På norsk

Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 3 Davvi Girji 2009.

Historjjáhis gieldda skuvlahistorjjás

Svein Lund lea čohkken

Finnmárkku gielddain gullá Davvesiida daidda maid birra lea unnimusat čállojuvvon. Davvesiida lea sajáiduvvan turistamagnehta Davvenjárgga ja Gáŋgaviikka gaskkas, Gáŋgaviikkas lea fas Eurohpá nannáma davimus njárga. Lulábealde Davvesiidda leat Porsáŋggu ja Deanu gielddat, mat leat ollu beahkáneappot miehtá riikka. Gieldda namma sáhtášii seamma bures leamaš Lágesvuotna, go dan fátmmasta buot guovlluid dan vuona birra, olggumus heaitásan guollevearain gitta Lágesduoddarii vuotnabađa siskkobealde.

Vuona guolleriggodagat leat dološ áiggi rájes leamaš vuona mearrasámiid eallinláibin, muhto badjelmearálaš guollebivdu lea 1900-logu nuppi bealde gurren vuona ja jávkadan eanaš eallinvuođus. Dat fas lea mielddisbuktán ahte olmmošlohku lea njiedjan mealgat. Olggumusas vuonas dážat vuođđudedje juo gaskaáiggis dážat guollevearaid. Moanat dain leat juo heaitásan, stuorimus mas ain orrot olbmot lea dálá gieldaguovddáš Gilivuotna. Dološ áiggi rájes lea leamaš čielga vuostálasvuohta «olggut ja siskkit suohkaniid» gaskkas, mii buorremuddui vástida osiide gielddas maid dážat ja sámit leat hálddašan.

«Davvesiida lea historjjáhis gielda». Nie logai Edmund Johansen Gussanjárggas Lágesvuonas iežas gieldda birra jearahallamis 1997:s. Son čujuhii dasa ahte Davvesiiddas ii leat musea ii ge giligirji. 1970-logus bođii evttohus bálkáhit muhtin historihkkára, gii dalle lei čállime ránnjágieldda, Porsáŋggu, gilligirjji, vai son maiddái čálášii Davvesiidda gieldda birra, muhto dan hilggui gielddastivrra eanetlohku. Muhtimat leat geažidan ahte eai háliidan goaivut bearehaga historjjás, go dalle livččii boahtán ovdan man sámi dát historjá lea. Dattetge mii leat nagodan gávdnat juoidá, erenoamážit Riikkaarkiivvas, Romssa Stáhtaarkiivvas ja easkka almmuhuvvon girjjis báikkálaš girkohistorjjás.

Dovddus olbmot skuvlahistorjjás

Máŋga dovddus olbmo geaid birra lea muitaluvvon eará sajiin Sámi skuvlahistorjá-girjjiin leat bargan báhppan dahje oahpaheaddjin guovllus mii dál lea Davvesiidda gielda

Thomas von Westen lei dáppe 1717:s ja njealji girku gaskkas maid son huksehii Finnmárkui, lei okta Davvesiiddas. Moadde jagi maŋŋá son bálkáhii Knud Leem Davvesiidda ja Porsáŋggu miššonearan. Leem šattai maŋŋil sámegiela professor Seminarium lapponicum nammasaš skuvllas Troandimis. Son lei vuosttáš gii čálii sámegiel grammatihka ja sátnegirjji, ja son almmuhii stuora girjji man namma lei Beskrivelse over Finnmarkens lapper. Čuođenáre jagi su maŋŋá bođii Nils Vibe Stockfleth, gii lei Davvesiidda báhppan 1828–39. Dán áiggis son čálii sámegiel áppesa, lohkangirjji ja grammatihka, seammás go jorgalii risttalaš girjjiid sámegillii.

Baard Tvete, gii lei Davvesiidda suohkanbáhppan 1935–44 ja moadde jagi dan maŋŋá oahpaheaddjin Gussanjárggas, Sáltesávjjus ja Idjavuonas, čálii 1950-logus dutkosa Skolebøker for samebarn i Norge fra Thomas von Westen til i dag. Das son lea geavahan ollu ovdamearkkaid Davvesiiddas, nu ahte das lea maiddái ollu báikkálaš historjá.

1960–67 lei Stein Henriksen suohkanbáhppan dáppe. Ovdalaš go fárrii Davvesiidii čálii artihkkala Man dihtii sámiide gymnása? , mii prentejuvvui moatti aviisii ja mas lei dehálaš rolla rahčamis álggahit sierra sámi gymnása.

Áigodagas 1899–1903 lei dáppe oahpaheaddji gean namma lei Isak Persen. Son šattai maŋŋil oahpaheaddjin ruovttugielddastis, Unjárggas, válddii goarggu Saba ja 1906:s válljejuvvui vuosttaš sámi stuoradiggeáirrasin. Son lea maiddái beaggán Sámi soga lávlaga čállin. Áibbas nuppi bealde lei Christen Brygfjeld, gii lei oahpaheaddjin dáppe maŋimus jagiid ovdal go 1923:s šattai Finnmárkku skuvladirektevran. Álgo-jagiid maŋŋil go son álggii dan virgái de lei Finnmárkku skuvladirektevra čujuhus Davvesiiddas. Brygfjeld gulai buot garraseamos dáruiduhttiide, ja son lei maiddái bahábeakkálmas hui garra oahpaheaddjin.

