På norsk
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 5. Davvi Girji 2011.
| Mearrasámi gilis Njeareveajis Gáŋgaviikka gielddas leat olbmot dego sálvan eatnamii, oččodettiineaset biilageainnu ja skuvlla gilláseaset. Skuvlafálaldat lea rievddadan áiggis áigái; johtti skuvla, skuvlavázzin Goalsevuohpis, internáhtas Skeavvonjárggas, sierra skuvla Njeareveajis, ja loahpalaččat fas Skeavvonjárgga skuvlii gos dat moadde Njeareveaj-máná dál vázzet skuvlla.
Siv Rasmussen lea guorahallan skuvlaášši dokumeanttaid, ja Svein Lund lea 2009 čavčča gažadan Njeareveaji ja Skeavvonjárgga olbmuin. Njeareveajis mii leat humadan guvttiin joavkkuin. Vieljašguovttos Kristian (r. 1938) ja Olaf (r. 1948) Nilsen leaba bajásšaddan Njeareveajis, leaba eallán eanas guollebivdduin. Kristian lea náitalan Annain (r. 1951), gii lea bajásšaddan Gudbrandsdalas ja vázzán oahpaheaddjioahpu Hamaris. Anna lea leamaš oahpaheaddjin Njeareveaji skuvllas ja bargá dál Davvesiidda skuvllas. Sudnos leat golbma máná. Olaf lea náitalan Eliniin (r. 1956). Elin lea bajásšaddan Gilivuonas, sus lea agronomaoahppu ja lohká dál historjjá universitehtas. Son lea gaskkohagaid bargan oahpaheaddjin Njeareveaji skuvllas, ja smávvadálolažžan son buvttada dál ulluid mohairgáiccain. Sudnos leat 5 máná, ja sis mii leat hupman Toniin (r. 1981). Son lea vázzán oahpu guolástus- ja mearrajohtinfágain ja lea bargan guolásteaddjin ja feargga ja johtilisfatnasa matrosan. Skeavvonjárggas mii leat hupman eanemusat ovddeš rektoriin Olav Nordstrandain (r. 1941). Son lea bajásšaddan Skeavvonjárggas, ja son lei oahpaheaddjin Skeavvonjárgga skuvllas 1973 rájes, ja 1978–97 son lei internáhttahoavda. |
 |  |  |  |
| Olaf og Elin Nilsen, Nervei 2009. (Govva: Basia Głowacka) | Tone Nilsen, Nervei 2009. (Govva: Basia Głowacka) | Anna Nilsen, Nervei 2009. (Govva: Basia Głowacka) | Kristian Nilsen dearpá goikeguoli, Njeareveadji 2009. (Govva: Svein Lund) |
Máŋggaid buolvvaid leat mearrasámi váhnemat Njeareveajis šaddan bidjat mánáideaset Skeavvonjárgga internáhttii, ja doppe lei aivve dárogiella ja ledje dáru vierut ja dábit. Diehttelasat dat lea báidnán Njeareveaji ja sin sámegiela ja kultuvrra. Maŋŋel soađi dárostišgohte doppe váhnemat mánáidasaset. Go dát čállo, de guhtta vuoras olbmo vel gilis máhttet sámegiela.
Sámi kultuvrralaš morráneapmi mielddisbuvttii ahte maiddái Njeareveaji váhnemat háliidišgohte oahpahit mearrasámi kultuvrra mánáidasaset ja ealáskahttit fas sámegiela. Dan ii sáhte dahkat earágo jos ožžot skuvlla ruovttugillái, oaivvildedje sii.
Njeareveaji skuvlla oččodeamis fággádalle ollu oasálaččat; stáhta ja gielda, gieldda guovddášbáiki Donjevuotna ja vuona gilážat, skuvlabáiki Skeavvonjárga ja unnit báikkit, Njeareveadji ja eará geainnohis báikkit Lákkovuonas, sámi giláš ja stuoraservodat, mearrasámi servodat ja Sámediggi. Dasa lassin eai leat gilis soabadan gaskaneaset ge.
