På norskArtihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 4 Davvi Girji 2010.
 Bjarne Hofseth tealttás ovddabealde Áttánvuonas, Davvesiiddas 1934:s |
Bjarne Hofseth (1883–1972) lei bajásšaddan dalá Dálbmeluovtta suohkanis (dál Álttá vuolde). Sus lei ee. soahteskuvlaoahppa. Son lei Álttá Bataljovnna kompanihoavda ja daid soalddáhiid jođiheaddjin geat vearjofámuiguin bissehedje Hámmárfeastta bargiidstuimmi 1921:s[1]. Son barggai geologalaš ohcan- ja mihtidanbargguid, lei Borssi ruvkkiid hoavda ja Sydvarangera inšenevra. Hofseth lei maiddái Norges Bondelag (boanddaid riikasearvvi) riikastivramiellahttu. Ovtta gaskka son lei Dálbmeluovtta sátnejođiheaddjin. Maŋŋel soađi son orostalai eanas áigge Oslos. Mii deaddilit dás moadde oasáža Finmarkens fremtid-girjjis ja aviisačállosa maid Hofseth čálii 1935:s. Dat čájehit mot dalle bealuštedje internáhttadoalu ja dáruiduhttinpolitihka ja vuosttaldedje buot sámegielgeavahusa. Nu guhká go Hofseth elii vuostálasttii sámegiela geavaheami. Nu maŋit go 1968, go devddii 85 jagi, čálii aviissas sámi gymnása ásaheami vuostá. |
«Danne ii dáidde leat riekta atnit Finnmárkku dakkár guovlun gos orrot 3 našuvnna álbmogat: sápmelaččat, láddelaččat ja dáččat. Go iskkada dán guovllu álbmoga dárkileappot, de fuomáša ahte eanas oassi álbmogis leat seahkánan nuppi dehe goappašagaide dan guovtti eará nállái, earret go juo leat easka deike fárren joavkkut. Danne ii leat riekta dadjat dáppe 3 našuvnna olbmuid, baicca dušše finnmárkolaččaid ja sisafárrejeddjiid. Ja go Finnmárkku erenoamáš nálli lea šaddan, de leat sápmelaččat das deháleamos oassin.»
Dan su iežas čilgehusa vuođul son ákkastallá manne galggašii geavahit skuvlaásahusaid go ain eanet ovttastahttá guovllu álbmogiid dáčča ja dáru vuođu mielde.
(s. 80)
Dássážii lea dáppe mánáide ja nuoraide leamaš sakka váddáseabbo ovdánahttit oahppoláhjiideaset go eará guovllu mánáide ja nuoraide.
Čuvgehusdoaimmat gal ovdánit, lea jur illudahtti. Erenoamážit leat skuvlainternáhtat hui ábas ásahusat, muhto dat doibmet bures dušše doppe gos orrot unnán olbmot. Dohko čoahkkanit buotlágán ruovttuid mánát – sii ohppet oktiigullevašvuođa, dakkára mii finnmárkolaččain ii báljo leat. Oahpahus lea dušše okta bealli das. Oahpaheaddji iežas váikkuhanfápmu lea deháleabbo, ja lea somá oaidnit man alladássásaččat dálá Finnmárkku oahpaheaddjit leat máhtolašvuođa dáfus.
Čeahpes, oahppavaš árjjalaš dievddut ja nissonat barget oahpaheaddjin álbmotskuvllas. Muhtumat leat finnmárkolaččat, muhtumat sisafárrejeaddjit. Eanas sisafárrejeaddjit goitge orrot hálideame bisánit deike ja šaddet oassin álbmoga eallimii dego livčče riegádan dáppe. Sii leat dan dáfus dego hui ábas ja buorren álbmin dáppe álbmogii.
Dasa lassin go oahpaheaddji coggá sidjiide ipmárdusa ja oahpaha sin, de besset internáhta mánát maiddái buori dikšui ja internáhta eamida stivrra vuollái, dat lea maiddái hui ávkkálaš.
Internáhtas orodettiin ohppet mánát ollu ávkkálaččaid, muhto go fas máhccet ruovttuidasaset, gos buot lea bázahallan oalát, de láhppet sii fas dan buori oahpa. Internáhtat goitge gilvet sidjiide buriid šattuid, vaikko muhtun oassi das gahčá šattuhis eatnamii ja muhtun oassi goiká dasa.
