På norskArtihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 3. Davvi Girji 2009.
 Eivind Bråstad Jensen sámi skuvlakonferánssas Romssas, 2003 | 2006 njukčamánu Loabága suohkan bálkáhii Eivind Bråstad Jensena árvvoštallat Loabága sámeskuvlla. Su raporttas, mii geigejuvvui suohkanii 2006 skábmamánu, čállo álggus historjjálaš duogáš man ovddit artihkal buori muddui fátmmasta. Dasto son árvvoštallá maŋimus logi jagi earáhuvvama ja buohtastahttá dan Kamil Øzerka árvvoštallamiin 1996 raporttas «På rett veg» (Rivttes guvlui). Dá lea oaniduvvon oasi raportta maŋemus oasis, nugo lea prentejuvvon girjjis. Sáhtát das maiddái lohkat dievaslaš raporta. (Dušše dárogillii.) Eivind Bråstad Jensen riegádii 1946:s ja lea bajásšaddan Romssas, gos váccii vuođđoskuvlla, joatkkaskuvlla (gymnása) ja universitehtii ráhkkanahttima filosofiija vuosttaš studeanttaid searvvis 1965:s. Dasto son logai davviriikkaid oahpa vuođđofága, historjjá gaskafága ja pedagogihka váldofága Oslo universitehtas. Son lea leamašan oahpaheaddjin vuođđoskuvllas ja allaskuvllas, Romssa universitehta diehtojuohkindirektevran ja Romssa fylkka oahpahusdirektevran. Dál son bargá doseantan Romssa universitehtas. Eivind Bråstad Jensen lea almmuhan máŋga girjji, ee. Fra fornorskningspolitikk til kulturelt mangfold (Dáruiduhttinpolitihkas kultuvrralaš valljivuhtii) ja Skoleverket og de tre stammers møte (Skuvla ja golmma čeardda ovttastallan). |
...
Váhnemat geat rahče sámegieloahpahusa ovddas Loabágis, orrot vuordán ahte dušše skuvlafálaldat livččii doarvái vai mánát oahpaše hupmat sámegiela. Muhto buot vásáhusat duođaštit ahte sámegielgeavahus mánáid ruovttubirrasis váikkuha hui ollu giela oahppamii. Sámi mánát geaid váhnemat beaivválaččat hupmet sámegiela, dáidet oahppat eanet sámegiela ruovttus go skuvllas. Lea jáhku mielde eaktun giela seailumii go váhnemat addet mánáidasaset giellamáhtolašvuođa go geavahit giela viššalit ruovttus.
....
Øzerk rámida dan maid gohčoda Loabága guovttegielat modeallan danne go dat čájeha ahte «suohkana skuvllat vuhtiiváldet ohppiid sosiokultuvrralaš eavttuid ja bearášduogáža. Modealla lea mielde dáhkideame árvo- ja beroštussearvevuođa sámi ruovttuid ja skuvlla gaskka, ja dan ládje láhčá dilálašvuođa lihkostuvvan ja nannejuvvon sosialiseremii man boađus lea guovttegielat ja guovttekultuvrralaš ássiid ovdáneapmi.» Son lea gávnnahan ahte oahppit bures lokte áiggi skuvlla váccidettiin, ja ahte buohkaid mielas lei buorre go ožžo guovttegielat oahpahusa.
Son guoskkaha čuolbmabeali mii ain lea hui áigeguovdil go son várre sámi ohppiid geat vázzet guovttegielat klássain lihcohallamis skuvlla ovttastallamiin. Son oaivvilda ahte oahppit iešguđet klássain ja klássaluohkáin muhtumin galggašedje mielde oktasaš doaimmain.
...
Son dárkkuha danin ahte «skuvlla guovttegielat klássat berrejit adnojuvvot lunddolaš ja integrerejuvvon oassin skuvlla oppalaš doaimmas, ja ahte buot oahpaheddjiin juogaláhkái berre leat gullevašvuohta dán ovddasmanni bargui suohkana historjjás.»
