På norsk

Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 3

Ruŋgu – dego Føniks-loddi

Oasážat Loabága sámi skuvlahistorjjás, maid Svein Lund lea čohkken

Sámás: Issát Sámmol Heatta

Fugl Fønix
(Maleri: Alvin Jensvold)


Loabágis gávdnat sámi skuvlahistorjjá bákčaseamos osiid. Eanet go gostege eará báikkis leat guovllu sápmelaččat gillán badjelgeahččama, soaibmama ja leat birgen hejot skuvllas.
«Muhtunlágán veadjemeahttunvuođa dialektihkka lea leamaš Romssa fylkka riddo- ja siseatnansápmelaččaid dovdomearkan. Veadjemeahttun danne go sin dilálašvuohta unnitlohkun lea dušše merkestuvvon servodaga heajos namain. Sii leat eallán dakkár dilálašvuođas mas iešdovddu kriteriat leat rievdan heajos birgejumi ja servodagas vuoittahallama kriterian. Muhtun dán unnitlohkui gullevaš olbmuide lea skuvllas ja servodagas lihkostuvvan leamaš dat seamma go ahte beassat eret iežaset álbmoga vuorbbis – beassat eret historjjásteaset." Nu muitala Øivind Haaland dan dili mas Romssa fylkka sápmelaččat ledje dalle go son bođii Loabágii 1970-logus.
Goitge vásihii son moatti jagis juo vuđolaš rievdadusaid álggu: «Veadjemeahttunvuohta dáhpáhuvai. Čuođi jagi dáruiduhttima maŋŋil boltasii Ruŋggu álbmot fáhkkestaga eret gunaid siste dego Føniks-loddi, gárvodan ođđaáigásaš dovdomearkkaiguin čázehiid ja gávtti sadjái. Sii gáibidišgohte vuoigatvuođaideaset healkkehan suohkanis, jos juo ii leažžan ráttástuvvan.» [1]
Ii galli sajis leat leamaš dakkár árja sámi oahpahusa dihte, muhto ii galli báikkis leat leamaš dakkár guhkes gaska mihttomeriin ja das maid leat buvttihan.

Loabátvuonas Lulli-Romssas leat orron sápmelaččat ja dáččat vikiŋggaid áiggi rájes. Loabága olmmošlohku, mii lei lagabui 2000 maŋŋelaš soađi, lea njiedjan sakka, ja 2006:s leat doppe sullii 1050 ássi. Doppe ledje 1900-logu álggus goasii 300 oahppi, ja čuohtelogu loahpageahčen jur badjelaš 100.

Miššovdna ja skuvla 1700-logus

Vuosttaš muitalusat dán guovllu skuvlavázzima birra leat mis 1700-logu álggogeahčen. Arthur Brox muitala Astafeardda sámi skuvllas: «Ránáidsullo girkogirjjis, mii álgá 1744 rájes, leat ollu čállosat čuvgehusbarggu birra mii doaimmahuvvui Siellagis, Loabágis, Rivttágis ja Roabas. ... mii gullat dan jur ipmaša ahte dalle lei juo skuvlavisti vuotnabađain. Čájehuvvui ahte čuvgehusbargu sápmelaččaid gaskkas sihke álggii ja lei dássedeabbu go dáččaid gaskka.» [2]

Skuvllat leat miššondoaimmaid rájes maid Thomas von Westen jođihii.1743:s gohčodii miššovdna golbma sámi joavkku dánin: «Norgga badjesápmelaččat», «dálusápmelaččat» ja «nuortasápmelaččat». «Dálusápmelaččat» «atne láigoeatnama sisvuonain ja elle nu go eará boanddat», «nuortasápmelaččain» «lei ruoktu Ruoŧas, muhto orro ealuideasetguin Norgga bealde geasset», aistton Arthur Broxa. Son muitala vel ahte Thomas von Westena áigge doaimmahuvvui miššonbargu dáid joavkkuid gaskkas, muhto 1700-logu gaskkamuttus eai šat muitán «nuortasápmelaččaid».

«Astafeardda dáččaid gaskkas ii vuhtto makkárge organiserejuvvon skuvladoaibma nu áigá go 1740–50 loguin. ... Dat guokte skuvlavistti maid birra dieđáhusas muitaluvvo, ledje huksejuvvon von Westena áigge, nubbi Gállii Rivttágis ja nubbi Skoarrojohkii Siellagis. Von Westen lei ieš johtán daid giliid čađa 1722:s, ja Siellaga sápmelaččaid gaskkas lei son oaidnán «buot bahámus báhkinvuođa, eahpeoskku ja iešguđetlágán jáhkuid».[3] Vai dát dilli buorránivččii, mearriduvvui dalle maiddái ahte miššovdna galggai hukset «Čoakkánviesu, dego girkoža» Evrii, ja von Westen ráhkadii ieš šiehtadusa sápmelaččaiguin geat galge dahkat vistti. Dan kapealla birra ii šat gullo mihkkege maŋŋil, nu ii leat diehtu šattai go dat obage dahkkot.»

Ránáidsullo girkogirjji skuvlačállosiin gávdno ee. dát 20.02.1745: «... láidestin Siellaga sámi olbmuid Ivvárstáda girkui, Ipmila bálvalusaide mearrádussan. ... Seamma beaivvi celkojedje Roaba sápmelaččat, Rivttága ja Loabága sápmelaččat doalvut mánáideaset Rivttága skuvlavistái ...»

1700-logu maŋit oasis ferte leat skuvlahoidu dahkkon čorgadeabbon, ja 1807:s čohkkejuvvui Astafeardda «Skuvlalágideddjiid olmmošlohku». Čállosis mii čállui boares teavstta mielde1984:s muitaluvvo ahte dasa gullet «Siellat, siskkit Rivttát oktan lulábeliin ja Roaba ja vel Áttira fávllibealli ja Loabága olggumus sámi ássanbáikkit.» Das lea «Sápmelaččaid olmmošlohku» čállon sierra ja juhkkojuvvon suohkaniid mielde. Loabága bokte leat namuhuvvon 56 persovnna, juohkásan 5 dállui dehe gillái.

Gosa sápmelaččat jávke?