Skuvlainternáhtat eai leat eanet go 10- dehe 20-jahkásaš ásahusat, muhto lea juo čájehuvvon ahte dat šaddet ávkkálaš kulturguovddážin guovlluide, vaikko vel leat ge unnán. Eaktun lea ahte ain ovdána seamma guvlui go dássážii. Bargiid válljen dohko lea hui dehálaš, sihke guovddáš hoavddaid dáfus ja internáhta bargiid dáfus muđuige. Internáhta oahpahus ii leat gal deháleamos – dan gal ožžot dábálaš álbmotskuvllain nai. Erenoamáš árvvolaš lea juohke bargi váikkuhus internáhta mánáide ja vel dáid guovlluid ollesolbmuide nai. Dábálaš oahpaheaddji doaibmá iešalddis dušše okto, muhto internáhtavirgebargit mat šaddet dego oktan internáhtain ja searválaga čuvgehusásahusain galget doaibmat ásahusaid oinnolaš ovddasteaddjin. Almmolaš virgi šaddá fámoleabbun virgebargi daguiguin – ja váikkuha mihá čiekŋalebbui.
Livččii lihkkun Finnmárkui jos dat ásahus šattašii ain eanet, ja jos dasa dađistaga gávdnoše dohkálaš virgebargit. Goitge eat galgga duhtat dušše skuvlainternáhtaide. Dat gal ovddastit ja lasihit servodatdovddu ja kultuvrra, unna guvlložis, muhto ovdáneapmi ferte jotkojuvvot. Muhtun doaimmat leat juo álggahuvvon – ealáhusservodaga fágaskuvllat, dálueamidiid skuvla, risttalaš nuoraidskuvla – buot ávkkálaš gilvvan oktiigullevašvuhtii ja ovdáneapmái. Goitge fertet mannat ain ovdalii. Fertejit beassat ovdánahttit oahppoláhjiideaset nu ollu ja guhkás go servodat dárbbaša daid.
 | Guokte Finnmárkku máŋgga internáhtas G. b. Leavnnja internáhtta 1914. O. b. Máze internáhta huksen 1956 |  |
(s.100)
Finnmárkku ovdáneami njuolggadusat.
Čuvgehus
Dás ovdalis lean geahččalan muitalit ja čilget Finnmárkku ámtta dilálašvuođaid ja vejolašvuođaid, nu go bealistan daid oainnán maŋŋel go lean guorahallan Finnmárkku dainna árjjain maid ruovttuguovllu dovdu buvttiha, ja dasto veardidan daid dilálašvuođaid eará guovlluid dilálašvuođaide maid lean vásihan.
Doaivvun iešalddán áibbas vissásit Finnmárkkus boahtteáiggi, ja Norgga álbmogii šattašii Finnmárku illun go fal gieđahalaše ášši rievttes láhkái. Jos ášši gieđahallojuvvo boasttuláhkái, de das gal soitet bohciidit morrašat ja váivvit.
Árvvoštalan Finnmárkku, sihke luondduriikka ja álbmoga, buorren ávnnasin maid vuođul sáhtášii vuođđudit mávssolaš ja hui miellagiddevaš servodaga.
Goitge, buot báikkiin gos galggašii geavahit buriid vuođđoávdnasiid ávkin, de ferte bargat ja geavahit ipmárdusa álggu dáfus. Nu lea maiddái dán áššis.
Ja go juohke guovllu ovdáneapmi álo vuolgá álbmoga buorrevuođain ja ovdánanvejolašvuođain, de fertet dáppe álgit ovdáneami barggu olbmuiguin.
Doaivvun dan seahkálasnállái mii dáppe lea šaddame ferte addit vejolašvuođa ovdánit nu guhkás go dat orru sáhttime ovdánit moatti buolvvas.
Mihttomearrin ferte leat ovdánahttit deike dearvvaš, ahtanuššan ja lihkolaš oasi Norgga álbmogis.
