På norskArtihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 4 Davvi Girji 2010.
 Peter Vogelius Deinboll 1863
|
Peter Wogelius Deinboll (1783–1874) lei bajásšaddan Københámmanis, muhto elii eanaš eallinagis Norggas, gosa álggos bođii dállooahpaheaddjin 1802:s. Son válddii teologalaš eksámena Kristiania (Oslo) universitehtas 1815:s ja bođii 1816:s suohkanbáhppan Čáhcesullui. |
Maiddái Finnmárkkus leat mii moatti jagi áigi bassindoallan stuora ávvudeami reformašuvnna muitun, muhto dađe bahábut eai joavdan nu máŋga dan buoridahkki suotnjariin deike min poláraeatnamii!
Min vielljat, sápmelaččat, geain leat seamma máttut, muhto leat gillán garra dálkkádaga dihtii, gierdilis, luonddus siivvus ja buori attáldagaiguin sivdniduvvon álbmot, muhtin áigái gesson báhkinvuođa seavdnjadasas ja láidestuvvon evangeliuma čuvgii, muhto fas hilgojuvvon, oahpaheddjiid ja bagadalliid haga, báhcán fuollameahttunvuhtii, mii oskku buoridahkki váikkuhus haga álkit vuoitá – dát álbmot dieđusge ii sáhtán áddet ja dovdat dan mii lei mearkkašahtti dan čuovgga ávvudeamis.
Muhto dađi bahát sáhtte sii min sivahaddat, go reformašuvdna ii leat sin luhtte, go sin gaskkas lea biibal ain gitta girji, man sii eai sáhte lohkat, go lea čállojuvvon vierisgillii, man hui unnán sin gaskkas áddet. Sin skuvllat leat áibbas heajut ja ii ge sáhte ovdánahttit, nu guhká go skuvlaoahpaheaddjit leat garrasat ja stoaidasat. Mánát bajásšaddet láikkesvuođas ja umáhttuvuođas, morálaš dovdduid badjáneami ja ovdáneami haga sin mánnávuođas. Dat veaháš kristtalašvuohta mii sidjiide bággejuvvo skuvllas ja rihpain fertejit oahppa dárogillii, áddekeahttá sisdoalu das maid lohket. Ii leat dalle ártet ahte min lihkohis vielljat ain leat measta seamma vuollegis kulturdásis, go sin báhkinmáttut, ja ođđa buolva šaddá seamma go dat ovddit.
Leat go dalle stáhtas, reformašuvdnaávvudeami oktavuođas, mii fas leavai min riikkas, ođasmahttojuvvon ja nannejuvvon geatnegasvuođat, berre dat fuolahit ahte stuorra reformašuvdnadoaibma maiddái sáhttá leavvat doidda hilgojuvvon guovlluide, mat ollu jagiid leat guđđojuvvon diehtemeahttunvuhtii. Nu ahte Norgga biibalsearvi ja soames álbmát, geain lei beroštupmi Ipmila árvvu leavvamis ja sielu beastimis, háliidedje doaimmahit jorgaluvvon bassi čállosiid ja eará bajásráhkadeaddji skuvlagirjjiid deaddileami ja juohkimii álbmogii, dan birra mus lea stuorámus doaivva. Ovddidit skuvladoaimma dán seavdnjatvuođa riikkas, hukset ja bálkkáhit oahpaheddjiid nu, ahte maiddái skuvlaoahpaheaddjit sáhttet gilvit dan guhká vurdojuvvon čuovgga, buorrin boahtte buolvvaide, dát gullá dieđusge stáhta fuola vuollái, go dát badjána hilgojuvvon olbmoriebuid fámuid badjel. Dan eatnama gáibádusat stáhtii, vuoiŋŋalaš dárbbuid hárrái, leat duođaid dárbbašlaččat ja dorvvastit vuođđocealkagii: Dat geat dárbbašit veahki eanemusat, sin berre veahkehit ovddimusat, dat geat guhkimus leamaš veahki haga, sii berrejit návddašit dán riggásepmosit.
Vuosttas gaskaoapmi loktet bázahallan girko- ja skuvladoaimma lea gávdnat dohkálaš ja rivttes oskooahpaheddjiid, nubbi lea ásahit dakkár ásahusa gos oahpahit skuvlaoahpaheddjiid. Lea oahpes ášši man dehálaš ja buorrindahkki daidda guovlluide Seminarium lapponicum lei, ii dušše dan áigge go čielga apostalaš vuoiŋŋas devdon von Westen elii ja doaimmai, muhto maiddái maŋŋá máŋggaid jagiid Miššonkollegia nana stivrejumi áigge. Leat hirpmástuhtti ovdáneamit, maid dán semináras oahppan miššonearat ja skuvlaoahpaheaddjit leat rahčan kristtalašvuođamáhtu ja oskku leavvamii báhkkin álbmoga gaskkas, man dan rádjái ledje oaidnán dohkkemeahttumin vuostáiváldit allagaslaš jurdagiid ja nu eai lean beroštumi árvosaččat ge.
Dađi bahát lea dát boahttevaš oahpaheddjiid šaddadanskuvla loahpahuvvon juo 50 jagi áigi. Álggahuvvui dakkár oaidnu, ahte sápmelaččat galge oahppat dárogiela, ja dušše dárogielat girjjit galge juhkkot sidjiide. Báhpat galge, vaikko vel eai ádden sámegiela, oahpahit sámi oahpaheddjiid, ja sii fas oahpahit mánáid, ii sin iežaset gillii, muhto sidjiide amas gillii. Morašlaš váikkuhusat, oppalaš diehtemeahttunvuohta ja oskkolaš goarráneapmi, čájehit dán vuogi boasttuvuođa, ja man veaddjetmeahttun lea jávkadit giela mii lea čižžemielkki mielde njammojuvvon, mii máttuin leamaš bassin, ja maid velá sápmelaččat ge eai luoitte rieviduvvot.
Lea jáhkkimis lihkká ahte muhtin stáhta sáhttá leat semináraid haga, go doppe gávdnojit árjjálaš ja doaimmalaš báhpat, ja seminára oahpahuvvon skuvlaoahpaheaddjit eai leat álo buoremusat, de dát goit ii sáhte geavahuvvot Finnmárkkus, gos báhpat eai ádde sámegiela, ja gos sin johtimat doaibmaguovlluin eai atte doarvái áiggi váldit oasi skuvlaoahpaheddjiid oahpaheapmái. Dát guoská maid stuorra oassái Nordlándii gos maid ollu sápmelaččat orrot. Lea dehálaš ja dárbbašlaš ahte dain guovlluin álo gávdno skuvlaoahpaheaddjiseminára, váikko vel sáhtášii birget dan haga máttit osiin Norggas. Ii leat mu áigumuš buktit makkár ge plána dákkár seminára siskkáldas organiseremii, go mun dovddan ollislaččat ahte stáhtas eai leat doarvái fámut lagamuš áiggis ásahit dákkár ásahusa; lea dušše mu áigumuš álggahit dán dehálaš ásahusa, go mun sávan ahte dálá Stuoradiggi bidjá ovtta inkremeantafondda, mii boahtteáiggis buvttášii dan mii lea dárbbašlaš álggahit skuvlaoahpaheaddjiseminára Nordlándda ja Finnmárkku várás. Go vuođđu dákkár buori ásahussii lea biddjon, lea várra boahtte Stuoradiggái bargun cegget dálu.
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 4