Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 3 Davvi Girji 2009.
Ákŋoluovtta suohkan lea oarjelullin Finnmárkkus. Sállana oarjelulli oasi lassin gullá suohkanii Stiertnás bihttá, gos eai oro šat olbmot. Máŋgasat eai dieđe ahte dáppe orrot sámit, ja vel eanebut sáhtášedje jearrat sáhttá go dán suohkanis oba hupmat ge sámi skuvlahistorjjá birra. Sihke sámi skuvlahistorjá ja eará sámi historjá Ákŋoluovttas lea unnán dokumenterejuvvon. Dát artihkal lea huksejuvvon máŋgga gáldu vuođul, ja gáldut leat dávjá seđđosat ja vuostálagaid. Danin berre lohkat dán kritihkalaččat dego vuosttaš geahččaleapmin ovdanbuktit Ákŋoluovtta skuvlahistorjjá sámi perspektiivvas ja vuolggasadjin viidáset dutkamii. |
Niels Knaga matrihkal 1694:s muitala ahte dalle «Udj Søer Wehr Sogn er Nordmend 53, finner 34» (Mearragohpi suohkanis leat 53 dáža, 34 sápmelačča). [1] Suohkanviidodahkii gulle dalle sullii dáláš Ákŋoluovtta ja Álttá suohkanat, ja árvideames eanáš dážat orro Sállanis go fas eanáš sámit orro Álttávuona siskkit osiin. Váldogirku sirdojuvvui 1696:s Ákŋováhkái ja 1705:s Dálbmeluktii. 1720-logus sirrejuvvui Ákŋoluokta Álttás, ja šattai Láhpi-suohkana oassin. Thomas von Westen namuha báhpa Alexander Larssøn Viganda Mearragohpi suohkanis («Sørvæhr sogn») oktan dain guhte erenoamáš áŋgirit leat bargan risttalašvuođa ovdii sámiid gaskkas.
Oarje-Finnmárkku miššunguovllus ledje golbma skuvlameaštára sámiid várás, «okta Fálesnuoris, okta Ristamuornjárggas, ja okta Álttá duottarsámiid várás» [2]. Mii eat leat gávdnan konkrehta dieđuid dan birra man muddui sii oahpahedje sámiid dálá Ákŋoluovtta suohkanis[3]. Vaikko sámemiššovdna galggai leat sierra organisašuvdna, de lei dán biirres juo 1723 rájes seamma olmmoš sihke Oarje-Finnmárkku miššoneara ja Álttá suohkanbáhpa virggiin. Dat fas mielddisbuvttii ahte skuvla sámiid ja dážaid várás belohahkii bođii seamma hálddahusa vuollái, ja ahte vehážiidda šadde muhtin oahpaheaddjit oahpahit sihke sámi ja dáža ohppiid.
Boarráseamos dokumeanta maid mii leat gávdnan, ja mii muitala skuvlla birra Ákŋoluovttas, lea čállojuvvon 1776:s. Dat lea Láhpi ja Ákŋoluovtta suohkanbáhpa Morten Holma dieđáhus Nidarosa bismii. Dieđáhusas son muitala ahte Ole Olsen lei «klokkerens vicarius ved Hasvig annex» ja dasa lassin skuvlameašttir, guhte oaččui oasi iežas bálkkástis miššunkássas. Miššunkássa gulai dalle sámemiššuvdnii, ja dat soaitá čájehit ahte Ole Olsen oahpahii sámi ohppiid. Holm muitala vel ahte dalle ii lean makkárge doaibmi sámemiššoneara dán guovllus.
Bygdebok for Hasvik mielde huksejuvvui vuosttaš skuvla Ákŋoluovtta girkobáikái sullii 1850:s.[4] Ii sáhttán leat beare buorre viessu, go juo 1878:s huksejuvvui ođđa skuvla, mas ledje guokte gearddi. Vuosttaš gearddis lei oahpaheaddji ásodat, nuppi gearddis guokte luohkkálanja. Dasa lassin lei návet ja áiti.
Maŋŋil huksejuvvojedje skuvlavisttit máŋgga gillái suohkanis: Gáltii 1883:s, Goahteluktii 1884:s, Duorppalvutnii 1905:s ja Govdaluktii 1912:s.
Galten skole 1918. Samme året blei skolen nedlagt da det blei bygd internat i Dønnesfjord (Foto: Bernt Thomassen / Ulf Jacobsens fotosamling) |
Friisa kárttat čájehit ahte muhtin guovlluin suohkanis orro dan áiggi measta dušše sámit. Nu lei Goahteluovttas (Breivikbotn) ja buot vuonain sullo siskkobealde Ákŋovuona (Hasfjord) nuorttabealde. Nuppi dáfus fas orro Mearragohpis (Sørvær) ja Gálttas (Galten) dušše fal dážat, ja Ákŋoluovttas (Hasvik) ja Ákŋovágis (Hasvåg) eanaš dážat ja muhtin kveanat. Muđui orro sihke sámit, dážat ja kveanat vuonain nugo Dutnjesvuonas (Dønnesfjord) ja Bearvuonas (Børrfjord).