Leat leamaš soahpameahttunvuođat, ja dat lea oalle imaš, giela dáfus go galggašii nevvodit ja čuvgehit álbmoga nu bures go lea dárbu. Muhtumat áiggoše vurkkodit boazosápmelaččaid dego vuorkádávvirin main ii galgga váldit eret maidege mii gullá doložii. Ii oktage hálit bidjat stáli Harald Hårfagre áiggi ákšui, ođasmahttit dan, nađđadit dan ođđasit ja čuollagoahtit dainna. Dan hálida vurkkodit dávvirvuorkkás ja suodjalit dan billahuvvamis. Nu áiggoše dat olbmát maiddái meannudit sápmelaččaiguin – hearvás vuorkáimašin maidda várra ferteše oahpahit katekismusa ja báhkkomiid čilgehusaid, muđui dat láhppoše mátkkisteaset manadettiin Ipmila háldui. Ale fal duohtat daid eanet go jur dárbu veahkehettiin Ipmila go son áiggošii čuvgehit ja láidet daid olbmuid agálaš ráfái. Čoavddus lea: Sárdnidit sidjiide Ipmilsáni sámegillii – ja dasto diktit sin jápmit ráfis. Ii galggaše eahpádus ge dan dáfus ahte ovdáneapmi galgá dárogiela vuođul, ja Norgga stáhta ásahusa ja kultuvrralaš veahkkeomiid vuođul.
Goitge ii galggaše vuosttaldit báikkálaš iešvuođaid dahkkon vugiiguin. Lehkos Finnmárku bissut iešvuođainis, muhto das galgá lunddolaš gullevašvuohta Norgii.
Orjješnorgalaččat leat nu duhtavaččat giellageahččaladdamiiguin ja hálidivčče joatkit geahččalemiid ja buktit midjiide ođđa ja vel fiidnát riikagiela Finnmárkui – sámegiela.
Sávan buohkat geat áiggoše Finnmárkui buori boahtteáiggi vuosttaldit dakkár jallošemiid.
Finnmárkkus leat namalassii dušše okta álbmotčeardda, norgalaččat.
Máhcahehkot daid árvvohisságaid bázahallan mongolalaš álbmoga birra mii galgá gieđahallot ja dáruiduhttot erenoamáš vugiiguin.
Bargot dan badjelii ahte buot sámivuođain meannuduvvo nu go dološ bázahusaiguin galgá ge.
Addot goitge nuoraide vejolašvuođa beassat juolggi ala ja ovttadássásažžan eará nuoraiguin Norggas.
Dan sadjái go ásahit muhtunlágán erenoamáš sámi skuvlla galggaše baicca ollašuhttit dan plána man mun evttohin girjjistan «Finmarkens fremtid» (Finnmárkku boahtteáigi) 105.–107. siidduin, internáhta mas Finnmárkku doaresbeale báikkiid nuorat ožžot oahpahusa gitta artiuma rádjái. Dan mii dárbbašit.
Sámi nuoraidskuvla ii daga earágo bahá buot earáide go sárdneolbmáide.
Boazosámi nuorat ja diehttelasat buot eará Finnmárkku ealáhusaid nuorat dárostit dál bures. Buohkat galggaše vuosttaldit dan go áigot ásahit muhtunlágan sierra sámi čállingotti.
Bajidehket baicca bajitinšenevra Fixdala áigumuša hukset buriid viesuid riikageainnu gurrii. Su jurdda lea ahte dat galggaše adnot turisttaide idjasadjin geasset. Ja adnoset dasto daid viesuid buorren skuvlainternáhttan dálvet.
Ovdamearkan lea okta viessu Oarje-Finnmárkkus Dálbmeluovtta ja Fálesnuori suohkaniid ráji lahka, Finnmárkku riikageainnu alimus báikkis, ja nubbi stuorát ráhkkanus livččii Lágesvuonas – juogo Áttánvuonas dehe Idjavuonas. Áttánvuonas lea buot eanemus erenoamáš ja riikkaidgaskasaččat buot čábbámus luondduguovlu, dehe doppe ii leat hámman, jos juo eai dagašivčče geainnu riddogátti Áttánvuonas Gussanjárgii.
Váldu ášši lea goitge ahte skuvllat dahkkojit, ja ahte buori áiggis heađuštivččii dan ođđa davvinorgga riikagiela man leat dahkagoahtán. …
[1]
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 4