Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 5. Davvi Girji 2011.

Ole Einar Olsen:

Joatkkaskuvlarektorin ja fylkaskuvlahoavdan

Muitalan Svein Lundii

Ole Einar Olsen, Nesseby 2003
(Govva: Svein Lund)

Ole Einar Olsen (Márjá-Jovnna Ovlá Einar) lea riegádan 1936:s ja bajásšaddan Bonjákasas, Deanus. Son lei Suodjalusas ja ráhkkanusbarggus ovdal go váccii oahpaheaddjiskuvlla Oslos 1968-70. Dasa lassin son lea studeren Troandimis ja lohkan sámegiela Oslo universitehtas. Son lea oahpahan realskuvllas Málatvuomis ja Guovdageainnu mánáidskuvllas. 1975-82 son lei Sámi joatkkaskuvlla rektor ja dan maŋŋil Finnmárkku fylkkaskuvlahoavdan dassái go manai ealáhahkii 2001:s.

Sámegiella Vuolle-Deanus

Mu álbmotskuvla lei Bonjákasas. Ohppiid gaskkas eatnasat hálle sámegiela, dušše muhtumat dárogiela. In muitte ohppiid geat hálle suomagiela. Ieš ledjen veaháš dárogiela oahppan ovdal go skuvlii álgen go stohken ránnjá gánddažiin gii ii máhttán sámegiela. Muittán ahte ledje mánát geat máhtte vel uhcit dárogiela go mun. Ledje gal muhtun oahppit geain lei dárogiella ruovttugiellan, muhto dattetge máhtte sámegiela, go sámegiella lei Bonjákas-mánáid dábáleamos stoahkangiella ovdal buollima.

Soahti ja eváhko

Áhkku logai Nuorttanastte, ja su askkis ohppen lohkat bustávaid ja nu bessen ge álgit skuvlii veháš ovdalis go galgen jagis 1943. Skuvla lei dalle olbmuid ruovttuin, go duiskalaččat ledje váldán skuvlavistti. Skuvla doaimmai ná 1944 čakčamánu rádjái. Mu vuosttaš skuvlabeaivi lea darvánan muitui. Oahpaheaddji lei Johannes Schrøen. In dieđe man muddui son máhtii sámegiela, skuvllas hálai goit dušše dárogiela. Muittán ahte son jearai mus dihten go gos Jesus riegádii. Áhkus ledjen ollu gullan Biibala máidnasiid, muhto go jerrui dárogillii, ja mun in diehtán mii krubbá lei dárogilli, de in duostan vástidit. Ja iežan mielas orron leamen hui čuorbi. Dákkár dilli lei hui dábálaš mu skuvlaáiggis, goit daid álgo jagiid skuvllas.

Buollima áigge oruimet áhku luhtte Hilláguras, gos duiskalaččat eai boaldán. Bođiimet fas ruoktot Bonjákassii 1945 geasi. Skuvla divvojuvvui ja álggahuvvui fas 1946 giđa. Skuvla lei juhkkojuvvon golmma oassái. Smávvaskuvla lei njeallje vahku ain hávil. Boarráset mánát vázze olles áiggi, muhto juohke nuppi beaivi.

Fokstad oahpaheaddjin

Maŋŋil soađi ožžon beakkán Per Fokstada oahpaheaddjin, ja son lei mu oahpaheaddji dassái go gergen álbmotskuvllas. Son lei mu mielas čeahpes oahpaheaddji, gii gáibidii ahte mii galggaimet oahppat, ja nu earenoamážit oahppit geat ledje skuvlačeahpit, ohppe hui ollu sus. Son ii geavahan sámegiela oahpahusas, muhto čuovui dan áigge mearrádusaid. Guhká in ba jurddašan ge ahte son máhtii sámegiela. Muhto gal muitalii sámi kultuvrra ja historjjá birra. Muhtumin son juoiggastii maid, muhto álo dan seamma luođi. Deháleamos lei goit matematihkka, dárogiella oktan grammatihkain ja lohkan. Eará fágat eai lean seamma dehálaččat. Fysihkka mis ii lean go moadde diimmu olles mu skuvlaáiggis. Muittán ahte son oktii vuolggahii unna lievlamašiinnaža. Eat beassan dahkat geahččalemiid ieža. Vaikko skuvla dalle lei ollu earalágan go dalle go ieš šadden oahpaheaddjin, de muittán iežan skuvlaáiggi Bonjákasas buriin mielain. Mus lei buorre vuođđooahppu ain joatkit skuvlavázzima.