 |  |
| Dán gova ráhkadedje Skeavvonjárgga skuvlla oahppit Norgga vuođđoskuvlla 250-jagi ávvudeapmái 1989. Dát muitala olu man unnán leat diehtán iežas historjjás. Ii lean álbmotseahtoskuvlla plakáhta 1739:s, muhto sámemiššuvdna mii 1716 rájes álggahii skuvllaid dán guovllus. (Govva: Basia Głowacka) | Boarráseamos Lákkovuon-skuvla mii lea govvejuvvon, lea Goalsevuohpi skuvla, mii doaimmai 1907-27. (Gova luoikan Skjånes skole) |
Vuosttaš oahpaheaddji dán guovllus gean diehtit vissásit, lei lákkovuotnalaš Per Persen, gii heavvanii 1837:s. [1] Vuosttaš skuvlalágaš Lákkovuona mánáide lei johtti skuvla. Muhtun áigge orui oahpaheaddji Stáhpogiettis Deanuvuona siste. Su gohčostatnamma lei Skuvla-Ánte, ja son oahpahii Lákkus, Njeareveajis ja Goalsevuohpis. 1900:s duššai báikkiid gaskii oahpaheaddji gean goargu lei Elvedal.[2]
Dalle lei skuvlaviessu Njeareveajis, muhto skuvla heaittihuvvui 1907:s. Skuvlaviesu báhcán fiellut ja ávdnasat dolvojuvvoje Goalsevuohppái ja adnoje doppe skuvlii. Doppe ledje maiddái internáhttalanjat Njeareveaji ja eará geainnohis báikkiid mánáide Lákkovuonas.
 | Hop skuvla lei vuosttamuš skuvla Skeavvonjárggas. (Govva: Bernt Thomassen / Ulf Jacobsens fotosamling) |
Skuvlanjárgga skuvla lei gárži ja heittot. Skuvlamánát orro dego bás latnjaskuohpuin lovttas, ja muhtumat skuvlalanjas, mii adnui boradanlatnjan nai. Go skuvlii bálkáhuvvui dálueamit, de šadde váhnemat máksit mánáideaset borramuša ovddas, eai ge buohkat nagodan dan máksit. Sihke guovlludoavttir ja váhnemat váidaledje, ja ovtta gaskka válde olbmot mánáideaset eret skuvllas. Gáŋgaviikka gielda áiggui hukset ođđa skuvlla, muhto gielda lei ruđaheapme ja bivddii stáhtas veahki. Gielda sáddii ohcama mielde váivvášstivrra reivve mas oaidná makkár guottut eiseválddiin dalle ledje báikki olbmuide:
«Vai vártnuhisvuohta nogašii, mii orru leamen dego oassin dieid sis-vuona olbmuid luonddus, de fertešedje sii, erenoamážit nuorrageardi, oažžut lagabui oktavuođa sivilisašuvnnain. Buoret skuvlejupmi, áinnas internáhtta, berrešii ásahuvvot. Livččii buorre daidda mánáide jos sii skuvlla váccidettiineaset beasaše ovttastallet eanet kultuvrralaš olbmuiguin go daid olbmuiguin geaiguin sii ovttastallet ruovttus.»
Dát ii lean dušše váivvášstivrra oaidnu, muhto sihke gielda ja skuvladirektevra searvvaiga reivii ja sáddiiga dan viidáseappot departementii. Vaikko buohkaid mielas galge huksegoahtit skuvlla, de golai ain áigi. 1922:s osttii stáhta viessosaji giehmánnis Hans Schankes. Stuora viessu dahkkui internáhttan, eará viesut ges šadde oahpaheddjiide viessun, ja dahkkui stuora viessu mii adnui skuvlan ja kapeallan. Dat gárvánii easka 1927:s. Dalle heaittihuvvoje sihke Goalsevuohpi ja Risfjord skuvllat. 1934:s heaittihuvvui maiddái Sieidevuona skuvla ja oahppit sirdojuvvoje Skeavvonjárgii.
Vaikko sis lei ge de stáhtainternáhtta, de lei goitge vátni skuvlaneavvuid dáfus. Daid galggai gielda rábidit, muhto eai orron suitime. Skuvladirektevra garadii ja oaivvildii gielda livččii galgan bijahallat bajit eiseválddiid stivrra vuollái.
