På norsk

Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 3. Davvi Girji 2009.

Edmund Johansen:

Ovtta jagi skuvlastreaika giliskuvlla bealis

Muitaluvvon Svein Lundii

Edmund Johansen

Edmund Johansen, Gussanjárga 2007
(Foto: Basia Głowacka)

Edmund Johansen lea riegádan 1946:s ja bajásšaddan Gussanjárggas Lágesvuonas, gos ain orru. Álbmotskuvlla son váccii 1953–60, belohahkii Gussanjárggas, belohahkii Davvesiiddas. 1964–65 son váccii eanandoalloskuvlla Deanus. Edmund lea bargan feara maid, ee. dákse- ja ambulánsavuoddjin, goaivun, rádjohoavdan, rehketdoalvun, Stáhta geahččalandálu bargin ja duojárin. Dál soai eamidiinnis Eliin jođiheaba «Kunes opplevelse og handel», mas gávppi lassin lea gáffadat turistaáigge ja iešguđetlágan fálaldagat turisttaide.

Ruoktot vuojidettiin Sámi skuvlahistorjjá 2 -girjji almmuheamis Deanus 2007 borgemánus dárbbašeigga dán artihkkala čálli ja govvideaddji idjadansaji Gussanjárggas. Edmund válddii munno vuostá ja dieđusge šattaimet ságastallat skuvlahistorjjá birra. Namuheimme ahte čuovvovaš girjjis galgá leat okta artihkal Gussanjárggas, muhto háliidivččiimet gal eanetge oažžut. Nu geavai ge ahte fertiime máhccat. Maŋŋá go Edmund lei lohkan Richard Bergha muitalusa [1], de muitališgođii: – Juo, mus lei Richard Bergh oahpaheaddjin guokte jagi, vuos jagi boares bráhkkaskuvllas, de maŋŋil jagi go ođđa skuvla lei huksejuvvon. Muhto divtte mat mu álgit álggus.

Ártegis olmmái

– Vuosttaš luohkás mis lei duođaid ártegis olmmái oahpaheaddjin. Ferten dadjat ahte son duođaid darvánii min muitui. Son bođii Oslos, lei sullii 70 jagi boaris, ja lei galgat rievtti mielde leat ealáhagas.[2] Álo sus lei čáhppes readdju ja vilges báidi badjelis ja čuolmmastat čeabehis. Leimmet oalle suorganan ahte dákkár olmmái sáhtii ihtit unna sámi gilážii. Dalle go álggiimet skuvlii, de son lei juo ráhkadan 15–20 čujonasa sieđggas. Dat eai galgan dušše geavahuvvot čujuhit távvalii, muhto maiddái áitinreaidun. Go čujonas bávkkehii oahpaheaddjibeavdái dahje oahppibeavdái, de dávjá doddjui, nu ahte čujonasrádju unnui dálvvi mielde. Mis ii lean lohpi doallat gieđaid beavddi vuolde. Fertiimet bidjat gieđaid beavddi ala, ja de oahpaheaddji časkkii čujonasain beavdái juste gieđaid ovdabeallái nu ahte dovddaimet šuva. Muhto oktii muhtun oahppi fáhkkestaga hoigadii suorpmaid ovddosguvlui juste dalle go oahpaheaddji časkkii. Gánda dieđusge lápmašuvai, ja dalle dát vierru nogai. Muđui vurddii heahpanančiehka go leimmet dahkan juoidá boastut, dahje baicce dahkan juoidá masa oahpaheaddji ii liikon.

Šiega olmmái

– Nu ahte go mii nuppi luohkás oaččuimet Richard Bergh oahpaheaddjin, de lei stuora nuppástus. Son han lei šiega olmmái, ii ge lean go 20-jahkásaš dalle go bođii deikke. Son ii baldán min, muhto nagodii baicce movttiidahttit min. Sus lei stuora beroštupmi álbmotmáidnasiidda ja lávii lohkat máidnasiid midjiide. Na, min mielas lei son maid veahá ártegis olmmái. Son han bođii eará máilmmis, ii ge lean hárjánan dakkár bargguide maid buohkat barge min guovlluin. Dasa lassin son balai seavdnjadis.

