969, Boazodoalloođđasiid bokte, bagadallat movt lasseárvodivada galggai gieđahallat. Mus lei lagas ja buorre ovttasbargu fylkkavearrokantuvrraiguin, maŋŋil maid vearro- ja divatdirektoráhtaiguin. Álggus lei fylkkavearrokantuvrrain eahpádus ahte movt sii galge bargat sihke lasseárvodivadiin ja njuolggolivnnegiin boazodoalus. Mun hábmejin "divatčoavdaga" boazodoalu várás ja adden olggos ovtta erenoamášgihppaga Boazodoalloođđasiin (Reindriftsnytt) lassiárvodivada birra. Dán osttii earret eará Finnmárkku fylkkavearrohoavda, guhte osttii máŋga čuođi gihppaga maid báikkálaš lidnethoavddat galge sáhttit geavahit bagadallanbarggustis. Ovdal ledje boazosápmelaččat proseanta mielde livdnejuvvon. Dát dagahii ahte olbmot eai addán rievttes boazologu bajás, bidje ahte lei unnit go duođas lei. Dás lei maid buvttadanváidudeaddji beaktu. 70- jagiid lágiideimmet mii moanat kurssaid njuolggadusaid birra ja rehketdoalu deavdima birra boazosápmelaččaide, ja áigeguovdilis doallokurssaid. Gárte ollu vearrokurssat ja rehketdoallokurssat, mii fas mielddisbuvttii ahte lágiiduvvo unnán buhtis fágakurssat.
 |
Rehketdoallokurssat Vaapstena eanandoalloskuvllas 1971:
Ole Martin Renberg, Ella Lifjell, Lars Niia, Elsa Lifjell LV (Anny Renberg,US) Anne Margrethe Oskal (lærer). Arne Appfjell, Knut Kappfjell, Einar Lifjell, Erna Appfjell, Sigvald Lifjell, John Kappfjell (Govva: Loyd Villmo) |
Loahpas 1960 jagiid bođii muohtagielká deháleamos teknihkalaš doaibmaneavvun boazodollui. Muhto ledje hárvát geavaheddjiin geat máhtte eanebuš mutuvrrain maidege. Hui buori ovttasbarggu bokte rektoriin ja oahpaheddjiiguin stáhta mášengeahččalandoaimmahagas Suorttáin (Sortland) lágiideimmet mii kurssaid boazosápmelaččaide dan birra movt skohteriid galgá geavahit ja áimmahuššat. Vuosttaš galggai leat Guovdageainnus, fidnooahpposkuvllas. Kursa lei almmuhuvvon ja dahkkojuvvon dovddusiin, muhto ii oktage boahtán. Fertiimet mannat gillái muitalit iežamet kurssa birra, ja nu nagodeimmet čohkket 5-6 olbmo 3- beaivve kursii. Dan maŋŋil vánddardeimmet viidáseappot Kárášjohkii, gos bohte dievva olbmot kursii. Eai lean dušše boazosápmelaččat geain lei dárbu oahppat skohtera geavaheami ja divodeami birra. Dan dahke maid almmolaš bálvalusolbmot, ja mii lágiideimmet kurssa sámefálddi kantuvrraide.
Dasto doalaimet kurssaid njuvviide, okta kursa lágiiduvvui Snoases. Ovtta gaskka lei jurdda ahte Boanddaid vuovdinsearvi galggai čađahit buot njuovvamiid, muhto mun oaivvildin ahte boazoeaiggádat galge ieža dáid bargguid bargat.
Stáhtakonsuleantan mun in bargan akto, mus ledje guokte fágaveahki, Per Mathis Skum ja Anders M. Eira. Go mis ledje kurssat Finnmárkkus, de doaimmaiga soai dulkan.
In dieđe galle kurssa mii lágiideimmet obbalaččat daid jagiid ovdal heiten dán barggus 1979:s, muhto ledje goit máŋgalogi, gos oktiibuot oassálaste máŋga čuođi olbmo. Kurssat biste sullii 3–5 beaivvi. Juohke jagi lei maid guohtunguorahallankursa boazodoalloskuvlla ohppiide, mii bisttii sullii vahkku.
Mun ledjen maid bagadusaid mielde geatnegahttojuvvon doaimmahit doaibmaplánemiid, muhto dát lei veadjemeahttun, maiddái mii guoskkai doaibmaplánema ja boazodoalloekonomiija oahpaheapmái, go mis váilo sihke ekonomalaš ja teknihkalaš dieđut boazodoalus. Dát lei ággan dasa ahte mun juo 1967:s bidjen johtui doaibmaguorahallamiid boazodoalus. Doaibmaplánemii lei maid dehálaš diehtit guohtunvejolašvuođaid ovttaskas orohagaid siskkobealde. Dan sivas čađahin viiddis guohtunguorahallamiid. Dát lei maid dárbbašlaš oahpahusa oktavuođas.
Mun áiggun deattuhit iežan lagas ja buori ovttasbarggu NBR njunnožiiguin buot iežan ođđaásahanbarggus, buot fágasurggiin. Dalle áiggun namuhit erenoamážit jođiheddjiid de go Paul Fjellheim, Anders Oskal, Johan J. Eira ja ovddeš ovdaolbmo Anders Bær, muhto maiddái earáid jođiheddjiin, čállingottis ja báikkálaš servviin.
Eará čállosat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2