Skeavvonjárgga internáhtta lei okta dain internáhtain Finnmárkkus mii ii boldojuvvon 1944:s. Go bombegohte Čáhcesullo, de sáddii skuvladirektevra diehtovuorkkáset Skeavvonjárgii, ja nu dat dievaslaš vuorká seaillui maŋit áiggiide.
 |  |
| Ingunn Utsi njuohtan «Internáhtta» čájeha boares Skeavvonjárgga internáhta. Njuohtan heaŋgá dál Skeavvonjárgga skuvlla feaskáris. (Govva: Basia Głowacka) | Skeavvonjárgga skuvllas leat bidjan dán 1957 skuvlagova seaidnái ovttas ohppiid namaiguin. Mii oaidnit ahte oahppit bohte máŋga báikkis, daid gaskkas lei Olaf Nilsen, Njeareveajis. (Fotograf ukjent, foto av foto: Basia Głowacka) |
Olav Nordstrand álggii dohko oahppin 1948:s. Dalle son orui ruovttus, ja sáhtii bálddastahttit ruovttu dili ja internáhta dili. Son muitala ahte internáhta mánát ožžo dávjá buoret ja álbmáset borramuša go mánát geat orro ruovttus. Internáhta oahppit eai galgan ovttastallat gili ohppiiguin, ja ruovttus orru mánát eai beassan fitnat internáhtas astoáiggisteaset.
Oahppit ja gálvvut ferteje aivve suvdot fatnasiiguin. Muhto soite gollat máŋga vahkku ovdalgo fanas ollii. Dávjá ferteje váhnemat ieža suvdit mánáideaset skuvlii. Easka birrasiid 1970:s ásahuvvui skuvlasáhttu. Ovtta gaskka suvddii rektor ohppiid fatnasiinnis. Erenoamážit balle Lákkovuona oahppit mátkkis go dálkkáskii. Váhnemat muite ilá bures dan go muhtun oahpaheaddji ja máŋga oahppi heavvanedje merrii manadettiin Skeavvonjárgga internáhttii.
Dađistaga go šadde buoret fievrrut ja oktavuohta, de rievdadedje skuvlavuoruid. Ollu vahkkuid orrun internáhtas nogai, ja dan sadjái šattai vahkkosaš skuvla, ja mánát besse ruoktot vahkkoloahpaid. 1986:s dahkkui geaidnu Nuoris Skeavvonjárgii, ja dan rájes besse mánát dan gaskka skuvlabusse mielde. De orro internáhtas vel dušše Lákkovuona oahppit.
Skeavvonjárgga internáhtta lei okta dan moatti internáhtas Finnmárkkus mat seilo soađis. Danne dan skuvlla eai vuoruhan go huksegohte fas ođđasit maŋŋel soađi. Golai guhkes áigi ovdalgo dat divvojuvvui. Boares internáhta gaikkodedje 1960-logus. Easka 1970-logu loahpageahčen divvo ja stuoridedje internáhta ja skuvlla. Huksejuvvui maiddái vuodjanlatnja. Skuvlahoavda oaččui Stáhta huksendoaimmahaga dahkat vuodjanlanja dan nammii ahte gielda máksá. Muhto go huksenrehket bođii, de ii lean gielddas ruhta máksit dan, ja ášši jorai ovddos maŋos ollu jagiid dassážii go stáhta mieđihii sihkkut gieldda vealggi. – Vuodjanlatnja dat gal lea addán midjiide ollu ilu, dadjá Olav Nordstrand.
Eai gallis mu buolvvas dáppe ožžon dađi eanet oahpu go čieža-jagi skuvlla. Mu boarráseamos viellja lei skuvlačeahppi, hirbmat muitteš. Báhppa ja oahpaheaddji ávžžuheigga diktit su skuvllaid vázzit, nu son váccii reálaskuvlla Deanus ja fanasjođihanskuvlla.
Ieš gal ledjen beanta njoahci oahppat, vázzen guokte jagi vuosttaš luohká ja guokte jagi nuppi luohká. Maŋŋil lean jurddašan ahte giela dihte várra manai nu njozet muinna álgojagiid. Go gergen guđát luohkás, de ledjen dan agis ahte bessen heaitit.
Internáhttaáigi lei garas. Stuorámus mánát bieguhedje ja balddáhalle unnimusaid. Lávejin hui seavdnjatárgi in ge báljo ožžon nahkáriid. Eanemusat giksahuvve sámi mánát geat bohte vuonain. Mis ledje diehttelasat maiddái sivat, ja sámi mánát maid givssidedje dáčča mánáid, muhto dáččat ledje eanet, ja sii gulle fámolaš álbmogii. Maŋŋil lean dávjá deddon oađidettiin, niegadan ahte šattan ođđasit skuvlii go ledjen nu čuorbi.