Kamil Øzerk sakka deattuha dan ahte guovttegielat oahpaheaddjit ja oahppit eai bázáše skuvlabirrasa olggobeallái. Son rávve danne ahte guovttegielat oahpaheaddjit «oahpahivčče maiddái eará ohppiid nai, vai guovttegielat oahpaheaddjit eai adnojuvvoše dušše earáid oahpaheaddjin, muhto buohkaid oahpaheaddjin. Seamma ládje berreše guovttegielat oahppit ja dárogielat oahppit bargat oktasaš doaimmaiguin, vai ovdánahttojuvvošii oktiigullevašvuohta ohppiid gaskkas beroškeahttá sin (klássagullevašvuođas dahje) gielalaš/čearddalaš duogážis.»
Govvádusas vuhtto duohta illu Loabága guovddášskuvlla guovttegielat oahpahusa dihte, man Øzerk gohčoda ovddasmanni bargun suohkanis mii lea sámegiela hálddašanguovllu olggobealde. Modealla ii leat dušše sámegiela ođđasit ealáskahttin báikkálaš servodagas. «Guovttegielat oahpahanmodealla lea maiddái kultuvrralaš ođđasithuksema doaibmabidju.»
Son oaivvildii alddis doarvái vuođu dadjat ahte Loabát guovddášskuvla ja guovttegielat oahpaheaddjit guovttegielat oahpahusain ledje lihkostuvvan «láhčit buori dilálašvuođa ohppiid guovttekultuvrralaš ovdáneapmái, sin skuvlafágalaš/doabalaš ovdáneapmái ja positiivva dáru – sámi guovttegielat ovdáneapmái.»
 |  |
| Govva maid Loabága sámeskuvlla oahppit leat ráhkadan (Govva: Svein Lund) | Sámeskuvllas leat oahppit duddjon sámi hearvvaid velá hivssetuvssaide ge. (Govva: Svein Lund) |
Logi jagi maŋŋel go Øzerk meroštalai ahte skuvllas ledje buorit vejolašvuođat ollášuhttit doaibmi guovttegielalašvuođa ulbmila, de orru sus leamaš badjelmearálaš buorre doaivva dasa. Ii báljo oktage ohppiin leat šaddan doaibmi sámegielgeavaheaddjin, ii njálmmálaččat iige čálalaččat. Dasa leat olu sivat mat govviduvvojit čielgaseappot go gažadit sámeskuvlla oahpaheddjiid ja sámi váhnemiid.
 | Sameskuvla (rukses viessu) lea juste «dároskuvlla» bálddas. (Govva: Svein Lund) |
 | Loabága sámeskuvlla oahpaheaddjit, 2003/04 (Govva: Svein Lund) |
Sámeskuvlla oahpaheaddjit orrot leamen ovttaoaivilis dasa ahte dárbbašit olbmo guhte čielgaseappot ovddasta sámepedagogalaš Loabága. Dál juohke áidna oahpaheaddji šaddá ieš okto fuomášit juohke doaimma. Sii váillahit olbmo guhte sáhttá hupmat sámeskuvlla ovddas, ja oaivvildit ahte čielgaset jođiheapmi sámeskuvllas livččii álkidahttán buot. Loabága skuvlla jođiheddjiin ja oahpaheddjiin lea dán golbmasa mielde unnán beroštupmi sámeskuvlla doibmii.
Seammás Sámeskuvlla doaibma sakka gáržžiduvvo danne go «dáččaskuvla» lea mearridan buot eavttuid. Go skuvlajahki álgá, lea «Dáččaskuvla» mearridan váldodiibmoplána. Sámeskuvla ferte duhtat daidda vejolašvuođaide mat vel leat báhcán. Ja jus juoga galgá rievdaduvvot, de ferte dan šiehttat guoskevaš oahpaheddjiin. «Dáppe sámeskuvllas leat mii oahpaheaddjit iežamet rektorat.»
Sii cuiggodit maiddái čielgasit Loabát skuvlla jođiheddjiid go dadjet ahte jus rektor livččii beroštan nu ollu sámeskuvlla ohppiin ja oahpaheddjiin go dáččaskuvllas, de livččii leamaš mealgat buoret. «Rektor ii oidno goassege dáppe sámeskuvllas.»
Dát oahpaheaddjit eai ge vásit báljo doarjaga ja veahki suohkana politihkalaš ja hálddahuslaš jođihangottis. Doppe gullet dušše Sámeskuvlla váttisvuođaid birra. Sii eai goassege loga vásihit buorredáhtolaš beroštumi ja fuomášumi jus bures manná. «Skuvlahoavda mátkkošta ja ovddasta min sámi skuvlakonferánssain almmá addimis midjiide makkárge dieđuid dehe čilgehusaid.»