Maiddái nubbi, gii maŋŋil šattai skuvladirektevran, lea leamaš oahpaheaddjin dáppe. Randi Nordback Madsen lei Finnmárkku maŋimus skuvladirektevra 1986–92. Su vuosttaš oahpaheaddjivirgi lei duddeoahpaheaddjin Davvesiidda internáhtas 1947/48.

1950-logus lei Richard Bergh oahpaheaddjin guovtti skuvllas gielddas. Dan botta go lei dáppe son čohkkegođii álbmotmuittuid, ja daid vuođul lea maŋŋá lea almmuhan máŋga girjji.

«Ii oktage girji iežaset gillii»

Davvisiidda vuosttaš dovddus báhpaid gaskkas lei muhtin gii lei erenoamáš garra dáruiduhttinberošteaddji. Dat lei dánskalaš Peter Werloes, gii lei Gilivuona suohkanbáhpa juste maŋŋá go konfirmašuvdna álggahuvvui 1736:s. Son čállá 1743:s ahte báhpaid ferte geatnegahttit ahte eai dohkket ovttage konfirmašuvdnii «jus eai sáhte čilget iežaset dárogillii (dánskagillii)»

«Werloes čuoččuha ahte boasttuvuohta Norggas lea ahte miššonearat ja oahpaheaddjit leat váldán sámiid giela bearehaga vuhtii. Ja sámi váhnemat leat beare litnásat ja eahcálaččat mánáidasat, danin sii eai daga maidege vai mánát oahpašedje dánskkagiela.» Son háliida heaittihit sámemiššuvnna ja čállá ahte dánskagiella «galgá leat vuođđu, man ala dat ásahusat berrejit huksejuvvot, mat galget álggahuvvot sámiid bajásčuvgehusa várás.»

Dattetge manná álggus baicce nuppeláhkái. Seminarium lapponicum álggahuvvo fas ja 1767:s almmuhii Knud Leem sihke sámi áppesa ja kátkkesmusa. Gerhard Sandberg, gii lei Nuorta-Finnmárkku miššoneara, muitala 1771:s ahte son lei ožžon muhtin dáin girjjiin Unjárgii, muhto Davvesiiddas lei ollu vearrat, doppe lei jámma girjeváili. Baard Tvete bájuha Sandberga raporta ná:

«Ii imaš ahte risttalašvuohta lea nu heittogis dilis go lea Lágesvuonas ja Deanus, «go sis eai leat leamaš girjjit iežaset gillii». Erenoamáš heittot lea Lágesvuonas. Doppe leat sámit hui nuppástuvvon. Doppe váilot meastá álfárot sámegiel girjjit. Ja doppe sis lea dasa lassin heajos skuvlameašttir, gii baicce galggašii leat giddagasas dan sadjái go oahpaheamen earáid. Ja báhppa boahtá dohko dušše guktii jahkái ja doallá rihpaid».

Čuorbbit sierra sámi joavkkus

Go eiseválddit 1800-logu loahpas áigo váldit sámegiela eret skuvllas, ožžo ollásit doarjaga Davvesiidda gieldda jođiheddjiin: «Davvesiidda skuvlakommišuvdna ávžžuhii 1887:s ahte girjjit main lei guovttegielat teaksta, galge heaittihuvvot daid mánáide geat oppanassiige sáhtte oahppat juoidá. «Seammás dahká jáhkkimis riektamusat jus čohkke buot biire čurbbiid ovtta sámi jovkui.» Dát čuorbbit sáhttet beassat geavahit sámi girjjiid ja oažžut oahpahusa iežaset eatnigillii. Ii dattetge ábut geahččalit oahpahit sidjiide dárogiela. Dáid čurbbiid dihte dárbbaša danin maiddái boahtteáiggis girjjiid main lea sámegiel teaksta.»

Ifjord skole 1908 Idjavuona skuvla huksejuvvui 1896:s, ovdal lei oahpahus darfegoađis. Dát govva lea 1908:s. Skuvla heaittihuvvui go Davvisiidda internáhtta lei gárvvis.
(Govva: Bernt Thomassen / Ulf Jacobsena govvačoahkkaldat)

Eai beroštan váhnemiid oainnus

Sihke oahpaheaddjit ja báhpat sáhttet muitalit ahte váhnemat eai lean nu mielas dáruiduhttinrahčamussii. Oahpaheaddji Elias Gjervig, geas ledje sámi oahppit Sáltesávjjus, čállá iežas ohcamis sámefondii 1885: «Áiggun mearkkašit, ahte mun muhtin váhnemiin lean deaivan ollu vuostehágu, mii guoská dáruiduhttimii, go sámit dáppe eai eisege hálit oahppat dárogiela, muhto sávan dattetge ahte muhtin jagiid bargguin vel sáhttá ollásit vealtit sámegiela dáin biirriin.»