Dálá Loabága suohkanii gullet dat báikkit mat leat dan vuona guovtte bealde mas lea seamma namma, dat gáržžes Ruŋgu ja jalgadet guolbba Ruŋgogierraga gili birrasiin, man čađa dál váldogeaidnu E-6 manná. Mot mii sáhttit dasto dán suohkanis vuohttit daid namuhuvvon sámi joavkkuid maŋisbohttiid?

«Dálusápmelaččat» jávke 1800-logus dáčča guollebivdi álbmoga sisa, nu ahte ollugiin dan álbmogis mii dál orru dán rittus, lea seahkálas duogáš, muhto sii atnet iežaset áinnas dáččan.

«Nuortasápmelaččat» bisánedje eanas dáluide Ruŋgui ja Ruŋgogierragii, 1700-logu loahpageažis ja miehtá 1800-logu. Sivvan dasa go heite boazodoaluin leat maŋŋil deattuhuvvon heajos jagit ja boazovigit, muhto boazonákkisvuohta Ruoŧas dáidá maiddái váikkuhan sakka. Dat nákkisvuohta šattai rájiid giddema geažil, álggos go Suoma ja Norgga gaskasaš ráji gidden heađuštii johtima, dasto Ruoŧa ja Suoma gaskasaš ráji giddema geažil. Dasa lassin vel dađistaga eanet dáččat bisánedje daid geasseorohagaide ja Sis-Romssa johtolagaide. Eiseválddit bealuštedje eanadolliid jos dat šadde vuostálaga boazodoaluin.

Dat maŋemusat geat johte Gielas orohahkii, heite dakka maŋŋel 1910. Doppe šattai boazodoallu fas easka go Guovdageainnu boazosápmelaččat johte dohko 1960-logus ja ásse Ruŋgogierragii.

Álgoássama rájes lea Ruŋgu leamaš sámi gilli, doppe eai leat orron eanet go moadde dáčča. Vaikko suohkanguovddáš Deannja lea ge das lahka, de šattai Ruŋgu hui sierra, eai ge «vággilaččat» náitaladdagoahtán vuotnagátti ássiiguin ovdal jagi 2000 birrasiin.

Sámit Ruŋggus orrot oalle čoahkis. Dáppe lei gal uhcán eanan guđege dállui dalle go buohkat geahččaledje birget eanandoalus.
(Govva: Svein Lund)

Vuorroskuvllat rivde giliskuvlan

1860-logu rádjái lei buot oahpahus Loabágis vuorroskuvlaoahpaheaddji hálddus, guhte jođii viesuin ja gámmiin. 1860:s mearriduvvon álbmotskuvlalága mielde juhkkojuvvui suohkan skuvlabiirriide. Álggos ledje guhtta biirre, muhto dain moadde juhkkojuvvojedje ain eanet das maŋŋil. Vuosttaš skuvlavisti dahkkui Sandnes-nammasaš dállui 1860-logu álggus. Muđui lávii suohkan dábálaččat láigohit olbmuid viesuin lanjaid skuvlla váste. Muitaluvvo ahte muhtun ruŋgolaš oaččui almmolaš ruhtadoarjaga orrunvissui dan ovddas go fas láigohii lanjaid skuvlii. Nu lei dárbu, go eanas ruŋggolaččat orro ain gámmiin dalle.

Muitaluvvo jahkečuohtemolsuma áigge go Loabágis ledje njeallje oahpaheaddji, sis lei ovddasvástádus gávcci skuvlabiirii. Dain ledje njealji biirres sierra skuvlaviessu, dat earát láigohedje lanjaid. Ruŋgui Leaibenjárgii ceggejuvvui sierra skuvlaviessu 1899:s, dat divoduvvui maŋŋil ja stuoriduvvui 1910:s. Ruŋgogiera oaččui maŋemus skuvlabiiren sierra skuvlla 1922:s.

Lea muitaluvvon ahte Nils Nekkusen, r.1824:s, lei vuosttaš ruŋgolaš gii máhtii lohkat dárogiela albmáláhkái. Vuosttaš dihtosis sámegielat oahpaheaddji lei Anders Larsen, son lei 1856 rájes gitta 1868 rádjái «Ivvárstáda vuona siskkit giliid sámi mánáid» vuorrooahpaheaddjin, sus ledje 60 máná 7 johtinoasis. Okta dain osiin lei Ruŋgu («Spansdalsmark»). Larsen lei Rivttága sápmelaš ja lei vázzán oahpaheaddjiskuvlla Romssa gávpogis. Buot orru čujuheamen dan guvlui ahte son oahpahii sámegillii.

Sámi oahpaheaddjit ja de dáčča oahpaheaddjit

Vaikko oahpahusa mihttomearrin lei ahte oahppit galge oahppat lohkat ja čállit dárogillii, de lei goitge hui mávssolaš go sámi ohppiid oahpaheaddji máhtii atnit sin eatnigiela oahpahusas. Maŋŋel Larsena golle 26 jagi ovdal go sii fas ožžo sámegielat oahpaheaddji. Son lei Ellev Olai Fredriksen, sutnje gulle dat sápmáseamos skuvlabiirret Leaibenjárga ja Ruŋgogiera 1894:s gitta 1925 rádjái. Vaikko son máhtii sámegiela, de gohčohalai son dalle oahpahit dárrui. Fredriksen lei áŋgir diđoštit báikkálaš historjjá ja čálii girjji Lauvangr – Lavangens beskrivelse. (Lauvangr – Loabága válddahallan.) Su čoakkáldagat leat dehálaš vuođđun dovddus girjái Tre stammers møte, man Carl Schøyen čálii. Orru leamen nu ahte dan girjji muitaleaddji, «Skouluk-Andara», sulástahttá sihke Anders Larsena ja Ellev Fredriksena.

Maŋŋel Fredriksena heite oalát sámegielat oahpaheddjiiguin. 1942 rádjái ledje Ruŋggu skuvllas oahppan oahpaheaddjit, muhto dan rájes dušše sadjásaš oahpaheaddjit dassážii go skuvla heaittihuvvui 1951:s.

Ruŋggu mánát Leaibenjárgga skuvlla boardagis miessemánu 17.b. 1934.
O.b.: Kåre Thomassen, Johan Johnsen, Ludvik Johnsen, Andor Henriksen, Hildrum Larsen, Agnar Andersen, Emil Fossli, Lindberg Pedersen, Nils Andersen, Harald Johnsen, Jens Johnsen, John Nymo, Toralf Larsen, Konstanse Nymo, Alvilde Johansen, Asbjørg Thomassen, Johanna Andersen, Nelly Johnsen, Klarise Heimly, Nilda Andersen, Signe Fossli, Lilly Nordgård, Sigrid Olderbakk.

