På norskArtihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 4 Davvi Girji 2010.
 Per Erik Saraksen oahpaheaddjiskuvlaoahppin Kristianias 1923. |
Per Erik Saraksen (1901–1989) váccii vuođđoskuvlla Deanodagas ja oahpaheaddjiskuvla Oslos. Son lei oahpaheaddji Deanus, Bierggis ja Álttás. Sáhtát lohkat eambbo Per Erik Saraksena birra dán girjjis, su muitalusas iežas mánnávuođa skuvlla birra ja maiddái artihkkalis Finnmárkku dáruiduhttin šattai sin eallimin. Dát lea okta sullii 20 koseriijas mat sus ledje Sámi Radios áigodagas 1956–72. Dát lea gávdnon Sámi arkiivvas, Thor Frette-rohki báhpáriin. Dat orru čállon 1950-logu loahpas. Saraksen ii goassege ieš beassan oahppat čállit eatnigielas skuvllas, muhto son čálii dáid koseriijamánusiid sámegillii iežas čállinvuogi mielde. Frette lea transkriberen Saraksena artihkkala dalá čállinvuohkái. Mii leat fas transkriberen dan dálá čállinvuohkái, rievddakeahttá sániid ja dadjanvugiid. |
Dan áiggis mii lea vássán maŋimus máilmmisoađi maŋŋá, leamaš sámiide beanta «miehtebiegga». Nu ollu prentenbáidna ii dáide goassege leat adnon sámiid várás go dan áiggi. Eatnat čállagat – ja eanaš sámiide ustitmielalaš čállagat – leat oaidnán beaivvi čuovgga – sihke nugo bihtát bláđiid alde, ja maiddái stuorát čála-barggut mat leat girjin olggošboahtán. Soames sápmelaš maiddái lea «jienas sehkken» daid searvái, muhto eanaš čállit gullet dážabeallái. «Det samiske problem» lei ovtta gaska beanta bajilčállagin soames dárogiel aviissain. Ja man ollu álkit dat ii leat johtit miehtebiggii, go ahte vuostebiggii de galgá viggat bahkket.
Muhto ii dat leamaš buot áiggiid nu «miehtebiegga» sámiide. Dan čájeha maiddái historjá dáruiduhttima birra maid dážat leat geavahan sámiid gaskkas skuvllain ja eará láhkái, ja man birra mun oanehaččat áiggun muitalit.
Dan áiggi go Norga lei dánska gonagasa vuolde, lea mis uhcán diehtu skuvllaid, ja eará bajásčuvgehusbarggu birra sámiid gaskkas. Norgga historjá čájeha ahte maiddái dáža álbmoga gaskkas lei dan áigi sevdnjes veaigi bajásčuvgehusa hárrái. Ja go dálu isidis lei dakkár dilli, de mo dat dalle ii lean singuin geat ledje su vuollásaččat? Danne dat dáidá leat lahka duohtavuođa, jos mii čuoččuhit ahte sámiid gaskkas leai áibbas moskoseavdnjat ja báhkinvuohta.
Easkka maŋimus čuohtejagis dánska-áiggis ovdanloaiddastedje olbmát geaid váimmuin leai bohciidan duohta áigumuš dasa ahte buktit bajásčuvgehusa ja kristtalašvuođa čuovga sámiide. Dat stuorámusat ja áŋgirepmosat leaigga Thomas von Westen ja professor Knud Leem. Thomas von Westen álggahii su barggu sámiid gaskkas 1716. Dan 60 jagis das maŋás doaimmahuvvui stuora bajásčuvgehus- ja bajásráhkadusbargu sámiid gaskkas, sihke skuvllaid ja vuolggahussárdnideddjiid bokte. Sámegiella váldojuvvui atnui, ja čállagat lágiduvvojedje sámiid várás sin iežaset gillii, sihke mánáid oahppogirjjit ja maiddái soames girjji bajásráhkadussan álbmogii. Maiddái dat vuosttamuš sámegiela giellaoahppogirjjit lágiduvvojedje dan áiggi.