Dál lea sihke ássan ja etnalaš juohkin ollu rievdan. Buot vuonat davábealde ja eanaš lulábealde sullo leat veagahuvvan, ja buot olbmot orrot dál 45 km guhkkosaš luotta guoras Mearragohpis Ákŋovutnii. Ákŋoluovtta-gillái leat fárren ollu sámit veagahuvvon vuonain Sállana siskkobealde. Goahteluktii fárrejedje sullii 1870 rájes ollu dážat, nu ahte sii ovttas dáruiduvvan olbmuiguin ledje čielga eanetlogus. Muhto 60-70-logus fárrejedje máŋgasat olggut vuonain Goahteluktii, mii dál oaččui fas eanet sámiid. Mearragohpis orrot ain eanaš dážat, muhto guovdilastin buvttii maiddái sámiid deike, ee. Márgeaillus siskkobealde Mearragohpi, gos orro sámit dassái go báiki veagahuvai.
Boazodoallu lea leamaš oalle erenoamáš Sállanis, dan dihte go bohccot ja boazodoallosámit leat orron dáppe birra jagi. Dát vierru álggii 1800-logu loahpas go moadde boazodoallobearraša Guovdageainnus fárrejedje Sállanii. Maŋŋil bohte vel earát lassin, ja sii leat ássan iešguđet báikkis sullos. Muhto 1980-logus mearridii Boazodoallohálddahus ahte sullos galggai dušše leat geasseorohat. Dan maŋŋá lea birrajagi boazodoallu heaittihuvvon Ákŋoluovttas. Boazodoallosámiin, geat dál leat Sállanis geasset, lea dálveorohat Guovdageainnu suohkanis. Guovdageainnus boahtán boazodoallosámiid maŋisboahttit leat buoremuddui náitalan báikkálaš mearrasámiiguin, nu ahte dát guokte sámi joavku leat muhtin muddui suddan oktii. Máŋgga sámis geat orrot birra jagi Sállanis lea lagas oktavuohta boazodoaluin.
Muhto Ákŋoluovtta sámemánát han eai beassan illudit guhká sámegiel girjjiid dihte, go juste dán áiggi rievdadedje eiseválddit skuvlapolitihka sámiid hárrái. Mearridedje álggahit ulbmillaš dáruiduhttima, ja vuosttaš guovllut mat nammaduvvojedje dáruiduhttinguovlun ledje Álttá-Dálbmeluovtta, Hámmárfeastta, Láhpi ja Ákŋoluovtta biirret.
Sámefoanda (Finnefondet)[8] lei dehálaš neavvu dáruiduhttinbarggus. Dat attii doarjaga skuvla- ja internáhttahuksemii, viiddiduvvon skuvlaáigái ja bálkálasáhussii dáruiduhttinguovllu oahpaheddjiide. Sámefoanda vuođđuduvvui 1851, muhto easka 1870 maŋŋá gávdnojit Stáhtaarkiivvas dokumeanttat mat čilgejit giella- ja skuvladiliid iešguđet suohkanis.
1873:s ohcá oahpaheaddji Edv. Buck, Ákŋoluokta, sámefoandalasáhusa Romssa stiftdirekšuvnnas. Sus leat 16 «sámi máná geaidda oahpaha dárogiela» ja lea «oadjebas ahte sii leat ovdánan dárogielas». Guokte jagi maŋŋil ohcá Ole M. Thomassen doarjaga Sámefoanddas. Sus leat 22 sámi máná Gáltta oahpaheaddjibiirres, ja čujuha dasa ahte son mannan jagi oaččui 15 speciedalera «buolleviidnadivatkássas». Gáltta biire fátmmastii dalle maiddái Duorppalvuona, go Láhpi suohkanbáhppa, P. Megrund, čállá ohcamii ahte son dađe bahábut ii leat beassan dárkkistit nugo galggašii:
«Duođaštettiin ahte lea riekta nu mo ohcci lea čállán sámi mánáid logu ja oahppoáiggi birra, ferten mearkkašit, ahte go heajosdálki lea hehtten mu geahččalemiid doallat skuvlaeksámena Duorppalvuona biirres, in dovdda persovnnalaččat mánáid ovdáneami dárogielas doppe, muhto vásáhusaid vuođul, mat mus leat Gáltta biirre mánáiguin... ja sámi mánáiguin, geat bohte maŋimus konfirmašuvdnii, duosttan jáhkkit, ahte Thomassen áŋgirvuođain ja ovdánemiin bargá mánáid dárogieloahppama ala, dasgo son juohke láhkai lea čeahppi ja doaimmalaš iežas skuvladoaimmas.»
