På norskArtihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 3 Davvi Girji 2009.
Finnmárkku gielddain gullá Davvesiida daidda maid birra lea unnimusat čállojuvvon. Davvesiida lea sajáiduvvan turistamagnehta Davvenjárgga ja Gáŋgaviikka gaskkas, Gáŋgaviikkas lea fas Eurohpá nannáma davimus njárga. Lulábealde Davvesiidda leat Porsáŋggu ja Deanu gielddat, mat leat ollu beahkáneappot miehtá riikka. Gieldda namma sáhtášii seamma bures leamaš Lágesvuotna, go dan fátmmasta buot guovlluid dan vuona birra, olggumus heaitásan guollevearain gitta Lágesduoddarii vuotnabađa siskkobealde. Vuona guolleriggodagat leat dološ áiggi rájes leamaš vuona mearrasámiid eallinláibin, muhto badjelmearálaš guollebivdu lea 1900-logu nuppi bealde gurren vuona ja jávkadan eanaš eallinvuođus. Dat fas lea mielddisbuktán ahte olmmošlohku lea njiedjan mealgat. Olggumusas vuonas dážat vuođđudedje juo gaskaáiggis dážat guollevearaid. Moanat dain leat juo heaitásan, stuorimus mas ain orrot olbmot lea dálá gieldaguovddáš Gilivuotna. Dološ áiggi rájes lea leamaš čielga vuostálasvuohta «olggut ja siskkit suohkaniid» gaskkas, mii buorremuddui vástida osiide gielddas maid dážat ja sámit leat hálddašan. «Davvesiida lea historjjáhis gielda». Nie logai Edmund Johansen Gussanjárggas Lágesvuonas iežas gieldda birra jearahallamis 1997:s. Son čujuhii dasa ahte Davvesiiddas ii leat musea ii ge giligirji. 1970-logus bođii evttohus bálkáhit muhtin historihkkára, gii dalle lei čállime ránnjágieldda, Porsáŋggu, gilligirjji, vai son maiddái čálášii Davvesiidda gieldda birra, muhto dan hilggui gielddastivrra eanetlohku. Muhtimat leat geažidan ahte eai háliidan goaivut bearehaga historjjás, go dalle livččii boahtán ovdan man sámi dát historjá lea. Dattetge mii leat nagodan gávdnat juoidá, erenoamážit Riikkaarkiivvas, Romssa Stáhtaarkiivvas ja easkka almmuhuvvon girjjis báikkálaš girkohistorjjás. |
Máŋga dovddus olbmo geaid birra lea muitaluvvon eará sajiin Sámi skuvlahistorjá-girjjiin leat bargan báhppan dahje oahpaheaddjin guovllus mii dál lea Davvesiidda gielda
Thomas von Westen lei dáppe 1717:s ja njealji girku gaskkas maid son huksehii Finnmárkui, lei okta Davvesiiddas. Moadde jagi maŋŋá son bálkáhii Knud Leem Davvesiidda ja Porsáŋggu miššonearan. Leem šattai maŋŋil sámegiela professor Seminarium lapponicum nammasaš skuvllas Troandimis. Son lei vuosttáš gii čálii sámegiel grammatihka ja sátnegirjji, ja son almmuhii stuora girjji man namma lei Beskrivelse over Finnmarkens lapper. Čuođenáre jagi su maŋŋá bođii Nils Vibe Stockfleth, gii lei Davvesiidda báhppan 1828–39. Dán áiggis son čálii sámegiel áppesa, lohkangirjji ja grammatihka, seammás go jorgalii risttalaš girjjiid sámegillii.
Baard Tvete, gii lei Davvesiidda suohkanbáhppan 1935–44 ja moadde jagi dan maŋŋá oahpaheaddjin Gussanjárggas, Sáltesávjjus ja Idjavuonas, čálii 1950-logus dutkosa Skolebøker for samebarn i Norge fra Thomas von Westen til i dag. Das son lea geavahan ollu ovdamearkkaid Davvesiiddas, nu ahte das lea maiddái ollu báikkálaš historjá.
1960–67 lei Stein Henriksen suohkanbáhppan dáppe. Ovdalaš go fárrii Davvesiidii čálii artihkkala Man dihtii sámiide gymnása? , mii prentejuvvui moatti aviisii ja mas lei dehálaš rolla rahčamis álggahit sierra sámi gymnása.
