På norskArtihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 4 Davvi Girji 2010.
 Leif Sletsjøe, 1970-logus |
Vaikko vel bajilčála geažuha ahte lea ođđaset áiggi birra sáhka, de lea dát muitalus 1946:s, ja muitala movt lullinorgalaš duddeoahpaheaddji vásihii movt skuvla lei Unjárgga sámi mánáide.
Sámi skuvlahistorjá 1 - girjjis lea eará muitalus mii muitala movt lei leat oahpaheaddjin Unjárggas dáruiduhttináigodagas. Dat lea maid 1946:s ja lea Álddajoga skuvllas[1]. Goappašat duddeoahpaheaddjit, geat eaba máhttán sámegiela, biddjojuvvuiga sámegielat skuvlaguovlluide. Gielddas lei dalle dušše okta oahpaheaddji geas lei sámegiella eatnigiellan, muhto su bidje bargui dan skuvlabiirii gos eanas oahppit ledje dárogielaga[2]. Girječálli Leif Sletsjøe (1921–82) bajásšattai Larvikas. Ovdal go bođii Unjárgii lei son vázzán privatistan artiuma. Mánusis, mii lea čállon sullii jagi maŋŋel go guđii Finnmárkku, son dadjá iežas «stud.mag.art.», ja das son namuha ahte «berošta hirbmosit gielain». Vuosttaš olmmožin Davviriikkain Sletsjøe válddii romanalaš filologiija magistargráda mas ledje portugálagiella, espánnjagiella ja ránskkagiella ja oahpahii maŋŋel dáid gielaid Oslo universitehtas ja Bergena gávpeallaskuvllas. Lassin stuora dieđalaš buktagii son jorgalii olu čáppagirjjálašvuođa sihke ránskka-, espánnja- ja portugálagielas. Dá lea nubbehusčálus giehtačállon mánusis maid gávnnaimet Sámi arkiivvas, Hans J. Henriksena [3] báhcán báhpiriin. Go álgočállosis čuožžu ahte «muhtin miellahttu Komiteas lea bivdán mu čállit veahá ...», de lea árvideames sáhka Skuvladoaimmahaga ovttastahttinlávdegottis. Mánus lea čállon skábmamánnu 1947:s, ja min dieđu mielde ii leat dát ovdal almmuhuvvon. |
Muhtin miellahttu Komiteas lea bivdán mu čállit veahá iežan vásáhusaid birra sámemánáid skuvlaluohkás Nuorta-Finnmárkkus, gos ledjen gaskaáigásaččat virgáibiddjon oahpaheaddjin 1946 ođđajagemánus gitta dan skuvlajagi lohppii.
Go dieđihin ođđabeairuohta 1945 ahte áiggun vuolgit Finnmárkui, de in diehtán veaháge gosa sáhtten rievdat. Vulgen davás inge diehtán veaháge makkár dilis galgen orrut, ja in ge diehtán maidege makkár skuvllas galgen bargat. Mun šadden ovtta skuvlii mii leai čielga sámeguovllus, Stuorravuonas, Unjárgga gielddas. Doppe mun dollen skuvlla 5 mánu. Oahpaheaddji dan báikkis dárbbahii veahki. Dál son lei ákto, vaikko ovdal ledje leamaš guokte miel`oahpaheaddji. Ovdal billistemiid lei Stuorravuonas leamaš ođđa internáhtta ja lei oahpahusa dáfus hui buori dilis.
Áiggun dás čállit veahá giellaváttisvuođaid birra maid mun vásihin doppe davvin, ja daid gažaldagaid mat gusket skuvlla oahpahusgillii.
Nu go juohkehaš ipmirda, de in máhttán sáni ge sámegiela go ollejin Stuorravunnii. Mun geahččalin gal oahppat veahá, go beroštan hirbmosit gielain. Ožžon davás Konrad Nielsena giellaoahppagirjji Lærebok i lappisk. Dat manai oba njozet munnje, ja in otná dán beaivvige máhte sáni ge sámegiela.
Sivvan dasa go ohppen nu unnán, lei ahte in galgan dadjat maide sámegillii skuvllas. Mun galgen dárustit, hupmat njozet ja čielgasit ja geahččalit oažžut mánáid ipmirdit mu. Danne ii lean dárbbašlaš, ja in jáhke lei sávahahttige, ahte ohppen veaháge mánáid giela.