Gjervig lei čielgasit áŋgiris dáruiduhtti ja jagi maŋŋá son muitala stuora ovdáneami birra ja vugiid birra maid son lea geavahan: «Dan bokte ahte lean gieldán mánáid bottuin ja gaskabeaiveáiggis geavaheamis sámegiela ja movttiidahttán buohkaid geain lea oktavuohta mánáiguin, nu guhkás go vejolaš dárostit sidjiide, lean erenoamážit guokte maŋimus jagi fuomášan mealgadis ovdáneami dárogieloahppamis....»

1890:s čállá suohkanbáhppa Nicolai Horneman skuvlastivrajođiheaddjin reive badjebearráigehččui: «Skuvlastivrra čoahkkimis golggotmánu 12. b. dán jagi mearriduvvui oahpahusplána gieđahallamis «álgomearkkašumiid» vuolde čuovvovaččat:

«Sámi mánáide sáhttá jus dárbbašlaš sámegiella geavahuvvot veahkkegiellan oahpahusas, ja sáhttá geavahit lohkan- ja oahppogirjjiid main lea sámegiel teaksta dárogiel teavstta bálddas, instruvssa mielde mii mearriduvvui golggotmánu 12.b. 1880.»

Dát instruksa ii gieđahallojuvvon erenoamážit čoahkkimis, muhto ii boahtán oktage ágga dán mearrideami vuostá, danin go jurddašedje ahte ortnet mii lei mearriduvvon instruvssa mielde lea buot ulbmillaččamus.

Mun sávan ahte dát ortnet sáhttá dohkkehuvvot maiddái Lágesvuona bealis, goit gaskaboddosaččat. Lea oainnat veadjemeahttun čohkket skuvlastivrra miellahtuid, geat orrot bieđgguid miehtá viiddis báhpagieldda, fas čoahkkimii dán dálvvi. In jáhke, ahte mearrádus dan birra, ahte eanetlohku šattašii doarjut sámegiela geavaheami eambbo go dat mii lea lobálaš instruvssa mielde. Oaivvildit oainnat dáppe, ahte dakkár viidásit sámegielgeavaheapmi dušše šattašii hehttet dáruiduhttinbarggu, mii dál manná jámmat ovddosguvlui, vaikko manná njozet,ja mii maiddái lei jurddašuvvon instruvssain mii mearriduvvui golggotmánu 12. b. 1880. Jus nannejuvvošii, ahte váhnemiid sávaldat ja oaivil galggai mearridit das makkár giella galggai geavahuvvot, de šattašedje eanaš sámi váhnemat gáibidit ahte dušše sámegiella geavahuvvui, danin go eai beroš ávkkis, mii mánáide livččii oahppamis dárogiela, muhto diktet iežaset ovdagáttu ja vuostehágu dárogiela vuostá mearridit. Mii guoská lohkama persovnnalaš oamasteapmái, in jáhke ahte nu go oahpaheapmi dál dáhpahuvvá, ahte lea mastege maid ballat eatnasiid hárrái. Iežan vásáhusaid dahken rihppaskuvllas ja seammaláhkái skuvlaeksámeniin. Sáhttá han leat ahte muhtimat ipmirdit oalle unnán, muhto seamma livččii leamaš jus sii livčče ožžon risttalašvuođaoahpu sámegillii, ja belohahkii rahpá maiddái instruvssa §6 vejolašvuođa viidásit geavahit sámegiela, man mearrádus dáppe nai 5 máná hárrái lea doaimmas. Nuppi rihppaskuvllas, mii mus lea leamaš, ledje han 18 konfirmánttas dušše 4 sámi, muhto sii geat ipmirdedje unnimusat ja lohke heajumusat, eai gullan sámiide, muhto dážaide. Seammás go bessen addit dan 4 sápmelažžii árvosáni buorre risttalašvuođamáhtu, fertejin addit 3 dážii árvosáni oalle buorre risttalašvuođamáhtu ja ovtta velá heittogis risttalašvuođamáhtu.

Davvesiidda skuvlastivra golggotmánu 30. b. 1890
Dearvvuođaiguin
N. Horneman
Ovdaolmmái

Dán reivii lea bisma čállán su kommentára:
Čujuhan Girkodepartemeantta čállosii golggotmánu 18. b. 1889, dieđihuvvon Davvesiidda suohkanbáhpa proavásgotti bokte, ahte go guoská gillii mii galgá geavahuvvot sámi guovlluin, berre erenoamážit váldit váhnemiid sávaldagaid ja oaiviliid vuhtii. Bivddán danin ahte ášši gieđahallojuvvo ođđasit.

Romsa, čakčamánu 24. b. 1891

J. A. Skaar.

«Geat lohket iežaset giela»

Lea čielggas ahte iešguđet oahpaheaddjit, velá ovtta gielddas, ipmirdedje ja geavahedje dáruiduhttininstruvssa iešguđet láhkái. Bajábealde oinniimet ahte Sáltesávjju oahppit gildojuvvojedje sámásteamis velá bottuin nai. Lánavuona oahpaheaddjis, Nils Pedersenis, fas lei eará oaidnu. Son čállá 1884:s: «Oktiibuot 44 skuvlageatnegahtton máná, dáid gaskkas 4 dáža, 1 kveana duogážis, lohket sámegiela, 39 sámi máná, geat lohket iežaset giela, muhto belohahkii ohppet dárogiela.»

