På norskArtihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 4 Davvi Girji 2010.
 Sverre Somby čájeha mo son giddejuvvui giehtaruvddiiguin áidái Kárášjogas. |  Elfrid Boine, 2007 |
Sverre Somby lea riegádan Kárášjogas geasset 1945. Son lea bajásšaddan Bieskkenjárggas, gilážis sullii 20 km márkanis. Doppe son orui etniinis, oappáinis ja vieljainis. Su áhčči jámii árrat.
Sverre lea bargan meara alde, viessogálvosnihkkárin ja dáiddárin. Daid maŋemuš jagiid son lea bargan Kárášjoga vuođđoskuvllas fágaoahpaheaddjin. Jearahalli Elfrid Boine (r. 1959) lea mieldoaimmaheaddji Sámi skuvlahistorjá- girjeráiddus. Son lea bajásšaddan Kárášjogas, ja lea leamaš oahpaheaddji vuođđoskuvllas ja ráđđeaddin Finnmárkku fylkkamánni bajásšaddan- ja oahpahusossodagas, ja dál bargá oahpahussekšuvnna jođiheaddjin Meløy gielddas Nordlanddas. |
– Geasset ledjen mielde veahkeheamen lájuin ja dálvet fertiimet buohkat oasálastit muohttaga hoigat ja guoddit muoraid vissui.
Ruoktu lei seammálágan go eanaš ruovttut guovllus, eai lean várra nu ollu materialisttalaš dávvirat, muhto ruoktu lei nuppe dáfus devdon stuorrabearraša buriiguin. Lei ruoktu gos ledje ollu olbmot, ja lei áigi leat guldaleaddjin go rávisolbmot muitaledje máidnasiid.
Nugo lei eanaš mánáide geat orro boaittobealde, fertejin orrut internáhtas. Mun defineren iežan skealbma gándan. Ožžon jođánit váttisvuođaid go álgen skuvlii. Leigo skuvla ja internáhta mii ii lean heivehuvvon munnje vai ledjengo mun gii in heivehan iežan skuvlii ja internáhtii, dan ii leat buorre dadjat.
Skuvllas in oahpan áktánasat, ledje sihke gielalaš ja láhttenvuogi váttisvuođat. Áidna fága masa liikojin ja mas ohppen, lei risttalašvuohta. Dan fágas ledje konkrehtalaš oahppanvuogit gos oahpaheaddji geavahii flanellográfa go muitalii biibalhistorjjá. Earretgo risttalašvuođas de šattai mus uhccán skuvla. Mus ii lean dat máššu mii gáibiduvvui leat oahppi, čuovvut mielde maid oahpaheaddji dajai ja dáhtui bargat. Seammálágan dilli lei maid internáhtas. Dan áigge lei dábálaš ráŋggáštit, ja dan mun bessen vásihit. Sáhtii leat ahte in beassan olggos, rissehallen, gaiko vuovttaid duohken ja eará fysalaš ráŋggášteamit mat eai geardda beaivečuovgga.
Go bođiimet márkanii, ijasteimme etniin muhtin oahppása luhtte. Beaivvi maŋŋá bovdejuvvui eadni čoahkkimii báhpa lusa gii lei skuvlastivrra ovdaolmmoš. Ovttas suohkanbáhpain oassálasttii čoahkkimii skuvlainspektevra Lydolf Lind Meløy mottiin eará albmáin. Dan botta go eadni lei čoahkkimis, ledjen mun goallostuvvon báhpaviesu áidái, mii lea oalle gasku márkana. Das čužžon mun dan botta eadni lei čoahkkimis. Dál in sáhte áddet manne máná fertejedje viežžat ruovttus ja bidjat giehtaruvddiide. Ja in ge ádde manne fertejin goallostuvvot áidái dego beana. Dat ii lean buorre dovdu. Mun in leat goassege beassan diehtit mii geavai dan čoahkkimis, muhto in eahpit ahte eadni bággejuvvui vuolláičállit báhpáriid mat duođaštedje ahte mun galgen sirdojuvvot erenoamášskuvlii Mossii.
Mátki Mossii lei guhki ja mohkkái. Gielda lei doaimmahan munnje mátkeskihpára, ja Fru Isaksen lei jođus Osloi ja šattai mu mátkeskibir boahttevaš jándoriid. Ieš mátki máttás lei miellagiddevaš ja mátkeskibir lei hui šiega ja fiinna nisu, vaikko áddejin ahte in boahtán oaidnit bearraša guhkes áigái. Mátkkošteimme bussiin ja togain Suoma ja Ruoŧa bokte ovdal go bođiime Osloi ja ruovdemáđiistašuvdnii. Go olliime dohko, bođii muhtin almmái erenoamášskuvllas. Dovden ieš ahte ledjen bukton dego poastapáhkka.