Deanu realskuvla

Soađi maŋŋil álggahuvvui Detnui realskuvla ja dohko mun álgen 1950:s. Vuosttas jagi skuvla lei veahá vuolábealde eanandoalloskuvlla, maŋŋil sirdašuvai Ruostefielbmái. Skuvllas lei dábálaš norgalaš plána, ii makkárge sámi sisdoallu. Eanaš oahpaheaddjit ledje mátta-olbmot. Das maŋŋá gazzen oahpu Suodjalusas ja bargen čieža – gávcci jagi doppe, ja de vázzen gymnása Nordfjordeidas, studerejin Troanddimis ja Oslos, ja bargan veháš gos ge, ovdal go bohten 1970:s Guovdageainnu mánáid- ja nuoraidskuvllaid oahpaheaddjin.

Tana realskole - 3.luohkká 1953. G.b.: Ole Einar Olsen, Børre Midtlid, Ingjerd Bertheussen, Britt Olsen ja Arnulf Gabrielsen.
(Govva: Tana kommunale realskole 1947-57)

Joatkkaskuvlarektorin

1975:s bargen Guovdageainnu mánáidskuvllas. De heittii joatkkaskuvlla rektor gasku skuvlajagi ja fuomášin ohcat dan virggi. Ledjen bargan doppe veaháš diibmooahpaheaddjin ja ovdal dan ledjen bargan moadde jagi oahpaheaddjin Málatvuomi stáhtarealskuvllas. Muđui in lean bargan joatkkaskuvllas. Skuvla, man namma dalle lei «Den samiske yrkes- og husflidsskole» (Sámi fidno- ja ruovttuduodjeskuvla) lei praktihkalaš skuvla, mas ledje suorggit snihkkár, mekanihkar, goarrun ja gođđin ja «dálueamitskuvla». Mus ii lean oahppu ovttage dáin surggiin, muhto departemeanttas lohke ahte lei dehálaš ahte mus lei fágareive, maid ledjen háhkan go oahpu gazzen suodjalusas, go dalle dovden fidnofágaid buorebut go sieiva akademihkkarat.

Lei munnje ollu geahpasat bargat joatkkaskuvllas go nuoraidskuvllas. Ohppiin lei eanet skuvlamokta go ledje rávásmuvvan ja go besse oahpat fágaid main eambbo beroštedje. Lokten áiggi bures doppe ja bargen joatkkaskuvllas badjel čieža jagi, 1982 rádjai.

Kurssaid lassin dasa mat ledje dalle go álgen, álggaheimmet 1976:s ng. «kombinert grunnkurs»; guovtti jagi badjel ožžo oahppit jagi oppalašfága, jahkebeali sárgun-hápmi-ivdni ja jahkebeali sámi duoji. Dan maŋŋil sáhtte sii geat háliidedje, joatkit oppalašfága nuppi luohkkái. Dát lei dehálaš dan dihte go dan rádjái ii lean leamaš vejolašvuohta Guovdageainnus álggahit ge gymnása dahje oppalašfágalaš suorggi, ja danin ledje hui unnán nuorat geat ožžo gelbbolašvuođa beassat allaskuvllaide ja universitehttii. Min kurssa maŋŋá ledje rávásmuvvan ja ledje duostilabbo mannat eará skuvllaide. Seammás dát lei vuosttaš háve ahte sámegiel sátni «duodji» geavahuvvui muhtin skuvlafálaldagas almmolaš namman. Eat sáhte vel hállat oahppoplána birra, go dat ii gárvvistuvvon ovdal 1980:s. Dalle ii lean šat «kombinert grunnkurs», muhto vuođđokursa duodji / sárgun-hápmi-ivdni. Ledje skuvlla iežas oahpaheaddjit geat ráhkadedje duoji oahppoplána.

Muđui skuvlejuvvui dábálaš dohkkehuvvon skuvlaplánaid mielde maid eará joatkkaskuvllat ge geavahedje. Jurdda lei ahte oahppit galge sáhttit joatkit oahpaheame eará skuvllain main lei joatkkaoahppu.

Mis ledje maiddái ollu rávesolbmuidkurssat. Ledje boazodoallokurssat, maid dalá stáhtakonsuleanta Loyd Villmo lágidii, mis lei viessohuksenkursa ovttasbargguin Álttá rávesolbmuidoahpahusguovddážiin, meahcceealáhuskurssat jna.

