På norsk
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 5. Davvi Girji 2011.
 Siri Broch Johansen, Deatnu 2007
|
1997 rájes galge buot skuvllat sámi hálddašanguovllus geavahišgoahtit sierra oahppoplána mii lei ráhkaduvvon sámi mánáid várás. Manne muhtun dáin gielddain riidaledje nu olu dán alde? Manne bat váhnemat suhtte nu sakka ahte eai luoitán mánáideaset skuvlii? Manne riidaledje nu sakka ahte velá Aftenposten-áviisa čálii dan birra vuosttaš siiddus? Dáid gažaldagaid divvu Siri Broch Johansen dán artihkkalis. Son lea bajásšaddan Deanus ja orru dál doppe. Oahppoplánariiddu áigge orui Gáivuonas. Son čállá dá riiddu birra, eanaš dáin guovtti gielddain, iežas vásáhusaid ja čálalaš gálduid vuođul. Gáldut leat vuosttažettiin áviisačállosat dáin áviissain: Aftenposten, Finnmarken, Finnmark Dagblad, Nordlys ja Ságat, ja vel Paul Pedersena ja Asle Høgmo girji Kamp, krise og forsoning – Evaluering av samepolitiske tiltak i Kåfjord. (Riidaleapmi, heahtedilli ja soabadeapmi – Gáivuona sámepolitihkalaš doaimmaid árvvoštallan).[1] |
Skuvlajagi 1996/97 digaštalle Deanus galge go ain buot oahppit čuovvut bákkolaš sáme- dahje suomagieloahpahusa. Njeallje jagi, 1993 rájes, ledje buot vuođđoskuvlaoahppit Deanus lohkan jogo sáme- dahje suomagiela. Go gieldastivra meannudii Sámelága giellanjuolggadusaid doaibmaplána, fidnii Olgešbellodat eanetlogu evttohusasis máhccat eaktodáhtolaš giellaoahpahusortnegii. Sámeálbmot listta joavkojođiheaddji, Ingrid Nordal, oaivvildii ahte «Ii fal Sápmi« lei oassesivvan go gieldastivra mearridii heaittihit njeallje jagi boares ortnega.[4]
 |
Aftenposten-aviissa čálus 11.09.1997. |
Maŋŋá go Deanus lei leamaš guhkes, demokráhtalaš proseassa oahppoplánaválljema olis, ja juohke skuvla lei válljen goabbá oahppoplána sin mielas orui lunddolaš čuovvut, de buvttii GOD dokumeanta mii čilgii ahte buot sámi hálddašanguovllu gielddaid skuvllat galge čuovvut sámi oahppoplána.[6] Ii dáidde sáhttán vearrát áigái buktit dakkár ođđasa. Finnmarken-áviissas muitala golbma máná eadni Grete Erlandsen geassemánu 17. b. mo Sieiddá skuvla váhnemat vásihedje departemeantta mearrádusa: «– Mii dovddaimet ollásit boalggahallon. Leimmet čoahkkinastan, digaštallan vuđolaččat, ja sihke oahppit ja váhnemat ledje jienastan...Departemeanta galggašii álggu rájes juo almmuhit oaiviliiddis.»
Dát lea jáhkkimis deháleamos sivva manne Deanus bohciidii nu garra vuostehágu. Olbmot dovde iežaset fillehallan, ja dovde ahte šadde fápmojuolggi vuollái. «Ii fal Sápmi» searvvai, ja nu dát šattai anti-sámi vuostálastin. Muhto ii lean gal «Ii fal Sápmi» mii barggai eanemus skuvlaáššiin. Dan gal dagai «Foreldreaksjonen for nasjonal læreplan» (Váhnenakšuvdna našunála oahppoplána ovddas). Dán joavkkus ledje sihke váhnemat mat maiddái ledje fárus «Ii fal Sápmi»-joavkkus, ja váhnemat geat eai lean fárus eará joavkkuin. Sii barge dušše ovtta áššiin: Fidnet našunála oahppoplána daidda golbma skuvllaide mat ledje dan sávvan. Deanu Gurutbellodaga jođiheaddji, Fred Johnsen, čilge vuostálastima siva lohkkičállosis Finnmarken-áviissas 1997 suoidnemánu gaskkamuttus: «... Sámi oahpahusráđđi finai cuoŋománu gieldastivračoahkkimis čilgemin Sámi ja Našunála oahppoplána. Dalle áddejin mun, gieldastivraáirrasin, ahte min báikkálaš demokratiija dat beasai mearridit gii ohppiid galge makkár oahppoplánaid čuovvut. ... Go departemeanta dál lea molson oaivila das ahte gii galgá beassat oahppoplána válljet, ... Ii leat dohkálaš ahte gielda galgá mieđihit meannuduvvot ná funet. Deanu Gurutbellodat oaivvilda ahte lea áibbas riekta ahte sámi mánát besset sámi oahppoplána čuovvut. Dán láhkái nannejit sámi identitehtaset. Lea maid diehttelas min gielddas ahte oahppit geat eai leat sápmelaččat, galget beassat dovddiidit sámi kulturhistorjjá, ja maiddái galget sáhttit válljet sámegiela oahppat. Muhto giellaoahpahus ferte leat eaktodáhtolaš, ja dán váldá duođaid sámi oahppoplána vuhtii. Muhto dat ii sáhte leat jurddašuvvon nu, ahte mánát geat eai leat sápmelaččat galget oažžut «sámi identitehta», nu mo Sámi oahppoplána duođaid čilge? Dát han livččii boares dáruiduhttinsuttuid geardduheapmin.»