Sámegiella čihkosis

– Dalle go mun šadden bajás hupme ain eatnasat Gussanjárggas ja muđui siskkit Lágesvuonas sámegiela. Mu áhčči lei sámegielat, muhto mu eadni lei Viestterállasis eret ja humai dušše dárogiela. Danin hubmui eanáš dárogiella min ruovttus. Ieš hupmen gal veahá sámegiela vuosttaš jagiid, muhto dan áiggi go álgen skuvlii, de jámiiga mu eagiguovttos ja dalle ii hubmojuvvon šat eambbo sámegiella min ruovttus. Dan maŋŋá in leat hupman ollu sámegiela, muhto ipmirdan gal measta visot.

Mu ahkásaš ohppiid gaskkas ledje muhtimat geat eai báljo máhttán maidege dárogillii go álge skuvlii. Oainnán ahte Richard Bergh čállá ahte dušše boares olbmot sámástedje. Jáhkán ahte son ja earát geat bohte olggobealde, eai fihtten man ollu sámegiella ain lei anus dan áiggi. Measta buohkat han ledje guovttegielagat, ja go muhtin olggobeale olmmoš bođii, de buohkat molso dárogillii. Earát sáhtte danin álkit jurddašit ahte olbmot dáppe dušše dárostedje gaskaneaset olles áiggi.

Muhto dan maŋŋá lea dáruiduhttin vuoitán dan mađe ahte dál leat dušše boares olbmot geat sámástit dáid guovlluin, ja sii maid geavahit giela oalle unnán.

Skuvllas han lei visot dárogillii. Muhtin oahppit sámástedje gaskaneaset, in ge muitte gullan ahte oahppit livčče soaimmahallan dan dihte go sámástedje.

Skuvlastreaika heaittiheami vuostá

– Soađi maŋŋá lei huksejuvvon bráhkkaskuvla Gussanjárgii, ja doppe mun vázzen skuvlla vuosttaš guokte jagi. Gussanjárgga skuvla lei juhkkojuvvon guovtti oassái, ja smávvaskuvla ja stuoraskuvla vázze skuvla vurrolaga juohke nuppi beaivvi. Lei dušše okta oahpaheaddji geas lei buot oahpaheapmi.

Eiseválddiid plánaid mielde galggai skuvla leat dáppe dušše dassážii go Davvesiidda stáhtainternáhtta lei huksejuvvon ođđasit, dalle galge buot siskkit Lágesvuona mánát čohkkejuvvot dohko. Čakčat 1955, go mun galgen álgit goalmmát luohkkái, lei Richard Bergh fárren álgin dihte oahpaheaddjiskuvlii, ja ođđa oahpaheaddji lei boahtán lulde, Bjørg Haugland (maŋŋil náitalan Nørve). Muhto čavčča mielde gárvánii Davvesiidda internáhta, ja oahpaheaddji ja oahppit galge sirdojuvvot dohko. Oahpaheaddji vulggii, muhto oahppit eai mannan fárrui, go váhnemat biehttaledje ja manne skuvlastreikii. Streaika bisttii gitta skuvlajagi lohppii. Dalle lei suohkan mearridan hukset ođđa skuvlla Gussanjárgii, ja váhnemat ledje mieđihan sáddet mánáid Davvesiidii dassái go ođđa skuvla lei huksejuvvon. Min váhnemat dubmejuvvojedje máksit sáhkuid skuvlastreaikka dihte, muhto sáhkut eai dáidán goassige berrojuvvot.

