Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 5. Davvi Girji 2011.

Siri Broch Johansen:

Ráissa joatkkaskuvlla sámegieloahpahus

Siri Broch Johansen, Guovdageaidnu 2006
(Govva: Svein Lund)

Siri Broch Johansen lea Sámi skuvlahistorjjá mieldoaimmaheaddjin ja su birra logat eambbo Sámi skuvlahistorjá 2:s. Dán artihkkala vuođđu lea jearahallan Ruth Larseniin. Ruth Larsen lea Ráissajoatkkaskuvlla sámegieloahpaheaddji ja ossodatjođiheaddji. Son riegádii Skárfvákkis Gáivuonas 1949:s. Sus lea dearvvašvuođa- ja birasfágaid fágaoahpaheaddjioahppu Finnmárkku allaskuvllas. Maŋŋil lea váldán liigeoahpu, son lea erenoamášpedagogan ja logai sámegiela Sámi allaskuvllas, lávdaoahpus Gáivuonas 1999:s. Son lea bargan Ráissa joatkkaskuvllas 1982 rájes.

Jearahallan dahkkui skuvlajagi 2010/11.

Ruth Larsen
(Gova luoikan Ruth Larsen)

Ráissa joatkkaskuvla šaddá duohtan

1964 rádjái eai lean Davvi-Romssas oahppofálaldagat eambbo go álbmotskuvla. 1964:s bođii Ráisii dálueamitskuvla. Realskuvla bođii 1965:s, ja jagi maŋŋá ges mekánalaš fágaid fálaldat. 1971:s ásahuvvui Ráisii gymnásaluohkká ja gávpeskuvla. Buot skuvlafálaldagat ledje Romssa gávpoga skuvllaid ossodahkan, ja oahpahus lei láigolanjain. De viimmat, 1975:s rahppui Ráissa joatkkaskuvlla ollislaš joatkkaskuvlan mii fálai sihke fidnofágaid ja dábálašfágaid.

Ráissa joatkkaskuvlla ávvudančálus

Sámegieloahpahus álgá

Ráissa joatkkaskuvlla višuvdna lea álo leamaš, ja lea ain, váldit vára guovllu kultuvrras, historjjás ja gielas. Skuvla fálai suomagiela fágan 1977 rájes juo, muhto sámegieloahpahusa álggii easkka 1988:s. Vuosttaš sámegieloahpaheaddji lei Ivar Vangen, gii lei Olmmáivákkis eret. Son barggai skuvllas gitta dassážii go manai ealáhahkii 1998:s. Ivvára eatnigiella lei sámegiella, ja son váccii Romssa oahpaheaddjiskuvlla mas čiekŋudii earret iežá sámegillii. Dakka maŋŋelaš biddjui maid Harald Lindbach virgái religiuvdna- ja sámegieloahpaheaddjin.

Álggus ledje skuvllas okta dahje guokte sámegieljoavkku man oahppit lohke sámegiela vierisgiellan. Skuvla maid lágidii eahketgurssaid rávesolbmuid várás. Sihke skuvlla bargit ja giliolbmot vázze gurssaid.

Go Ráissa joatkkaskuvla oaččui čuoiganlinjjá 1984:s, de bohte eanet oahppit Finnmárkkus. Ledje erenoamáš olusat Guovdageainnus, muhto maid Deanus. Vuosttamuš gii válddii eksámena sámegielas nubbingiellan, lei Signe Trosten gii leai čuoiganlinjjá oahppi. Jagi maŋŋá, 1991:s, válddii Ann Mary Nilsen eksámena sámegielas nubbingiellan JK1 gávpe- ja kanturfágalinjjás, ja Berit Kristin Hætta válddii vuosttašgiellaeksámena dábálašfágalinjjás.