(Gova luoikan Ruŋggu historjásearvi)

Skuvllaid čohkken

30-logus lei hui dárbu divodišgoahtit suohkana boares ja heajos skuvlavisttiid. Suohkan ráhkadii skuvllaid buoridanplána masa váldui mielde ođđasit huksen ja muhtun muddui skuvlabiirriid ovttastahttin, muhto dat bargu heađuštuvvui soađi geažil. Go Deanja skuvla de bulii 1942:s, de šattai vel eanet heahti bargat juoidá skuvlahuksema dáfus.

1948:s Loabága skuvlastivra mearridii, guovttis jienasteigga vuostá, hukset skuvlla Dennjii «buot suohkana mánáid váste». Vuosttaš visti gárvánii 1950:s, ja maŋŋil lasihuvvojedje vel ossodagat gitta 1960 rádjái. 50-logus heaittihuvvojedje dat eará skuvllat, go juo lei sadji dan ođđa guovddáš skuvllas, masa joatkkaoahppu maiddái biddjui. Go Ruŋgogierraga skuvla heaittihuvvui 1961:s, de bázii vel dušše geainnohis gillái Evrii sierra skuvla, ja dat lei báhcán maŋemus giliskuvlan go heaittihuvvui 1972:s.

Skuvllaid čohkkemii ii lean garra vuosteháhku, buot skuvlabiirriin lei eanetlohku mielas dasa. Ruŋggus gal ledje iešguđetlágan oaivilat, muhtumat háliidedje doalahit sierra skuvlla, muhto eanetlohku oaivvildii buorebun ohppiide go besse ovttastallat eará ohppiiguin ja searvat dáčča stuoraservodahkii. Dasa dáiddii váikkuhan dat nai go skuvllas ii lean guhkes áigái leamaš oahppan oahpaheaddji. Skuvla lei doaibman giliviessun nai, eai ge sii lean várra doivon ribahit dan oktanaga skuvllain. Viessu gaikkoduvvui ja sirdui Dennjii gos dat šattai oahpaheddjiide orrunviessun. Ja giliviesu ruŋgolaččat eai ožžon ovdal go 30 jagi maŋŋil.

Go 9-jagi skuvla galggai ásahuvvot, de šattai dat ovddemusat vuosttaš lávkin čohkkemii. 1969 rájes fertejedje 8. ja 9. luohkát vázzit Vuotnasiiddas Siellagis, muhto ii lean gal guhká, ja 1972 rájes ledje buot 9 jahkeceahki čoahkis Deanjas.

Vealaheapmi ja dáruiduhttin

Sápmelaččaid ja «dáččaid» gaskasaš vuostálasvuohta lea leamaš hui garas dán suohkanis. Dađi mielde go mearrasámi álbmot jávkagođii dáčča álbmoga sisa, iđii riddui seahkálas soga álbmot. Dat olbmot háliidedje almmuhit iežaset dáččan, danne go háliidedje gáidat eret sámivuođas. Sii guđet fárrejedje Ruŋgui gohčoduvvojedje de vierisin, «ruoŧa» sisafárrejeaddjin, vaikko sin máttut ledje čuđiid jagiid geavahan dán guovllu eanas oasi jagis. Dat dikšo ja gilve Ruŋggu eatnama álggu rájes, muhto sii eai ožžon makkárge almmolaš ruhtaveahki, dakkára go lulli dáččat ožžo geat gilvigohte Málatvuomi ja Bearddu. Sii eai lean bargan ollu eanadoaluin ja fertejedje oahppat dan dađis go ealáhalle meahcceealáhusaiguin. Dan sevdnjes ávžžis lei gárži ja heajos gilvineana. Dat daguhii ruŋgolaččaid geafibun go vuotnaolbmuid. Dan guovtti soađi gaskka muitaluvvo ahte ruŋgolaččat njulgestaga fertejedje ánuhit borramuša mearragátti dáluin. Maŋŋil soađi ožžo ollu ruŋgolaččat huksenbarggu feara gos. Sii johtaledje báikkiid gaskka, ja joavkkut orro badjin vákkis.

Leastádialaš osku, mii sullii 1850 rájes juo ássagođii suohkana álbmoga lusa, šattai dego dorvun ja guovddážin, muhto šattai maiddái dego vel oktan áidin dan nuppi álbmoga vuostá. 1950 olmmošlohkamis gávdnoje sámegielat ruovttut 12 suohkanis Romssa fylkkas. (Lohku lea várra mihá eanet). 1956 Sámelávdegoddi čálii reivve suohkaniidda ja siđai daid čilget mot ohppiid gielladilli lei. Dušše 4 suohkana vástidedje, Loabát gulai daidda mat eai vástidan. 50- ja 60-loguin ii dovdon mastege ahte suohkan beroštivččii diđoštit leat go sis sámegielat ássit.

Váhnemat mearridedje giellamolsuma

Go Ruŋggu skuvla heaittihuvvui 1951:s ja oahppit sirdojuvvoje dan ođđa guovddášskuvlii, oidnui čielgasit ahte ollugat dain ohppiin eai nagodan báljo čuovvut mielde skuvlabarggus. Eatnasat ledje ain sámegielagat eai ge sii lean oahppan fávdnádit dárogiela ruovttus. 1960-logu álggus[4] galgá leat dollojuvvon čoahkkin Ruŋggu váhnemiidda mas sii bohte dan oktasaš oaivilii ahte sii heitet sámásteames mánáidasaset. Muitaluvvo ahte dušše okta vuosttaldii dasa. Go váhnemat eatnigiela sajis hupmagohte mánáideasetguin iežaset bás dárogiela, ii šaddan dilli dađi buoret skuvlla gáibádusaid dáfus.