Dáid sámeskuvlla oahpaheddjiid leat gullan beasahallame dakkár cealkagiid go «mii gullat dávjá ahte mii leat badjelmearálaš hearkkit dáččaskuvlla ektui.» «Dáččaskuvllas bahádallet min.» «Sámeskuvla dat álo šaddá seastit ruđaid ja gohčoduvvo skuvlla ruhtanjiellun, muhto nu ii leat goassege dáččaskuvllain.» Sámeskuvlla oahpaheaddjit váidaledje go dávjá eai oaččo sadjásaš oahpaheddjiid. Sii eaige lean duđavaččat go rektor ii goassege dolvvot ođđa bargiid Sámeskuvllas go oahpista daid.
Ii čájet oahpaheddjiin rabaslašvuođa ja luohttevašvuođa suohkana jođihangoddái go dát oahpaheaddjit čuoččuhedje iežaset searvan sámi earenoamášgelbbolašvuođa prošektii mas Loabát suohkan lei vuolláičállán soahpamuša, muhto jođiheaddjit rihkko soahpamuša go eai searvan. Luohttámuša ii čájet sin čuoččuhus ge ahte Sámeskuvla lei ohcan oažžut ja ožžon prošeaktaruđaid, muhto oahpaheaddjit eai goassege beassan diehtit masa ruhta geavahuvvui. Sámi oahpaheaddjit dovde maiddái guhkes gaskka alddiineaset ja dain earáin go vásihedje ovdal go ožžo iežaset vistti ahte sii šadde čohkkát sierra sajes «dáččaskuvlla» bargiidlanjas. Dát lei čielga ja mihtilmas minsttar.
Maiddái soames váhnemat moite dan go «dáččaskuvla» stivrii nu ollu. Sii sáhtte bálkáhit sadjásaččaid geain ii lean oahpaheaddjioahppu iige sámi duogáš. Ollugat maid oaivvildedje ahte skuvlabušeahtaid unnideapmi orru eanas aivve čuohcamin Sámeskuvlii.
Ollu váhnemat nu go oahpaheaddjit ge sávvet ahte Guovddašskuvlla jođiheaddjit beroštivčče eanet sámeskuvllas. Muhtumat dadje vel nu nai ahte rektor lei guođđán doaimmas. Son lei geatnegahttán iežas soames čoahkkimis 2003:s doallat mánnosaš čoahkkima Sámeskuvllain ja Ruŋgogierraga mánáidgárddiin. Muhto das ii šaddan mihkkege.
Eahpádus skuvlla ja suohkana njunnožiidda celkojuvvo maiddái ná:
Muhtun cealkagat váhnemiin maiddái duođaštit sámi bahčavuođa báikki dáččaid guottuide: «Mii lea čađat dovdan gamusteamet ahte mii sápmelažžat leat heajubut go earát, ja ahte mii šaddat rahčat vai min áššit ollašuvvet. Go skuvlasuorgái unniduvvo ruhta, de Sámeskuvla dat šaddá gillát. Min mielas galggaše čielgaset njuolggadusat ja sierra hálddahus Sámeskuvllas.»
«Orru leamen nu ahte min, sápmelaččaid, oaivilat eai vuhtiiváldojuvvo – sii nivkkuhit gal ja lohket iežaset ovttaoaivilis, muhto sii eai goitge bargga nu. Lean hirbmadit vuorrástuvvan dainna movt Loabát suohkan hálddaša sámevuođa. Dalle go Sámeskuvlla hivsset jieŋui, šadde mánát geavahit «dáččaskuvlla» hivssega. Nu ii lean dalle go čáhci galbmui «dáččaskuvllas». Eai oro berošteame go lea Sámeskuvllas sáhka; muhto lea gal ávki cavgilit aviisii.»
«Sátni sámeskuvla vuolggaha gičču. Mii leat čađat šaddan bealuštit, čilget ja vuoigadahttit skuvlla. Measta buot suohkanbušeahtaid gieđahallamis ja bušeahtaid unnideamis de lea sáhka sámeskuvlla birra. Ja dál de fas dás čohkkát.»