Iešnannejeaddji sámegielfálaldat

Go sámegielfálaldat ásahuvvui, de šattai sámegiella eambbo oidnosis skuvllas, šattai dábálažžan gullat sámegiela bargiidlanjas, feaskáriin ja kantiinnas. Sámegielfága stuorui, šattai sierra sámegielsekšuvdna skuvllas. Dál leat Ráissa joatkkaskuvllas 6 oahpaheaddji geat oahpahit sámegiela. Gaikkain lea alit oahppu sámegielas, ja viđas sis lea pedagogalaš oahppu. Guovtti skuvlla dálá oahpaheaddji leaba ovdal leamaš sámegieloahppin dáppe. Guktot logaiga dalle sámegiela vierisgiellan. Ruth Larsena mielas dát vuoseha ahte lea vejolaš lohkagoahtit sámegiela easkka joatkkaskuvllas, ja liikká beassat nu alla dássái ahte ieš sáhttá oahpahit sámegiela. Ráissa joatkkaskuvllas leat álo máŋgga oahppi háliidan sámegiela vierisgiellan. Vel odne ge bohtet áibbas umáhttu oahppit joatkkaskuvllaide, danin go vuođđoskuvllaid oahpaheaddjiváili hehtte sin lohkamis sámegiela vuođđoskuvllas.

Ráissa joatkkaskuvllas
(Gova luoikan Ruth Larsen)

Oahppogirji ja sámegielfoanttat

Maŋŋá go sámelága giellanjuolggadusat bohte fápmui 1993:s ja Gáivuona sámi giellaguovddáš ásahuvvui 1994:s, de šattai sámegiella ain eambbo oidnosis. Ain eanet oahppit sihte váldit ruoktot giela mii lei leamaš nu dábálaš eanaš Davvi-Romssa giliin. Skuvla galbejuvvui sámegillii, ja maŋŋil oaččui skuvlla ođđa nama,Nordreisa videregående skole – Ráissa joatkkaskuvla.

1994:s álggii Leif-Petter Eriksen skuvlii oahpaheaddjin. Ráissa joatkkaskuvla lei dalle dihtorastimis ovdamanniskuvla. Eriksen fuobmái viehka fargga ahte skuvla dárbbašii sámegielfoanttaid dihtoris jus galggai sáhttit PC:id atnit sámegieloahpahusas. Son oaččui guokte dihtorčeahppi mielde, ja ovttas de ráhkadedje sámi foanttaid maid skuvla de anii máŋga jagi.

1995:s ilmmai Harald Lindbacha oahppogirji Gáttiin ja meara nalde. Skuvlla fidnii ruđaid olggobealde vai Lindbach beasai dušše girjjiin bargat. Váilui oahppogirji mas oasit ledje mearrasámi guovlluin. Girji lei jurddašuvvon joatkkaoahpu oahppogirjin. Lea adnon oahppogirjin ja veahkkegirjin min ohppiide, erenoamážit nubbingielohppiide, muitala Ruth Larsen. Girjjis Lindbach atná buori muddui Davvi-Romssa suopmana. Girji lei vuosttaš davvisámegiel oahppogirji mas eai lean dušše siseatnansuopmanat. Dát dagahii álkibun ohppiide dovdat iežaset duogáža girjjis, ja dát fas movttiidahtii sin oahppat eanet. .

Maid okta áidna oahpaheaddjeoahppofálaldat sáhttá mearkkašit olles regiovdnii

1997:s ražai skuvlla sámegieloahpaheddjiid fidnemis, ja ohppiidlohku lei maid unnon. Danin bázii sámegiella vierisgielfálaldaga fálatkeahttá ovtta jagi, ja ohppiidlohku sámegielfágas njiejai sakka. Earret iežá Gáivuona suohkan dieđihii ahte ii liikon dása. Danin álggahuvvui sámegiella vierisgielfálaldaga fas jagi maŋŋá juo, ja das rájes lea álo leamaš dakkár fálaldat skuvllas.