«Dušše noađđi ja váivi»

1896: prentejuvvui dokumeanta man namma lei Indberetning om Lebesby folkeskoler for femåret 1891–1895 inkl. Muitalus boahtá Davvesiidda skuvlastivrras, orru leame suohkanbáhpa Horneman čállán dan. Mii bájuhit dás olles IX kapihttala, Oppalaš mearkkašumit, go dat addá erenoamáš buorre govvideami geográfalaš, sosiála ja gielalaš eavttuin mat dalá skuvllas sáhte leat Finnmárkku vuonain:

IV B:s, skuvlajávkamat, oidno ahte jávkamat dan viđa jagis leat gaskamearálaččat leamaš 26 %. Go jávkamat leat nu stuorrát, leat sivvan dasa vuohččan váttis báikkálaš dilit, dainna go unna olmmošlohku orru bieđgguid hui stuora viidodagas, mainna skuvlaluodda máŋgasiidda šaddá guhkki ja lossat, juogo luottahis váriid badjel dahje dábálaččat rabas vuonaid mielde. Guhkes gaskkat, garra biekkat erenoamážit dálvet ja olbmuid dábálaš geafes dilit dahket váttisin ja veadjemeahttumin sáddet mánáid skuvlabáikái.

Leat hárve olbmot, geain lea doarvái dienas háhkat láigoveahki, ja danin lea dávjá váttis sáddet buot skuvlageatnegahtton mánáid skuvlii oktanaga. Muhtimat dárbbašuvvojit veahkkin viesus, erenoamážit go dáluisit ja ráves bártnit leat guolásteamen guhkkin eret ruovttus. Dasa lassin lea nu ahte mánáid dearvvašvuođadilli mannan jagiid ii leat leamaš buorre, erenoamážit lea njoammu liikedávda leamaš sivvan jávkamiidda. Unna lavdnjegoađážat, mat leat heittogat, main lea unnán áibmomolsun ja hui dávjá leat nuoskkit, lea buorre eanavuođđu dákkár dávddaide, danin lea váttis hehttet daid ja beassat dain eret.

Muhto dattetge ii sáhte biehttalit ahte skuvlaohcan livččii leamaš mealgat buorit, jus váhnemiid beroštumit skuvlii livčče stuorit.

Dađe bahábut ferte daddjot ahte fuollameahttunvuohta skuvlla ektui lea hui dábálaš. Skuvla lea máŋgasiidda (illudahtti spiehkastagat gávdnojit dieđusge) dušše fal noađđi ja váivi, ja lea vissásit dušše unnitlohku, geat oidnet skuvlaoahpahusa mearkkašumi ja sivdnádusa sihke mánáide ja sin ruovttuide. Gehččet dábálaččat skuvlii ja dan oahpaheddjiide vuosteháguin ja luohttemeahttunvuođain ja leat unnán dahje ii makkárge ipmárdus skuvlla stuora doaimmas ja oahpaheddjiid ovdasvástideaddji ja váibadahtti daguin. Skuvla bargá danin lossa ja váttis dilis, oaidná unnán bohtosiid iežas veahkkeárjjalaš barggus ja gávdná unnán miehtemiela ja doarjaga iežas barggu hárrái rávesolbmuid gaskkas.

Huvda skuvllain lea oppalaččat buorre.

Dáruiduhttinbarggu sáme-čeardda mánáid gaskkas manná njoazit ovddosguvlui, vaikko sámi váhnemat vuostálastet. Eanetlohku konfirmerejuvvon sámi nuorain máhttet lohkat, hupmat ja ipmirdit dárogiela.

Loahpahettiin dán muitalusa Davvesiidda álbmotskuvllaid birra, cealkkán sávaldaga ja doaivvu ahte álbmoga ráhkisvuohta skuvlii, dan daguide ja oahpaheddjiide galgá šaddat, nu ahte dat sáhttá ovddidit visot, mii sáhttá bálvalit bajásšaddi nuoraid ávkin ja sivdnádussan.

Davvesiidda skuvlastivra golggotmánu 15. b. 1896.

«Vuollegis kulturvuođđu ja heittogis vuoiŋŋalaš attáldagat»

Gudbrand Tandberg, gii lei suohkanbáhppa ja skuvlastivrra ovddaolmmái 1897–1904, lei áŋgiris dáruiduhtti, ja čálii skuvladieđáhusas jagiid 1896–90: «... fertejit váttisvuođat seaguhuvvon giellaguovlluin eambbo ahte eambbo luottahuhttot dainna ahte dáruiduhttin, humanitehta rájiid siskkobealde, ovddiduvvo nu árjjalaččat go vejolaš».