Dan jagi go skuvlastreaika bisttii, de midjiide ii lágiduvvon makkárge oahpaheapmi. Barggaimet ovttas váhnemiiguin, boarrásepmosat ledje guollebivddus ja buohkat veahkehedje šibihiiguin, fievrridedje muoraid ja čázi ja serve obalohkái buotlágan bargguide. Dan jagi go eat lean skuvllas, oahpaimet gal erenoamáš ollu ruovttus ja fertiimet váldit eambbo ovddasvástádusa go dalle go leimmet skuvllas gaskkohagaid.

Heaggavárálaš mátki

– Streaikka maŋŋá fertiimet dattetge mannat Davvesiidii. Dat lei garra áigi máŋgga láhkai. Davvesiidda girkobáikkis hálddašedje dážat, go fas buot eará báikkiin siskkit Lágesvuonas orro eanaš sámit, ja mii dovddaimet ahte Davvesiiddas sihke oahpaheaddjit ja oahppit badjelgehčče sámečivggaid vuonain; oaččuimet ipmárdusa ahte mii leimmet vuolit dásis servodagas go dážat.

Dán áigge ii lean ollesjagigeaidnu Lágesvuona birra, ja dálvet fertejedje fievrridit min fatnasiin. Muhto siskkimus osiin vuotna galbmo dálvet ja báikkálašfanas ii sáhttán mannat Gussanjárgii. Jiekŋarávda sáhtii leat gitta 5 km vuonas olggos ja dalle fertejedje váhnemat vuodjit min dohko heasttain ja reagain. De fertiimet vuordit doppe jiekŋarávddas dassái go fanas bođii, ja dat sáhtii leat juobe 1–2 diimmu maŋŋonan. Muhto báikkálašfanas ii sáhttán boahtit áibbas jieŋarávdiige, nu ahte mii fertiimet suhkanfatnasiin báikkálašfatnasii. Ovdal go olliimet Davvesiidii dagai fanas mohki maiddái eará báikkiin, nu ahte mátki sáhtii ádjánit máŋga diimmu. Iige das doarvái, dasa lassin lei Davvesiiddas nu coagis ahte báikkálašfanas ii sáhttán mannat gitta gáddái. Fertiimet fas unnit fatnasii. Dasa min loktejedje borjasiin maid luite báikkálašfatnasis vinššain. Muhto go ledje alla bárut ii lean álo nu álki deaivat, ja balaimet gártat merrii dahje cikcasit fatnasiid gaskii. Dat lei duođaid heaggavárálaš skuvlamátki.

Mielahis garra sirdašuvvan

– Mii geat bođiimet Gussanjárgga skuvlabiirres, ja geat leimmet massán measta olles skuvlajagi, biddjojuvvuimet njuolga dan luohkkái masa mii rievtti mielde gulaimetge. Eat ožžon makkárge veahki duohpat dan maid leimmet massán. Ieš biddjojuvvojin njealját luohkkái, gos measta buohkat ledje vázzán dábálaš goalmmát luohká. Máŋgasis mis ledje dasa lassin lohkan- ja čállinváttisvuođat ja/dahje giellaváttisvuođat. Šattai garra bargu beassat bajás maŋit jagi, vai eat livčče dárbbašan vázzit seammá ceahki vel oktii. Eai buohkat nagodan dan.

Internáhtas lei gárži, sáhtiimet leat juobe viđas ovtta lanjas. Lei hui garra disipliidna, visot galggai mannat diimmu mielde. Borramuš lei dávjá heittot, erenoamážit giđđat sáhtii biergu leat nu goston ahte ii lean borahahtti. Ii leat eahpádus dan ektui ahte internáhtas jávkkai borramuš mii lei ostojuvvon midjiide, muhto maid mii eat ožžon. Muhtumin njágaimet borramušrádjui, doppe oinniimet buriid borramušaid mat eai goassege boahtán min beavddi ala. Láibesuvli lei garrasit rašonerejuvvon, oaččuimet dušše guokte bealle láibevajahasa suvlliin, jus áigguimet borrat eambbo, de lei dušše láibi margariinnain.