«Oainnán unnán ipmárdusa sámi birrasa olggobealde sámevuhtii Loabát suohkanis. Dážat eai oainne erohusa das mii lea sámi ja mii lea dáža. Sii eai oainne kultuvrralaš erohusaid eaige ipmir maid sámivuohta mearkkaša munnje ja midjiide.»
Ovddeš skuvlahoavda Johan Lyngstad mieđiha ahte Loabát skuvlla ja Sámeskuvlla gaskavuohta ii leat leamašan dohkálaš. Muhto son goitge aiddostahttá ahte livččii boastut ásahit iehčanas sámeskuvlla. Su áigumuššan lea leamašan ahte sámi ja dáža álbmot galget ovdánahttit gaskaneaset áktejumi ja buori oktavuođaid. Jus dáinna galgá lihkostuvvat, de fertešii Loabát skuvlla jođiheddjiin leat váldorolla, oaivvilda Lyngstad. Earenoamážit lea dat stuora hástalussan rektorii. Lyngstadas lea seamma oaivil go dat maid Øzerk deattuhii garrasit 1996 raporttas.
 | Ovddeš skuvlahoavda Johan Lyngstad (Govva: Svein Lund) |
Loabát skuvlla jođihangoddi mieđiha ahte sámeskuvlla oahpaheaddjit ja eará oahpaheaddjit leat oalle guhkkálaga. Vai dat dilli njuolggašii, lei rektor láhčán oktasaš bargolanja oahpaheddjiide. Sámi oahpaheaddjit vuosttaldedje dan, oaivvildedje ahte dalle lei šaddat beare guhkki bargolanjas sin oahpahuslatnjii. Rektor dohkkehii vuostehágu, muhto eaktudii ahte Sámeskuvlla oahpaheaddjit juohke iđida galge fitnat «dároskuvllas» dieđuid oažžume. Das ii ge leat šaddan mihkkege. Son oaivvilda ahte sámi oahpaheaddjit errejit iežaset ja ahte skuvlajođihangoddi sivahallo vuoigatmeahttumit váilevaš dieđiheami dihte. Rektor jáhkká duogážin dása lea go sámeskuvlla oahpaheaddjit háliidit sierastallat. Seammás son mieđiha sámi oahpaheddjiid cuiggodeami ahte skuvlla jođiheaddjit livčče sáhttán dávjjibut finadit Sámeskuvllas. Rektor mieđiha ahte Sámeskuvlla oahpaheaddjit leat muđui skuvlabirrasa ravdarájás eai ge leat oassin eahpeformála searvevuođas. Dát lea maiddái dakkár dilli mii oalát gáidá eret ja lea áibbas earáláhkái go dat ovdáneapmi maid Øzerk eaktudii.
Nu guhká go lea leamašan sámegieloahpahus Loabágis, lea gelbbolaš oahpaheddjiid besten dagahan stuora váttisvuođaid. Dás lea maiddái čujuhuvvon ahte ekonomalaš váikkuhangaskaoamit Davvi-Romssas ja Finnmárkkus dagahedje ahte Loabát vuoittahalai gilvvus oažžut oahpaheddjiid. Suohkana jođihangotti váldosátnedoalvu sámegieloahpahusas, Johan Lyngstad, lea čađat čuoččuhan ahte jus suohkanis galggai leat oahpahus sámegillii, de ii ábuhan álggahit fálaldaga olbmuiguin geat eai máhttán sámegiela. De son gal baicca mieđai soabatevttohussii ja álggos dohkkehii sámegielat oahpaheddjiid geain ii lean oahpaheaddjioahppu. Lyngstad lea dadjan ahte ii buot váhnemiid mielas lean doarvái go oahpaheaddjit ledje sámegielagat. Oahpaheaddjit galge dasa lassin máhttit «rivttes» sámi suopmana. Lyngstad čuoččuha ahte muhtun váhnenjoavkkut ledje mielas virgádit vaikko gean oahpaheaddjin go fal lei Ruŋggus eret. Dat gullevašvuohta lei sidjiide deháleamos. Maŋimus jagi go son lei skuvlahoavdan, 2000:s, Lyngstad vujii dušše dan váste Finnmárkku siseatnamii vai gávnnašii doppe sámegielat oahpaheddjiid. Son bijai gáidameahttumis gáibádussan ahte sii galge čájehit oahppaduođaštusa mii duođaštii čálalaš oahpu sámegielas.