1904:s čálii Tandberg vástádussan skuvladirektevrra gažaldahkii gieldda skuvlaortnega birra: «Ferte dađe bahábut mieđihuvvot ahte skuvlaohcan ja oahpahusa boađus ii leat dohkálaš Dorskavuona, Lánavuona ii ge Stuorravuona biirriin. Maiddái dáruiduhttima hárrái leat mánát oalle bázahallan. Sivvan dasa ahte lea heittogis skuvlaohcan, lea vuosttažettiin váhnemiid fuollameahttunvuohta, nubbin guhkes ja váttis skuvlageaidnu, ja bivttas- ja borramušváili. Sivva heajos bohtosii lea unnán skuvlaohcama lassin, degenerašuvdna, vuollegis kulturvuođđu ja heittogis vuoiŋŋalaš attáldagat ja rumašlaš ja vuoiŋŋalaš lámisvuohta.»

«Skuvladilit mat gullet Finnmárkku šlunddimusaide»

Nie govvedii oahpaheaddji Isak Persen (maŋŋil Saba) diliid Davvesiiddas go lei oahpaheaddjin dáppe birrasiid ovddit čuohtejahkemolsumis. Son čállá sámefoandalasáhusohcamis 1900:s ahte «Lánavuonas, Idjavuonas ja Stuorravuonas, gos mun barggan oahpaheaddjin, leat dušše sámemánát».

Persen ii lean áidna gii váidalii skuvladiliid. Skuvlastivraovdaolmmái Tandberg ozai 1901:s doarjaga skuvladirektevrras «dárbbašeaddji skuvlamánáid interneremii» ja «skuvlaáiggi guhkideapmái Lánavuona, Idjavuona ja Dorskavuona biirriin». Ohcama son ákkastalai nie: «Illá dárbbaša lagabui čujuhit dasa, makkár erenoamáš doarjja skuvlaohcamii livččii doarjja dárbašeaddji skuvlamánáid goartilastimii dákkár geafes ja erenoamáš bieđggus guovllus, gos maiddái lea váttis mátkkoštit. Diehtun dieđihuvvo ahte seaguhuvvon skuvlabiirres orrot sullii 60 máná skuvlaáiggis eret ruovttus, eatnasiin leat hui geafes váhnemat. Dasa lassin boahtá ahte maiddái máŋggas sis, geat orrot ruovttus, fertejit oažžut doarjaga sihke borramuššii ja biktasiidda vai galget beassat skuvlii. Vaikko gefiiddoaimmahat vaŋuha nu guhkás go nagoda, lea ain borramuš- ja bivttasváili dábáleamos sivaid gaskkas go oahppit jávket skuvllas.»

Dáža ja sámi biirret

1903:s ledje njeallje oahpaheaddji Davvesiidda gielddas geat ohce sámefoandalasáhusa. Dat mearkkaša ahte sis buohkain ledje sámi oahppit. Muhto sii eai lean dássidit juohkásan. Isak Persen (Saba) lei áidna geas ledje dušše sámi oahppit. Nils Johansenis lei Davvesiidda biire, gos buot oahppit ledje dážat, ja Dorskevuotna, mii fas lei áibbas sámi biire. Elias Gjervigas lei Gilivuotna, mii lei dáža biire, ja Gihpovuotna mii lei sámi. Maŋimus oahpaheaddjis, Ingebrigt Kramvikas, ledje Sáltesávjju ja Beahkkirvuona biirret, ja dieđiha ahte dat ledje seaguhuvvon sámi ja dáža. Jáhkkimis ledje dalle maiddái moadde oahpaheaddji suohkana olggut osiin, muhto doppe lea olbmot leamaš nu dárogielagat ahte ii lean leamaš vuođđu ohcat sámefoandalasáhusa. 1909:s lei P. Olsen váldán badjelasas Lánavuona biirre, man govvida nie: «Lánavuona biirres hupmet dušše fal sámegiela ruovttuin, danin lea dáruiduhttinbargu dáppe lossa noađđi.»

Davvisiidda internáhta dalle go lei ođas, jáhkkimis govviduvvon 1916:s
(Govva: Bernt Thomassen / Ulf Jacobsena govvačoahkkaldat)

Stáhtainternáhtta Davvesiiddas

Báikkálaš skuvlaeiseválddiid internáhttagáibádus heivii bures oktii guovddáš eiseválddiid internáhttaplánain, ja 1912:s váldui ođđa internáhtta Davvesiiddas atnui. Dalle heaittihedje unna skuvllažiid siskkit Lágesvuonas, muhto olggut vuona skuvllažat biste gitta soađi rádjái. Ovddit ohppiid muitalusaid vuođul čilge Leif Isaksen Davvesiidda internáhta dili nie: «Historjá Davvesiidda internáhta birra dan rájes soađi rádjái lea vuohččan muitalus dán birra: skuvlamánáid nohkameahttun váibadahtti ja garra mearramátkkiid, ahkidis earránemiid ja áibbašeaddji mánaid, saŋášdávdda- ja dihkkeváivi, mánáid borramuša rájehis seastima, ja persovnnalaš juonaid skuvlla ja internáhta bargiid gaskkas.

Skuvlajahki lei juhkkojuvvon vuoruide, ja mánát fertejedje gierdat leat ruovttus eret 6–12 vahku ain hávil. Máŋggas fertejedje ijastallat mátkkoštettiin skuvlii ja mánát siskkimusat vuonas fertejedje dávjá vuordit Báktesullos moadde beaivvi – ja ledje dávjá measta borramuša haga. Mátkkiid fertejedje váhnemat máksit.»