Áigodagas 1899–1903 lei dáppe oahpaheaddji gean namma lei Isak Persen. Son šattai maŋŋil oahpaheaddjin ruovttugielddastis, Unjárggas, válddii goarggu Saba ja 1906:s válljejuvvui vuosttaš sámi stuoradiggeáirrasin. Son lea maiddái beaggán Sámi soga lávlaga čállin. Áibbas nuppi bealde lei Christen Brygfjeld, gii lei oahpaheaddjin dáppe maŋimus jagiid ovdal go 1923:s šattai Finnmárkku skuvladirektevran. Álgo-jagiid maŋŋil go son álggii dan virgái de lei Finnmárkku skuvladirektevra čujuhus Davvesiiddas. Brygfjeld gulai buot garraseamos dáruiduhttiide, ja son lei maiddái bahábeakkálmas hui garra oahpaheaddjin.
Maiddái nubbi, gii maŋŋil šattai skuvladirektevran, lea leamaš oahpaheaddjin dáppe. Randi Nordback Madsen lei Finnmárkku maŋimus skuvladirektevra 1986–92. Su vuosttaš oahpaheaddjivirgi lei duddeoahpaheaddjin Davvesiidda internáhtas 1947/48.
1950-logus lei Richard Bergh oahpaheaddjin guovtti skuvllas gielddas. Dan botta go lei dáppe son čohkkegođii álbmotmuittuid, ja daid vuođul lea maŋŋá lea almmuhan máŋga girjji.
Davvisiidda vuosttaš dovddus báhpaid gaskkas lei muhtin gii lei erenoamáš garra dáruiduhttinberošteaddji. Dat lei dánskalaš Peter Werloes, gii lei Gilivuona suohkanbáhpa juste maŋŋá go konfirmašuvdna álggahuvvui 1736:s. Son čállá 1743:s ahte báhpaid ferte geatnegahttit ahte eai dohkket ovttage konfirmašuvdnii «jus eai sáhte čilget iežaset dárogillii (dánskagillii)»
«Werloes čuoččuha ahte boasttuvuohta Norggas lea ahte miššonearat ja oahpaheaddjit leat váldán sámiid giela bearehaga vuhtii. Ja sámi váhnemat leat beare litnásat ja eahcálaččat mánáidasat, danin sii eai daga maidege vai mánát oahpašedje dánskkagiela.» Son háliida heaittihit sámemiššuvnna ja čállá ahte dánskagiella «galgá leat vuođđu, man ala dat ásahusat berrejit huksejuvvot, mat galget álggahuvvot sámiid bajásčuvgehusa várás.»
Dattetge manná álggus baicce nuppeláhkái. Seminarium lapponicum álggahuvvo fas ja 1767:s almmuhii Knud Leem sihke sámi áppesa ja kátkkesmusa. Gerhard Sandberg, gii lei Nuorta-Finnmárkku miššoneara, muitala 1771:s ahte son lei ožžon muhtin dáin girjjiin Unjárgii, muhto Davvesiiddas lei ollu vearrat, doppe lei jámma girjeváili. Baard Tvete bájuha Sandberga raporta ná:
«Ii imaš ahte risttalašvuohta lea nu heittogis dilis go lea Lágesvuonas ja Deanus, «go sis eai leat leamaš girjjit iežaset gillii». Erenoamáš heittot lea Lágesvuonas. Doppe leat sámit hui nuppástuvvon. Doppe váilot meastá álfárot sámegiel girjjit. Ja doppe sis lea dasa lassin heajos skuvlameašttir, gii baicce galggašii leat giddagasas dan sadjái go oahpaheamen earáid. Ja báhppa boahtá dohko dušše guktii jahkái ja doallá rihpaid».