Våk skuvlaruoktu lei heaittihuvvon eanadoalludállu stuorra areálain. Skuvla lei Våler gielddas, Moss lahka. Skuvla ásahuvvui Varna skuvlaruoktun gánddaide geain ledje váttisvuođat, dahje nugo ieža čilgejedje – skuvlagánddaide geain ledje láhttenváttisvuođat. Oktiibuot ledje gaskal 40 ja 50 gándda skuvllas. Mun ođđen ovtta dan guovtti oađđinsálas ja muittán ain hája oađđinsálas. Máŋggas gánddain gužže seŋgii, ja ii lean oktage gii divššui sin seamma láhkai go ruovttus. Nu ahte seaŋggat ledje durdon guččain ja aktonas mánáid gatnjaliiguin. Ulbmil lei ahte gánddat skuvllas galge oahppat oahpahusa ja dálu aktivitehtaid bokte. Skuvllas ledje dušše gánddat gaskal 7-21 jagi. Sihke skuvla ja internáhta lei seammá guovllus. Skuvlla oktavuođas lei stuorra návet ja giettit. Mii fertiimet veahkehit earret eará buđetrájuin, ja eará doaimmaiguin mat gulle šibit- ja eanandollui. Jos lei dárbu, de sáddejuvvuimet dáluide lahkosis veahkehit buđetrájuin. Mii eat ožžon mávssu dán ovddas, ja soittii vel nu ahte skuvla anii ávkki min barggus dáluin.
Go geavaheimmet nu olu áiggi dáluin birrasis, dat dagahii ahte ii šaddan nu olu áigi skuvlabargguide. Munnje, gii in lean oahpan nu olu skuvllas Kárášjogas, šattai sirdin Varnai dušše duođaštus dasa ahte mu skuvlavázzin gárttai váilevaš.
Varna skuvla lei duođai skealmmaid šaddadanskuvla. Lei gievrramus riekti mii ráđđii sihke skuvllas ja internáhtas. Veahkaválddálašvuohta, sadisma, seksuálalaš illásteapmi lei dábálaš sihke boarrásat ohppiid ja doaibmaolbmuid gaskkas. Ii lean veara muitalit dan birra mii lei dáhpáhuvvan, lei ulmmeheapmi. Dat dagahii ráŋggášteami, ja lei dábálaš huškkohallat eará ohppiide ja doaibmaolbmuide. Doaibmaolbmuid ráŋggáštanvuogit sáhtte leat ealnnjehasat, juoga maid vásihin máŋgii. Máŋgii lohkkadedje mu latnji keallárii.
Ovdamearka mo mii ráŋggáštuvvuimet rávisolbmuide, lei dalle go mun časken ovtta doaibmaalbmá bártni. Ráŋggášteapmi mu vuostá šattai dalle ahte vedde mu kealláris sullii golbma vahku. Báddi darvánii mu gorudii, ja sii fertejedje gaikut dan luovus. Mus leat otnábeaivvi mearkkat dan ráŋggášteami maŋŋá. Okta leat dat fysalaš mearkkat maid ožžon dan áigge go ledjen máddin. Eará leat dat hávit mat leat darvánan millii ja sillui.
Neahtas gávdnojit ollu dieđut mo lei Varna skuvlaruovttus. NRK Østland-sáddagiin lea reportáša Varna birra gos ovddeš oahpaheaddji muitala dilálašvuođa birra skuvllas.
«Henning Karlstad lei oahpaheaddji Våk skuvlaruovttus dalle go skuvla molssui nama Varnan 1950-logus... Maŋŋá barggai son erenoamášpedagogihkain oahpahusdepartemeanttas ja vuolitdirektevran Oslo biiregiddagasas. Son govvida skuvlaruovttu dego mánáidgiddagasa: - Maŋemuš jagiin ja maŋŋá go lean oaidnán vugiid mo gieđagušše olbmuid, de in eahpit gohčodit Våk mánáidgiddagasain. Deháleamos lei doallat ortnega ja systema, oahppu bođii nubbin.»[1]
Norgga erenoamášskuvllaid várdosis čilgejuvvo Varna dán láhkái:
Varna skuvla, Sperrebotn. 1909-1992. Gánddat láhtenváttisvuođain.