Muhto allut mii dan gátte ahte lei ovttamielalašvuohta hearráid gaskkas sámiid bajásčuvgehusa hárrái. Guhkkin eret.
Von Westen oaivvildii ahte sámegiella berre váldojuvvot atnui, ja sámiide oahppa ja bajásčuvgehus buktojuvvui sin eatnigillii. Troandin bismmas, Peder Krogas lei earálágán oaivil. Krog lei v. Westena garrasamus ja váralaččamus vuostáičuožži. Son ovdandoalai ahte sámit berrejit oahpahuvvot dárogillii – dahje dánskagillii – ja de lasihii vel: « ... nu ahte sii áibbas máhttet eretheaittit sin iežaset giela». Dat bismma Kroga dajahus šattai prográmman badjel 200 jagi sidjiide, geat leamaš áŋgirepmosat dáruiduhttima ovddidit sámiid gaskkas. Sin áigumuša mearri lei aiddo dat ahte sámegiella galggai áibbas heitojuvvot ja sámit nohkat eret našuvdnan.
 Thomas von Westen
|
 Peder Krog
|
 Johan Ernst Gunnerus
|
Dan álgosoađis vuittii vuos v. Westen. Sihke dánska gonagas ja buot fámolaš hearrát doarjaledje v. Westena, vaikko vel máŋggas ge eará suja go dušše buorrivuođain sámiid vuostái.
Muhto bisma Krog lei fámolaš olmmái. Seamma jagi go v. Westen jámii – 1727 – olahii son oažžut dan miššon- ja oahpaheaddji-skuvla dahppojuvvot maid v. Westen lei bidjan mátkái Troandimis. Sámegiella gildojuvvui skuvllain ja girkuin, ja boares čállagat duođaštit ahte soames báikkiin čirro sámit go masse sámegielalaš oahpaheddjiid ja sárdnideddjiid. Gávdnojit maiddái duođaštusat mat muitalit ahte dan áiggi lei soames sajiin bajásčuvgehus sámiid gaskkas buoret go daid dážaid gaskkas geat ásse dáppe davvin.
Vaikko diehtemeahttunvuohta fas lassánii, de lei dan siepmanis maid v. Westen ja su mieldebargit ledje gilván, nu ollu eallinfápmu ahte dat ii goassege šat áibbas goarránan – ii obba daid áiggiid ge go bisma Kroga galbma vuoigŋa ráđđii.
1750-jagiid siste rabastuvvui fas ođđa skuvla Troandimis oahpaheddjiid várás sámiide – Seminarium Lapponicum. Knud Leem biddjui skuvlaovdačuožžun, ja buoret ja dohkálaččat olmmái ii livčče máhttán gávdnot.
Bisma Krog lei áigá juo jápmán, ja dan áiggi šattai muhtun hirbmat allaoahppan ja jierpmálaš olmmái bisman. Su namma lei Gunnerus. Son doarjalii Leema ja barggu sámiid ovddas, ja gievrat veahki ii livčče Leem máhttán oažžut. Jagi maŋŋá go Gunnerus lei badjilváldán bismaámmáha, čálii son: «Sámit eai čájet fuolahisvuođa oahppat dárogiela, go sis vejolašvuohta beare leat dasa, ja dat livččii leamaš hirbmatlaš ahte bágget sin áibbas heaitit sin eatnigielaset, mas sii leat seamma stuora ráhkisteaddjit go guhtege eará našuvdna oba máilmmis. Láđđásit ja siivvut berre meannuduvvot vai oahpašedje min giela – ja oahpaheaddji galgá sin gillii dárkilit čilget sidjiide buot maid sii lohket ja ohppet dánskagillii, ahte sii eai galgga dego papegojat noahkut juoidá dánskagillii.»
Nuppi bealis lea fas bisma Gunnerus dajahus šaddan prográmman buohkaide geat leat bargan dan ala ahte várjalit dan uhca sámi-našuvnnaža ja dieđihit sidjiide oahpu ja bajásčuvgehusa dan láhkái ahte dat šattašii sámiide stuorámus áiggálaš ja vuoiŋŋalaš ávkin.