Go eiseválddit 1800-logu loahpas áigo váldit sámegiela eret skuvllas, ožžo ollásit doarjaga Davvesiidda gieldda jođiheddjiin: «Davvesiidda skuvlakommišuvdna ávžžuhii 1887:s ahte girjjit main lei guovttegielat teaksta, galge heaittihuvvot daid mánáide geat oppanassiige sáhtte oahppat juoidá. «Seammás dahká jáhkkimis riektamusat jus čohkke buot biire čurbbiid ovtta sámi jovkui.» Dát čuorbbit sáhttet beassat geavahit sámi girjjiid ja oažžut oahpahusa iežaset eatnigillii. Ii dattetge ábut geahččalit oahpahit sidjiide dárogiela. Dáid čurbbiid dihte dárbbaša danin maiddái boahtteáiggis girjjiid main lea sámegiel teaksta.»
 |
Idjavuona skuvla huksejuvvui 1896:s, ovdal lei oahpahus darfegoađis. Dát govva lea 1908:s. Skuvla heaittihuvvui go Davvisiidda internáhtta lei gárvvis. (Govva: Bernt Thomassen / Ulf Jacobsena govvačoahkkaldat) |
Gjervig lei čielgasit áŋgiris dáruiduhtti ja jagi maŋŋá son muitala stuora ovdáneami birra ja vugiid birra maid son lea geavahan: «Dan bokte ahte lean gieldán mánáid bottuin ja gaskabeaiveáiggis geavaheamis sámegiela ja movttiidahttán buohkaid geain lea oktavuohta mánáiguin, nu guhkás go vejolaš dárostit sidjiide, lean erenoamážit guokte maŋimus jagi fuomášan mealgadis ovdáneami dárogieloahppamis....»
1890:s čállá suohkanbáhppa Nicolai Horneman skuvlastivrajođiheaddjin reive badjebearráigehččui: «Skuvlastivrra čoahkkimis golggotmánu 12. b. dán jagi mearriduvvui oahpahusplána gieđahallamis «álgomearkkašumiid» vuolde čuovvovaččat:
«Sámi mánáide sáhttá jus dárbbašlaš sámegiella geavahuvvot veahkkegiellan oahpahusas, ja sáhttá geavahit lohkan- ja oahppogirjjiid main lea sámegiel teaksta dárogiel teavstta bálddas, instruvssa mielde mii mearriduvvui golggotmánu 12.b. 1880.»
Dát instruksa ii gieđahallojuvvon erenoamážit čoahkkimis, muhto ii boahtán oktage ágga dán mearrideami vuostá, danin go jurddašedje ahte ortnet mii lei mearriduvvon instruvssa mielde lea buot ulbmillaččamus.
Mun sávan ahte dát ortnet sáhttá dohkkehuvvot maiddái Lágesvuona bealis, goit gaskaboddosaččat. Lea oainnat veadjemeahttun čohkket skuvlastivrra miellahtuid, geat orrot bieđgguid miehtá viiddis báhpagieldda, fas čoahkkimii dán dálvvi. In jáhke, ahte mearrádus dan birra, ahte eanetlohku šattašii doarjut sámegiela geavaheami eambbo go dat mii lea lobálaš instruvssa mielde. Oaivvildit oainnat dáppe, ahte dakkár viidásit sámegielgeavaheapmi dušše šattašii hehttet dáruiduhttinbarggu, mii dál manná jámmat ovddosguvlui, vaikko manná njozet,ja mii maiddái lei jurddašuvvon instruvssain mii mearriduvvui golggotmánu 12. b. 1880. Jus nannejuvvošii, ahte váhnemiid sávaldat ja oaivil galggai mearridit das makkár giella galggai geavahuvvot, de šattašedje eanaš sámi váhnemat gáibidit ahte dušše sámegiella geavahuvvui, danin go eai beroš ávkkis, mii mánáide livččii oahppamis dárogiela, muhto diktet iežaset ovdagáttu ja vuostehágu dárogiela vuostá mearridit. Mii guoská lohkama persovnnalaš oamasteapmái, in jáhke ahte nu go oahpaheapmi dál dáhpahuvvá, ahte lea mastege maid ballat eatnasiid hárrái. Iežan vásáhusaid dahken rihppaskuvllas ja seammaláhkái skuvlaeksámeniin. Sáhttá han leat ahte muhtimat ipmirdit oalle unnán, muhto seamma livččii leamaš jus sii livčče ožžon risttalašvuođaoahpu sámegillii, ja belohahkii rahpá maiddái instruvssa §6 vejolašvuođa viidásit geavahit sámegiela, man mearrádus dáppe nai 5 máná hárrái lea doaimmas. Nuppi rihppaskuvllas, mii mus lea leamaš, ledje han 18 konfirmánttas dušše 4 sámi, muhto sii geat ipmirdedje unnimusat ja lohke heajumusat, eai gullan sámiide, muhto dážaide. Seammás go bessen addit dan 4 sápmelažžii árvosáni buorre risttalašvuođamáhtu, fertejin addit 3 dážii árvosáni oalle buorre risttalašvuođamáhtu ja ovtta velá heittogis risttalašvuođamáhtu.