1880 almmuhii Romssa bismágoddedirekšuvdna ođđa ja goavvásit giellageavahaninstruvssa[9] biirriin main ledje sámi ja kveana oahppit. Dan oktavuođas bivddii skuvladirektevra buot suohkaniid skuvlastivrraid čilget mo sii sáhttet čađahit instruvssa. Earret eará lei nu ahte muhtin biirriin sáhtášedje ain geavahit sámegiela oahpahusgiellan daidda ohppiide geat ledje badjel 12 jagi dalle go instruksa bođii. Ákŋoluovtta suohkan cealká vástádusastis ahte skuvlakommišuvdna geassemánu 10. b. 1881 ovttajienalaččat lea mearridan: «Ođđa instruksa čađahuvvo Ákŋoluovtta oahpaheaddjibirrasis ahkeráji haga, ja maiddái Gáltta biirres Gáltta-Duorppalvuona guovllus, muhto ahkerádji doalahuvvo Duorppalvuona biirres namuhuvvon guovllus, daid mánáid hárrái, geat dál vázzet skuvlla, ja mánáid hárrái, geat dán rájes šaddet skuvlageatnegahttomin geahččaluvvo dattetge dáppe nai ođđa instruksa čađahuvvot.»
Ii liikkáge lean nu álki čađahit dárogiela oahpahusgiellan. Ohcamušastis 1886 Finnefondii govvida I. Dahl, guhte dalle lei oahpaheaddjin Gálttas/Duorppalvuonas, gielladiliid biirres ná: «Skuvlamánáid lohku lea 37, main njealjis leat dážat. Loahpat leat sámit, sámi-kveanat ja dáža-kveanat. Dáin leat 15:s geaidda ferte adnit dušše sámegiela, dasgo ii oktage máhttán dárogiela dalle go mun álgen deikke. Loahpaide dán mánnájoavkkus dárbbašuvvo eanet unnit sámegiella.»
Reivvestis Romssa bismágotti skuvladirektevrii 22.12.1890 čállá skuvlastivraovdaolmmái M. H. Vinsnes: Ákŋoluovtta skuvlastivrra evttohus skuvlalága §73 mielde, mearriduvvon čoahkkimis 27/9-90, maŋŋil go lea háhkan biirečoahkkimiid cealkámušaid, lea: «Gáltta ja Duorppalvuona biirret besset geavahit sámegiela risttalašvuođaoahpahusas dan muddui go oahpaheaddji gávnnaha dan vealtameahttumit dárbbašlažžan máhtu fievrrideapmái. Mii muđui guoská oahpahusgillii, de báhcá geavahussii ja njuolggadussan bismágotti instruksa 1880:s.»
Go namuhuvvon biirret ožžot lobi dása, mas oahppogirjjiid geavaheapmi sámi teavsttain dárogiel teavstta bálddas,eaktuduvvo, de lei sivvan dat go dáid biirriin lea stuora eanetlohku álbmogis sámit, ja biirečoahkkimat leat cealkán ahte háliidit sámegiela geavaheami veahkkegiellan risttalašvuođaoahpahusas.»
Skuvlastivrra reivii lea bismá čállán kommentára:
«Ahte lea oahpaheaddji duohken mearridit galgá go, ja man muddui galgá geavahit sámegiela risttalašvuođaoahpahusas ii leat buorre. Ii go dát mearridanváldi berre gullat skuvlastivrii ja čađahuvvot vuosttažettiin váhnemiid sávaldagaid mielde?
Romsa, čakčamánu 24. b. 1891. J. A. Skaar.»
Dáruiduhttinpolitihkka lei garrasit stivrejuvvon guovddáš eiseválddiid bealis. Leat máŋga ovdamearkka ahte Girko- ja oahpahusdepartemeanta lea stivren bienasta bitnii skuvlabiiredásis man muddui galggai leat lohpi geavahit sámegiela skuvllas. 1896:s čálii departemeanta reivve Romssa skuvladirektevrii muitalit «ahte dept. skuvlalága §73, 2. oasi, mielde mearrida čuovvovaš njuolggadusa Romssa bismágotti vuolábealde namuhuvvon skuvlasuohkaniid oahpahusgiela hárrái:» Dás válddahallá dasto 15 suohkana, ja loahpas boahtá dát:
«Mii 15) Ákŋoluktii guoská, de mis ii leat mihkkege ákkaid dan vuostá, ahte Gáltta ja Duorppalvuona biirriin sámegiella geavahuvvo smávvaskuvlla oskkoldatoahpahusas, dan muddui go skuvlastivra gávnnaha dan dárbbašlažžan. Stuoraskuvlla oahpahusas sáhttá sámegiella seamma biirriin geavahuvvot veahkkegiellan dárogiela bálddas, mas lohkan- ja oahppogirjjit sámegielat teavsttain sáhttet geavahuvvot ovttas dárogiel teavsttain»
Dát geažuha nappo dan guvlui, ahte gáibádusat leat ložžejuvvon dan plána ektui, mii mearriduvvui 15 jagi ovdal, ahte galggai geavahit dušše fal dárogiela vuosttaš luohká rájes.