Harald Johannessen lei lohkaninspektevran 1986 rájes 1994 rádjái. Son áŋgirušai skuvlla sámegielfálaldaga beales. Dalle, nu mo dál ge, váilo sámegieloahpaheaddjit. Son vikkai hálahit Ruth Larsena lohkat sámegiela, go juo bođii mearrasámi gilis, Skárfvákkis, ja go máhtii juo sámegiela beallemuddui. Ruth Larsen ozai sámegiel lohkanbadjeoahpu mii álggii Olmmáivákkis Gáivuonas 1997’ čavčča. Lohkanfálaldat lei Gáivuona sámi giellaguovddáža ja Sámi allaskuvlla ovttasbargoprošeaktan. Ruth Larsen jotkkii lávdaduvvon oahpus 1998:s, dát lei maid Olmmáivákkis, ja 1999’ giđa válddii son vuođđofágaeksámena. Dát lohkanfálaldat mielddisbuvttii ahte máŋga davviromsalačča besse formaliseret máhtuset, sii ohppe giellaoahpa, čállingiela ja oahpásmuvve sámi girjjálašvuođain. Dát maid dagahii ahte sii šadde eanet dihtomielalaččat sámi identitehtaset ja historjjáset ektui. Leif-Petter Eriksen ja Idar Pedersen geat dál leaba Ráissa joatkkaskuvlla oahpaheaddjit, válddiiga sámegiela vuođđofága dán lávdaduvvon oahpu bokte. Elisabeth Johansen válddii Sámegiela lohkanbadjeoahpu ja Sámegiella I Gáivuonas ovdal go álggii Sámi allaskuvlii. Doppe válddii son vuođđofága dábálašoahpaheaddjeoahpu oassin. Sihke Ráissa joatkkaskuvla ja iežát regiovnnas leat háliidan sullasaš fálaldaga Davvi-Romsii fas, muhto Sámi allaskuvla ii leat dán rádjái fállan maidege[1]

Bearašolbmuide lea váttis johtit Guovdageidnui oahpu gazzat. Soaitá dovdat iežas eambbo oadjebassan ruovttoguovllustis. Ruth Larsen dadjá iežas dovdat dušše guokte studeantta Davvi-Romssas geat leaba fárren Guovdageidnui viidásut lohkat allaskuvllas. Goappašagat geat leaba dan bargan, bargaba dál oahpaheaddjin Ráissa joatkkaskuvllas. 1999:s válddii Mikkel Bongo[2] badjelasas rektorin. Seamma áigge gerge studeremis máŋggas sis geat dál leat sámegieloahpaheaddjit vuođđofágagelbbolašvuođain, ja fáhkka lei oahpaheaddjeváili čovdojuvvon, goit dán boddui. Dalle sáhtiimet ođđa guvlui smiehttat, ja de bohciidii jurdda ovdánahttit Ráissa joatkkaskuvlla gáiddusoahpahusskuvlan, muitala Ruth Larsen.