Oahpaheaddjit ledje boahtán miehtá riikka. Ii lean oktage sámi oahpaheaddji. Muhtun oahpaheaddji lei issoras boarka. Son čievččastii oahppi, muhto de gal rektor suhtai dan oahpaheaddjái.
Mii sámegielat oahppit molssuimet gaskaneamet giela go olliimet skuvlii. Jos mis livččii leamaš skuvla ruovttu lahka, de livččiimet soaitán doalahit sámegiela. Muittán go muhtun oahpaheaddji siđai mu lávlut sámegillii. Dábálaččat ii gullon sátni ge oahpaheddjiin sámi birra.
Eat mii ollen nu guhkás skuvllas, aitto jur oahpaimet lohkat ja ollu sálbmavearssaid. Oahpaimet geardut ja juohkit, muhto cuovkaloguiguin gal olliimet álgit dušše bás láhkái. Mis lei maiddái muorraduodji, sárgun ja čáppačállin. Eai oahpaheaddjit bearráigeahččan min oahppama. Sii livčče galgan buorebut bearráigeahččat dan ja bidjat áiggi geardduheapmái, eai dušše doapmat viidáseappot. Go oahppi ii nagot čuovvut mielde, de son ii šat luohte alccesis. Eŋgelasgiela gal eat beassan oahppat, ii dat lean skuvlafágan go mun vázzen skuvlla. Livččii ávkkálaš máhttu.
Maŋŋel go gergen skuvllas, de vulgen áhči mielde guollebivdui, ja 18-jahkásažžan osten alccesan fatnasa. Guollebivdu lea leamaš mu váldoealáhussan. Muhto eiseválddit válde mus bivdoeari danne go gaskkalduvven bivddus mohtorbártti geažil.
– Eat mii ožžon váhnemiid oktavuođaolmmožin, galggaimet geavahit internáhta bargiid dasa. Jos áigguimet váidalit váhnemiidda juoidá, de eat beassan čuojahit telefovnnain ruoktot. Ferten gal dadjat ahte ii oktage internáhta bargiin dohkken dan bargui. Ii ovttasge sis lean fávdnát oahppu.
Skuvllas eat gullan báljo maidege sámi birra. Jos leaččai mihkkege, de lei dušše bohccuid ja duoddariid birra, ii mihkkege mii guoskkai midjiide mearrasápmelaččaide. Sámegieloahpahus ii dihtton ge.
Go min váhnemat gáibidišgohte skuvlla Njeareveadjái, de čuozai dat midjiide mánáide. Sihke internáhta bargit ja Skeavvonjárgga olbmot gohčodedje min stuimmálažžan. Dan geažil meannudedje biiggát minguin garraseappot, ja jos barggaimet baháid, de ráŋggáštuvvuimet garraseappot go eará oahppit. Guokte maŋemus vuođđoskuvlajagi lihkus in dárbbašan vázzit Skeavvonjárggas, de lei mis oahpahus ruovttus Njeareveajis.
1997:s heaittihuvvui Skeavvonjárgga internáhtta, goalmmádin maŋemussan Finnmárkku internáhtain. Gielda oaččui 9 miljovnna ruvnno go heaittihii internáhta. Ruđat manne njuolga gielddakássii, eai Skeavvonjárgga dehe eará vuotnabáikkiid olbmot beassan daid oaidnit.
 |  |
| Olav Nordstrand, Skjånes 2009 (Govva: Basia Głowacka) | Skeavvonjárgga skuvla, govvejuvvon fatnasis mii manná Njeareveadjái. (Govva: Svein Lund) |
– 1980-logus álggahuvvui Njeareveaji gilisearvi, ja vielljan Olaf evttohii gáibidit skuvlla, muhto earát eai guorrasan su evttohussii. Dáiddii boasttu olmmoš evttohan dan. Dáččat dat galge evttohit gili ovdánahttindoaimmaid.