Davvesiidda skuvlastivra golggotmánu 30. b. 1890
Dearvvuođaiguin
N. Horneman
Ovdaolmmái
Dán reivii lea bisma čállán su kommentára:
Čujuhan Girkodepartemeantta čállosii golggotmánu 18. b. 1889, dieđihuvvon Davvesiidda suohkanbáhpa proavásgotti bokte, ahte go guoská gillii mii galgá geavahuvvot sámi guovlluin, berre erenoamážit váldit váhnemiid sávaldagaid ja oaiviliid vuhtii. Bivddán danin ahte ášši gieđahallojuvvo ođđasit.
Romsa, čakčamánu 24. b. 1891
J. A. Skaar.
IV B:s, skuvlajávkamat, oidno ahte jávkamat dan viđa jagis leat gaskamearálaččat leamaš 26 %. Go jávkamat leat nu stuorrát, leat sivvan dasa vuohččan váttis báikkálaš dilit, dainna go unna olmmošlohku orru bieđgguid hui stuora viidodagas, mainna skuvlaluodda máŋgasiidda šaddá guhkki ja lossat, juogo luottahis váriid badjel dahje dábálaččat rabas vuonaid mielde. Guhkes gaskkat, garra biekkat erenoamážit dálvet ja olbmuid dábálaš geafes dilit dahket váttisin ja veadjemeahttumin sáddet mánáid skuvlabáikái.
Leat hárve olbmot, geain lea doarvái dienas háhkat láigoveahki, ja danin lea dávjá váttis sáddet buot skuvlageatnegahtton mánáid skuvlii oktanaga. Muhtimat dárbbašuvvojit veahkkin viesus, erenoamážit go dáluisit ja ráves bártnit leat guolásteamen guhkkin eret ruovttus. Dasa lassin lea nu ahte mánáid dearvvašvuođadilli mannan jagiid ii leat leamaš buorre, erenoamážit lea njoammu liikedávda leamaš sivvan jávkamiidda. Unna lavdnjegoađážat, mat leat heittogat, main lea unnán áibmomolsun ja hui dávjá leat nuoskkit, lea buorre eanavuođđu dákkár dávddaide, danin lea váttis hehttet daid ja beassat dain eret.
Muhto dattetge ii sáhte biehttalit ahte skuvlaohcan livččii leamaš mealgat buorit, jus váhnemiid beroštumit skuvlii livčče stuorit.
Dađe bahábut ferte daddjot ahte fuollameahttunvuohta skuvlla ektui lea hui dábálaš. Skuvla lea máŋgasiidda (illudahtti spiehkastagat gávdnojit dieđusge) dušše fal noađđi ja váivi, ja lea vissásit dušše unnitlohku, geat oidnet skuvlaoahpahusa mearkkašumi ja sivdnádusa sihke mánáide ja sin ruovttuide. Gehččet dábálaččat skuvlii ja dan oahpaheddjiide vuosteháguin ja luohttemeahttunvuođain ja leat unnán dahje ii makkárge ipmárdus skuvlla stuora doaimmas ja oahpaheddjiid ovdasvástideaddji ja váibadahtti daguin. Skuvla bargá danin lossa ja váttis dilis, oaidná unnán bohtosiid iežas veahkkeárjjalaš barggus ja gávdná unnán miehtemiela ja doarjaga iežas barggu hárrái rávesolbmuid gaskkas.
Huvda skuvllain lea oppalaččat buorre.
Dáruiduhttinbarggu sáme-čeardda mánáid gaskkas manná njoazit ovddosguvlui, vaikko sámi váhnemat vuostálastet. Eanetlohku konfirmerejuvvon sámi nuorain máhttet lohkat, hupmat ja ipmirdit dárogiela.
Loahpahettiin dán muitalusa Davvesiidda álbmotskuvllaid birra, cealkkán sávaldaga ja doaivvu ahte álbmoga ráhkisvuohta skuvlii, dan daguide ja oahpaheddjiide galgá šaddat, nu ahte dat sáhttá ovddidit visot, mii sáhttá bálvalit bajásšaddi nuoraid ávkin ja sivdnádussan.