Gáiddusoahpahus

1999 čavčča álggahii Romssa fylkkasuohkan prošeavtta «Gáiddusoahpahus». 2000 guovvamánu ledje njeallje oahpaheaddji Árranis Divttasvuonas oahppamin guovtteguvllot jietna-/govva-gáiddusoahpahusa birra. Fylkkasuohkan juolludii ruđa studiooastimii, ja 2000 čavčča álggahii Ráissa joatkkaskuvla gáiddusoahpahusa. Vuosttaš gáiddusoahpahusjagi, 2000–2001, vuostáiválde earret iežá Bardufoss, Tromsdalen, Kvaløya ja Nordkjosbotn 3 joatkkaskuvllat oahpahusa. Gáiddusoahpahus šattai bivnnut, ja Ráissa joatkkaskuvla fertii de ovtta vel studio háhkat ja virgái bidjat eanet oahpaheddjiid. Dál leat skuvllas golbma studio. Okta lea várrejuvvon iešguđetge fágaid rávesolbmuidoahpahussii. Dat guokte iežá studio geavahuvvojit duššefal sámegiel gáiddusoahpahussii. Vuostáiváldi oahppi- ja skuvlalohku lea rievdadan jagis jahkái. Leat leamaš gitta 12 vuostáiváldi skuvlla, muhto dál leat dássidit 8–10 skuvlla mat váldet vuostá gáiddusoahpahusa. Eanaš skuvllat leat joatkkaskuvllat Romssa fylkkas mat váilot sámegieloahpaheaddjit. Ráissa joatkkaskuvla fállá gáiddusoahpahusa skuvllaide olggobeale fylkka maid, go lea kapasiteahta. Dán jagi oahpaha skuvla ohppiid Budejjus ja Troanddimis. Tromssa fylkka skuvllat atnet dihtorvuogádaga Class Fronter, ja dán láhkái sáhttet oahpaheaddjit álkit gulahallat njuolgga ovttaskas ohppiin. Skuvla geahččala gáiddusoahpahusohppiiguin deaivvadit oktii jagis. Sii bovdejuvvojit oahppomátkkiide. Mannan dálvvi mátkkoštii joavku Kárášjohkii ja Guovdageidnui. Doppe gallededje Sámedikki ja Sámi allaskuvlla. Ovdal leat leamaš oahppomátkkit earret iežá Johkamohkemárkaniidda. Máŋga gáiddusoahpahusoahppi leat maid galledan Ráissa joatkkaskuvlla sámi álbmotbeaivvi ávvudeami oktavuođas.

Gáiddusoahpahus lea leamaš gelddolaš ja lea addán olu Ráissa joatkkaskuvlii, dadjá Ruth Larsen. Skuvla lea fidnen oktavuođa ja oahpásmuvvan máŋga iežá skuvllain, ohppiin, oahpaheddjiin ja jođiheddjiin. Gáiddusoahpahus lea dagahan ahte skuvla lea sáhttán doalahit sámegielsekšuvnna, skuvllas leat leamaš seammá sámegieloahpaheaddjit moanaid jagiid. Gáiddusoahpahusa iežá joatkkaskuvllaide lassin, de lea Ráissa joatkkaskuvla maid vuovdán oahpahusa iešguđet vuođđoskuvllaide Ráissa suohkanis, ja de vel ovtta skuvlii Hallingdalas. Soames skuvllaide mat leat hui lahka, vuodjá oahpaheaddji, muhto muđui lea gáiddusoahpahus. Ráissa joatkkaskuvllas leat leamaš máŋga sámegieloahppi juohke jagi, leat leamaš gitta 90 oahppi muhtun jagiid. Oahppit leat bures birgen fágalaččat.

Romssa fylkka resursaskuvla

Ráissa joatkkaskuvla lea Romssa fylkka sámi resursaskuvlan. Skuvla lea ovttasbargan iežá fylkka joatkkaskuvllaiguin mas leat sámegieloahpaheaddjit, earret iežá oahpahanvugiid, áigeguovdilis oahppogirjjiid- ja girjjálašvuođabagadallamiin ja iešguđetge oahpponeavvuid geavaheames. Skuvla lea maid lágidan sámi seminára ja gurssaid Davvi-Romssa vuođđoskuvllaid oahpaheddjiide. Gáivuona sámi giellaguovddáš lea leamaš buorre ovttasbargoguoibmi. Skuvlla sámegieloahpaheaddjit leat vázzán metodagurssa giellaguovddážis, ja leat dan maŋŋá atnán giellaguovddáža oahpponeavvuid, erenoamážit giellaguovddáža speallan-oahpponeavvuid mat leat fáhtemis interneahtas.[3]

Máhttolokten

2006/07’ skuvlajagi álggahuvvui Máhttoloktema doibmiibidjan sihke vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas. Dalle rievdaduvvui maid joatkkaskuvllaid sámegielfálaldat