Sámegiella lei álggus fága dušše goarrun ja gođđin-suorggis. Giellaoahppu lei guovtti joavkkus – eatnigielagat ja amasgielagat. Mun oahpahin sámegiela daidda ja muittán ahte muhtumat amasgielagiin šadde hui čeahpit sihke hállat, lohkat ja maiddái čállit. Dalle go álgen, lei skuvlla hálddahusas rektor ja bealle kántorbargivirgi. Go joatkkaskuvlaláhka bođii fápmui 1976:s, nannejuvvui hálddahus ja oaččuimet inspektevrra ja oaiveoahpaheddjiid.

Mis lei unnán sadji skuvllas, muhto muđui buorre ekonomalaš dilli. Oahppit ožžo luoikkahit buot girjjiid nuvttá skuvllas ja sii orro maiddái hui hálbái internáhtas. Bušeahttakontrolla ii ge lean nu čavga dan áigge. Oaččuimet lassejuolludeami go dárbbašeimmet. Dađistaga go ođđa plánat ja ođđa fágagáibádusat ihte, de maiddái šaddagođii skuvla hui gárži. Viiddidit skuvla lei áibbas dárbbašlaš. Stivra barggai hui áŋgirit dainna áššiin, ii ge mannan guhkes áigi ovdal go plánat ledje gárvásat ja huksenbarggut álggahuvve. Lei hui stuorra hástalus buohkaide skuvllas huksenbarggu čađaheames. Dáid áiggiid maid šattai duohtan ahte Stáhta boazodoalloskuvla galggai fárrejuvvot Guovdageidnui. Jearaldat midjiide lei gosa dan čáhkkehit. Sihke skuvla- ja orrunlanjat váilo. Válddiimet oktavuođa Sámemiššovnnain, mas lei duottarstohpu Guovdageainnus, gulahallat eai go láigot dan skuvlii. Mii soabaimet ja boazodoalloskuvla oaččui sihke skuvlalanja ja orrunbáiki Duottarstohpui. Muitán ahte bođii gáibádus ahte dat geat eai lean sámit, eai galgan beassat oahppat sámi dujiid. Muhto go skuvla ii earuhan sisaváldimis oahppi, de mu mielas galge buohkat dan oahppu oažžut maid háliidedje ja skuvla fálai. Maiddái oahppat goarrut sámi biktasiid jus háliidedje. Dán birra lei ollu sáhka. Mu mielas livččii buorebut sáhttán dohkkehit jus livčče gáibidan sámegielmáhtu sis geat áiggo sámi duoji oahppat, muhto dan eai dahkan goassege. Orun muitimin ahte skuvla stivrra maid ságastalai dán birra. Eai sii ge dáhton rievdadit njuolggadusaid.

Muittán lei hui váttis fidnet sámi bivttasminstara. Mu áddejumis orui leamen minsttar muhtumiid oainnu mielde, dakkár mii dušše galggai gávdnot goarru oaivvis. Dalle gal ii lean nu álki skuvlaoahpu dan birra addit. Muittán ahte lullisámi minstariid lei veadjemeahttun oažžut. Lei maid stuorra hástalus oažžut oahpaheddjiid skuvlii. Teoriijafágaoahpaheaddjit eai láven bargat go jagi, de bohte ođđa. Muhtin jagi lei juo geassi ja lei heahti go mii eat lean ožžon oahpaheaddji dállodoallosuorgái. Fuomášin báhpáriin ahte muhtin ohcci gođđinsuorgái lei vázzán dáloeamitskuvlla. Čuojahin ja jerren ii go sáhte oahpaheaddjibarggu bargat jagi ja vázzit gođđinsuorggi maŋit jagi. Dan dagai. Nu dat bođii dát suorgi johtui dan ge jagi. Dát nuorra nieida birgii bures oahpaheaddjin.

Mis lei internáhtta, gos bártnit orro vuosttaš gearddis ja nieiddat badjin. Internáhttabargit basse bártniid lanjaid, muhto nieiddat basse ieža. De mun ledjen muhtin konferánssas, mas lei ollu sáhka sohkabeliid dásseárvvu birra. De maŋimus beaivi bođii diehtu ahte ledjen ožžon NÅ-vahkkobláđi káktusa, dan dihte go skuvllas lei erohus bártniid ja nieiddaid gaskkas. Lei muhtin gii lei sádden ášši bláđđái. Muhto eará nieiddat eai liikon dasa, ja sii čálle doarjjacealkámuša munnje. Lei nu ahte nieiddat ledje maiddái ožžon fálaldaga oažžut lanjaid bassojuvvot, muhto sii háliidedje baicca bassat ieža.