Oahppit dulkan

Áigodagas ovdal nuppi máilmmisoađi eat leat nagodan gávdnat ovttage muitalusa mo lei leat oahppin Davvesiiddas. Mii leat gávdnan ovtta muitalusa oahpaheaddji bealis. Dat lea Helga Lovise Gjølberg (maŋŋá náitalan Steinholt), gii 1916:s bođii Østlandets bargat oahpaheaddjin Davvesiiddas. Son muitala: «... Skuvla masa bohten lei juhkkojuvvon 6 oassái ja ođđajagi rájes vázze 5. ja 6. luohkká 14 vahku. Ožžon 5. luohká. Sullii bealli ohppiin ledje sámit, muhto buohkat máhtte hupmat ja ipmirdedje dárogiela. Vearrát šattai go giđa mielde ožžon 1. luohká. Ledje muhtin oahppit geat eai máhttán dárogiela. Manai buorebut go navden. Mánát ledje šiegat ja oahpalaččat ja sámemánát geat ipmirdedje dárogiela veahkehedje mu jorgalit earáide dan maid mun lohken. Luohkkálanjas mis ledje guokte stuora lámppá matadoraboldiiguin, maid ferte deavdit parafiinnain juohke beaivvi. Ledjen lihkus hárjánan parafinlámppáide ruovttus, muhto in lean ovdal geavahan lámpáčuovgga skuvlaáiggis.»

– Det flotte skoleinternatet en skjærende motsetning

Ovdal ledje leamaš hui vártnuhis skuvladilit, muhto sođiid gaskkas ođasmahttojuvvojedje Davvesiidda suohkana skuvlavisttit mealgat. Ibenhard Christensen ja Emil Johansen govvida dán artihkalráiddus Vestfinnmark Arbeiderblad-aviissas 1937:s: «Ieš Davvesiiddas oahpahuvvui guhká unna heittogis lanjas, nu gárži ahte oahpaheaddjis illá lei sadji lihkadit mánáid gaskkas. Davvesiidda hámálaš skuvlainternáhtta lea čalbmáičuohcci vuostálasvuohta. Gilivuona boares skuvla čuožžu loddelanolmmožin ođđa viesu ektui, mii huksejuvvui moadde jagi áigi. Skiehttebierggis oahpahuvvui álgojagiid fiervábuvrris, muhto boađe fal odne ja geahča skuvlavistti doppe. Sáltesávjjus oahpahii oahpaheaddji Gjervig jahkečuođi gaskkamuttus unna gámmáris gos fertii váldit ohppiid áskái vai čáhkat. Dál lea fárddalaš skuvlakapealla dan báikkis. Dáigevuona guollevearas huksejuvvo dán jagi hámálaš internáhtta, skuordna luokku ektui mii ovdal lea geavahuvvon. Vuoksageaillus vázze mánát johttiskuvlla, nuppi dálus nubbái. Bevddiide ii lean sadji ja oahpaheaddji fertii muhtumin oađđit seamma lanjas. Čáppa skuvlavisti čuožžu dál dan báikkis. Jna.» Ávnnaslaš dilit skuvllain ledje nappo mealgat buoriduvvon ovdal go soahti bođii.

På Veidnes hadde man i mellomkrigstida skole og kirke i ett og samme hus, det blei kalt skolekapellet.

Guhkás ovdánan nálleseaguheapmi

1943:s dagai nasisttalaš sisriikkadepartemeanta, Finnmárkku skuvladirektevrra bokte, iskkadeami, mas buot Finnmárkku skuvlastivrrat galge vástidit dáid gažaldagaid:
1. Galle sámi máná ožžot oahpahusa álbmotskuvllain...?
2. Galle sámi oahpaheaddji oasálastet dán oahpahussii, ja dáid oahpaheddjiid namat ja čujuhusat.
3. Oaivvildit go skuvlaeiseválddit ahte livččii buorre jus sámi oahpaheaddjit eambbo geavahuvvojit sámi mánáid oahpaheapmái?
4. Livččii go skuvlaeiseválddiid mielas ávkkálaš, jus sáhtášii álggahit internáhttaskuvllaid main leat dušše fal sámi oahpaheaddjit?

Dá lea Davvesiidda skuvlastivrra vástádus:
Sámi mánáid skuvladilit
1. Eat dieđe galle buhtes sámi mánát leat. Eanaš mánát Davvesiidda suohkanis leat seaguhusnális, sámi – kveana – dáru.
2. Ii oktage sámi oahpaheaddji
3. Gal livččii buorre jus Davvesiidda skuvllas livččii okta oahpaheaddji gii máhtášii sámegiela, go leat muhtin easkkaálgit geat máhttet dárogiela hui heittogit.
4. Nálleseaguheapmi lea mannan nu guhkás ja gielladilit leat nu seaguhuvvon ahte sierra internáhta sámi mánáide sámi oahpaheddjiiguin ii leat dárbbašlaš.
Davvesiidda skuvlastivra borgemánu 25. b. 1943
Baard Tvete