Våk skolehjem (skuvlaruoktu) rahppui 15.12.1909 ovttasbargoprošeaktan 60 % stáhta ja 40 % gielda doaibman. 1951 erenoamášskuvlalága oktavuođas molsašuvai namma «Varna skole for barn med tilpasningsvansker» (Varna skuvla mánáide geain leat heivehanváttisvuođat). Stáhta válddii badjelasat buot goluid, muhto gielddas lei ovddasvástádus skuvlii gitta 1970 rádjai. Dalle molsašuvai namma «Varna offentlige skole» (Varna almmolaš skuvla). Dego eará KUD:ii gullevaš stáhta skuvllain sihkkojuvvui namma «offentlige» 1977:as, ja de šattai namma «Varna skole». Skuvla loahpahuvvui 01.08.1992.[2]
Áidna gii finai guossis lei Isak Østmo, ovddeš oahpaheaddji Kárášjogas. Son lei oktii skuvllas mu guossis, muhto munnje lei buorre sámástit, ja vel suinna gii dovddai mu ja mu bearraša.
Geasset 1958 johten mu okto Mossas Kárášjohkii. Dán vuoru dovden iežan roahkkadin, ja ii lean váttis johtit okto dál go hálddašin dárogiela. Mátki lei guhki, ja álggos togain Oslos Troandimii ja das jotkkii mu mátki Hurtigrutain Hámmárfestii. Mun deiven Mákká Kirstte gii gárttai mu mátkeskibirin Hámmárfeasttas Kárášjohkii. Oanehis ja hohppos geasi maŋŋá, fertejin fas máhccat skuvlii. Jagis nubbái, eai lean nu stuorra rievdamat. Sii oidne ain min bargin ja rávisolbmot hoidejedje min garragieđain. In dán ge skuvlajagi beassan skuvlla vázzit, šadden eanáš bargat dálus, ja ráŋggáštuvvojin sihke smávva ja stuorra fearániin maidda ledjen oasálastán. Soames háve lei ráŋggáštus vuoiggalaš, eará háve ii.
De álggii juohkebeaivválaš eallin fas máŋga jagi maŋŋá gánddaruovttus.
Easkka geasset 1959 máhccen ruoktot. Dalle ledjen leamaš eret badjel golbma jagi. Boađus mu jagiin Varna gánddaidruovttus lei ahte mun ledjen massán eatnigiela oalát ja hállen dušše dárogiela. Manai measta jahkebealle ovdal go fas hállen sámegiela albmaláhkai.
Mun ledjen oahppan ollu vugiid birget skealbma gándan, muhtto in vel máhttán nu ollu das maid ledjen galgat skuvllas leat oahppan. Mun in leat áibbas sihkar manne mun sáddejuvvojin ruoktot, lei várra psykologa gii dan áigge lei jođiheaddjin gii váikkuhii dasa. Šattai veahá buoret dilli Varna skuvlaruovttus go psykologa šattai jođiheaddjin.
Ii lean álki boahtit ruovttoluotta maŋŋá go ledjen leamaš eret golbma jagi dábálaš skuvllas. Mun in lean oahppan doarvái nu ahte sáhtten čuovvot dábálaš oahpahusa ja mun in nagodan heivehit skuvlii. Mun čađahin skuvlla vuollegaš diehtodásis. Nugo hui olu eará Kárášjot-gánddat, mannen mun meara ala go gergen skuvllas.
 | Varna skuvla eanandoallorusttegiin, sullii 1955. (Gova luoikan Våler ja Svinndal historielag) |
 | Sverre Somby sárggastus. (Govva: Gunn Marit Bratsberg) |
Kárášjoga mánáidskuvla dárbbašii duodjeoahpaheaddji, ja mun ožžon sadjásašvirggi doppe. Bárgu sadjásašoahpaheaddjin attii munnje movtta lohkat pedagogihka, ja dan láhkai oažžut bistevaš virggi fágaoahpaheaddjin. Mun ožžon oalgguhusa váldit pedagogihka iežan buori bárgoskihpáris Piera Jouni Sombys.
Dál barggan ain oahpaheaddjin dan seammá skuvllas gos mun oktii in ožžon leat oahppin. Ja seamma skuvla mii ovttaláhkai lei veahkaválddálaš váilevašvuođainis árvvoštallat erenoamášoahpahusa ja heivehuvvon oahpahusa nu ahte livččen sáhttit orrut birrasis maid dovden. Ahte mu oktii válde ruovttus dego stuorra skealmma giehtaruvddiin, gitta dasa ahte mun ieš barggan oahpaheaddjin otne čájeha ahte dat lea geavvan ollu skuvllas ja das man láhkai skuvla láhčá dili ohppiide. Mun lean ilus ja giitevaš ahte diekkár veahkaválddalašvuođat man čađa mun lean leamaš eai leat lobálaččat otne, ja ahte erenoamášskuvllat eai gávdno šat.
[1]
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 4
[2]