Okta suohkana oahpaheddjiin bistevaš virggis lea vázzán oahpaheaddjioahpu Sámi allaskuvllas. Muhto sus lea leamašan virgelohpi daid maŋimus jagiid. Dál lea dan golmma oahpaheaddjis geat buohkat gullet Ruŋgu/Ruŋgogierraga-birrasii eanas Sámeskuvlla oahpahus. Guoktásis dáin lei maŋimus dálvvi soames mánu virgelohpi bálkkáin čuovvut álgodását sámegielat oahpahusprográmma. Goalmmádis ii leat formálalaš oahppu sámegielas, muhto sáhttá gaskkustit sámegiela ja gulahallat álggolaš dásis. Earret oahpaheaddji geas lea virgelohpi, de Loabát sámeskuvllas eai leat oahpaheaddjit geat ollásit máhttet sámegiela. Moanat sámi váhnemat leat gažadallamiin moaitán ja cuiggodan go oahpaheaddjit geain lea váilevaš sámegielmáhttu leat biddjon sámegiela oahpahit. Dát lea váhnemiin dávjjimus moaittan Sámeskuvlla vuostá. Sii čuoččuhit ahte Sámeskuvllas hubmet beare unnán sámegiela. Ollugat oaivvildit ahte báhcá heajos govvan ohppiide go sámegielat oahpaheaddjit eai viššaleappot ja diđolaččabut máhte geavahit sámegiela. Jus sámeskuvllas livčče diđolaččabut ja struktuvrralaččat geavahan giela vai oainnusindahket ja loktejit dan árvvu, de gal livčče eanet váhnemat árvvoštallan skuvlla eará ládje.
Váhnemiid mielas lei áibbas boastut virgádit oahpaheaddjin sámeskuvlii dakkár ruŋgolaččaid geain ii lean sámegielmáhttu. Soapmásat gal juo julggáštedje ahte dát heađušta sámeskuvlla vuođu.
Ii stáhtalaš dássi ge beassan cuiggodemiin. Fylkkamánni cuiggoduvvui go lei váilevaččat gozihan oahpaheddjiid geain lei virgelohpi bálkkáin sámegiela lohkat. Dušše soapmásat sis geain lei leamašan dákkár virgelohpi ledje ollašuhttán oahpu ja loahppageahččaleami.
Eahpitkeahttá váilevaš gelbbolaš sámegielat biras lea geahnohuhttán Sámeskuvlla ja dagahan ahte soames váhnemat leat massán luohttámuša Sámeskuvlii. Sámeskuvla ja dakko bakte suohkana sámegiela oahpahusfálaldagas ii leat makkárge vejolašvuohta ovdánahttit ohppiid doaibmi guovttegielalašvuođa. Ollu váhnemiid mielas Sámeskuvllas váilot oalle mealgat gelbbolaš oahpaheaddjit, mii lea vuođđun jus galgá ovdánit guđege muddui giellaoahpahusain.
...
Dušše áibbas moattis váhnemiin, geain leat mánát Sámeskuvllas, hupmet beaivválaččat sámegiela mánáidisguin ruovttus. Ruŋgolaččat geat hupmet sámegiela, leat eatnasat badjel 60 jagi. Mánát gullet unnán sámegiela beaivválaš dilis. Nu ruovttubirrasat unnánaččat addet dan vuođu mánáide mii lea dehálaš vai ovdánahtášedje sámegielčehppodaga.
Go sámegiela geavaheapmi Sámeskuvllas buori muddui gáržžiduvvo dušše dan golmma– njealji diibmui vahkkus go lea sámegieloahpahus, de lea čielggas ahte šaddá váttisin olahit buori bohtosiid. Dát velá nannejuvvo danne go oahpaheddjiin lea váilevaš sámegielčehppodat ja gelbbolašvuohta.