Bráhkkaáigi

Soađi áiggi válde duiskalaččat álggos muhtin internáhtaid iežaset atnui, ja 1944:s bolde buot gieldda skuvlavisttiid. Soađi maŋŋá lei álgit ođđasit. Álgoáigge sáddejuvvojedje máŋga máná Lágesvuonas Vuotnabađa internáhttaleirii Romssas. 1946 čavčča rájes internerejuvvojedje mánát Sáltesávjjus, Dáigevuonas ja Guodáviikkas Idjavuona ođđa guossedálus. Doppe lei skuvla dassái go Davvesiidda internáhtta lei huksejuvvon ođđasit 1950-logu gaskkamuttus. Sullii seamma áiggi ledje maiddái ođđa skuvllat gárvvisin Dáigevuonas ja Sáltesávjjus. Dorskavutnii ja Gussanjárgii huksejuvvojedje gaskaboddosaš skuvllat, mat dalle heaittihuvvojedje go Davvesiidda internáhtta lei gárvvis.

Váhnemiid nuvttá bargu ja gieldda suoládeapmi

Juste soađi maŋŋá áŋgirušše siskkit Lágesvuona váhnemat oažžut sierra skuvlla Gussanjárgii. Sis lei dalle bráhkka mii dan áiggi diliid ektui lei dohkálaš skuvlavistin, ja vaikko lei garra vuosteháhku, nagodedje oažžut eanetlogu gielddastivrras álggahit sierra skuvlabiirre. Dan maŋŋá barge váhnemat álbmogassii lanjastit bráhka skuvlan ja internáhttan. Juolludeamit stáhtas ja gielddas ledje beare unnán, ja váhnemat fertejedje ieža háhkat eanaš dávviriid maid skuvla dárbbašii. Earret eará lágidedje dánsafeasttaid skuvlabráhkas lávvordagaid.

Gieldda bealis ledje oaidnán Gussanjárgga skuvlabiire vuođđudeami dušše gaskaboddosaš čoavddusin dassái go internáhtta lei huksejuvvon. Muhto báikkálaš olbmot háliidedje bistevaš skuvlla. Boahtte riidu bođii juo 1950:s. Dan dihte go bráhkka álggos lei ceggejuvvon báikái mii lei hui njuoskkas, guohcadišgođii farga. Gieldda sávaldaga vuostá sirde dalle olbmot ieža skuvlla goikásat sadjái. Doppe besse dalle joatkit dan rádjái go internáhtta gárvvistuvvui Davvesiidii. Davvesiidda internáhtta huksejuvvui guovtti muttus. Vuosttaš lei gárvvis 1954:s. Gussanjárgga internáhttaohppiid sirde dalle dohko, ja dušše oahppit ieš Gussanjárggas báhce. Oahppilohku njiejai beliin. 1955 čakča lei nubbi huksenmuddu gárvvis Davvesiiddas, ja dalle galge maiddái eará Gussanjárga-oahppit dohko. Dalle váhnemat lágidedje skuvlastreaikka, dan birra muitala Edmund Johansen eará artihkkalis dán girjjis.

Stuora oassi Gussanjárgga skuvlla dávviriin ja neavvuin ledje dakkárat maidda váhnemat ledje čoaggán ruđa basáriid ja ávvudemiid bokte. Muhto gielda válddii visot, maiddái telefovnna, ja sirde Davvesiidda ja Gilivuona skuvllaide. Dat dagahii ahte vuostálasvuođat giliolbmuid ja gielddajođiheddjiid gaskkas vearáskedje.

Skuvlastreaikka boađus lei ahte huksejuvvui bistevaš skuvlla Gussanjárgii, dát lei gárvvis 1958:s. Dalle fertejedje váhnemat vuorjat guhká oažžun dihtii telefovnna ruovttoluotta, muhto manne vel moadde jagi ovdal go ožžo dan. Loahpas biire oaččui 1000 ruvnno buhtadussan dávviriin mat ledje jávkan, muhto Leif Isaksena dieđuid mielde ii oktage diehtán 1979:s gosa ruđat ledje jávkan.

Unnán oahppit ja guovdilastinpolitihkka dahke ovttas ahte skuvla fas heaittihuvvui 1970:s. Maiddái dán háve dat dáhpáhuvai váhnemiid vuostecealkámušaid vuostá, ja muhtin váhnemat dolle unnimus mánáid ruovttus ja biehttaledje sáddemis sin internáhttii. Uhkidedje ráŋggáštusaiguin ja sáhkuiguin, muhto ii oktage goit dubmejuvvon. Maiddái dán háve fievrridii gielda buotlágán dávviriid, daid gaskkas daid maidda váhnemat ledje čoaggán ruđa.

Muhto 70-logus bođii nana lihkadus lávddadit skuvllaid, ja ovttas stuorit oahppiloguin dat dagahii ahte skuvla álggahuvvui fas 1975:s.

Kunes skole

Gussanjárgga skuvla 2007
(Govva: Svein Lund)

Sámegiella válgafágan

Eanaš Gussanjárgga ohppiin lea leamaš sámi duogáš, muhto dáruiduhttin ja giellamolsun dagahii dađistaga ahte dušše áhkuid ja ádjáid buolva sámástii. Maŋimus logijagiid eanaš váhnemat eai leat máhttán sámegiela.