Máŋggaid jagiid dán maŋŋá čállá Bruflodt ohpihii «bistevaš vuostehágu» dahje «sitkes vuostehágu» birra, dassái go son 1900:s čállá ahte «váhnemat ge eai leat čájehan nu stuora vuostehágu dárogiela vuostá go ovdal».
Oažžun dihte doarjaga Sámefoanddas ii lean doarvái ahte oahpaheaddji čálii iešdieđáhusa dáruiduhttinbarggustis. Fertii maiddái dokumenterejuvvot ahte instruksa čuvvojuvvui, ja 1893:s sáddii skuvladirektevra Killengreen Bruflodta ohcama ruovttoluotta skuvlastivrii dáinna čállosiin:
«Sáddejuvvo ruovttoluotta, ja bivddán ahte almmuhuvvo:
Dál addá skuvlastivraovddaolmmái M. Vinsnes guhkes čilgehusa, mas ee. čállojuvvo:
«... Gáltta guovllus dáhpahuvvá oahpahus dárogillii 1880 instruvssa mielde. Dušše go oahpaheaddji ii sáhte eará láhkai oažžut mánáid ipmirdit maid son lea dadjan dahje oahpahan, váldojuvvo sámegiella veahkkin. Mánát ohppet ruovttubargguideaset dárogillii. Spiehkastat dahkkojuvvo dattetge muhtin duottarsámemánáiguin Duorppalvuona biirres, sii besset oahppat oskkuset sámegillii skuvlastivrra dohkkehemiin – muđui láhttejuvvo singuin nugo eará mánáiguin ge. Bottuin, stoahkama áigge, rávvejuvvojit mánát dárostit guhtet guimmiideasetguin, nugo oahpaheaddji maiddái álo dárosta (prinsihpas) mánáiguin ja váhnemiiguin.
Ovdáneapmi dárogielas lea maŋimus 2 jagi leamaš oalle mearkkašahtti, ja muhtin sámečearddalaš mánát sáhttet velá cealkit oalle bures maiddái čálalaččatge dárogillii. Muhtin ruovttuin ipmirdišgohtet dál, ahte mánát fertejit máhttit dárogiela ... .... , nu ahte sáhttá jáhkkit ahte dát guovllut farga šaddet leat oalle dáruiduvvon, go juo dárogielat bearrašat han birastahttet sin buot guovlluin ...»
Dál lea maiddái mielddusin biddjon oahppilistu árvosániiguin. Measta buot ohppiin lea dušše goargun -sen ja -datter, muhto listtus mii oaidnit namuhuvvon maid «Fjeldlappebørn»; guoktásis lea goargun Sara ja ovttas fas Hætta.
Lea Bruflodt geas lea eanemus ohcamat Sámefondii dan áigge, muhto 1901:s lea sullasaš ohcan oahpaheaddjis Knut A. Møgsteris, geas ledje Goahteluovtta ja Mearragohpi skuvlabiirret:
«Dieđihuvvo ahte lean leamaš oahpaheaddjivirggis Ákŋoluovtta skuvlasuohkanis 1884 čavčča rájes, ja mus lea eanáš dušše leamaš oahppit geain lea seaguhuvvon duogáš, ja geaid mearri 54 skuvlageatnegahtton máná joavkkus lea maŋimus skuvladieđáhusa mielde leamaš 45 máná. Eatnasiin dáid mánáid ruovttuin hupmet boares olbmot beaivválaččat sámegiela ja kveanagiela, muhto nuorat fas hupmet álkidit dárogiela, nu ahte dáruiduhttin lea maŋimus jagiid mannan mealgat ovddosguvlui dán guovllus, ja danin duosttan dadjat ahte skuvllas lea leamaš dehálaš oassi das.»
Báikkálaš skuvlastivra fertii addit doarjjacealkámuša ohcamiidda Sámefondii. 1901 attii Ákŋoluovtta skuvlastivrra ovdaolmmái dán doarjjacealkámuša:
Hearrá Romssa skuvladirektevra
Mielddusin bohtet ovdan ohcamat oažžut bálkálasáhusa sámefoanddas dáin:
1. Oahpaheaddji K. Bruflodt
2. » K. Møgster
3. » A. Jox
Oahpaheaddji K. Bruflodt lea bargan Ákŋoluovtta skuvlasuohkanis oahpaheaddjin olles virggis 14 jagi 32 vahku jahkásaš oahpahusáiggiin, oahpaheaddji K. Møgster 17 jagi 32 vahku jahkásaš oahpahusáiggiin, ja oahpaheaddji A. Jox 29 jagi 32 vahku jahkásaš oahpahusáiggiin. Buot oahpaheddjiin leat leamaš sámi váhnemiid mánát oahpahan láhkai, ja leat bargan hui áŋgirit dáruiduhttinbargguin, nu ahte vuhtto stuora ovdáneapmi, dan dihte rávven buoremusat ahte buot 3 oahpaheaddji ožžot lasáhusa Sámefoanddas 3,00 ru. skuvlavahkkui.