Jus muhtin oahppi lei dahkan juoga boastut, de lei dábálaš ahte šattai oktasaš ráŋggáštupmi, omd. sáhtte biehttalit mis veaigemállása dahje eahkesborramuša.

Stuibmi ruoktotmannangildosa vuostá

– Skuvlastreaika lei bahča riidu ja vuostálašvuođat ledje bastilat guhká dan maŋŋá. Mis mánáin geat leimmet streiken, ledje gealdašuvvan gaskavuođat sihke oahpaheddjiide, internáhttabargiide ja ohppiide geat ledje Davvesiiddas eret, ja maiddái báikkálaš olbmuide doppe. Vuostálasvuođat ledje belohahkii čadnon dasa ahte eanaš mánát internáhtas ledje sámit, go fas eatnasat girkobáikkis ledje dážat dahje geat oidne iežaset dážan. Dážat birgejedje álkibut skuvllas gos visot lei huksejuvvon dárogiela ja dáža kultuvrra ala. Mis lei maiddái ipmárdus ahte gili oahppit sáhtte dahkat eambbo go maid mii sáhtiimet. Oahpaheaddjit eai ráŋggáštan nu garrasit daid ohppiid geain ledje váhnemat gilis.

Orui leame nu ahte Gussanjárgga mánát galge ráŋggáštuvvot streaikka dihtii. Mii eat beassan mannat ruoktot juohke vahkkoloahpa, ledje internáhta jođiheaddjit geat mearridedje goas beasaimet mannat. Oktii ledje lohpidan ahte galggaimet beassat mannat ruoktot. Muhto go vahkoloahppa bođii, de eat beassan dattetge vuolgit. Lohke, ahte dan sadjái galggaimet beassat mannat maŋit vahkkoloahpa. Logaimet ahte eat jáhkkán sidjiide. Dalle sii oste bileahtaid báikkálašfatnasii ja juhke daid midjiide gasku vahku. Muhto go vahkkoloahppa bođii, de dadje vuot ahte eat liikkáge beassan vuolgit, ja áigo čoaggit bileahtaid ruovttoluotta. Muhto dalle šattai albma stuibmi. Biehttaleimmet máhcaheames bileahtaid. Dalle sii vižže risttalašvuođaoahpaheaddji guhte sárdnidišgođii oskku ja morála birra midjiide, ahte galggaimet jeagadit fuolaheddjiid jna. Muhto dan eai livčče galgan dahkat, dasgo mun máhtten buot logi báhkkoma bajil, ja lohken ahte sii ledje ieža rihkkon dan báhkkoma mas daddjo ahte ii galgga gielistit. Njuikejin risttalašvuođaoahpaheaddji ala, časken su koaffariin ja bággejin su bivdit ándagassii. Ovdalaš leimmet nagodan sáddet dieđu ruovttuide, ja váhnemat bohte viežžat min. Oahpaheaddjit orro leame ipmirdan ahte ledje mannan beare guhkás. Dat maid mun ledjen dahkan ii goit dagahan makkárge čuovvumušaid munnje. Ii hubmon eambbo dan birra.

Vásáhusat Davvesiidda internáhtas dahke ahte máŋgasat mis šadde hui eahpideaddjit, ja badjánii bistevaš eahpeluohttámuš buot eiseválddiide. Leimmet jámma opposišuvnnas, seammás mii mánát doarjjuimet guđet guimmiideamet, ii goassege dáhpáhuvvan ahte livččiimet šláttardan.

Sáhttá dieđusge jearrat manne váhnemat eai reageren eambbo dan vuogi vuostá maid mii vásiheimmet. Jáhkán dasa leat guokte siva. Vuosttažettiin ledje ieža sordojuvvon mánnávuođas internáhttaskuvllas, sii balle vuostálastimis eiseválddiid. Nubbin sivvan lei, ahte eat muitalan visot ruovttus. Go viimmat bođiimet ruoktot, de guđiimet skuvlla maŋábeallái, ja háliideimmet jurddašit dan birra nu unnán go vejolaš dan áiggi go leimmet ruovttus.