Gunnerus jámii 1773, ja Leem jagi maŋŋá. Bisma Krog prográmma bealušteaddjit ožžo dallánaga Seminarium Lapponicum dahppojuvvot. Sin gáibádusa mielde mearridii dánska gonagasa ráđđehus ahte sámegiella fas galggai gildojuvvot skuvllain. Gunnerus maŋis-čuovvu bismaámmáhis čálii 1774: «Sámiid ferte vuos olmmožin ráhkadit, ja dalle easka sii máhttet kristtalažžan šaddat.» Su oaivvil mielde eai lean sámit olbmot, ii ge sámegiella olbmuid giella. Olmmožin galge sámit ráhkaduvvot dan láhkái ahte sii bággejuvvojedje heaitit sin eatnigiela, ja bággejuvvojedje dárogiela oahppat.
Vártnuhis áigi bođii dan uhca sámi našuvnnaža badjel. Diehtu uhcánii, seađut ja vuogit hedjonedje surgadit. Buolleviidnegávppit ásahuvvojedje, sámit gefojedje, ja viidnagávpálaččat riggo. Oamedovddolaš ámmátolbmát sáddejedje ovtta heahttičuorvasa nuppi maŋis, muhto ráđđejeaddji hearrát eai bivdán beallji. Sii ledje njoammaduvvon bisma Kroga vuoiŋŋain. Proavás Deinboll Nuorta-Sámieatnamis čálii 1826: «Dat vuohki ásahuvvui ahte sámit galge oahppat dárogiela, ja duššefal dárogiel girjjit gilvojuvvot sin gaskii. Das čuvvo surgatlaš dilit, dábálaš diehtemeahttunvuohta, ja religiovnnalaš eretjorraleapmi, lea čájehan boasttovuođa dakkáraš doaimmahanvuogis, ja man boastut dat lea ahte viggat áibbas eretheaittihit giela mii lea eatnimilkkiin oktanaga sisanjámmojuvvon, giela mii leamaš ovddavánhemiid bassi oapmi, ja maid juo eai oba sámit ge mielasteaset suova alddiset eretrivvejuvvot.»
Nuppástus ii boahtán ovdal go dat dovddus, ja sámiid vuostái ustitlaš báhppa, Stockfleth, bođii báhppan Oarje-Sámeeatnamii 1820-jagiid siste. Dalle lei Norga luovvanan Dánmárkkus, ja lei ožžon iežas ráđđehusa. Dan ráđđehusa oaččui Stockfleth bealji bivdit su heahtečuorvasii, ja son oaččui stáhtaveahki ahte doaimmahit beasai su viššalis barggus lávuin ja gođiid, girkuin ja skuvlaviesuin – sámiide illun ja stuora ávkin.
Dát buorre áigi sámiid ja sin giela hárrái ii bistán nu menddo guhká. Jagi 1850 rájes ealáskii fas bisma Peder Krog vuoigŋa, ja álggii soajáid lebbohallat. Dáruiduhttin sisafievrreduvvui fastain, álggos vuos litnásit, dasto garraset dat garraset – gitta dassái go jahkečuohtemolsuma maŋŋil fas šattai sámegiella áibbas gildojuvvon giellan sámemánáide skuvllain.
Dat lei nu dego dážahearrát livčče šaddan ballui ahte sámit máhttet menddo jierbmái šaddat. Ahte dat lei Kroga badjel 200 jagi boares prográmma dáruiduhttima bealušteaddjit čuvvo, čájeha maid okta sis dajai báhppii Otterbechii: «Min áigumuša mearri lea oažžut sámegiela áibbas eretheitojuvvot – dušše duoddariin doppe Guovdageainnus oažžut mii vurket sámegiela dego – museum-oami.»
Mu mielas lea váttis ipmirdit dán politihka dážaid bealis sámiid vuostái maŋŋil 1870. Dalle gohccái dážaid gaskkas duohta našuvnnalaš dovdu. Dáža olbmot barge viššalit buhtistit dárogielas ja dárokultuvrras buot olgoriikkalaš (dánskalaš) elemeanttaid, oaffarušše ollu barggu ja ruđaid skuvla- ja girjegiela lágidan várás álbmot-dialeavttaide. Muhto mađe eambbo dat sin bargu ovdánii, de dađe garraset vuolásdeddui sámegiella ja olggoštuvui dat uhca sámenašuvnnaža.