1982/83 bivddiiga Elin ja Olaf Nilsen Gáŋgaviikka gieldda ásahit skuvlla Njeareveadjái. Gáŋgaviikka skuvlastivra vuosttaldii ohcama dainna ákkain ahte jos sii juhket Skeavvonjárgga skuvlabiire guovtti sadjái, de báhcet beare unnán oahppit goappáge biirii. Ággan lei maiddái ahte jos sii vel hukseše ge skuvlla Njeareveadjái, de ferteše aŋkke ain suvdit muhtun gili mánáid skuvlii.
Skeavvonjárgga internáhtta lei stáhta internáhtta. Lei hálbi Gáŋgaviikka gildii, dat beasai stuora goluin. Stáhta bealis dovddahedje ahte sii áigo fargga heaittihit vuođđoskuvllaid internáhtaid. Maiddái Gáŋgaviikka gielddas baladedje massit internáhta jos ohppiid lohku lahkonišgođii vuolimus meari. Gáŋgaviikka gielda lei ruđaheapme, ja sierra skuvla Njeareveadjái livččii dagahan ollu goluid. Gielddas vuosttaldedje sihke politihkalaš jođiheaddjit ja hálddahus Njeareveaji gáibádusa, ii unnimusat skuvlahoavda. Muhtumat gal mieđihišgohte, muhto earát vuosttaldedje čađat dan.
Ollu Skeavvonjárgga ássama vuođđun lei dat go lei skuvla- ja gávpebáiki. Skeavvonjárga lei dáččaid guovddášbáiki dán vuonas, gos muđui orro ollu sápmelaččat. Ja Skeavvonjárgga olbmot eai háliidan Lákkovuona birgegoahtit sin haga.
Lákkovuona geainnohis giliid Lákku ja Goalsevuohpi váhnemat eai háliidan bidjat mánáideaset Njeareveadjái. Sin mielas lei buoret mánáide orrut Skeavvonjárgga internáhtas ja fitnat ruovttus fatnasa mielde vahkkoloahpaid dan sadjái go čuovvut fatnasa Njeareveadjái beaivválaččat. Váhnemiid mielas lei mánáide valljogeabbo stoahkan- ja skuvlabiras Skeavvonjárggas, ja sii lohke áigut fárret eret gielddas jos Njeareveadjái dahkkui skuvla.
Maiddái Njeareveajis ledje olbmot garrasit vuostálaga dán áššis. Muhtumat áigo fárret jos báiki ii ožžon sierra skuvlla, ja earát ges áigo fárret eret jos dahkkui skuvla dohko. Muhtumat eai háliidan gullat ge sámi birra, eai ge liikon dasa go skuvlla áŋgiruššit dahke oktavuođaid Sámedikkiin ja Sámi oahpahusráđiin.
1987:s gieđahalai gielddastivra fas ášši ja mearridii ahte sis ii lean ruhtavárri lagamus jagiid hukset skuvlla Njeareveadjái. Ásahuvvui baicca plánalávdegoddi mii galggai ovddidit Njeareveadjái servodatviesu mearrasámi ovdánahttinprošeaktan. 1988:s ohce sii doarjaga dasa Sámi ovdánahttinfoanddas ja Gielda- ja bargodepartemeanttas, muhto departemeanta ii dorjon ohcama.
 | Ruovttooahpahus Anna ja Kristian luhtte, 199? (Govva luoikan Anna Nilsen) |
1990 geasi bajidii stuoradiggeáirras Leiv Blakset ášši Stuoradikki gažadanbottus. Oahpahus- ja dutkandepartemeanta bivddii čoahkkima Gáŋgaviikka gielddain. 1990 čavčča čálii sátnejođiheaddji Roger Hansen departementii ja evttohii skuvlasáhtu máŋgga geardde vahkkus, vai mánát eai dárbbaš idjadit internáhtas eanet go golmma geardde vahkkus. 1991:s galledii departemeanta Skeavvonjárgga. Sii árvvoštalle dili dohkálažžan ja celke ahte mánát lokte áiggi bures internáhtas ja ahte internáhtta ja dalá skuvlavuogádat galggai bisuhuvvot.