Ledje máŋga fearána skuvllas. Soapmásat ledje gullan «balddonasa» skuvllas, ja muhtimat ledje oaidnán dan maid. Gođđinossodagas gullui dakkár ártegis jietna muhtumin. Muhtimat lohke ahte ledje «balddonasat» danin go viessu ii lean vihahuvvon – árvaledje mu dáhttut báhpa dan dahkat. Jagi smihtten ovdal go gávnnahin mas dat bođii. Lei liggenrusttega ekspanšuvdnatáŋka mii soames háve, dálkki mielde, ráhkadii jiena ja lei «balddonassan».

Fylkaskuvlahoavdan lei Ole Einar Olsen mielde ásahit, heaittihit ja sirdit fylkka joatkkaskuvlasurgiid. Máŋggas ledje oaivilat dáin áššiin, oahppit maid. Dá leat oahppit čájeheamen mielaset go Olsen ja fylkaskuvlastivra boahtá Hámmárfeastta joatkkaskuvlii, 1986/86 skuvlajagi.
(Govva: Svein Lund)

Fylkkaskuvlahoavdan

Bođii jearaldaga in go sáhte ohcat fylkkaskuvlahoavdan. Mun ledjen juo stoahkagoahtán jurdagiin gávdnat eará barggu. Moadde váldosiva dasa ledje ahte mu áhčči Bonjákasas lei boarásmuvvan ja go vel NSR geassádii iežas miellahttu eret skuvla stivrras ja son lei maid ovdaolmmožin[1], de orui áigi boahtán fárremii. Ja go mu bearaš mieđai, de mun ohcen ja ožžon dan barggu. Mii liikuimet bures orrut Guovdageainnus ja fárriimet lossamielain. Čáhcesullos bargen 1982 rájes 2001 rádjái. Doppe bargen buot Finnmárkku joatkkaskuvllaiguin earret Sámi joatkkaskuvllain, Finnmárkku eanandoalloskuvllain Deanus, Stáhta guollefágaskuvllain Honnesvágis ja Stáhta oahppofitnodat Várggáin, mat ledje stáhta vuolde ja dain ledje sierra stivrrat.

Go álgen virgái, de dovden álggos veaháš gealdagasdili mu ođđa mielbargiid gaskkas. Muhtumat maid várra jurddašedje: «Dá boahtá dat 'sámeradikálár'». Ieš gal ledjen geahččalan jurddašit mo ođđa bargu šaddá. Dihten bures ahte fertejin čuovvut mearrádusaid maid eiseválddit ja fylkkapolitihkkárat dahke. Dovden ahte jus vel leaččan «sámeradikálár», de lean ieš válljen hálddahusvirggi mas ferten leat seamma várrogas go kommunisttat ja eará «radikálárat» geat maid sáhte leat «geahču» vuolde. Lea álo muhtin gii háliida láitit ja gávdnat sivaid. Muhto mun dahken dan maid galgen, ja johtilit mis šattai hui buorre, movttegis ja fágalaš miellagiddevaš oktavuohta bargosajis. Mus lei buorre ovdamunni go ovddežis jo dovden joatkkaskuvlarektoriid bures. Sii ledje hui dehálaččat go skuvladoaimmat galge čađahuvvot. Mus lei maid buot jagiid hui lagaš ja buorre oktavuohta ja doarjja mu hoavddain.

Álttá-riiddu maŋŋil lei muhtinlágan láddanáigi. Sámi áššit eai lean mielde fylkkagieldda skuvlafágalaš áššemeannudeames. Muittán mii fylkkaplána barggu oktavuođas evttoheimmet earret eará čuoggá: Nannet sáme- ja suomagieloahpu. Go plána bođii ruovttoluotta de lei buot mii guoskkai sámi ja suoma áššiide skuvlaoasis sihkkojuvvon.

Dan áiggi go bargen, de lei mus diehttelas joatkkaskuvla Guovdageainnus jurdagiin vaikko dat ii gullan mu bargui. Bessen muhtun jagiid leat dan skuvlla stivrra miellahttun, dat lei hui miellagiddevaš. Ja bessen maid jođihit lávdegotti mii buvttii árvalusa Doaibmaplána sámi nuoraid oahpahusvejolašvuođaid hárrái, NOU 1987:20. Dat gal varra čihkkui muhtun skuffii.