Seammá áiggi go buot máilmmi pedagogat – Norgga pedagogat maiddái – sárdnidedje ahte máná skuvlaoahppu galggai álggahuvvot ságaiguin ja áššiiguin mat mánnái juo ledje siiddas eret oahppás, de sámemánáide ii oba šat vuoigatvuohta ge addojuvvon ahte mánná eatnigielas oaččui gullat skuvllas. Sámemánná vuostáiváldojuvvo skuvllas amas gillii.
Skuvlalága mearrádus, ahte máná hállangiella nu guhkás go vejolaš lei, galggai adnojuvvot buot njálmmálaš oahpaheami vuolde, ii lean sámi mánáid várás. Dat mearrádus lei dušše dážamánáid dihtii.
Njuolggadusat oahpaheddjiide giellaseaguhusguovlluin mearridedje ahte sámegiela dušše goaikkanasaid mielde oaččui atnot veahkkegiellan.
Maiddái olggobealde skuvlla vuolásdeddojedje sámit ja sámegiela garra gieđain. Hålogalandii galggai namahuvvot ođđa bisma dan áiggi go Jens Otterbech lei gieldabáhppan Sámeeatnamis. Son lei ožžon nu ollu steammaid dáppe davvieatnamis ahte livččii lean govttolaš ahte son lei namahuvvon bisman. Muhto dáru girkodepartemeanta ii beroštan das maidege ja manai Otterbech meattá. Váttis lea dasa oaidnit eará siva go dan ahte Otterbech lei duođalaš ja áŋgiris sámiid bealušteaddji.
1902 lágiduvvojedje ođđa njuolggadusat stáhta eananvuovdima ja -láiguheami birra Sámeeatnamis. De mearriduvvui ahte stáhta eana galgá vuvdojuvvot dahje láiguhuvvot eanagilvimii dušše dohkálaš olbmuide, geat máhttet sihke hállat, lohkat ja čállit dárogiela, ja atnit dárogiela beaivválaš anus. Dainna mearrádusain čuovvu, ahte sámit geat beaivválaččat hállet sámegiela, eai galgan leat dohkálačča ahte oažžut ovttage bihtá Sámeeatnan eatnamis maid sin ovddavánhemat ledje duolbman ja eaiggáduššan jahkeduháhiid ovdal go oktage dáža deike ásai.
Daid jagiid olggosmanai maiddái ávžžuhus dážaolbmuide ahte fárret ja ássat Sámeeatnamii geainna vejolaš lei. Eatnagat čuvvo ávžžuhusa, ja dat šattai gáržžit sámiide. Buot fronttain geavahuvvui Peder Kroga prográmma garraset velá go dan lágideaddji alddes.
Dát mearrádusat čájehit ahte dat lei iešválddálaš ráđđen- ja hearrápolitihkka mii geavahuvvui sámiid vuostá.
Min guovllus lávejedje olbmot dadjat: «Dáža ja Biru» dahje «Dážaguovttos Biruin». Ii go son dat sátnevájas lea lágiduvvon dan áiggi go dat garra mearrádusat stáhta hearráide sáddejuvvojedje njuolggadussan mo sámiid vuostái galggai geavahuvvot.
Loahpas berre velá namahuvvot ahte maiddái dan galbma áiggi ge gávdnojedje dážaid gaskkas lieggaváimmolaš sámiid ustibat ja bealušteaddjit. Mun namahan Tromsa-bisma Skaar, guhte oaččui gudnenama «sámiid bisma», gieskat jápmán rektor Qvigstad ja gieldabáhppa Otterbech.
Ollu áššit leat dál earáhuvvan sámiide buorrin. Thomas von Westen ja bisma Gunnerus prográmma lea eatnat áššiin ollášuhttojuvvon. Sámiide lea miehtebiegga. Muhto jogo son lea Kroga vuoigŋa luovvankeahtes láhkái gitta čadnojuvvon?
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 4