Ákŋoluovtta skuvlastivra, Bredvik (Govdaluokta) 25/11 1901
Dearvvuođaiguin
Alb. Krane
doaibmi ovdaolmmái
Dán golmma oahpaheaddji ohcanskovit čájehit maid biirriin sii oahpahedje ja mii dain lei mánáid giellan:
Ákŋoluokta ja Govdaluokta «Dárogiella, belohahkii sámegiella»
Goahteluokta ja Mearragohppi «Dárogiella, sámegiella ja kveanagiella»
Gáltta ja Duorppalvuotna «Seaguhuvvon sámegiella ja dárogiella»
Dán jagis mis leat maiddái Gáltta/Duorppalvuona sámi ja kveana ohppiid árvosátnelistu. Doppe ledje dalle olles 39 sámi máná. Listui leat čállojuvvon mánáid orrunsajit, ja dat čájehit ahte dalle orro sámit hui máŋgga báikkis dán guovllus. Dá leat báikenamat dan hámis go leat listus. Mii leat lasihan sámegiel namaid dakko gos diehtit: Fugleberg (Loddebákti), Valan, Klasnes, Mebotten (Gaskačiehka), Øifjord (Duorppalvuotna), Oxvig, Grunfjord, Børfjordvig, Gammelhjem, Galten (Gáltta), Pompervig, Børfjord (Bearvuotna), Ofjord (Uffirvuotna), Veines, Øen, Dønnesfjord (Dutnjesvuotna), Bøle (Bievla).
Mii eat leat gávdnan makkárge duođaštusa dasa ahte Sállana sámit leat leamaš oahpaheaddjin Ákŋoluovttas. Muhto muhtin sisafárren sápmelaš lei oahpaheaddjin dáppe 1873 rájes 1914 rádjái. Su namma lei Anders Andersen Jox[10], son lei riegádan Kárášjogas 1847:s ja son bođii mánnán guođoheaddjin Ákŋovutnii. Son váccii Álttá oahpaheaddjiskuvlla, gos gearggai 1870:s. Oahpaheaddjiskuvllas muitaluvvo ahte "álggedettiin sus lei olles gealbu dárogielas, iežas eatnigiela lassin."[11].
Jox oahpahii álggos Duorppalvuona – Gáltta skuvlabiirres, mii dalle ferte leat leamaš johtti skuvla, go dáid guovlluide huksejuvvojedje skuvllat easkka maŋŋil. Doppe gal fertejedje stuora oassi ohppiin leamaš sámegielagat dalle. 1872:s son šattai oahpaheaddjin Mátta-Várjjagis, gos sus ledje eanaš sámi biirret, Ruovdevuonas Reaisavutnii. Dalle go Jox barggai doppe čálii báhppa Christophersen su birra ahte son "máhtii ollásit sihke dárogiela ja sámegiela. Sus ledje eambbo go dábálaš návccat oahpaheaddjin ja čađa nana ja rehálaš luondu, mii dagai ahte son sáhtii čájehit fámolašvuođa seammás go lei mearálaš ja viissis álbmoga ektui mii lei nu vuollegis dásis go Mátta-Várjjaga sámit sihke morálalaččat ja intellektuálalaččat. Lei lohpideaddji nuorra olmmái ja hearva min oahpaheaddjisehtui, buohkat rábme su suohkanis guovtti jagi doaimma maŋŋá."[12]
1875 rájes 1914 rádjái son lei oahpaheaddjin ja luhkkárin Ákŋoluovttas (girkobáikkis) muhto ferte maid leat oahpahan Goahteluovttas. Go son 1882:s ozai bálkálasáhusa Sámefoanddas de čálii suohkanbáhppa Meyer doarjjacealkámuša: «Ákŋoluovtta biirres sus leat vissa dušše moadde sámi máná, muhto Goahteluovtta biirres fas mealgadit eanet, ja duosttan vissásit cealkit ahte dát mánát obanassii čájehit čielga ovdáneami dárogielmáhtus."
Anders A. Jox lei oahpaheaddji ja sátnejođiheaddji Ákŋoluovttas. Dát govva heaŋgá suohkanstivralanjas.
(Govva: Ákŋoluovtta suohkan) |
Joxas ledje maiddái máŋga almmolaš doaimma, muhtin áiggi son lei skuvlastivrajođiheaddjin ja de lei Ákŋoluovtta sátnejođiheaddjin 1890–1907.
1875 rájes 1884 rádjái lei Ákŋoluovtta suohkanis vel nubbi ge sámi oahpaheaddji, geas lei eksámen Álttá oahpaheaddjiskuvllas, Ole M. Thomassen, Ivgus eret. Son čálii maŋŋil čilgehusa mearrasámiid eallima ja vieruid birra, mii almmuhuvvui easka 1999:s girjin Lappenes forhold[13]. Das čujuha ee. dasa maid son lei vásihan Ákŋoluovtta sámiid gaskkas.