Ođastus 94 rájes lei skuvllas čuovvovaš fálaldat:
- sámegiella vuosttašgiellan
- sámegiella nubbingiellan
- sámegiella vierisgiellan (B-giellan sin várás geat leat vuođđoskuvllas lohkan fága, C-giella sin várás geat eai leat ovdal lohkan fága)
- sámegiella lohkansuorgefágan
- sámegiella válljenfágan

Máhttoloktema mielde leat dál dát variánttat studeremii ráhkkanahtti suorggis:
- sámegiella vuosttašgiellan
- sámegiella nubbingiellan dássi 2 ja dássi 3.
- sámegiella vierisgiellan (geatnegáhtton giellafága studeremii ráhkkanahtti suorggis)
- sámegiella válljenláhkái prográmmafágan

Šattai álkit fidnolinjjáid ohppiide válljet sámegielfága oahpuset oassin. Ovdal ii lean dábálaš ahte fidnolinjjáid oahppit ožžo sámegieloahpahusa. Dál lea dábálaš. Sii sáhttet válljet čuovvovaš variánttaid gaskkas:
- sámegiella vuosttašgiellan
- sámegiella nubbingiellan dássi 2 ja dássi 3.
- vierisgiella sáhttá válljejuvvot čiekŋudanprošeavtta olis

Ođastus 94-áigge addojuvvui skuvllaide ruhtadoarjja velá sámegiela vierisgiellan ovddas. Maŋŋá go Máhttolokten doaibmagođii, de lea dát ruhtadoarjja jávkan. Danin lea dál divrasut skuvllaide fállat sámegiela vierisgiellan go fállat sámegiela nubbingiellan dási 3. Muhto go maŋit fágavariánttas leat unnit tiimmut go sámegiella vierisgiellan-fágas leat, de ii leat dát gal buoremus fálaldat daidda ohppiide geain leat váilevaš ovdamáhttu sámegielas go bohtet joatkkaskuvlii. Sámegielfága árvvoštallan Máhttoloktemis lea dahkkon, muhto sámegiella vierisgiellan ii árvvoštallon ge.

Sámedikki – Romssa fylkasuohkana ovttasbargošiehtadus

Romssa fylkasuohkan lei vuosttaš fylkasuohkan mii ráhkadii sierra ovttasbargošiehtadusa Sámedikkiin. Vuosttaš šiehtadus dahkkui 2003:s. Šiehtadus ođasmahttui 2007:s, ja muhtun dajaldagat ja mihttomearit rievdaduvvojedje dalle. Oassi dálá teavsttas oahpahusa birra lea ná:

«Buot Romssa joatkkaskuvlaoahppit galget oažžut sámegieloahppofálaldaga. Jus ii leat vejolaš oahpaheaddji háhkat skuvllas, galget molssaevttolaš vuogit, earret iežá gáiddusoahpahus, fállot. Mihttomearrin lea lasihit sámegiella vuosttašgiellan ohppiid oasi. Bealálaččat galget árvvoštallat Romssa sámegieloahpahusdárbbu. Bealálaččat oidnet dárbbu ohppiid lonuhanortnegiidda ja hospiterenortnegiidda sámi guovlluin ja iežá eamiálbmotguovlluiguin.»

Dát šiehtadus lea buktán máŋgga doaimma. Ráissa joatkkaskuvla dáidá leat leamaš mielde eanaš doaimmain joatkkaskuvllaid várás.

Prošeakta «Sámi kulturmáhttu joatkkaskuvllain» šattai vuosttaš sámediggešiehtadusa boađusin. Ráissa joatkkaskuvla, Vuotnasiidda joatkkaskuvla ja Skániid joatkkaskuvla válde oasi prošeavttas mii bisttii 2 jagi, 2005–07. Ráissa joatkkaskuvla lágidii gurssaid dábálašfágaid oahpaheddjiid várás historjjá-, dárogiel-, religiuvnna-, geografiija- ja servodatfágas, man mihttomearri lei ovdanbuktit jurdagiid mo fátmmastit sámi fáttáid dáidda fágaide. Gurssat biste guokte–golbma beaivvi. Romssa fylkkasuohkan mávssii skuvllaid gursaoasseváldima. Prošeakta loahpahuvvui oktasaš deaivvademiin Romssas mas gait oassálasti joatkkaskuvllaid rektorat ožžo lávkka mii lei devdojuvvon girjjiiguin, filmmaiguin ja CD:iguin maid skuvllat sáhtte atnit iešguđetge fágas.