Ruovttoluotta Gussanjárgii

– Maŋŋil dan guokte jagi, maid leimmet Davvesiiddas, beasaimet álgit ođđa, aiddo huksejuvvon Gussanjárgga skuvlii, ja doppe oaččuimet fas Richard Bergh oahpaheaddjin. Son lei čeahppi háhkat veahkkeneavvuid skuvlii, nu ahte mis ledje ollu miellagiddevaš oahpponeavvut, mat dan áiggi eai gal máŋgga eará skuvllas gávdnon. Muittán ee. ahte mis lei čuovgagovaid čájehanmašiidna.

Artihkkalis rábmo Richard Bergh man buorre dat lei, go mis lei joavkolatnja. Dasa ferten gal lasihastit ahte eai buohkat vásihan dan ovdamunnin. Alddán mus ledje lohkan- ja čállinváttisvuođat, ja dávjá bijai mu dan joavkolatnjii bargat okto. Dan in dovdan veahkkin, baicce nu ahte čohkkájin doppe čájáhusas.

Muittán ovtta dáhpáhusa go leimmet 6. luohkás, ja leimmet juo ruovttoluotta Gussanjárggas. Čuoiganlihttu (Skiforbundet) lei dalle gávnnahan ahte sii galget nannet ohppiid fysalaš hárjehallama, ja sáddejedje čuoiganbagadalliid skuvllaide miehtá riikka. Danin mis galggai leat čuoiganbeaivi olles beaivvi. Álggos iđđedis mis lei diibmu teoriija ja de manaimet «Duiskkaluohkái». Ránnjágánda, gii lei guhtta jagi boaris, ja ii lean vel álgán skuvlii, háliidii maid searvat dán fearánii. Son bođii gummestevveliiguin ja áhčis sabehiiguin ja čierastii ovdal min. Bagadalli galggai rievtti mielde čierastit vuosttažin čájehan dihte midjiide, muhto 6-jahkásaš gearggai ovdal su. Son čierastii olles luohká vulos – ja bisui čuoččut. Su maŋŋá čierastii dasto bagadalli, muhto son ii dovdan luohká ja ravggai ja roasmmahuvai beallejámasin. Dalle son páhkkii diŋggaidis ja logai ahte sus ii lean mihkkege dáppe dahkamušaid go 6-jahkásaččatge ledje čeahpit čuoigat go son.

Eará faláštallan mainna hommáimet lei spáppačaskin, dat lea boares vierru mearrasámi guovlluin. Ja de mii gilpiimet. Dasa mii hutkkaimet oalle mohkkás vugiid ja njuolggadusaid.

1959 juovllat. Čájálmasas "Jovsset ja su vieljat". Edmund Johansenis lei gáibideaddji rolla Jovssehin. Son dulko farao (Oddbjørn Karlsen) nieguid, ja Arne Johansen ja Inge Henriksen leaba vávttat.
(Govva: Richard Bergh)

Lohkanváttisvuođaid buhttet

– Mus ledje stuora lohkan- ja čállinváttisvuođat, inge goassege nagodan čállit riekta. Ja oahpaheaddjit eai goassege vuollánan láitimis buot mu meattáhusaid. Dat ii lean dušše dárogielfágas; go mis ledje lohkan- ja čállinbihtát rehkenastimis, de sii divvo mu dárogiela doppe maid, ja vajálduhtte ahte rehkenastin han galggai leat váldoášši. Nie dovden, ahte mus lei dušše okta fága skuvllas – dárogiella. Váiben nu daid bissovaš cuoigumiidda mu meattáhusaid birra, ahte mahkáš lohkkadin iežan, in luoitán ovttage sisa.