Ferten maid namuhit ahte dávjá go bohte jearaldagat sierralágan oahpahusa birra sámiid ektui, de bođiimet unohas dillái. Mii dovddaimet iežamet galgat doarjut skuvlla Guovdageainnus ja maiddái Kárášjogas, eat ge gilvalit singuin. Muhto nuppi dáfus lei maid álki dadjat ahte diet oahpahus lea sámi joatkkaskuvllaid ovddasvástádus. Daid áiggiid sáhtii dat dagahit ahte dárbbašlaš oahpahus ii čađahuvvon.

1984:s bođii Sámevuoigatvuođalávdegotti vuosttaš cealkámuš. Dan birra šattai digaštallan maiddái fylkkagielddas ja muittán bures go fylkkadiggi dagai mearrádusaid mat dagahedje ahte sihke fylkkapolitihkkariid ja byrokráhtaid oaidnu sámi áššiid ektui buorránii. Dalle go mun álgen, ii lean leamaš sámegieloahpahus fylkka joatkkaskuvllain. Dađistaga bođii sámegielfálaldat 1980-logus, álggus Álttás, maŋŋil Čáhcesullos ja Girkonjárggas. Lei skuvllaid duohken evttohit ja organiseret oahpu.

Muhtin skuvllain gávdnui vuosteháhku sámevuođa vuostá ja digaštallan lei skuvllain go šattai sáhka sámegiela oahpahusa birra ja maiddái go eará sámi fáttát galge šaddat oahpahusa oassin. Dát gávdnui sihke oahpaheddjiid ja ohppiid gaskas. Sáhttá gal áddet dákkár digaštallama skuvllain, go váldá vuhtii ahte maiddái ekonomiija lei guovddážis das ge.

Ruhtajuolludeapmi lei hui dávjá sáhkan daid jagiid go bargen fylkkagielddas. Hástalus lei álo gávdnat buriid ákkaid go galggai juolludemiid oažžut. Daid álgo logi jagi ledje hui ollu nuorat geaidda galggaimet skuvlasadji fállot. Ii lean álo nu álki skuvlalanjaid gávdnat, muhto dađistaga buorránii dilli. Skuvllat stuoriduvvojedje ja divvojuvvojedje. Fylkkagielda válddii dađistaga badjelasas Stáhta skuvllaid Honnesvágis, Várggáin ja Deanus.

Buot jagiid go bargen, de lei dehálaš ahte Finnmárkku nuorat ožžo vejolašvuođa beassat skuvllaide ja ahte dat oahppu mii addui, lei nu buorre go vejolaš. Mis lei maiddái mihttun ahte galggai leat válljenmunni. Dain surggiin gos unnán ledje oahppit, šihtte Norgga guhtta davimus fylkka fállat oahpposajiid eará fylkkaide. Dainna lágiin sáhtte Finnmárkku nuorat beassat vázzit skuvlla gos dakkár fálaldat lei, omd. gollečeahppi, dánsun, muhtin faláštallansuorggi ja eará. Ja go mis ledje buorit fálaldagat, de ledje dat diehttelas ávkin sámi nuoraide maid.

Maŋimus jagiid go bargen fylkkas, de ledje sámi áššit šaddan oassin dábálaš áššemeannudeamis. Muittán ahte go galggaimet ráhkadit plánaid, de jearai fylkkaráđđeolmmái dávjá leimmet go jurddašan guovtti ášši birra – dásseárvvu ja sámi perspektiivva. Áigi manná gusto ovddosguvlui. [1] Oahpahusdepartemeanta nammadii formálalaččat Sámi fidno- ja ruovttuduodjeskuvlla / Sámi joatkkaskuvlla stivrra, muhto ee. sámi servviid ja suohkana evttohusaid mielde. Álttá-Guovdageainnueanu duolvvadeami riiddus lei heajus gaskavuohta stáhta ja Norgga Sámiid Riikkasearvvi gaskkas. NSR mearridii 1980:s geassádit buot sin miellahtuid stáhtalaš orgánain ja ovttasbarggus stáhtain. Dát guoskái ee. Sámi joatkkaskuvlla stivrajođiheaddjái, Jan Henry Keskitalo. Boikott-akšuvdna loahpahuvvui jagi maŋŋá.(doaim.)

Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 5-girjjis