Davvesiidda skuvlastivra golggotmánu 15. b. 1896.
1904:s čálii Tandberg vástádussan skuvladirektevrra gažaldahkii gieldda skuvlaortnega birra: «Ferte dađe bahábut mieđihuvvot ahte skuvlaohcan ja oahpahusa boađus ii leat dohkálaš Dorskavuona, Lánavuona ii ge Stuorravuona biirriin. Maiddái dáruiduhttima hárrái leat mánát oalle bázahallan. Sivvan dasa ahte lea heittogis skuvlaohcan, lea vuosttažettiin váhnemiid fuollameahttunvuohta, nubbin guhkes ja váttis skuvlageaidnu, ja bivttas- ja borramušváili. Sivva heajos bohtosii lea unnán skuvlaohcama lassin, degenerašuvdna, vuollegis kulturvuođđu ja heittogis vuoiŋŋalaš attáldagat ja rumašlaš ja vuoiŋŋalaš lámisvuohta.»
Persen ii lean áidna gii váidalii skuvladiliid. Skuvlastivraovdaolmmái Tandberg ozai 1901:s doarjaga skuvladirektevrras «dárbbašeaddji skuvlamánáid interneremii» ja «skuvlaáiggi guhkideapmái Lánavuona, Idjavuona ja Dorskavuona biirriin». Ohcama son ákkastalai nie: «Illá dárbbaša lagabui čujuhit dasa, makkár erenoamáš doarjja skuvlaohcamii livččii doarjja dárbašeaddji skuvlamánáid goartilastimii dákkár geafes ja erenoamáš bieđggus guovllus, gos maiddái lea váttis mátkkoštit. Diehtun dieđihuvvo ahte seaguhuvvon skuvlabiirres orrot sullii 60 máná skuvlaáiggis eret ruovttus, eatnasiin leat hui geafes váhnemat. Dasa lassin boahtá ahte maiddái máŋggas sis, geat orrot ruovttus, fertejit oažžut doarjaga sihke borramuššii ja biktasiidda vai galget beassat skuvlii. Vaikko gefiiddoaimmahat vaŋuha nu guhkás go nagoda, lea ain borramuš- ja bivttasváili dábáleamos sivaid gaskkas go oahppit jávket skuvllas.»
 |
Davvisiidda internáhta dalle go lei ođas, jáhkkimis govviduvvon 1916:s (Govva: Bernt Thomassen / Ulf Jacobsena govvačoahkkaldat) |
Skuvlajahki lei juhkkojuvvon vuoruide, ja mánát fertejedje gierdat leat ruovttus eret 6–12 vahku ain hávil. Máŋggas fertejedje ijastallat mátkkoštettiin skuvlii ja mánát siskkimusat vuonas fertejedje dávjá vuordit Báktesullos moadde beaivvi – ja ledje dávjá measta borramuša haga. Mátkkiid fertejedje váhnemat máksit.»
|
På Veidnes hadde man i mellomkrigstida skole og kirke i ett og samme hus, det blei kalt skolekapellet. |
Dá lea Davvesiidda skuvlastivrra vástádus:
Sámi mánáid skuvladilit
1. Eat dieđe galle buhtes sámi mánát leat. Eanaš mánát Davvesiidda suohkanis leat seaguhusnális, sámi – kveana – dáru.
2. Ii oktage sámi oahpaheaddji
3. Gal livččii buorre jus Davvesiidda skuvllas livččii okta oahpaheaddji gii máhtášii sámegiela, go leat muhtin easkkaálgit geat máhttet dárogiela hui heittogit.
4. Nálleseaguheapmi lea mannan nu guhkás ja gielladilit leat nu seaguhuvvon ahte sierra internáhta sámi mánáide sámi oahpaheddjiiguin ii leat dárbbašlaš.