Lea vuohččan oahppit, eai ge váhnemat, geat leat sávvan sámegieloahpahusa skuvllas. Vuosttaš geahččaleapmi lei 80-logu loahpas. Gilis ii lean sámegieloahpaheaddji, muhto háhke oahpaheaddji Bissojogas, Hans Fr. Eriksen. Oahpahus fertii dalle leat eahkedis. Oahppit ožžo sámegiela válgafágan ja vástideaddji friddja skuvlaáiggis. Seammás ledje muhtin rávesolbmot geat maiddái háliidedje oahppat sámegiela, nu ahte lágiduvvui rávesolbmuidoahppokursa Sámiid Eatnansearvvi bokte. Dát doaimmai muhtin áiggi, muhto de oahpaheaddji buohccái ja fertii heaitit.

Álggogeahčen 1990-logu válljejedje golbma nuoraidskuvlaoahppi sámegiela nubbin giellan. Eai gávdnan gelbbolaš oahpaheaddji, muhto čuvvo Davvinkurssa, rektor Erna Pettersen bagadallin. Son lei ieš lohkan Davvin, muhto cealká ieš ahte ii máhttán doarvái sámegiela addit albma oahpahusa.

Maŋŋil 90-logus ožžo muhtin áigodaga Harald Kåvena oahpaheaddjin. Son orui dalle Breannjas, Porsáŋggus. sullii 6 miilla Gussanjárggas. Dát lei fas eahketoahpahus. 2000-logus ii oktage lea gáibidan sámegieloahpahusa, muitala rektor.

«Gosa jávke buot mearrasámit?»

Vaikko skuvla ii leat nagodan addit bistevaš sámegielfálaldaga, de goit lea beroštan ollu sámi kultuvrras. – Mis lei čielga áigumuš, muitala Gerd Erlandsen, váldit vára báikkálaš sámi ja kveana kultuvrras nu bures go vejolaš. Muhtin jagiid áigi mis lei stuora prošeakta maid gohččodeimmet «Kor blei alle sjøfinnan av?» («Gosa leat buot mearrasámit jávkan?»). Oahppit galge geahččat ruovttoluotta dan áigái go dáppe orro dievva olbmot geat buohkat sámástedje, ja geahččalit gávnnahit gosa sii ledje šaddan. Nie ohppe ollu historjjá, dáruiduhttima ja guovdilastinpolitihka birra. Leat leamaš eanet fágaidgaskasaš prošeavttat, main leat ovttasbargan giliolbmuiguin ja boazosápmelaččaiguin geain lea geasseorohat dáppe.

Loahppa Gussanjárggas?

Siskkit Lágesvuona olmmošlohku lea njiedjan dramáhtalaččat maŋimus logijagiid. Ovdal ledje «siskkit ja olggut suohkan» sullii seamma stuorrát, muhto siskkit oasi olmmošlohku lea dál njiedjan goalmmadassan. Erenoamážit leat báhcán unnán mánnábearrašat, mii fas lea dahkan ahte leat šaddan unnán oahppit. Gussanjárgga skuvllas ledje skuvlajagis 2007/08 dušše njeallje oahppi. De guovttis fárriiga, ja 2008 čavčča šadde skuvlabiirres dušše fal guokte oahppi. De bođii heaittihanuhkádus fas, ja 2008 geasi mearridii Davvesiidda suohkanstivra ahte dát oahppiguovttos beassaba vázzit skuvlla ruovttugilis dušše guokte beaivvi vahkus. Eará beivviid soai ferteba mátkkoštit Davvesiidii, mii lea 11 miilla guđege geainnu. Fas váhnemat vuostálaste. Čálidettiinan dán (2008 čakčamánu) lea čielggas ahte Gussanjárgga heaittihuvvo sierra skuvlan, Gussanjárgga oahppit ja oahpaheaddji gullet Davvisiidda skuvlii, muhto geahččalit gávdnat čovdosa nu ahte oahppiguovttos oažžuba nu ollu oahpahusa go vejolaš ruovttubáikkis.

Sámegiella Davvesiidda skuvllas

Davvesiidda skuvllas álggahedje sámegieloahpahusa easkka 2003:s. Lei bearaš mii fárrii deike, ja mánát háliidedje sámegiela nubbin giellan. Ohppiid eadni lei Deanus eret ja lei sámegielat. Sus ii lean oahpaheaddjioahppu, muhto válddii badjelasas oahpahit sámegiela, álggos iežas mánáide, maŋŋil ledje eanet mánát geat háliidedje searvat. Maŋimus jagiid leat leamaš gitta logenáre oahppi geat leat lohkan sámegiela muhtin dásis, dat lea sullii 30 % ohppiin. 2008 rájes leat skuvla ožžon ođđa sámegieloahpaheaddji. Son lea oahppan ovdaskuvlaoahpaheaddji ja sus lea jahkebeale allaskuvlaoahppu sámegielas. Skuvlajagi 2008/09 lohket 9 oahppi sámegiela, sii leat golmma joavkkus; vuosttašgiella, nubbegiella 2 ja nubbegiella 3.

Gáldut

Geahča dárogiel teavstta


Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 3