Sámeskuvla ii leat lihkostuvvan ovdánahttit ohppiid doaibmi guovttegielalašvuođa, vaikko Øzerk gal oaivvildii dan vejolažžan. Nu lea dát maiddái áibbas nuppeláhkai go skuvlla váldoáigumuš. Dán oktavuođas lea goitge dehálaš muittuhit ahte Øzerk aiddostahtii dan ahte dát dušše livččii lean vejolaš jus suohkana politihkalaš ja hálddahuslaš jođiheaddjit, iige unnimusat Loabága oppalaš skuvlabiras, livčče dorjon ja daguidisguin searvan dasa man Øzerk gohčodii guovttegielalašvuođaprošeaktan. Go Sámeskuvllas duohtadilis lea sámegieloahpahusa ovddasvástádus, lea váttis oaidnit ahte dát eavttut leat ollašuvvan. Ii báljo mihkkege leat nu bures duođaštuvvon dutkamiin ahte golbma diimmu sámegieloahpahus vahkkus lea áibbas duššas jos doaibmi guovttegielatvuohta galgá leat mihttomearrin. Seammás lea dehálaš aiddostahttit ahte dákkár sámegieloahpahus goittot ii lea árvvoheapmi.
Áigeguovdilis ja riidduvuloš fáddán lea man stuora oassi fágain nugo mat dárogielas, matematihkas, eŋgelasgielas jna. berre leat oktasaš buot ovttaahkásaš skuvlamánáide Loabágis. Dán gažaldaga áigeguovdilvuohta ii unno danne go dáid fágaid oahpahus sámeskuvllas lea dárogillii. Dalle goit juobe šaddá váttisin bealuštit ahte sámi ahkeseaguhus joavkkuin galgá dakkár oahpahus buohtalasat vástideaddji oahpahusain dáččaskuvllas. Mearkkašahtti stuorit oahpaheaddjiveahka «dáččaskuvllas» go Sámeskuvllas mielddisbuktá ahte doppe oahpaheddjiin lea buoret gelbbolašvuohta skuvlafágain. Oktasaš oahpahus dáidá, nu movt máŋga váhnema leat dadjan, nannet buoret fágaoahpahusa.
Go Sámeskuvllas lea seamma jođihangoddi ja lea formálalaččat oassin Loabát skuvllas, lea boastut ollásit duvdit sámegieloahpahusa ovddasvástádusa sámeskuvlla oahpaheddjiide. Lea olles skuvlaservodaga ja Loabága suohkana oktasaš ovddasvástádussan fuolahit nu buori sámegieloahpahusa go vejolaš.
 |  |
| Loabága sámeskuvlla gaskadássi, 2002 (Govva: Svein Lund) | Loabága sámeskuvlla nuoraiddássi, 2002 (Govva: Svein Lund) |
Jus galgá ovdánit dađi dobbelii, de lea diehttelas eaktun virgádit oahpaheddjiid geat máhttet sámegiela ollásit. Dasto ferte sámegiella adnot ja gullot mealgat eanet go dušše dain diimmuin go lea sámegieloahpahus. Dalle sáhttá ng. «Loabátmodealla» leat áigeguovdil. Oanehaččat daddjon de dat doaimmai nu ahte čađat ledje guokte oahpaheaddji klássalanjain buot diimmuin. Nubbi aivve sámástii ja nubbi ges dušše dárostii. Headjuvuohta dákkár vuogádagain jus dat adno ollásit, lea ahte dat gáibida ollu resurssaid eai ge oahppit beasa leat mielde oktasaš oahpahusas eará ohppiiguin.
Molssaeaktun sáhttá ng. «Gáivuonmodealla» leat. Das lea buot oahpahus sámegielas ja sámegillii skuvlabeaivvi álgobealis. Nuppi beaivebeali oahppit geat lohket sámegiela servet oktasašoahpahussii eará ohppiiguin.
Muhto dattege lea hui ávkkálaš go oahppit maiddái astoáiggisteaset ovttastallet doaibmi sámegielat birrasiin. Dalle ferte maiddái lágidit sámegielfálaldaga rávisolbmuide, earenoamážit váhnemiidda, ja ásahit eahketveaigái ja eahkediidda deaivvadanbáikkiid gos sámegiella adno.
...