Geahččalin dalle buhttet dan ja gávdnat vugiid mo sáhtášin čájehit ahte birgen bures. Ohppen ollu bajil, ja guldalin ollu radio. Das čuvvon mielde buot prográmmaid mat muitaledje diehtaga ja teknihkalaš ovdáneami birra. Danin dihten ollu maid oahpaheaddji ii diehtán. De jerren skuvllas dan birra ja ožžon oahpaheaddji čilget. Go son lei čilgen nu bures go máhtii, sáhtten dadjat ahte ii fal leat nu, go maŋimus dutkan čájeha ahte ... . Dat han šattai dieđusge čuolbman oahpaheddjiide. Loahpas vuollánedje čilget go mun jearragohten, de baicce bivde mu muitalit maid dihten maŋimus ságaid dien ja dien fáttá birra. Nie ledjen iešalddis iešdiđolaš go válden ieš ovddasvástádusa iežan oahppamis. Dien láhkái ledjen gal rievtti mielde iežan áigán ovddabealde, maŋŋil han lea šaddan eanet aht' eanet bivnnuhin ahte oahppit galget ieža ohcat máhtu. Dat ii lean nu dábálaš boares skuvllas.

Oahpahus ja máhttu

– Vaikko mis ledje ollu negatiivvalaš vásáhusat, de lei sihke váhnemiin ja ohppiin oppalaččat positiiva oaidnu skuvlii ja oahpahussii. Oinniimet ahte sii, geain lei oahppu, sáhtte oažžut barggu mas čohkkájedje kantuvrrain, go fas oahpu haga gárttai hoiganjorriid hoigat ja rahčat ja bilidit dearvvasvuođas. Min váhnemat oidne maiddái ahte lei dárbbašlaš midjiide oažžut oahpu, vai beassat váikkuhit iežamet eallimii, iige unnimusat dan dihte vai sáhtášeimmet birget ekspearttaiguin geat bohte lulde ja galge mearridit visot. Maiddái ođđa áigi mii dalle lei boahtime el-rávnnjiin, mohtoriiguin ja ođđaáigásaš veahkkeneavvuiguin dagai ahte mii dárbbašeimmet oahpu. Mis mánáin lei dávjá dat oaidnu ahte háliidit čájehit ahte mii gal maid sáhttit birget.

Muhto dat ii mearkkaš ahte leimmet duhtavaččat oahpuin maid skuvla attii. Dávjá sihke oahpaheaddjis ja oahppogirjjiin lei duogáš áibbas eará máilmmis. Mis njulgestaga váilo referánssat min árgabeaivvis dan ektui mii girjjiin lei čállojuvvon, nugo togat, girdit ja dakkárat maid eat lean goassege oaidnán. Mis han ii lean el-rávdnji ge, ii ge telefovdna dan áiggi. Danin mii dárbbašeimmet čilgehusa ollu áššiide mat girjjiin ledje, muhto oahpaheaddjit, geat bohte guovlluin gos dákkár diŋggat ledje dábálaččat, eai dávjá ipmirdan ahte mii leimmet dárbbašit čilgehusa. Leimmet sáhkkit ja háliideimmet diehtit, muhto go eat ožžon čilgehusa, de moaráhuvaimet ja heittiimet jearramis. Dávjá roahkkaseimmet dakkárii maid eat ipmirdan dan sadjái go jurddašit dan maid galggaimet oahppat.

Nuppi dáfus fas min iežamet máilbmi ii ožžon makkárge saji skuvllas. Ii oktage leat jearran mis makkár máhtu ja oahpu mii dárbbašit. Eanaš dan máhtus maid lean dárbbašan, lean oahppan skuvlla olggobealde. Máŋgasat leat jearran mus, gos lean oahppan garraduoji. Dan lean oahppan iežan eallima oassin. Mii mánát geavaheimmet niibbi ja ákšu nu árrat ahte eat oba muittege goas álggiimet dainna. Leimmet mielde muorrameahcis, ráhkadeimmet ieža stohkosiid niibbiin ja ákšuin, oahpaimet ieža šliipet bargoreaidduid. Lei dego fidnoskuvla ruovttus. Máŋgasat mu fulkkiin dahke buot lágan muorrabargguid, nugo sojahit reaskkaid, stáhppet eabbáriid, divvut fatnasiid, duddjot ávskáriid jna. Fertiimet leat hutkái, ráhkadeimmet áđaid dárbbu mielde. Duddjuimet heastareagaid, gielkkáid, beasselihtiid murjemii. Buohkat máhtte dan, dat ii lean sierra fidnu dahje profešuvdna. Ja dát leage dat mii lea sámi duoji vuođđu.