Skuvlajagit beaivválaš gižžin

Ollugiidda sidjiide geat vázze skuvlla 50-, 60- ja 70-loguin lea váttis hupmat dan birra. Erenoamážit nu lea sidjiide geain ledje stuorámus váttisvuođat skuvlla váccidettiin. Dat guđet birgejedje buoremusat maŋŋil gal sáhttet muitalit dan birra. Sii muitalit ahte 50- ja 60-loguin sii vásihedje rihkkuma sámi ohppiid vuostá beaivválaččat. Sihke oahpaheaddjit ja eará oahppit barge dan, dat sáhtii leat ciellan ja hárdin dehe ahte sii njulgestaga badjelgehččoje ja adnoje duššin. Dat guđet ledje čeahpit skuvllas eai gal hárddahallan jur njuolga, muhto okta sis muitala ahte lei váivi oaidnit go su fuolkkit ja ránnját givssiduvvojedje.

Lei dábálaš ahte oahpaheaddjit njulgestaga vuolláne Ruŋggu mánáid dáfus. Ruŋggu mánáin ii vurdojuvvon nu ollu, eai sis gažadan leavssuid, dat besse stoahkat gihtain dan botta go earát ohppe loguid ja bustávaid.

Go olmmoš jearrá ruŋgolaččain mot hárdin dáhpáhuvai skuvllas, de sáhttá leat váttis oažžut čielga ovdamearkkaid, soaitá hui olu dan geažil go ollugat leat geahččalan vajálduhttit dan áiggi. Dá goitge lea okta ovdamearka: Rektor lei váldán jietnabáddái go boares ruŋgolaš áhkku hupmá básdárogillii. Oahpaheaddji bijai báddečuojanasa muhtun oahppi beavddi ala ja čuojahii jietnabátti olles luohkkái, ieš boagustii.

Okta sis gii lei oahppin 60-logus dadjá oanehaččat ná skuvlaáiggis oktiibuot: – Buot skuvlajagit ledje beaivválaš gižži. Imaš gal go guhtege mis lea šaddan albma olmmožin. Ollugat eai gal leat vigiid haga, ollugiin sis lea billahuvvan iešdovdu ja psyhkalaš sivat eallinahkái.

Návccaheamit dehe gielaid unnitlohku?

Skuvlla ja suohkana bealis eai gieđahallon ohppiid váttisvuođat giellaváttisvuohtan. Dan sadjái navdoje mánát vuolitdássásažžan. 1965:s sáddejuvvoje ollu ruŋgolaš mánát Narviikii skuvlapsykologa lusa, ja dat rávvii suohkana skuvlaeiseválddiid ohcat daidda mánáide saji Elvemo almmolaš skuvlii bázahallan mánáid váste. Oktiibuot dieđihii skuvla 1965-67 áigodagas 12 oahppi Ruŋggus eret «Erenoamáš skuvllaid kantuvrii». Váhnemat gal vuosttaldedje garrasit sáddet mánáideaset eará báikái, ja sii nagode caggat dan. Lea čalbmáičuohcci go eai ovttage reivves, man skuvla sáddii skuvladirektevrii dán birra, namuhan ahte mánát bohte guovttegielat birrasis. Go suohkan ii nagodan čoavdit váttisvuođaid, vaikko sáddii Ruŋggu mánáid eará báikái, šattai čoavddusin lágidit veahkkeoahpahusa guovddášskuvllas. Ovtta gaskka 70 % dain ohppiin ožžo veahkkeoahpahusa dárogielas. 1972:s ásahuvvui Gaska-Romssa pedagogalaš-psykologalaš guovddáš. Sin searvvis gii oaččui barggu doppe lei erenoamášpedagoga Øivind Haaland, sutnje dat biddjui Loabát guovddášskuvla erenoamáš ovddasvástádussan. Son lei lulliolmmoš, ii ge sus lean ovddežis diehtu eai ge ovdagáttut dan guovllu dáfus gosa son bođii. Son imaštallagođii álggu rájes juo manne Ruŋggu ohppiin ledje nu olu heajut árvosánit ja manne nu ollugat dain ledje navdojuvvon návccaheapmin. Son iskagođii dan dárkilit ja iešguđetlágán iskkadeamit lágiduvvoje. Ruŋggu ohppiid boađut bálddastahttojuvvoje daid eará ohppiid boađuiguin. Čájehuvvui čielgasit ahte ruŋgolaš oahppit ledje heajubut dárogielas ja rehkenastimis, muhto ohppiin eai lean erohusat mentálalaš ovdáneamis dehe IQ:s.

Baicca ledje olles 96 % ohppiin Ruŋggus eret miellalági váttisvuođat skuvllas. «Iskkadeami mielde ruŋggolaš mánáin lei dakkár iešvuođa dovdu skuvllas man dovdomearkan lei eahpesihkarvuohta ja julmmuhis jávohisvuohta earáid searvvis, ja sivalašvuođa dovdu go eai lean máhttán albma meahtaliid ja váttisvuođa obalohkái meahtaliid dáfus.» [5]

Dan iskkadeami vuođul čálii Haaland váldodutkkusčállosa pedagogihkas[6], mas celkkii loahppaboahtun ahte dás ii lean vuosttažettiin hupmu návccahis ohppiid birra, muhto ahte váttisvuođat vulge «gielas ja kultuvrras». Son čuoččuhii maiddái ahte ohppiid mielas eai orron leamen sis ja skuvllas oktasaš árvvut ja beroštusat.

Haaland válddahallá dábálaš oainnu Ruŋggu ohppiid birra ná: «..dávjjimus ja ovddemus čilgehus skuvlaolbmuid beales Ruŋggu ohppiid heajos skuvlaboađuid dáfus lea ahte dat lea muhtunlágan sogalaš jierpmehisvuohta. Čilgehussan dasa lei eanas dat ahte vákki olbmot ledje náitaladdan aivve gaskaneaset ja ahte dat lei sámi álbmot. ... Oahpaheddjiin, ollugat sis ledje riegádan ja bajásšaddan Loabágis, ledje rievtti mielde hui dievas dieđut vákki álbmoga birra. Dat dieđut ledje jávkan imašlaččat eai ge lean biddjon čilgehussan skuvlla pedagogalaš dilálašvuođaide.»

Váldodutkosisttis árvvoštalai Haaland Ruŋggu dili ja sámi ja dáčča ohppiid ovttastallama skuvllas dan dili olis mii sápmelaččain lei Norggas muđui, ja dan dili olis mii lei eará unnitloguin máilmmis. Son celkkii loahppacealkkan ahte «Almmolaš áigumušaidis ja mihtuidis ektui ii doaimma skuvlla oahpahus obanassiige ruŋgolaš ohppiide. ... Skuvllas orru leamen heajos váikkuhus dáid ohppiid persovdnaovdáneapmái.» Sivva ii lean gusto ohppiin, baicca skuvlafálaldagas.