Sámi váhnemiid ja skuvlla jođiheddjiid soahpameahttunvuođa vuođul čálii Norgga oahpaheddjiidsearvvi báikkálaš ossodat Loabát guovddášskuvllas cealkámuša 1997 geassemánu 17. beaivvi. Dás rávve searvi ahte eai galggaše sirret ohppiid ja čuoččuha ohppiid fágalaš, sosiála ja pedagogalaš vejolašvuođaid buoremusat áimmahuššat birrasis gos sihke dáru ja sámi kultuvra lea oidnosis. Dát 1997 cealkámuša konklušuvdna lea čielgasit áigeguovdil dál nai go aiddostahttá ahte «sámi oahppit ánssášit dievaslaš skuvlafálaldaga iežaset eavttuid vuođul báikkálaš searvevuođas! Vai sámi oahppit dovddaše gullevašvuođa oktasaš sámi-dáru skuvlii; ja vai dáru oahppit ipmirdivčče ahte sámegiella ja sámi kultuvra gullá min oktasaš duogážii, ferteše buot skuvlla bargit čađahit geatnegahtti ovttasbarggu goappaš joavkkuid eavttuid vuođul. Dát lea stuora hástalussan skuvlla hálddahussii, bargiide ja buot Loabága váhnemiidda, ja dan sáhttit čoavdit veahkkálaga».
Dat strategiija movt skuvla berre meannudit sámi ja dáru ohppiiguin sáhttá adnot vuođđun go Loabát suohkan galgá bargat dáinna gáibidahkes ja dehálaš áššiin. Diehttelas lea hástalussan bidjat dákkár sátnádemiide čielga sisdoalu mii geatnegahttá ja váikkuha skuvlla árgabeaivái. Jus oaidnit movt sámeskuvla doaibmá, ii ge unnimusat jus jurddašit dan go dađistaga eanet sámi oahppit ja váhnemat válljejit «dáččaskuvlla», de lea sivva árvvoštallat duođalaččat lea go ávkkálaš doalahit vuogádaga mas sámi oahppit doalahuvvojit sierra dáčča ohppiin.
Visti mas Sámeskuvla dál lea, berre Loabága sámi biras sáhttit atnit deaivvadanbáikin jus dálá ortnet heaittihuvvo. Doppe sáhttá fállat rávisolbmuide sámegieloahpahusa ja ásahit buolvvaidgaskasaš bistevaš deaivvadanbáikki. Visti heive maiddái bures čájáhusaide, omd. čájehit sámi dujiid ja govvadáidaga mii govvida sámi servodaga ovdáneami, ja girjjálašvuođa čájáhussii.
Ii dárbbaš gal čiegadit ahte sámevuohta báhcá dego doaresbeallái go galget álggahuvvot doaimmat mat ovttastahttet olmmoščearddaid. Vaikko dásseárvu leage ulbmilin, de dárogiella, kultuvra ja árvvut mat gullet stuorát álbmogii dávjá ožžot váldosajádaga. Ođđa dutkan, man fáddán lea guovttegielalašvuohta ja unnán árvvus adnon unnitálbmotgielaid ealáskahttin, čájeha ge ahte lea hui váttis olahit ovdáneami giellaoahpahusas dákkár earuheami haga. Jus Loabát ain áigu olahit doaibmi guovttegielalašvuođa ulbmila, de ii leat eaktun dušše oahpaheaddjit geain lea nu buorre giellamáhttu ahte sáhttet oahpahit buot skuvlafágain sámegillii. Jáhkkimis eaktuda dat maiddái ahte eanas oahpahus lea sámegillii. Dása lassin fertejit lágiduvvot dávjjibut váhnenčoahkkimat gos muitalit váhnemiidda mii gáibiduvvo vai oahppá sámegiela albma ládje, mii lea vejolaš ja movt váhnemat sáhttet veahkehit. Lea dehálaš ovdánahttit váhnemiidda gielalaš diđolašvuođa. Doaibmi guovttegielalašvuođa eaktun lea ee. nana ja čielga sámeskuvla sámegielat galbbaiguin ja gos muđui sámi kultuvrra dovdomearkkat oidnojit.
Dát goitge ii mearkkaš ahte lea áibbas ávkkuheapmi ja árvvoheapmi fállat sámegiela oahpahusa unnánaččaiguin. Loabát suohkanii dát ii mearkkaš ahte galgá go – dehe ii obage. Mot dal leaš, stuorimus hástalussan boahttevaš jagiid lea oččodit oahpaheddjiid geat máhttet sámegiela, ja nannet skuvllaid ja suohkana dáhtu ja beroštumi áŋgiruššat diđolaš ulbmiliin mas buot oahppit oččoše vuđolaš ipmárdusa das ahte sámegiella ja kultuvra lea oassin min oktasaš duogážis.