Nuppi dáfus fas ii leat gallásis sis, geat riegádedje Sállanis soađi maŋŋil, sámegiella eatnigiellan. Muhtimat sámástedje mánnán, muhto molso dárogillii go álge internáhttaskuvlii. Vaikko muhtimat sis geat leat riegádan ovdal 1960-logu, ipmirdit measta visot mii daddjo sámegillii, de eai leat galle sámi bajásšaddan Sállanis maŋŋil soađi geat ieža sámástivčče dál. Dat mearkkaša ahte dálá váhnenbuolvvas hui unnánat máhttet fievrridit sámegiela viidáseappot iežaset mánáide. Leat maid unnán šat sámegielat áhkut ja ádját. 80-logus lei ain sámegielat lestadiánalaš biras Ákŋoluovttas, muhto eatnasat sis leat dál juo girkogárddis.
Dutnjesvuona ođđa internáhtta 1918
|
1918:s huksejuvvui stáhtainternáhtta Dutnjesvutnii, ja Gáltta skuvla heaittihuvvui. Internáhtta ceggejuvvui Sanden nammasaš ávdin báikái, girkogárdi áidna ránnján. Doppe ii lean oktage eará viessu, nu ahte oahpaheaddjit ja internáhtabargit fertejedje orrut skuvllas ja buot oahppit skuvlabiirres orro internáhtas. Nugo earát ge stáhtainternáhtat de lei Dutnjesvuona internáhtta buorremuddui huksejuvvon Sámefoanddas boahtán ruđaiguin.
Dutnjesvuona internáhta ohppiin stuorra oasis lei sámi duogáš ja dalle go internáhtta lei ođas hupme ain máŋgasat sis sámegiela. Muhto dán guovllus orro čearddat seahkalagaid ja sámiin lei dan mađe oktavuohta dárogielagiin ahte sámi mánát ledje muhtin muddui oahppan dárogiela ovdal go álge skuvlii. Muhtin nisson gii lei Dutnjesvuona internáhta oahppin 1937 rájes muitala ahte buot oahppit dalle hupme bures dárogiela ja geavahedje dušše dárogiela gaskaneaset, vaikko muhtimat ain sámástedje ruovttus. Son muitala maiddái ahte sámi mánát eai givssiduvvon skuvllas, eaige lean riiddut čearddalaš erohusaid dihtii.
Boares skuvla Ákŋoluovttas gaikkoduvvui 1930:s ja ávdnasat geavahuvvojedje internáhta huksemii. Seammás huksejuvvui ođđa skuvla mas ledje njeallje luohkkálanja, gievkkan ja oahpaheaddjilatnja. Dalle heaittihuvvui Duorppalvuona skuvlla ja oahppit sáddejuvvojedje Ákŋoluovtta internáhtii. Vaikko Ákŋoluovtta internáhtta gulai suohkanii, de oaččui dat maid mealgat huksendoarjaga Sámefonddas, sullii oktiibuot 40000 ru. áigodagas 1927–30. Dáppe lei sámi ohppiid dilli veahá earálágan go fávllabealde. Ieš skuvlabáikkis Ákŋoluovttas orro eanáš dážat, muhto máŋga internáhtamáná bohte vuonain gos orro dušše dahje measta dušše sámit. Negatiiva oaidnu sámiide, mii lei dábálaš dan áiggis, dagai ahte sámemánát dávjá hárdojuvvojedje ja givssiduvvojedje, ee. dainna go máŋgasat eai hupman nu bures dárogiela.
Sihke Dutnjesvuona ja Ákŋoluovtta internáhtain lei oalle buorre standárda, dán áiggi diliid ektui, muhto eará báikkiin lei vearrát. Erenoamážit Govdaluovttas ferte leat leamaš heittot. Finnmárkku skuvladirektevrra arkiivvas lea reive maid skuvladirektevra čálii 01.11.1934 giehmánnái Bj. Kranii Govdaluovttas, son lea dalle jáhkkimis leamaš skuvlastivraovdaolmmái. Reivves váidala skuvladirektevra ahte Ákŋoluovtta suohkan ii leat ieš háliidan váldit ovddasvástádusa, ja ahte danin ii vel leat dáhpáhuvvan mihkkege internáhtain. Son čállá: «Mu bávččagahttá Breivika mánáid dihtii – internerendilit ledje duođaige heajut.»
1800-logu loahpas ja 1900-logu álggus ledje Ákŋoluovtta suohkanis moadde oahpaheaddji geat máhtte sámegiela ja geavahedje dan veahkkegiellan, muhto Knut Møgster čállá ohcamisttis sámefondii 1885:s: «Dán oktavuođas áiggun lasihit, ahte in leat oahppan sámegiela, go rievtti mielde ii leat dárbbašlaš ge dáppe, go eanetlohku mánáin ipmirda dárogiela oalle bures, muhto mus lea ollu rahčamuš oažžut sin cealkit dárogiel sániid riekta, sihke mii guoská jitnii ja nuhttii.»
