På norskArtihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 4 Davvi Girji 2010.
 Nils Joachim Christian Vibe Stockfleth
|
Nils Joachim Christian Vibe Stockfleth (1787–1866), riegádii Fredrikstadas. Maŋŋá go váccii latiinnaskuvlla Kristiansandas de válddii eksámen artium Københámmanis. Doppe lohkagođii láhkadiehtaga, muhto searvvai dánska soahtevehkii ja šattai offisearan. Norgga soahtevehkii bođii son 1814:s. 1823 rájes lohkagođii teologiija Christiania universitehtas. 1826:s válddii badjelasas suohkanbáhpa ámmáha Čáhcesullos, Peter W. Deinboll maŋis (geahča ovddit artihkkala). Son galggai maiddái bálvalit Várggáid, Unjárgga ja Davvesiidda. Seammás lohkagođii Stockfleth sámegiela, ja golbma jagi maŋŋá ozai beassat bargat dušše Davvesiidda báhpasuohkanis vai beassá vuoruhit sámi giellabarggu. Oktanaga go barggai suohkanbáhppan Davvesiiddas, de válddii máŋga virgelobi ja oahppomátkki sáme- ja suomagiellabargguid oktavuođas. Dasa lassin oahpahii Christiania universitehta teologiijastudeanttaid sáme- ja suomagielas. 1839:s heittii báhpaámmáhis vai beasai vuoruhit oahpaheami, dutkama ja jorgalanbargguid. Stockfleth almmuhii 1837:s sámegielat áppesa ja lohkangirjji, ja vel bustáveren- ja lohkantabeallaid. Son jorgalii máŋga vuoiŋŋalaš čállosa sámegillii, earret eará katekismusa, ođđa testameantta ja Pontoppidana čilgehusa[1]. Dasa lassin almmuhii sámegiela grammatihkkagirjji ja sátnegirjji. Knud Leema lassin (geahča artihkkala ovddabealde) lea son rehkenaston sámegiela čállingiela ásaheaddjin. Dasa lassin čálii son guokte stuorát girjji sámiid ja kvenaid birra, ja iežas miššonmátkkiid beaivegirjji. Go 1851:s badjánedje riiddut gaskal eiseválddiid ja morránan leastádialaččaid Guovdageainnus, sáddii bisma Stockfletha dohko gaskaboddosaš báhppan, dáinna doaivagiin ahte son livččii nagodan bissehit stuimmiid. Muhto su garra oaidnu morránan leastádialaččaid ektui dagahii baicca ahte dilli vearránii, ja dat sáhttá leat leamaš sivvan ahte Guovdageainnu stuimmit badjánedje 1852:s. Stuimmiin goddojedje máŋggas ja su maŋisboahtti Hvoslef hávváduvai. (Geahča boahtte artihkkala.) Stockfleth čuoččuhii ahte sápmelaččain ja kvenain lei «bassi vuoigatvuohta» sin gillii ja našunalitehtii. Álggus váldui Stockfletha sámegiellabargu bures vuostá eiseválddiid bealis, ja son oaččui buriid ekonomalaš návccaid iežas dutkanbargui ja beasai almmuhit čállosiiddis. Dađistaga go norgga našunalisma lassánišgođii su. 1850, de lassánedje vuostehágut su bargguid ektui. 1851:s dagai Stuoradiggi mearrádusa 2/3 eanetloguin, mii galggai leat vuođđun vel čavgadat dáruiduhttinpolitihkkii. Girko- ja oahpahusdepartemeanta dáhtui de Stockflethas cealkámuša dán mearrádusa oktavuođas, ja son čálii 60-siidosaš čielgadallama, man namma livččii sámegillii: Sáttabreava daid hearráide 12. rivttes Stuoradikki áirasiidda geat doarjumin jienastedje dán evttohusa: «Ráđđehus gohččojuvvo bidjat johtui guorahallama, lea go, ja man muddui lea vejolaš addit norgga sápmelaččaide, erenomážit mearraguovlluid ássiide, oahpahusa dárogillii, doaibmat álbmoga čuvgejumi bealis ja dieđihit boahtte Stuoradiggái dán guorahallama bohtosiid.» Dá leat oasit dán sáttabreavas, doaimmahusa kommentáraiguin: |
Duogáža dán gonagaslaš allagaslaš resolušuvdnii beaiváduvvon čakčamánu 2. b. dán jagi, buvttii Finnmárkku amtta áirras, proavás Aars. Morgenbladet geassemánu 8. b. referáhta mielde gávnnahii ahte evttoheaddji gonagaslaš allagaslaš resolušuvdna beaiváduvvon guovvamánu 24. b. dán jagi, mii addá ovdavuoigatvuođa virgádeapmái Finnmárkui [2] sidjiide, geat váldet geahččaleami sámegiela máhtus
1) lei hui eahpevuogálaš;
2) son ii jáhkkán ahte das lei sullasaš ávki;
3) váikkuhus das lei ahte evttohii bajábealde namuhuvvon evttohusa, lasáhusain; ahte ráđđehus galggai boahtte Stuoradikkis buktit ovdan guorahallama bohtosiid;
4) son jáhkii ahte dát ášši livčče seamma ollu kommišuvnna árvosaš, nu mo máŋga eará ge ášši, ja álggahemiin dákkára;
5) go son jáhkii, dan dieđu mielde mii sus lei dáid guovlluid oainnuid birra, ahte máŋga jiena šaddet čuovvolit su jiena.