 |  |
| Huksedettiin Njeareveaji skuvlla. (Gova luoikan Anna Nilsen) | Viimmat sáhttá Njeareveadji ávvudit miessemánu 17. beaivvi sierra skuvllas. (Gova luoikan Anna Nilsen) |
Anna: – 1987:s galggai munno boarráseamos bárdni álgit skuvlii. Guokte beaivvi vahkkus lei fanassáhttu ovdan ruoktot Skeavvonjárgii, daid eará beivviid idjadedje mánát internáhtas. Ozaime álggos maŋidit skuvlaálgima jagiin, muhto dasa eai mieđihan, vaikko son lea riegádan juovlamánus. Čoavddusin šattai vuosttaš jagi nu ahte son váccii skuvlla Skeavvonjárggas dan guokte beaivvi go lei skuvlasáhttu, ja daid eará beivviid lei son ruovttus, ja mun ledjen su oahpaheaddjin. David ii lean nu mielas leat áidna-oahppin ja ahte mun ledjen su oahpaheaddjin. Sutnje ledje suohttaseabbo dat guokte beaivvi Skeavvonjárggas. Mis lei buorre ovttasbargu su oahpaheddjiin, muhto muđui dovdostalai ahte sihke rektor ja eará oahpaheaddjit vuosttaldedje min danne go leimmet gáibidan sierra skuvlla Njeareveadjái. Maiddái muhtun olbmot gilis ledje suhttan midjiide.
 |  |
| Njeareveaji oahppit ledje 1999:s giellalávgumis Sámi giella- ja kulturguovddážis Leavnnjas. Dán olis finadedje Bissojogas, ja doppe besse fárrui vuodjit beatnagiiguin! Eat dieđe dás buohkaid namaid, dušše njeareveadjelaččaid, g.b. Solfrid Pettersen, NN, Heidi Karine Nilsen, NN, NN, Anna Nilsen, Jan Olaf Pettersen, Camilla Line Nilsen, Leif Gunnar Pettersen og Robin Fredrik Nilsen. (Gova luoikan Anna Nilsen) | Njeareveaj-geainnuin lea guhká bargojuvvon, muhto ii leat vel rahpan almmolašvuhtii. (Govva: Svein Lund) |
Elin: – Ovtta áigodaga munnos lei ruovttuoahpahus mánáidasame. De gohččo munno boahtit skuvlakantuvrii Donjevutnii ja áigo ráŋggáštit munno. Moai gulaskuttaime ruovttuskuvllaid servviin, dat dorjo min. Sii celke ahte mis lei riekti juridihkalaččat, ja gielda fertii vuollánit min ráŋggášteamis. Gielda lei seaguhan priváhtaskuvllaid njuolggadusaid ja ruovttuoahpahusa njuolggadusaid. Maŋŋil bohte sii Donjevuonas dárkkistit min ruovttuoahpahusa. Sii ferteje mieđihit ahte ruovttuoahpahusa oahppit ohppe seamma ollu go Skeavvonjárgga skuvlamánát. Mii ozaimet ja oaččuimet dasto veaháš doarjaga oahpponeavvuide.
1989:s fárrii nubbi joavku fas ruovttoluotta, nubbi orui doppe vel guokte jagi. Anna muitala: – 1991:s álggaheimmet ruovttuskuvlla man doalaimet guokte jagi. Ledje gaskkal njealje ja guđa oahppi. Bálkáheimmet oahpaheaddji jahkebeallái vuosttaš jagi, ja jahkebeallái nuppi jagi, muđui ledjen okto oahpaheaddjin ruovttus.
Muhtun Njeareveaji váhnemat bidje mánáideaset internáhttii, gilli lei dege juohkásan guovtti oassái. Gielda lei hui vuostá álggos ja moite garrasit go aniimet oahpaheddjiid geain ii lean olles oahppu. Dađistaga mieđihišgođii gielda ja dohkkehii min ruovttuskuvlla. Eat mii ohcan dohkkehuvvot priváhta skuvlan, daid gáibádusaid gal eat livčče olahan.
1993:s mii fas fárriimet ja jávkkaimet 1996 rádjái. De mii fárriimet ruoktot, go mii diđiimet ahte Njeareveadjái boahtá fargga skuvla. Skuvlajagi 1996/97 dollen ruovttuskuvlla mánáidasan.