Maŋimuš han lei vissásit riekta, muhto čuoččuhus ahte Ákŋoluovtta oassi Sállanis lea čielga dáru, lea oalle imašlaš go eará raporttat, sihke dan áiggi ovdal ja maŋŋá, leat namuhan sámegielat ohppiid sihke sullo siskkit ja olggut bealde, ja ahte 1930 olmmošlohkamis registrerejuvvojedje 109 sámegielaga Ákŋoluovtta suohkanis. Vaikko skuvladirektevra lei garra dáruiduhtti, de son lea eanáš eará suohkaniin addán luohtehahtti dieđuid. Sáhttá danin jearrat vuođđuduvvá go su govvádus báikkálaš skuvlastivrra dieđuid ala, ja sáhttá go stivra leat háliidan čiegadit man ollu sámit ledje álbmoga ja ohppiid gaskkas.
Nugo máŋgga eará sajisge Finnmárkkus soađiáiggi de hehttejuvvui skuvlavázzin gaskkohagaid maiddái dáppe, dasgo duiskalaččat válde skuvllaid iežaset soalddáhiid atnui. Ákŋoluovtta suohkanis ledje oalle ollu NS-miellahtut, muhto vissa eai lean oahpaheaddjit sin gaskkas, vaikko unnimusat okta oahpaheaddji iskkaduvvui soađi maŋŋá dan dihte go sus ledje «eahpečielga našuvnnalaš guottut».
Goahteluovttas muitaluvvo ahte Arnt Møgster biehttalii čuovvumis nasisttaid gohččuma lohkat ng. «Solkorsboka» skuvllas.
Duiskalaččat bolde buot suohkana skuvllaid ja internáhtaid 1944 skábmamánu. Sállanis ledje erenoamáš máŋgasat geat báhtaredje evakueremis ja orro čiehppasiin, gođiin ja barttain dálvit. Dan áiggi dieđusge ii šaddan makkárge skuvlavázzin. Maŋŋil juovllaid evakuerejuvvojedje eanaš siviilat Sállanis Skottlándii brihttalaš soahteveahkafatnasiiguin. Doppe álggahuvvui dalle sierra skuvla norgalaš mánáide.
Dalle go olbmot máhcce viessobázahusaide, besse ollu mánát vázzit skuvlla Vuotnabađa (Finnfjordbotn) internáhttaleairras Romssas, dan botta go huksejuvvojedje gaskaboddosaš skuvllat ja internáhtat. Skábmamánus 1945 čálii Vuotnabađa skuvlaleairra jođiheaddji, Pavel Andersen, reivve Ákŋoluovtta skuvlastivrii ahte vahkku maŋŋil galggai sáddejuvvot skuvlasáhttofanas viežžat mánáid Vuotnabahtii, ja ahte Ákŋoluovtta oahppit geat galge leat mielde, fertejedje leat gergosat Goahteluovttas. Reivves rámpo Andersen man buorit dilit sis lea leairras: «Váhnemat eai galgga ballat sáddet mánáid dohko, go doppe šaddet sihke oahpaheddjiin ja mánáin leat buorit dilit. Buot bráhkat, eatnasat guovtti gearddis, leat čábbát huksejuvvon. Doppe lea velá parkeahtta ge láhttis muhtin bráhkain. Lea elektralaš čuovga ja guovddáš-liggen buot bráhkain. Leairras mis lea doavttir, bátnedoavttir, buohccedivššár, sihke ...(?) ja sávdni.» [16]
Buohkat eai lean dattetge seamma duhtavaččat diliiguin, ja mii diehtit ahte unnimusat okta bearáš Ákŋoluovttas vieččai mánáidis ruovttoluotta leairras, vaikko sidjiide ii leange eará molssaevttolaš skuvlafálaldat. Dasa ii liikon skuvladirektevra Lyder Aarseth, gii 09.03.1946 čállá reivve mánáid áhččái: «Lean ožžon dieđu ahte don leat viežžan mánáidat ruovttoluotta Vuotnabađa skuvlaleairras. Dovddan maiddái du kritihka Nordlys-bláđis leairra diliid ektui. Dán kritihka dihtii leat don guoddaluvvon politiijai , nu ahte dát ášši mearriduvvo dikkis. Vuotnabađa skuvlaleaira lea nu buorre go mii dálá diliin lea vejolaš, ja lea máksán ollu ruđa ja rahčamušaid álggahit ja jođihit dan. ... Sii geat leat nu gáibideaddjit ahte eai hálit mánáideaset dohko fertejit ieža eará láhkai gozihit ahte mánát ožžot dan oahpu maid skuvlaláhka gáibida. Jus eai daga dan, de ráŋggáštuvvojit sáhkuiguin. ...»