Álgodoaimmat

Iskkadeami mihttomearrin lei diehttelasat ohcat doaimmaid mat sáhtte leat veahkkin ohppiide. «Boađuin dovdui ee. ahte gielalaš ja kultuvrralaš dilálašvuođaid galggašedje bidjat sáhkafáddán skuvllas. Ruŋggu álbmot ii lean gal dovddahan makkárge dáhtu dakkár doaimmaid dáfus. Baicca nuppeláhkái; lei čielggas ahte sii háliidedje beassat eret «doložis» ja ahte sápmelašvuohta mearkkašii ja muitáhii sidjiide váivviid. Danne ii lean vejolaš álggahit doaimmaid mat livčče iskkadeami boađuid eavttuid mielde.»

Vuosttažettiin goit sáhtte álggahit muhtun doaimmaid maiguin heivehivčče oahpahusa sámi mánáide. Ovddemus galge nannet dárogieloahpahusa juogidettiin luohkáid vuosttaš ja nuppi jagi goabbat sadjái ja nu juolludit eanet áiggi sidjiide geat dárbbašedje oahppat eanet sániid. Skuvlastivra bivddii de eanet oahpahusdiimmuid danne go sis ledje guovttegielat oahppit, muhto skuvladirektevra hilggui sin ohcama. Dan sadjái baicca ožžo ruđa «erenoamáš doaimmaide doaimmashehttejuvvon ovdaskuvlamánáide». Suohkan válddii vuostá ruđaid, ii jietnadallan dan birra ja geavahii daid dan luohkkájuohkimii maid háliidedje.

«Loabága guovddášskuvllas eai givssit nuppiid mánáid»

Haalanda váldočálus gárvánii 1977:s, maŋŋel go ieš lei fárren lulás. Easka guokte jagi maŋŋil gulle Ruŋggu olbmot dan birra, ja dasto skuvla ja suohkanhálddahus. De šattai oalle garra digaštallan, ee. báikkálaš aviissain. Erenoamážit eai dohkkehan oahpaheaddjit ja suohkan čuoččuhusa ahte Ruŋggu oahppit givssiduvvojedje guovddášskuvllas.

Nordlys-aviissas čállojedje moanat čállosat Ruŋggu birra ja jearahallamis 13.12.1979 cealká Tor Ivar Andersen[7]: «Loabága guovddášskuvllas lea čađat leamaš Ruŋggu mánáid givssideapmi, vaikko ovdal lei gal vel vearrát go dál. Dát givssideapmi vuolgá dain guottuin mat Loabága álbmogis muđui leat Ruŋggu sámi álbmogii. Mun gal čuoččuhan ahte daid guottuid eat dovdda dušše ohppiid gaskka, muhto maiddái oahppi ja oahpaheaddji gaskka. Dat dagaha dakkáriid go ahte «Ruŋggu čivggaide gal dahká ovtta.» Sii eai ieža oba soaitte ge oaidnit ja áibbas ipmirdit iežaset guottuid, muhto mii ruŋgolaččat gal diehtit ahte dakkár guottut sis leat.»

Dan seamma aviissas leat jearahallan rektora Terje Karlsena. Son cealká ahte «Ii okta ge givssit ohppiid Loabága guovddášskuvllas dál, eai Ruŋggu mánáid dehe earáid». Ja son joatká: «Mu ipmárdusa mielde lea gal Ruŋgu hui iehčanas biras, vel eanet go eará sámi birrasat maid dieđán. Doaivvun baicca go mánát sirdet guovddášskuvlii de luovvana dát sierastallan, ja ruŋgolaččat fertejit dál geahččalit heivehit iežaset stuoraservodahkii.»

Mii siteret ain Nordlys- aviissa čállosis: «Rektor Karlsen lohká gollan guhkes áiggi ovdal go son fuomášii ahte vákkis gusto lei guovttegielalašvuohta. – Mu mielas orro dego čiegadeame dan. Dál fertet jearrat man muddui dat giella lea ealli giella ja dakkár gulahallanvuohki mas leat valjit sánit ja dadjanvuogit. Dat mearrida lea go giella bisuhanveara. Lea maiddái stuora erohus iežaset iešvuođa doalaheamis ja áibbas sierran doalaheamis, deattuha Karlsen. Son máhcaha čuoččuhusaid ahte oahpaheddjiin mahkáš livččii badjelgeahččanvuohta Ruŋggu ohppiide. – Dakkár oaiviliidda in gal guorras. Ii dat ge leat duohta ahte mii lovssu váste álggahit veahkkeoahpahusa daidda ohppiide. Dakkárat eai dáhpáhuva almmá PPD-bálvalusa oktavuođa haga, mii lea ráđđeaddi orgána, ja almmá siva haga. Obbalaččat gal dagaha guovttegielatvuohta váttisvuođaid.»

Ášši šattai dan muddui ahte skuvlastivra mearridii máhcahit Haalanda čuoččuhusaid, ja sihke skuvlahoavda ja oahpaheddjiid searvi áiggui guoddalit su. Ii lean ge eará vuordit ahte oahpaheddjiid searvvis lei dakkár oaivil danne go eanas oahpaheaddjit oktan rektoriin, bearráigehččiin ja skuvlahoavddain cakkastedje vuostá duostun láhkái go áššin šadde ruŋgulaš ohppiid váttisvuođat sin skuvllas. Eanas oahppit ledje ieža Loabágis eret ja ledje gaccahuvvon dakkár guottuiguin mat dalle ledje dábálaččat ruŋgolaččaid vuostá. Dađi mielde go ruŋgolaččat muitalit, de fitne oahpaheaddjit hui hárve sin ruovttuin, ja doppe váhnemat manne hárve váhnenčoahkkimiidda. Dat dagahii heajos oktavuođa, ja oahpaheaddjit dihte unnán vákki dilálašvuođaid birra.

Nu gieskat go 1979:s celkkii oahpahusbearráigeahčči: «Vaikko ollugiin lea ge guovttegielat duogáš, de doaibmá oahpahusvuogádat bures. Dat vuolgá das go dušše boarrásepmosat Ruŋggus atnet sámegielsániid, ja dušše hui hárve.»/i> [8] Ruŋgolaččat ovttatmanu máhcahedje dán cealkaga, sii dadje ahte dat čájehii man unnán skuvlla olbmot dihte dilálašvuođaid birra.