Ollu eahpesihkarvuođa geažil gielda de árvvoštalai skuvlaviesu áigeguovdileabbon go goassege ovdal. Okta lei ahte stáhtainternáhtta goitge fargga heaittihuvvui. Nubbi lei skuvlavuogádaga ođasteapmi 1997:s man mielde mánát galge álgit skuvlii guđa-jahkásažžan. Jos sii eai huksen sierra skuvlla, de ferteje vuohččan bidjat viđa–guđa-jahkásaččaid internáhttii.
Dál gulustuvai ášši maiddái riikadásis, ja VG-aviissa čállosis dadjá eadneolmmoš Gunn Johansen, geas lei mánná fargga skuvlaagis: – Son lea ila nuorra vuolgit eret min luhtte. Fárren suinna ieš jos ferte vuolgit eará báikái skuvlii.
Go Sámediggi ásahuvvui 1989 čavčča, de jerre Njeareveaji váhnemat sis veahki skuvlaáššis. Sámediggi vástidii:
– Prinsihpalaččat lea vuođđoskuvla gieldda ovddasvástádus.
– Sámediggi ávžžuha goitge Gáŋgaviikka gieldda guorahallat ášši ođđasit ja vuhtiiváldit sámegiela ja kultuvrra ja láhčit dili sámegieloahpahussii.
1993:s álggahuvvui Njeareveadjái Sámi Álbmotlihtu báikkálaš searvi, ja Elin Nilsen válljejuvvui jođiheaddjin. SÁL Per Olav Porsanger čálii reivve Sámediggái ja Gáŋgaviikka gildii Njeareveaji skuvlla birra. Njeareveaji ja birrasa SÁL ozai gieldda ealáhuslávdegottis prošeaktadoarjaga servodatvissui.
1994:s gulaskuttai SÁL fas Sámedikkis, muhto vástádus lei vel ain heajut go vihtta jagi das ovdal. Sámediggi čujuhii dasa go ii oktage doppe lean ohcan sámegieloahpahusa, ja de ii lean dat sin ášši. Muhto maŋŋil bohte moadde sámediggepolitihkkara Njeareveadjái, ee. Ole Henrik Magga, ja sin doarjja lei dehálaš váikkuhit dasa ahte šattai skuvla.
Oahpahusráđis goitge eai buohkat guorrasan dan vuosteháhkui mii lei dovdon hálddahusas. Okta sis lei ráđi jođiheaddji Asbjørg Skåden ja nubbi lei ráđđelahttu Kjell Ballari. Ballari čálii 1994 geasi evttohusa SOR-cealkámuššii mas ee. čilgejuvvojit Deanuvuona historjjálaš ja čearddalaš bealit, ja dáruiduhttima váikkuhusat doppe. Dán vuođul mearridii SOR doarjut gáibádusa hukset skuvlla Njeareveadjái. [3] Dasa gal ii liikon Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeanta. Departemeanta čálii oahpahusráđđái ahte ráđđi galgá várrogas cuiggodeames čielga gieldda-áššiid ja ahte departemeanta lea guorahallan ášši vuđolaččat, ii ge leat gávnnahan dainna dárbbašit bargat maidege. [4] Departemeantta reive SOR:i lea merkejuvvon «unntatt offentlighet» (ii almmolaš) ja departemeanta mearridii maiddái ahte oahpahusráđi ráva departementii galggai leat čiegusin álbmogii! Dan vuođul čálii Sámi oahpahusráđđi Sámediggái ahte SOR ii áiggo searvat čoahkkimii Njeareveadje-ášši birra, go ráđđi lea juo cealkán oaivilis, muhto cealkámuš lea čiegus buohkaide earret departementii! [5]
Skuvla álggahuvvui 1997 čavčča. 6-jagi-ođasteami geažil álggiiga guokte oahppi oktanaga, vuosttaš ja nuppi luohkkái. Skuvlaviessu ii gárvánan ovdal go golggotmánus. Dassážii dolle skuvlla guovtti priváhta viesus.
Go skuvla viháhuvvui ledje ee. bovden Jon Lilletuna og Asbjørg Skådena guossin, dan dihte go soai leigga áŋgiruššan skuvlla huksema. Lilletun ii sáhttán, muhto Asbjørg Skåden ovttas earáiguin geahččaledje boahtit, muhto dálkki dihte eai beassán guhkkelii go Skeavvonjárgii. Nu besse vásihit čuolmmaid mat Njeareveadje-mánáin dalle ledje leamaš 70 jagi.