Ráissa joatkkaskuvllas
(Gova luoikan Ruth Larsen)

Sámi fága- ja fidnooahppu

Maŋŋá go šiehtadus Sámedikkiin ođasmahttojuvvui, de álggahuvvui prošeakta SÁFFO– Sámi fága- ja fidnooahppu Romssas – 2008 njukčamánu. Váldoulbmil prošeavttain lea sámi fáttáid fátmmastit fága- ja fidnooahpahussii Romssas. Ráissa joatkkaskuvla, Breivang joatkkaskuvla ja Vuotnasiidda joatkkaskuvla ledje mielde prošeavttas. Mihttomearrin lei maid bidjat johtui oahppifitnodagaid main buktagat ledje sámi-inspirerejuvvon. Hábmen ja duodji-linjjá vuosttaš luohká oahppit álggahedje oahppifitnodaga «Ráissa», mii buvttadii luhkaid. Sii faskkastedje 2. ja 3. vuoittu nuoraidfitnodagaid Norggameašttirgilvvus. Jagi maŋŋil ásahuvvui seammá linjjás oahppifitnodat mii buvttadii sámi-inspirerejuvvon čiŋaid, sii faskestedje vuoittu fylkkameašttirgilvvohallamis. Mánáid- ja nuoraidbargifága 2. jagi oahppit álggahedje fitnodaga «Stoahkanlávvu», mii lei maŋŋágaskabeaidoaibmafálaldat mánáide. Prošeakta loahpahuvvui 2009:s konferánssain Romssas mas Romssa fylkka joatkkaskuvllat ožžo «niestelávkka» girjjálašvuođain mii sáhttá leat beroštahtti fidnofágalaš prográmmaide.

Kulturmáhttu universitehtas ja oahppomátki Davvi-Romssas

Danin go lea šiehtadus Sámedikkiin, de lea Romssa fylkkasuohkan gokčan Sámi kulturmáhttogurssa goluid daidda geat lohket Romssa universitehtas, iežá sániiguin leat gokčan lohkandivada, girjjiid, mátkkiid ja orruma. Ráissa joatkkaskuvllas leat badjelaš 20 oahpaheaddji ja vel girjerájusbargi lohkan Sámi kulturmáhtu. Oahpaheaddjit leat ožžon buoret vuođu fátmmastit sámi kulturmáhtu, servodatoahpu ja historjjá oahpahussii. Go nu olusat skuvlabargiin leat lohkan sámi kulturmáhtu, de lea olles bargiveagas oktasaš ipmárdus das mii guoská guovllu historjjálaš duogáža, iešvuođaid ja hástalusaid. Dát fas álkidahttá sámegieloahpaheddjiid bargobeaivvi.

Ráissa joatkkaskuvla lea moadde jagi ožžon oassedoarjaga Romssa fylkkasuohkana guovttegielalašvuođaruđain kulturvánddardeapmái skuvlla bargiid várás. Skuvlla mielas lea dehálaš ahte gait bargit besset dovddiidit báikkálaš kultuvrra ja historjjá nu bures go fal vejolaš. Skuvla lea galledan máŋga báikki Davvi-Romssas, ja leat oahppan earret iežá duktasajiid, vuodjavuoššanrokkiid, siiddiid, eanadaga, duoji ja giela birra.