Ii oktage oahpaheddjiin bealuštan Haalanda čállosa, muhtumat sis baicca fallehedje dan oktan beaškasiin: «Dán dáfus lea imašlaš jurddašit ahte psykologa ja erenoamášpedagoga sáhttá vuolggahit nu ollu bahávuođa gillái.»/i> [9]

Sámi morraneapmi Ruŋggus

1970-logu loahpageahčen rievdadedje ollu sápmelaččat Ruŋggus guottuideaset. Mearkan dasa lei Ruŋggu sámiid searvi, mii vuođđuduvvui 1978:s, ja masa fargga badjel bealli gili ollesolbmuin serve miellahttun. Nubbe eará lei giliviesu oččodeapmi, man ohcamii bidje čilgehussan ahte sii áigo nannet sámi kultuvrra.

Eaktodáhtolaš bargonávccaid dovdomearkan lei ahte gili olbmot ásahedje giliviessosearvvi ja barge ieža vuođđobarggu, juolgemuvrra, čázi ja duolvačáhcegolggahaga. Dasto sii ohce suohkanis ja stádas ruhtaveahki ollašuhttit huksema.

Suohkanis dovdodii vuosteháhku

Suohkanii lea áibbas ođđa dilli go fertii vuhtiiváldit ahte ruŋgolaččat ovddidedje áššiideaset searválaga ja roahkadedje gohčodit iežaset sápmelažžan ja serve sámi oktavuođaide náššuvnnalaš ja davviriikkalaš dásis. Vaikko muhtun olbmot geahččaledje ge áibbas hilgut dan, de eanas olbmot suohkanis eai goit njulgestaga vuosttaldan sámegiela ja kultuvrra doaimmaid gilis ja skuvllas. Doaimmat galge goitge dáhpáhuvvat hálddahusa eavttuid mielde, ja suohkana sámi álbmot ii dohkkehuvvon dakkár áššemeannudanguoibmin man dárbbašedje vuhtiiváldit man ge láhkái.

Obalohkái lei dáččain ja rivguin dego vierrun hilgut dehe eahpidit sámiid čuoččuhusaid hárdima ja givssideami dáfus. Dakkár moaitagiid máhcahedje dáččat dainna ákkain ahte sii eai ane daid duohtan. Nu lei ovdamearkka dihte dábálaš dustet daid ollu muitalusaid mot dáččamánát meannudedje sámi mielohppiideasetguin. Dat mot sii vuostáiválde Haalanda dutkosiid gullá maiddái dakkár vugiide. Nuppe dáfus ii leat sámi birrasiin ge leamaš dušše miehtemiella dakkár čállosiidda aviissain ja girjjiin main muitaluvvui sápmelaččaid badjelgeahččama ja geafivuođa birra.

4-9-prošeavttas Ruŋggu giliviesus 1983 skábmamánu. Oahpaheaddji Berit Johnsen mánáiguin Ann-Britt Henriksen, Nina Overgård, Roy-Hugo Andersen, Kent-Arne Johnsen og Kai-Einar Henriksen.
(Gova luoikan Ruŋggu historjásearvi)

4–9-jahkásaččaid prošeakta giliviesus

Go Loabága suohkan ipmirdišgođii ahte juoga fertii dahkkot Ruŋggu mánáid dáfus, de lei váttis oažžut ruđa dakkár doaimmaide. Liiban šattai go golbma departemeantta 1980:s searválaga álggahedje geahččalanprošeavtta 4-9-jahkásaš mánáide. Dakkár prošeakta galggai lágiduvvot guđa suohkanis miehtá riikka. Loabát ozai ja beasai mielde dasa. Prošeakta juhkkojuvvui viđa báikái suohkanis, daid skuvlabiirerájiid mielde mat ledje ovdal skuvllaid čohkkema. Mearriduvvui báikkálaš mihttomearri mas ledje njeallje oasi, dat maŋemus lei: «– oahpahit mánáid geain lea sámi sogalaš vuolgga diehtit ja atnit iežaset sogalaš vuolgaga oadjebasvuohtan ja buorrin – dakkárin man galget atnit alcceseaset gudnin.»

Ruŋggus ásahuvvui prošeakta dan ođđa gilivissui. Oahpaheaddji, ovdaskuvlaoahpaheaddji ja veahkkebargi biddjojedje virggiide. Erenoamáš Ruŋgui lei ahte doppe galge bargat gili sámi kultuvrrain. Lei nuo ja ná guđe muddui dat ollašuvai, danne go eai gallis dain virgáibiddjojuvvon olbmuin diehtán nu ollu dan birra. Eatnasat geat barge prošeavttain, ledje boahtán eará báikkiin, eai ge gallis máhttán sámegiela. 4-9-jahkásaččaid prošeakta bisttii 1989 rádjái, de álggahuvvui baicca sámi mánáidgárdi daidda lanjaide. Maiddái mánáidgárddis čuožžiledje dat ovddeš váttisvuođat: oažžut sámegielat fágaolbmuid virggiide.

Sámegiella válljenfágan ja de sámi luohkká

Go sámegiela álgooahpahus álggahuvvui muhtun skuvllain 60-logu loahpageahčen, de ledje ain sámegielat mánát Ruŋggus. Goitge sii eai ožžon dakkár fálaldaga. Sámiid searvi dat álggos gáibidišgođii sámegieloahpahusa skuvlii. Dan áigge ledje ruŋgolaš mánát juo buori muddui govssahallan sámegielas. Danne ovddemus bargun šattai ge geahččalit ceggegoahtit ođđasit fas sin giellamáhtolašvuođa.

1980:s ásahuvvui sámegiella eaktodáhtolaš fágan 4. luohká rájes. Penšunerejuvvon báhppa Asbjørn Flokkmann dat válddii badjelasas sámegiela oahpahusa. Go son heittii muhtun jagiid maŋŋil, nogai dat fálaldat.