Go skuvla álggii, de lei Skeavvonjárgga rektor Olav Nordstrand formálalaččat maiddái Njeareveaji rektor, muhto dat vuogádat ii doaibman nu bures. Gielda ozai departemeanttas lobi doallat skuvlla rektora haga, muhto departemeanta ii suovvan. Rektorvirgi almmuhuvvui de ohcanláhkái, ja Gunnbjørg Pettersen oaččui dan. Son barggai de 100 % virggis, ja Anna Nilsen 50 % virggis. Dasa lassin lei vel okta oahpaheaddjivirgi, mas ledje dávjá olggobeal oahpaheaddjit. Elin Nilsenis lei maiddái unnit dahje eanet oahpahus nu guhká go skuvla doaimmai.
Vaikko vel dál ledje ge ožžon sierra skuvlla, de eai heaitán gieldda olbmot vuosttaldeames sin. Šattai dan muddui ahte ráđđeolmmái evttohii heaittihit skuvlla jagi maŋŋil go dat lei álggahuvvon.
 | Njeareveaji skuvla maŋŋá go heaittihuvvui, 2009:s. (Govva: Basia Głowacka) |
Skuvlajagi 2009/10 orruba dušše guokte oahppi Njeareveajis, ja soai vázziba 7. ja 9. luohká Skeavvonjárggas. Dál leat guokte ovdaskuvlamáná Njeareveajis, soai leaba riegádan 2005:s ja 2009:s. Eará báikkiin Lákkovuonas eai leat šat mánát, ja nu ii oro leamen šat vuođđu álggahit skuvlla lagamus boahtte jagiid. Eanas nuorat geat vázze Skeavvonjárggas leat fárren eret. Dain nuorain geat vázze Njeareveaji skuvllas gal baicca ollugat áiggoše orrut ruovttugilis boahtteáiggis. Guhkit áiggi vuollái lea doaivva ahte mánát lassánit Njeareveajis ja dahket vuođu skuvladoibmii.
Gáŋgaviikka gielda lea almmuhan skuvlla ja servodatviesu vuovdimassii alimus haddái. Dán čavčča gurrii gielda skuvllas biergasiid ja veahkkeneavvuid nu ahte eará skuvlla ii báljo leat vejolaš doallat doppe. Gielda ii muital almmuhusas ahte gili olbmot leat dahkan oasi dán viesus nuvttá. Dan sadjái, heahpatmeahttumit čállá gielda ahte gili olbmot dál dahket geainnu vári badjel áibbas nuvttá, ja de šaddá servodatviessu vel vuohkkaseabbon astoáigefálaldagaide nu go bivdui ja oaggumii.
Ovddeš Gáŋgaviikka sátnejođiheaddji celkkii oktii ahte geaidnu Njeareveadjái ii galgan ollašuvvat ovdalgo son lei darffi vuolde. Dán čavčča ollašuvai gaskaboddosaš geaidnu gili álbmoga ruđaiguin ja Finnmárkku fylkkamánni, Finnmárkku fylkkagieldda ja Sámedikki ruđaiguin. Gilli njulgestaga ii gáro jápmit ja sis leat boahtteáiggi árjjalaš áigumušat. Muhto dál áigu gielda vuovdit dan servodatviesu man gili olbmot ieža leat dahkan veahkkin – gieldda ovddas. Dan sáhttá roahkka gohčodit suolavuohtan. Ja Gáŋgaviikka gielda lea dán áššis njulgestaga rievvár. Fasttes ja heahpatmeahttumis dahku gili vuostá mas lea nu nanu heagga.
Gili olbmot gáibidedje čoahkkima sátnejođiheddjiin, ja sii čálašedje e-boastta bokte ávžžuhusaid ahte gilli galggai beassat oamastit ja hálddašit servodatviesu. Čoahkkimis bággehalai gielda geassit ruovttoluotta almmuhusa. Gáŋgaviikka gielda mearridii baicca šiehtadit Njeareveaji olbmuiguin ahte sii besset váldit badjelasaset servodatviesu 200000 kr. ovddas. Viesu galget sii beassat atnit seamma eavttuid mielde go ovdal: servodatviessun ja skuvlan jos dasa šattaš dárbu.
[1]
[2]
[3]
[4]
[5]
[6]