Skuvlajagi ávvudeamit

Ruth Larsen dadjá skuvlla dihtomielalaččat smiehttamin ahte sámegiella galgá oidnot, gullot ja leat lunddolaš oassin skuvlla sisdoalus. Skuvllas leat guokte leavgastákku, ja levgejuvvo sámeleavggain dalle go lea lunddolaš. Leat álo bihtát sámegillii go skuvllas leat oktasaš doalut, earret iežá skuvlajagi álggus, juovladoaluin ja skuvlajagi loahpas. Juohke jagi lea vuosttaš vahkku guovvamánus sámi fáddávahkku mas leat logaldallit áigeguovdilis sámi fáttáid birra, filmmat, musihkkárat ja sierra doaimmat skuvllas.

Comenius-prošeakta

Skuvla lea mielde EO-prošeavttas Comenius, mii leat njealji riikka gielalaš unnitlogujoavkkuid ovttasbargu: Bulgaria, Irlánda, Espánnja ja Norga. Prošeavtta ulbmil lea loktet oktasaš čuolmmaid máŋggagielalašvuođa ja unnitlohkogielaid ektui. Prošeaktaáigodat lea golbma jagi. Oahppit geat lohket sámegiela, suoma-/kveanagiela dahje sámi historjjá ja servodatfága, váldet oasi prošeavttas.

Ain dárbu ođđa sámegieloahpaheddjiide

Ráissa joatkkaskuvllas lea dál olu vásáhusat sámegieloahpahusain guhkes áiggi badjel, ja lea máŋggalágán máhtu dás. Muhto Ruth Larsena mielas lea boahtteáigi ain eahpesihkkar. - Eanaš sámegieloahpaheaddjit lahkonišgohtet dál ealáhatagi, eai leat ge menddo olusat geat bohtet sin maŋŋil. Ráissa joatkkaskuvllas leat leamaš čeahpes sámegieloahppit geat leat álgán Romssa allaskuvlla oahpaheaddjiohppui, muhto dađe bahábut ii leat sámegielfálaldat doppe. Sáhttá dadjat ahte áigi lea mannan maŋos jus smiehttá Romssa oahpaheaddjioahpu sámegielfálaldaga, dadjá Ruth Larsen, ja joatká: - Lea issoras váivi go sámegiella oassin oahpaheaddjioahpus ii fállo iežá sajis go Guovdageainnus. Lea maid hui váidalahtti go eai leat leamaš eanet lávdaoahppofálaldagat Sámi allaskuvlla beales min guovllus. Mii manahit máŋgga vejolaš sámegieloahpaheddjiid dán láhkái, ja dál leat ge menddo unnán sámegieloahpaheaddjit sihke Ráissas ja Davvi-Romssas muđui ge, dadjá Ruth Larsen. - Muhto dál lea ge oahpaheaddjioahppu šaddan Romssa universitehta oassin, ja de sáhttá sávvat ahte boahtteáiggis šaddá vejolažžan lohkat sámegiela vuođđofága oahpaheaddjioahpu oassin. Dalle livččii boahtteáigi čuovgasat.

[1] Lohkanjagi 2010–2011 rájes lea Sámi allaskuvla fállan sámegielgurssaid guovtteguvllot jietna/govva-gulahallama bokte, ovttasbargguin Gáivuona suohkaniin.
[2] Mikkel Anders Bongo lea riegádan 1948 ja lea Álttás eret. Son barggai guhká biilamekanihkaroahpaheaddjin Hesseng joatkkaskuvllas ja Álttá AMO-guovddážis, ja válddii fidnopedagogihka váldofága Akershusa allaskuvllas. Son lei Ráissa joatkkaskuvlla vuosttaš sámegielat rektor. Dál bargá pedagogihkkalektorin Finnmárkku allaskuvllas.(doaim.)
[3] http://www.kafjord.com/laeremidler.21590.no.html
[4] Bardufoss: Beardogorži, Tromsdalen: Sálašvággi. Kvaløya; Sállir. Nordkjosbotn: Gárgán. Dáin skuvllain leat dušše dárogiel namat.

Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 5-girjjis