1980-logu loahpageahčen oččodišgohte Ruŋggu váhnemat duođas buoret skuvlafálaldaga sámi ohppiide. Vuos álggahuvvui oahpahus sámegielas nubbingiellan. Váhnemat eai dattege duhtan dasa. Sii gáibidedje sierra skuvlla Ruŋgui, juogo giliskuvlan dehe ahte Romssa sámeskuvla ásahuvvui dohko. Dat lei dassážii holten gaskaboddosaš visttiin Málatvuomis, muhto váhnemiid áigumuššan lei ođđa visti. Sihke sámi váhnemat ja Loabága suohkan áŋgirišgohte dan nammii ahte skuvla sirdošii Ruŋgui dehe Ruŋgogierragii. Mearriduvvui goitge hukset sámeskuvlla Málatvuopmái, ii oktage váhnen háliidan sáddet mánáidis internáhttii. Váhnemat gáibidedje dál vuosttažettiin giliskuvlla Ruŋgui. Jos dat ii menestuvvan, sihte sii sierra luohkáid guovddášskuvlii, gos galge sámi mánát oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii.

1992:s bivde 1.-4. luohkáid mánáid váhnemat oahpahusa sámegielas ja sámegillii. Suohkana skuvlahoavda Johan Lyngstad lei mielas ohcamii ja barggai dan maid son sáhtii vai skuvla galggašii álggahuvvot. Skuvlastivra guorrasii skuvlahoavdda evttohussii. Ovdagoddi baicca gal ii mieđihan dasa, dat evttohedje hilgut ohcama áibbas, dainna čilgehusain ahte Loabát ii gullan sámegiela hálddašanguvlui, ja ohppiin danne ii leat riekti oažžut sámegiel oahpahusa. Suohkanstivrra eanetlogu mielas lei dat badjelmearálaš evttohus, ja sii mearridedje belohatčovdosa: «Suohkanstivra vuhtiiváldá skuvlastivrra mearrádusa álggahit sámegieloahpahusa geahččalanprošeavttain. Deattuhit goitge ahte suohkana guhkesáiggebušeahtas ii leat biddjon ruhta dakkár oahpahussii guhkit go geahččalanáigodahkii.» Dan eai gal váhnemat sáhttán dohkkehit ja sii sáddejedje suhtuin čállon reivve suohkanstivrii, ja loahpahe reivve ná:
«Jos suohkanstivra ii rievdat mearrádusas, de áigut mii váhnemat bargat čuovvovaččat:
– Biehttalit sáddemis mánáideamet skuvlii – daid váikkuhusaiguin maid dat dagahivččii
– Gáibidit sierra skuvlla/skuvlabiirre
– Lágastit».

Suohkanstivra ii rievdadan mearrádusas, muhto lei garrasit várrejuvvon: galge heaitit hupmamis geahččalemiid birra. Váhnemat eai áigon goassege dohkkehit earágo bistevaš fálaldaga. Dakka dan čavčča álggahuvvui vuosttaš sámegielluohkká.

Oahpu ja vásáhusaid haga

Sámi luohkát galge deaividit stuora váttisvuođaiguin. Ii lean vejolaš gávdnat ollesoahppan guovttegielat oahpaheaddji, ja oahpahus álggahuvvui danne oahpaheddjiin geas ii lean oahpaheaddjioahppu. Skuvlla bargit muđui ledje hui eahpádusas dan hoidui, doppe ii gávdnon doarjja. Skuvllas ii lean oktage geas lei vásáhus dehe oahppu guovttegielat oahpahussii.

Karen Inga Eira lei vuosttáš oahpaheaddji dalle go sierra sámegielluohkát álggahuvvojedje 1992:s. Son lea govvejuvvon 2005:s.
(Govva: Svein Lund)

Karen Inga Eira oaččui álggu rájes áibbas okto sámegielluohká ovddasvástádusa. Son lei 21-jahkásaš ja lei ovdal aiddo jur geahččalan bargat oahpaheaddjin. Álgobáliid ledje sus sakka eanet oahpahusdiimmut go 100 % virggis galget leat. Sutnje dieđihuvvui ahte buot galggai sámegillii, muhto fuomášii oalle fargga ahte dat ii doaibman. Eanas oahppit eai hupman sámegiela, ja ollugat eai báljo ipmirdan dan. Go oahpahus ii doaibman nu go galggai, de lei álki váhnemiidda sivahallagoahtit oahpaheaddji.

Lei čielggas ahte jos dát geahččaleapmi galggai lihkostuvvat, de ferteje sii oažžut olggobealde veahki. Muhtun váhnemat dovde Asbjørg Skådena, guhte lei Skániid sámegieloahpaheaddji. Son válddii badjelasas bagadallandoaimma. Okta vuosttaš áššiin maid fertii bargat, lei ságastallat váhnemiiguin man váttis dillái oahpaheaddji lei šaddan, vai sii eai šat sivahalaše su. De son rábidii oahpaheaddjái bargoáiggi buhtadusa dan ovddas go oahpahii sámegillii, dakkár riekti lei sus dalle danne go váilo sámegiel oahpponeavvut. Sverre Eriksen biddjui oahpaheaddjin 5 diibmui ja veahkkebargin 12 diibmui vahkkui. Son lei sámegielat, kárášjohkalaš ja orui Ruŋggus. Dainna lágiin besse sii ráhkadit dan guovtti oahpaheaddji gaskasaš doaibmanjuogu. Nubbi dušše sámástii, ja dat nubbi dárostii maiddái. Dat vuohki doaimmai moadde jagi belohahkii, muhto de šattai váttisin čuovvut plána, ee. ollu jávkama geažil ja go oahpaheaddjit molsašuvve. Nubbe eará hástalus lei oahpponeavvovátni. Eai gávdnon oahpponeavvut mat heivejedje dan lágan oahpahussii. Oahpaheaddji fertii ráhkadit measta visot ieš.