Jagiin 1946-47 huksejuvvojedje skuvlabráhkat viđa báikái; Ákŋoluktii, Goahteluktii, Mearragohppái, Bearvutnii ja Govdaluktii. Guovtti maŋimusas lei internáhtta. Dan maŋŋá huksegohte bistevaš skuvlavisttiid. Mearragohpi, Goahteluovtta ja Breivika skuvllat ledje gárvásat árrat 1950-logus. Ákŋoluovttas lei ođđa skuvla internáhtain gárvvis 1957:s. Ákŋoluovtta internáhtta lei maŋimus mii lei doaimmas suohkanis, ja dat heaittihuvvui 1968:s. Breivika skuvla heaittihuvvui 1963:s ja oahppit sirdojuvvojedje Goahteluktii.
Bearvuonas lei skuvla ja internáhta seamma bráhkas, Skuvla heaittihuvvui 1967:s
| Internáhtaoahppit ja bargit Bearvuona internáhta boardagis giđđa 1952 |
Dutnjesvuona internáhtta ii huksejuvvon šat ođđasis, ii ge dohko huksejuvvon sierra skuvlabráhkka ge. Oahpahus lei álggos priváhta viesus, maŋŋil servodatvisttis, dassái go skuvlavisti lei gárvvis 1967:s. Dalle heaittihuvvui seammás Bearvuona internáhtta, ja skuvla ja oahppit sirdojuvvojedje Dutnjesvutnii. Muhto dan áigge ledje olbmot juo fárrestallagoahtán eret fávllabealde vuonain, ja Dutnjesvuona skuvla heaittihuvvui dušše 6,5 jagi doaimma maŋŋá.
Ákŋoluokta gullá suohkaniidda main maŋŋil soađi ledje stuora váttisvuođat háhkat bistevaš ja gelbbolaš oahpaheddjiid. Ovdamearkan das lea Dutnjesvuona skuvla, mas olles áiggis go skuvla lei doaimmas ii lean oktage bistevaš oahpaheaddji. Measta buohkat bohte lulde ii ge oktage lean guhkit go jagi.
Čállosis Melding om skolene i Finnmark 1945–70 čállá skuvlahoavda Per Gulbrandsen: «Suohkana oahpaheaddjidilli lea leamaš hui molsašuddi, muhtun báikkiin oažžu dadjat eai oppa leatge oahppan oahpaheaddjit, nuppiin fas leat dušše oahppan oahpaheaddjit. Dál lea sullii 1/5 oahpaheaddjiveagas bistevaččat ásaiduvvan, nuppit fas fárrejit, eatnasat juo jagi maŋŋá, muhtumat 3–5 jagi maŋŋá.»
Olbmot fárrestalle dađistaga ja čohkiidedje guollevearaide; Ákŋoluktii, Goahteluktii ja Mearragohppái, ja 1967 rájes leage leamaš skuvla dušše dán golmma báikkis. Dan dihte go máŋgasat leat fárren eret ja suohkanis lea heajos ruhtadilli, de lea moatti háve leamaš sáhka heaittihit ovtta dahje guokte skuvlla, muhto dán rádjái (2007/08) leat buot golmmas ain doaimmas.
Vaikko ii mihkkege leat čállon dan birra báhpáriin mat leat seilon, de muitalit olbmot geat vázze skuvla soađi maŋŋil ahte dalle maid givssidedje sihke mieloahppit ja oahpaheaddjit sámi ohppiid dan dihte go ledje «fjellfinnat».
50-60-jagiin lei Goahteluovttas oahpaheaddji geas lei sámi duogáš, Gunnar Lille. Son lei álgoálggus Deanus eret. Muitaluvvo ahte dalle go son deaivvadii ođđa luohkáin de jearai luohkás geain lei sámi duogáš. Oahppit muitaledje dan ruovttus, ja dalle gal muhtin eadni bealkkehii garrasit oahpaheaddji, ja celkkii ahte dakkáraččaid ii galgga oahpaheaddji jearrat.
Ákŋoluovtta skuvlla oahppit murjenmeahcis Sállanis 1957 čavčča. Govva lea Barbbostagas, Ákŋovuotna lea gova olgeš bealde. Oahpaheaddji lea Jakob Haugen. Oahppit leat (gurut bealde):Birgith Johnsen, Nelly Eriksen, Anne Kari Hansen, Bjørg Pedersen, Vilgunn Brattfjord, Inger Lise Mauseth, ?, Ruth Larsen, Tove Kivijärvi, Liv-Sissel Amundsen, bak: Torleif Eriksen, Emil ?, Fredrik Antonsen, ovdabealde: Viggo Eilertsen, Reidar Nilsen, Roar Mauseth, Per Jonny Jacobsen, Gunnar Isaksen.
|
Sámi skuvlahistorjá ihtigoahtá fas easka go muhtin váhnemat 1990-logus ohce sámegieloahpahusa mánáidasaset. Ja 2008:s lohke 15 oahppi suohkana guovtti skuvllas sámegiela nubbin giellan, máŋga jagi maŋŋil go sin ádját, áhkut ja máttarváhnemat dáruiduhttojuvvojedje Sámefoandda doarjagiin.
[1]
[2]
[3]
[4]
[5]
[6]
[7]
[8]
[9]
[10]
[11]
[12]
[13]
[14]
[15]
[16]