Mun máŋgii váivahuvven iežan luohká 8-9-jahkásaččaid dihte. Máŋggas ipmirdedje unnán maid mun lohken. Ja ferten dovddastit ahte soames geardde šadden gierdameahttun. Jurddahan eanas dárogieldiktáhtaid birra 12–13 jahkásaččaid luohkás. Dáhpáhuvai dieđusge ahte vajáldahtten ieš nai, muhto sáhtii dáhpáhuvvat nu nai ahte soames oahppi ii nagodan čállit dan maid galggai, vaikko ledjen máŋgii geardduhan seamma dárogielsáni. Mánáin gal várra ii lean nu buorre dilli daid háviid.
 |
 |
| Stuorravuona bráhkkaskuvla, 1945 (Govva: Knut Kobbergård / Várjjat Sámi Musea) | Stuorravuona bráhkkaskuvla ođđa osiin. Ođđasithuksenbráhkka huksejuvvui 1945:s ja geavahuvvui skuvlan gitta 1952 rádjái. (Govva: Amas / Várjjat Sámi Musea) |
Sáhttá gal orrut dego juoga lágan suttudovddastus, muhto nu dat ii leat. Mun dieđán ahte juohke okta livččii soames gearddi ribahan suhttat diekkár diliin. Ohppiin ledje nu beare heajos návccat diktáhta čállit dárogillii. Mun sávan diekkár váivves muittut skuvlaluohkás eai bisán máná muitui. Mus ii leat makkárge ágga sávvat dan. Okta bárdni gii mu mielas lei earenoamáš njoahci ipmirdit, geahčai munnje stuora, ballán čalmmiiguin go mun čurvon sidjiide seamma sáni 6. dehe 7. gearddi. Son ii máhttán šat jurddahit dalle, muhto mun in dan ipmirdan. Son ii goassege dearvvahan mu skuvlla olggobealde, ja soaitá leat nu ahte ii duostan.
Hárjánan oahpaheddjiin dáidet leat seamma vásáhusat go mus. Jagiid mielde leat gártan máŋggas geat jurddahit skuvlajagiid birra baluin ja doarggistemiin. Vel eambbogiin eai soaitte leat dihtomielas makkárge heitot muittut skuvllas (soitet geahččalit daid buriid muittuid muitit buoremusat), muhto geat almmá dihtomielain muitet eahpelihkostuvvama skuvllas.
Lean máŋgii jurddahan movt dáža mánát livčče meannudan (ja makkár váikkuhusat dain livčče) jus sin livčče bággen hupmat juogo ránskkagiela dehe ruoššagiella vuosttaš beaivvi rájes skuvllas.
Mus leat olu buorit muittut skuvlaáiggis Stuorravuonas. Mánát ledje siivvut ja áŋgirat. Sis ledje maiddái buorit attáldagat, lihka buorit go dáža mánáin. Eatnasat sis ledje hui nuohttát. Muhto giellaváttisvuođat hehttejedje sin.
Rehkenastimis gal sáhtte šaddat čeahpit, go dán fága hárjehallamis ii leat nu olu oahpaheaddji njálmmálaš oahpaheami duohken go eará fágain. Távvalis čájeheapmi ja dakkár sullásaš oahpaheapmi han lea oassin oahpaheamis. Lea vearrát čuvgehusfágaiguin. Muittán alimus luohkáin geografiijas ahte sihten ovtta luntta muitalit veahá leavssus. Son čuoččahii, celkkii soames cealkagiid, muhto gaskkohagaid leavssuin lei váldán mielde nu go «se side 15», «se tabell 31» jna. Dušše dat ovdamearkka čájeha juo man unnán ávki lea go buot oahpahus lea dárogillii.
Mun oaivvildan ahte sámit galggaše nu jođánit go vejolaš oažžut oahpahusa iežaset gillii. Sidjiide livččii álkit viiddidit iežaset máhtolašvuođa go álget dainna mii lea oahpis. Dárogiella ferte leat nubbingiellan. In áiggo gal árvalit guđe luohkás galggale oahpahallagoahtit dárogiela. Goitge áiggun dadjat ahte eai berre oažžut dárogiela vuosttaš eaige nuppi luohkás. Guokte vuosttaš jagi berre ollásit biddjot dasa ahte muitalit mánáide buot daid ártegis áššiid maid sii galget oahppat skuvllas. Berre baicca olu dárogieloahpahus leat daidda geat leat maŋemus jagiid vázzime skuvlla. Jáhkán ahte sii ohppet dan lihka bures ja vel buorebut dainna lágiin go nu go dál lea. Soaittále oahppit dain alimus luohkáin álgit dušše dárogiela hupmat.
In leat rievttes olmmoš cealkit maidege dakkár áššiin go earenoamáš kultuvrraid maŋosmannama. Muhto sii geat dovdet váttisvuođaid oaivvildit ahte sámekultuvra jávká jus mii eat daga maide mii hehttešii dan, de lean gal ovtta oaivilis dasa dál go leat alddán vásáhusat dán áššis.
Jáhkán ahte dálá skuvlaortnet sáhttá billistit sámi mánáin buriid attáldagaid ja návccaid. Giellaváttisvuođat skuvllas ja váilevaš suohtastallan eará go risttalaš čoakkálmasat, dagahit ahte dearvvaš sámi nuorat sáhttet čájehit veahá heajut beliid go leat dážaiguin ovttas.
[1]
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 4
[2]
[3]