Formálalašvuođa ja duohta dili gaskkas

Lei juo váttis ráhkadit buori vuogádaga mii heive ohppiid gielladillái. Dasa lassin šattai váttisin oažžut dan heivet skuvlla njuolggadusaide. Sámegieloahpahusa njuolggadusat ledje sihke heivemeahttumat ja dain lei vuostálasvuohta. Giela árvvoštallama vuođul ii sáhte eahpidit ge ahte sámegiella lei nubbingiellan eanas Ruŋggu ohppiide. Dušše moattis máhtte sámegiela nu bures dehe measta nu bures go dárogiela. Sámegiella nubbingiellan oahppoplánas lei mihttomearrin ahte oahppit galge šaddat doaibmi guovttegielagin ja eaktun lei ahte sámegiella galggai adnot reaidogiellan maiddái eará fágain. Skuvllaid bargovierut leat goitge nu ahte oahppit, geain sámegiella lea nubbingiellan, ožžot sámegiela dušše sámegieldiimmuin, muđui lea buot oahpahus dárogillii. Dan dihte dat váhnemat geat áŋgirušše Loabága sámegieloahpahusa ovddas. Jos suohkan galggai oažžut dohkkehuvvot dan prošeavtta ja ruđa dan ollašuhttimii, de fertejedje oahppit mahkáš muitaluvvot sámegielagin, ja oahpahus definerejuvvot oahpahussan sámegielas vuosttašgiellan. Váhnemiidda šattai dehálažžan oažžut ovdan ahte sámegiella lei sin ruovttugiella, ja dan doahpagii biddjui mihá eanet ja eará sisdoallu go das livččii galgan. Muitaluvvo ahte muhtun ruovttuin lei sámegiella ruovttugiellan dušše dat go áhkku sámástii bussáin. Duohtavuohta lei ahte ohppiid sámegielmáhttu lei hui nuo ja ná, eatnasat eai eará go jur ipmirdedje sámegiela, ja soapmasat dain dušše muhtun láhkái.

Dađi mielde go oahppit šadde boarráseabbon ja ođđa oahppit álge, juhkkojuvvui luohkká guovtte sadjái, ja loahpas golmma sadjái. De dárbbašedje sii eanet guovttegielat oahpaheddjiid, muhto dat eai lean de ge vel dušše dohppet. Sámegielluohkát leat danne guhkes áigodagaid ferten birget oahpaheddjiin mii juogo máhtii hejot sámegiela dehe mas ii lean oahpaheaddjioahppu. Easka go lei gollan 3 jagi, de ožžo sii sámegielat oahppan oahpaheaddji, Magne Einejord, guhte lei Skániin eret. Son barggai Loabágis 1995 rájes gitta dassážii go šattai penšunistan 2001:s. Vel moadde eará sámegielat oahpaheaddji leat bargan doppe dan áigodagas.

Dasto bohte dohko oahpaheaddjin eanet sápmelaččat geat ledje Ruŋggus eret dehe Ruŋgogierragis. Sis lei gal dohkálaš oahpaheaddjioahppu, muhto sámegielmáhttu lei nuo ja ná. Ii oktage sis lean ollásit sámegielat. Sii biddjoje goitge virggiide, eai ge lean geatnegasat oahppat eanet sámegiela. Nu šattai dárogiella ovddemus giellan dehe áibbas áidna oahpahusgiellan buot diimmuin earret go sámegieldiimmuin.

>

Loabága sámeskuvla lea boares, muhto ođasmahtton viessu.
(Govva: Svein Lund)

– mii lea juste "dároskuvlla" balddas
(Govva: Svein Lund)

Sámeluohkát sámeskuvlan

Váhnemat eai duhtan guovddášskuvlla sámeluohkáide. Sis ledje nu ollu heajos vásáhusat guovddášskuvllas, sihke oahppin ja váhnemin ahte sin mielas galggai ásahuvvot sierra sámeskuvla, ja dat berrii huksejuvvot Ruŋgui. Mearrádus šattai soabadusčoavddusin; sámeluohkát nammaduvvoje sierra Loabága sámeskuvlan, ja daidda huksejuvvui sierra visti. Dat skuvlavisti lea goitge hui lahka dan ovddeš skuvlavistti.

Guovvamánu 8.b. 2000:s rahppui Sámeskuvla albma ávvodoaluiguin, muhto soapmásat leat beasahallan moaitagiid, ja atne čovdosa heajumus čoavddusin mii lei vejolaš. Sii dadjet ahte Sámeskuvlla huksen guovddášskuvlla nuodjái lei boasttudahku, dat dagahii sámi mánáid vel bahábut soaimmahassan.

Go ledjen Loabága sámeskuvllas 2003 golggotmánus, de áicen ollu duhtameahttunvuođa mearkkaid skuvlla hárrái, sihke váhnemiid, ohppiid ja oahpaheddjiid bealis. Dá lea muhtun oassi das maid oidnen ja gullen:

Fágalaš árvvoštallan

Golmma geardde historjjás leat fágapedagogat čállán raporttaid Loabága sámi ohppiid skuvladilálašvuođa birra. Vuosttaš almmuhuvvui nu go namuhin 1970-logus. Nubbi bođii 1996:s, dan čálii Kamil Øzerk Oslo universitehtas / Sámi allaskuvllas. Das bođii ovdan hui buorre doaivva ovdánahttit nu gohčoduvvon loabátmodealla guovttegielat oahpahusa váste. Go de čájehuvvui ahte boađut eai šaddan nu go ledje vuordán ja ollugat dovddahedje duhtameahttunvuođa skuvllain, de bálkáhii suohkan 2006:s Romssa allaskuvlla Eivind Bråstad Jensena guorahallat skuvlla. Dat árvvoštallan addui suohkanii 2006 skábmamánus.

Gáldut:


[1] Øivind Haaland: Sosial likhet i etnopolitisk perspektiv. 1990. s. 9
[2] Dát ja dat eará sitáhtat dán kapihttalis leat artihkalis Arthur Brox: Finneskolen i Astafjord. Håløygminne 1–1956
[3] Adolf Steen dieđuid mielde, s. 141 ja s. 189. Leat váldán sitáhta Hammonda miššovdnahistorjjás. (A. Broxa mearkkášupmi)
[4] Leat vuostelasdieđut dán čoahkkima birra. Muhtumat dadjet dat dollui 1961:s, earát ges oaivvildit 1964:s, ja vel earát eai loga goassege leamaš dakkár formálalaš čoahkkima.
[5] Øivind Haaland: Sosial likhet i etnopolitisk perspektiv. 1990. s. 19
[6] Øivind Haaland: Kulturmøte som pedagogisk problem. UIO 1977
[7] Sii gažadedje su Ruŋggu giliviesu huksenlávdegotti ovdaolmmožin, dál (2006) lea son oahpaheaddjin sámeskuvllas.
[8] Harstad Tidende 19.12.1979
[9] Lohkkiid čálus man «Loabága guovddášskuvlla oahpaheaddji» lei čállán, moanat aviissaide, ee. Fremover-avisii 10.12.79.


Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 3