Davvesiidda skuvlastivra borgemánu 25. b. 1943
Baard Tvete
Gieldda bealis ledje oaidnán Gussanjárgga skuvlabiire vuođđudeami dušše gaskaboddosaš čoavddusin dassái go internáhtta lei huksejuvvon. Muhto báikkálaš olbmot háliidedje bistevaš skuvlla. Boahtte riidu bođii juo 1950:s. Dan dihte go bráhkka álggos lei ceggejuvvon báikái mii lei hui njuoskkas, guohcadišgođii farga. Gieldda sávaldaga vuostá sirde dalle olbmot ieža skuvlla goikásat sadjái. Doppe besse dalle joatkit dan rádjái go internáhtta gárvvistuvvui Davvesiidii. Davvesiidda internáhtta huksejuvvui guovtti muttus. Vuosttaš lei gárvvis 1954:s. Gussanjárgga internáhttaohppiid sirde dalle dohko, ja dušše oahppit ieš Gussanjárggas báhce. Oahppilohku njiejai beliin. 1955 čakča lei nubbi huksenmuddu gárvvis Davvesiiddas, ja dalle galge maiddái eará Gussanjárga-oahppit dohko. Dalle váhnemat lágidedje skuvlastreaikka, dan birra muitala Edmund Johansen eará artihkkalis dán girjjis.
Stuora oassi Gussanjárgga skuvlla dávviriin ja neavvuin ledje dakkárat maidda váhnemat ledje čoaggán ruđa basáriid ja ávvudemiid bokte. Muhto gielda válddii visot, maiddái telefovnna, ja sirde Davvesiidda ja Gilivuona skuvllaide. Dat dagahii ahte vuostálasvuođat giliolbmuid ja gielddajođiheddjiid gaskkas vearáskedje.
Skuvlastreaikka boađus lei ahte huksejuvvui bistevaš skuvlla Gussanjárgii, dát lei gárvvis 1958:s. Dalle fertejedje váhnemat vuorjat guhká oažžun dihtii telefovnna ruovttoluotta, muhto manne vel moadde jagi ovdal go ožžo dan. Loahpas biire oaččui 1000 ruvnno buhtadussan dávviriin mat ledje jávkan, muhto Leif Isaksena dieđuid mielde ii oktage diehtán 1979:s gosa ruđat ledje jávkan.
Unnán oahppit ja guovdilastinpolitihkka dahke ovttas ahte skuvla fas heaittihuvvui 1970:s. Maiddái dán háve dat dáhpáhuvai váhnemiid vuostecealkámušaid vuostá, ja muhtin váhnemat dolle unnimus mánáid ruovttus ja biehttaledje sáddemis sin internáhttii. Uhkidedje ráŋggáštusaiguin ja sáhkuiguin, muhto ii oktage goit dubmejuvvon. Maiddái dán háve fievrridii gielda buotlágán dávviriid, daid gaskkas daid maidda váhnemat ledje čoaggán ruđa.
Muhto 70-logus bođii nana lihkadus lávddadit skuvllaid, ja ovttas stuorit oahppiloguin dat dagahii ahte skuvla álggahuvvui fas 1975:s.
|
Gussanjárgga skuvla 2007 |
Lea vuohččan oahppit, eai ge váhnemat, geat leat sávvan sámegieloahpahusa skuvllas. Vuosttaš geahččaleapmi lei 80-logu loahpas. Gilis ii lean sámegieloahpaheaddji, muhto háhke oahpaheaddji Bissojogas, Hans Fr. Eriksen. Oahpahus fertii dalle leat eahkedis. Oahppit ožžo sámegiela válgafágan ja vástideaddji friddja skuvlaáiggis. Seammás ledje muhtin rávesolbmot geat maiddái háliidedje oahppat sámegiela, nu ahte lágiduvvui rávesolbmuidoahppokursa Sámiid Eatnansearvvi bokte. Dát doaimmai muhtin áiggi, muhto de oahpaheaddji buohccái ja fertii heaitit.
Álggogeahčen 1990-logu válljejedje golbma nuoraidskuvlaoahppi sámegiela nubbin giellan. Eai gávdnan gelbbolaš oahpaheaddji, muhto čuvvo Davvinkurssa, rektor Erna Pettersen bagadallin. Son lei ieš lohkan Davvin, muhto cealká ieš ahte ii máhttán doarvái sámegiela addit albma oahpahusa.
Maŋŋil 90-logus ožžo muhtin áigodaga Harald Kåvena oahpaheaddjin. Son orui dalle Breannjas, Porsáŋggus. sullii 6 miilla Gussanjárggas. Dát lei fas eahketoahpahus. 2000-logus ii oktage lea gáibidan sámegieloahpahusa, muitala rektor.
Gáldut
Geahča dárogiel teavstta
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 3