Ii gávdnon mánáidgárdi ii ge skuvlaastoáigeortnet, váhnemat fertejedje váldit min mielde vaikko man unnit de leimmet, go bargu fertii dahkkojuvvot. Juo 5-6 jahkásažžan suhkagođiimet unna fatnasiin. Dalle váhnemat čatne fatnasa guhkes báttiin, vai galge oažžut min gáddái fas, jus omd. šattaimet gáhčahit áirruid. Midjiide lei hástalus máhttit dađistaga eanet, nugo mannat guhkkelii ja guhkkelii meahccái. Gárdduimet, bivddiimet guliid maid dasto vuvddiimet ja diniimet lummaruđa. Dán áigge mánát suddjejuvvojit badjelmearálaččat, galgá fáktet sin juohke láhkai, sii eai oaččo geavahit bastilis bargoreaidduid jna.

Earret dan maid ohppen bearrašis bajásšaddamis, de lean iešoahppan duojár. Mus ii leat makkárge formálalaš oahppu duojis, in ge leat váillahan dan. In fal, formálalaš oahppu; dat lea vearrámus maid gulan. Mii geat leat bargan dainna olles eallima, mis lea dat bastileamos gelbbolašvuohta, ealli gelbbolašvuohta. Muhto oahpahusservodagas mii eat dohkkehuvvo. Go lei duodjekursa, rávesolbmuidkursa fágareivii, de fertejedje gávdnat oahpaheaddjin boares áhku gii máhtii árbevirolaš duoji. Muhto son ii beassan čállit namas duođaštussii, vaikko lei ge son guhte lei oahpahan.

Edmund Johansena bázzi "Kultuvra addá oadjebasvuođa" lea govviduvvon 1997 sámi oahppoplánas.
(Govva: Ivar Murberg © Edmund Johansen / BONO)

Duođaškeahtes máhttu

– Máhttu árvvoštallojuvvo iešguđet láhkai dan mielde geas dat máhttu lea. Muhtun dutki logai munnje: «Vaikko man ollu máhttu dus leaš, de das ii leat makkárge árvu servodagas – dat maid don logat ii leat eará go čuoččuhus. Muhto juos don oaččut mu lohkat dan seamma, dalle dat fáhkkestaga šaddá máhttun.» Formálalaš máhttu lea áidna mas lea árvu, reála máhtus ii leat makkárge árvu.

Dakkár unna gilliservodagain go Gussanjárggas leat olbmot álo ferten máhttit feara maid. Fertejedje máhttit ávkkástallat meahci, bivdit guliid, bargat šibihiiguin, snihkkárastit, goarrut, gođđit ja divvut visot maid geavahedje. Eai gávdnon ekspearttat maid viežžalit. Dat dagahii ahte olbmot šadde hui máŋggabealagin. Dalle go ledjen soahteveagas logai muhtun offiseara ahte jus son lei beassat válljet, de livččii son háliidan joavkku mas livččii lean dušše finnmárkulaččat, dasgo sii máhtte goit juoga buot bargguid birra.


[1] Richard Bergha muitalus lea mielde dán girjjis.
[2] Leif Isaksena girjjáža Kunes skole i tidsrommet 1946–1979 mielde su namma lei Karl Hagen ja son lei Svarstadas, Vestfoldas eret.


Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 3