Buot dieđut mat leat dárbbašlaččat dán ášši ollislaš vástádussii ja čuvgehussii gávdnojit girjjis Bidrag til Kundskab om Finnerne i Kongeriget Norge (Lassidieđut máhttui Norgga gonagasriikka sápmelaččaid birra).[3] Válddidettiin osiid girjjis, ja čujuhettiin girjái gos oppalaš meannudeami sáhttá lohkat, sáhttá várra duođaštit:
1) Evttohuvvon guorahallamat leat juo dahkkon ja dat čájehit makkár guottut ledje dáin guovlluin ovdal su sáhkavuoru dikkis.
2) Álggahuvvon ráhkkaneamit leat huksejuvvon viđalogiid jagiid guorahallamiid vuođul ja dákkár albmáid cealkámušaid vuođul, geat leat leamaš álbmoga luhtte máŋggaid jagiid.
3) Ii addo eará vejolašvuohta čuvgehit sámi álbmoga go dat vuohki mii maŋimuš jagiid lea geavahuvvon;
4) Ii goassege leamaš gildojuvvon olbmuin, geat áddejit dárogiela, oažžut oahpahusa dárogillii. Dárogiela oahpaheapmi ja oahppan lea guhkkin eret goassege leamašan dáid maŋimuš áiggiid ráhkkanemiid olggobealde, go dát addet áidna vejolaš vuogi, mo sáhttá ráhkanahttit dán oahpaheapmái ja oahppamii;
5) Evttoheaddji evttohus duođašta dan muddui su diehtemeahttunvuođa áššis mas ákkastallá, ahte sáhttá jáhkkit ahte son ii oba leat oahpásnuvvan deaddiluvvon muitalussii Finnmárkku gielladili birra maid Gonagaslaš girkodepartemeanta lea Stuoradiggái almmuhan;
6) Evttoheaddji lea sihke čálalaččat ja njálmmálaččat, sihke dikkis ja olggobealde dikki vásttostan iežas;
7) Guottut dáin guovlluin, maidda Hr. proavás čujuha, lea beaggigoahtán maŋŋá go lei doallan sáhkavuoru.
Viidásat ákkastallá Stockfleth, sitáhtaid bokte ja čujuhusaiguin girjái »Bidrag til Kundskab om Finnerne i Kongeriget Norge», ahte buot dárbbašlaš guorahallamat leat dahkkon ja buot čujuhit ovtta guvlui; ahte lea áibbas duššás oahpahit sápmelaččaid dárogillii, muhto ahte sápmelaččaid čuvgeheapmi ferte leat sámegillii.
Muhto seammás ákkastallá Stockfleth sin vuostá geat áiggošedje ásahit sierra seminára oahpahan dihte sámi oahpaheddjiid:
Sámi seminára sirret eret dáža semináras in ávžžut čuovvovaš sivaid geažil: «Dán láhkai sirret sápmelaččaid ja sámi oahpaheddjiid ja ohppiid eret servodagas, ja dáinna láhkai hehttet skihkalaš máilmmis oažžut ovdáneami, de hehtte maid olles kultuvrralaš ovdáneami, ollásit hehttet duohta kristtalaš čuvgejumi Finnmárkkus, diekkár sirrejupmi mielddisbuvttášii vuoiŋŋalaš jávkadeami. Ja mun deattuhin dárbbu ahte semináras oahppan sámi oahpaheaddjit galget máhttit dárogiela».
Báhppan Stockfleth beroštii vuosttažettiin kristtalašvuođa viidáneamis, ja vuosttaldii garrasit ahte osku galggai boastut geavahuvvot politihkalaš áigumušaiguin:
Go sápmelaččaide áigu dušše sárdnut ipmila sáni dárogillii, nu guhká go álbmoga giella lea sámegiella, de lea čielggas ahte dás lea eará áigumuš, ja čatná de alimus buori sárdnuma, oskku, eavttuide dahje gáibádusaide nu mo min áiggis, go guoská eará nášuvnnaide, dahje álddámet guoski, «de celkojuvvo dát barbarisman», namalassii ahte álbmot galgá dál bággejuvvot heaittihit gielas. Ii gula gal báhppii ii ge oahpaheaddjái, oskkuoahpaheaddjin, ahte galget go sápmelaččat oahppat dárogiela vai eai; muhto lea sin geatnegasvuohta cealkit Ipmil hearrá sáni dan gillii maid mánát ja álbmot áddejit. Jos dát eai hálddaš dárogiela, de lea oskkuoahpaheaddji geatnegasvuohta alcces háhkat máhtu das, nu ahte vuosttažettiin kristtalašvuođa viidáneapmi ii goazahuvvo ja ahte buolvvat eai galgga jápmit beallemuddui čuvgehuvvomin dahje beallemuddui dáruiduhtton báhkinin.
Ii oktage alit fápmu leat fápmudan dahje addán vuoigatvuođa báhpaide, sielumorašteddjiide ja skuvlaoahpaheddjiide geavahit evangeliuma vearjun politihkalaš bálvalusas. Evangelium ii galgga leat čatnon erenoamáš álbmotlaš dahje politihkalaš áigumušain! Čuđiid jagiid vásáhusat ja duođašteamit leat buorremuddui oidnosis, ahte álbmot ii sáhte šaddat kristtalažžan giela haga maid Ipmil oktii lea bidjan sin váimmuide ja sin baksamiidda.
[1]
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 4
[2]
[3]
