Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 4 Davvi Girji 2010.

Berit Oskarsen:

Ii makkárge veahkki sámegieloahpaheddjiide

Jearahallan: Svein Lund

Berit Oskarsen
(Govva: Basia Głowacka)

Berit Randi Oskarsen, r. Boine Henriksen (Jovsset Ovllá Elle Márjá Biret / Mihk- Ovllá Biret Heandaraga Biret), lea riegádan 1961:s ja bajásšaddan Kárášjogas. Sus lea oahppu mánáid- ja nuoraidbargin, ja dasa lassin sus lea gávpeskuvla ja relašuvdna- ja prošeaktajođihanfága, gulahallan- ja riidočoavdinfága Hønefossa allaskuvllas.
1977 rájes son lea orron Hámmárfeasttas. 1989:s Berit bargagođii Reindalen mánáidgárddis Hámmárfeasttas, ja 2000 rájes son lea bargan Breilia nuoraidskuvllas.
Jearahalaimet sus 2008 giđa.

Biehttaluvvui oahppamis sámegiela

– Áhččán muitalii ahte dalle go son váccii skuvlla ja oahppit sámástedje, de biddjojuvvojedje heahpatčihkii ja huškkohalle linjálain. Min ruovttus hálaimet dušše sámegiela, in oahppan dárogiela ovdal go skuvlii álgen. Dattetge lei mu váhnemiid čielga oaidnu ahte skuvllas galggaimet oahppat dušše fal dárogiela. Álgen skuvlii 1968:s, jagi maŋŋil go ledje álggahan sámegielat luohkáid Kárášjogas. Dalle go álggiimet ledje buot vuosttašluohkkálaččat čoahkkanan váhnemiiguin ja rektor čuorvvui namaid. Dalle celkkii eadni jitnosit: – Berit ii galgga makkárge sámegielluohkkái! Nu ahte fertejin dárogiel luohkkái, vaikko in ipmirdan dárogiela, ja vázzen olles vuođđoskuvlla oahpakeahttá lohkat ja čállit sámegiela. 8. luohkás beasaimet válljet sámegiela ja ođđadárogiela gaskkas. Válljejin dalle ođđadárogiela, go dat šattai olu álkit oahppat go sámegiella maid in lean oahppan skuvllas ovdal. Maiddái mu váhnemat oaivvildedje ahte ođđadárogiella lei buoret, go sámegiela ii dárbbašan eará sajiin go Kárášjogas. Sámegielain ii beassan gosage dán máilmmis, nu lohke dalle. Boađus lea ahte easkka rávesolmmožin lean oahppan iežan eatnigiela čállit. Muhto in leat vel áibbas sihkkar riektačállimis, ja dovddan ahte dárbbašivččen eanet oahpu sámegielas.

Mánáidgárddis vuosteháhku sámiide

– 1989:s bargagohten mánáidgárddis Hámmárfeasttas. Soames váhnemiid guottut ledje dakkárat ahte álggos in báljo duostan muitalit ahte lean sápmelaš. Mánáidgárddis fertiimet bargat mánáid guottuiguin vai vuostálastit vuođđodovdduid maid sii ledje oahppan ruovttus. Muhtin váhnemat ledje duođaid oahpahan mánáide ahte lei ortnegis bálkut geđggiid bohccuid njeaiga, vai doallat daid eret šaddogárddiin. Fertiimet oahpahit mánáide ahte eai galgga givssidit elliid, vaikko bohccot borašedje rašiid sin šaddogárddis, muhto čábbát vuojehit daid.

Lágidišgođiimet sámi vahkku mánáidgárddis. Suohkan osttii maiddái lávu maid ceggiimet mánáidgárdái. Bukten muhtin sámi dávviriid maid heŋgiimet čájáhussan. Váhnemiin bohte máŋga ártegis reakšuvnna. Muittán ovtta gii logai «váldde fal dan duolva gávtti eret seainnis».

Muhto eai boahtán dušše váhnemiin dakkár oainnut sámi kultuvrra vuostá. Maiddái mánáidgárddi bargit sáhtte leat hui negatiivat. Oahpahin mánáide moadde sámi lávlaga ja luođi, muhto dalle bođii ossodatjođiheaddji ja logai ahte in beassan juoigat mánáide, go dat lea dakkár maid juhkaluvvan sámit dahket

– Jávkadit sámiid eatnama alde

– Dalle go bargagohten skuvllas šadden ovttasbargat lullinorgalaš oahpaheddjiin. Son logai munnje jitnosit diimmus ohppiid gullu: – Amma buot sámit galggašedje jávkaduvvot eatnanspáppas?
Ii lean vuosttaš háve ahte ledjen ožžon negatiiva kommentáraid dán oahpaheaddjis, muhto dál lei doarvái. Mun vástidin: – Dál lean dolkan! Moai duinna manne rektorii dállánaga! – It go gierdda dan mađe, logai dalle. Ja mun vástidin ahte maid dajašit jus mun dajašin seamma buot olbmuid birra du fylkkas? Son ii lean smiehtadan ahte luohkás ledje oahppit sámi duogážiin, vaikko eai lohkan dan jitnosit. Muhto dál moai letne čorgen gaskavuođa, munnos lea buorre ovttasbargu.

Giđđajohtin buhtadussan

Bireha isit, Odd Oskarsen, lea mearrasápmelaš Kluppus Fálesnuoris, gii ieš ii beassan sámegiela oahppat mánnán. Go bearaš lea orron Hámmárfeasttas, de lea bearašgiellan šaddan dárogiella. Biret lea maiddái hállan eanemus dárogiela mánáide, muhto háliidii ahte sii galge beassat oahppat sámegiela skuvllas. Dat ii leat leamaš álki. Bárdni ii ožžon sámegiela mánáidskuvllas oahpaheaddjiváilli dihtii. Muhto buhtadussan oaččui guokte vahku friddja skuvllas vuolgit giđđajohtimii!

Ii makkárge veahkki sámegieloahpaheddjiide

Breilia nuoraidskuvllas lea Biret oahpahan sámegiela moadde jagi. Álggos lei oahpahus maŋŋil skuvlaáiggi. 2006 Máhttoloktemiin bođii sámegielfága diibmoplánii, fágas lea árvu nubbin amasgiellan. Dát mearkkaša ahte oahpahus ollásit lea skuvlla ovdasvástádus. Suohkanis ii leat ovddasvástádus dan fálaldahkii nugo sis lea sámegielas vuosttaš ja nubbin giellan, ii ge oaččo doarjaga Fylkkamánnis. Go mii jearrat Hámmárfeastta skuvlakántuvrras sámegieloahpu birra, de sii eai namut ge Breilia, go nubbi amasgiella lea dušše skuvlla ovddasvástádus.

– Mus leat dál golbma oahppi geain lea sámegiella amasgiellan. Golmma jagi áigi mus ledje logi oahppi. Molsašuddá jagis jahkái. Lea hui váttis danin go mus ii leat alddán oahppu oahpaheaddjin ii ge formálalaš sámegieloahppu. Ja ii gávdno oktage geas sáhtášin jearrat veahki ja rávvagiid, ii oahpponeavvuid birra, ii ge oahpahusvugiid birra. Ii goassege lágiduvvo čoahkkin ii ge ovttasbarggu suohkana sámegieloahpaheddjiid várás, muhto leat oktasaš čoahkkimat eará fágaoahpaheddjiid várás. Mii leat geavahan Davvin 1 ja 2 oahppogirjin, muhto in leat duhtavaš dáiguin girjjiiguin, sávašin eará girjjiid mat heivejit buorebut nuoraidskuvlaohppiide geat leat oahppamin sámegiela álgodásis. Lean jearran maid suohkan dajašii jus válddášin virgelobi sámegiela lohkat. Vástádus lei: – Na geahččal mat dan. Dat ii lean gal movttiidahtti. Ja lean ipmirdan nu ahte nu guhká go mus ii leat formálalaš oahpaheaddjioahppu, de ii leat doaivu oažžut lohkanvirgelobi bálkkáin.

Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 4