Departemeanta proseassa gielddaid ektui lei nappo leamaš eahpečorgat, ja plána mihttomearričilgehus ovdanbuvttii Sis-Finnmárkku-perspektiivva sámi skuvlla ektui. Ii han oahppoplána lei ge ollásit čállon go mearriduvvui ahte buot skuvllat galge dan čuovvut. Oahpaheaddjit vulge geasselupmui ovdal go ledje beassan oaidnit boahtte skuvlajagi ollislaš stivrendokumeantta. Easkka suoidnemánu 16. b. mearridii ráđđehus ahte O97S galggai geavahuvvot miehtá sámi hálddašanguovllu. Ođđa oahppoplána ii lean deaddiluvvon ovdal borgemánu gaskamuttus 1997.[7]
Dieđusge šattai danin hui stuorra eahpesihkarvuohta ođđa oahppoplána sisdoalus. Ledje maid máŋggalágán jurdagat das, maid sámi oahppoplána mielddisbuvttášii. Torstein Erlandsen, guhte lei njeallje máná áhčči Sieiddá skuvllas ja «Ii fal Sápmi»-searvvi miellahttu, dajai: »Mun oaivvildan ahte mu mánát dárbbašit našunála oahppoplána. Jus galget oahpu gazzat dihtorfágas de dárbbašit dábálaš eaŋgalsgiela olu eanet go eaŋgalsgielfága mas galget oahppat eaŋgalsgiela hállat gođiid ja lávuid birra.»[8]
Go skuvllat álge fas 1997 borgemánu ledje miellačájáhusat Deanu ráđđevistti olggobealde. Seammás ledje mánát golbma mánáidskuvllas geat eai beassan skuvlii mannat daningo sin váhnemat vuostálaste ođđa plána. Dalle ledje Deanus vihtta vuođđoskuvlla: Sieiddá, Juovlavuona, Bovccá ja Sirpmá skuvllat ja Buolbmát sámeskuvla. Ledje golbma ovddimus namuhuvvon skuvllaid mánát geat eai beassan skuvlii mannat. Buot dát golbma skuvlla leat ovddeš Deanu gielddas. – Mii eat leat sápmelaččat eat ge dohkke ahte min mánát galget bággehallat sápmelažžan, dajai «Ii fal Sápmi» Jan Olsen birrasii 50 váhnemiidda ja mánáide geat ledje boahtán miellačájáhussii.[9]
Váhnemat geat gulle Deanu gieldda bajit oassái, ovddeš Buolbmát gildii, jurddašedje dalle jitnosit: – Jus eiseválddit eai fuola ahte sin láhka sámegiela ja kultuvrra birra čuvvojuvvo, de berret digaštallat gieldajuohkima, dajai Deanu sámiid searvi – NSR’ jođiheaddji Viktor Trosten[10].
Aftenposten čálii ahte gitta 70 oahppi báhce ruoktot skuvllas. Digaštalliid gaskkas ledje iešguđetlágán veršuvnnat duohtavuođas. Akšunista Eldbjørg Jørgensen dajai: «Min bearrašis ii leat makkárge sámi duogáš. Lea áibbas boastut bágget dáža mánáid ala sámi identitehta.» Seammas dajai Viktor Trosten nannosit: «Buot jagiid leat sámeoahppit čuovvulan dáža skuvlla. Sáhtášii leat oadjebasdahkkin ahte dáža oahppit dál ohppet veaháš sámegielas, kultuvrras ja historjjás.»[11]
Ii lean nappo ovttaoaivilvuohta das maid ođđa oahppoplána lei, dahje sáhtášii šaddat. Ja oahppoplánas ledje vihtta vejolaš giellaválljema: Sámegiella vuosttašgiellan ja dárogiella nubbingiellan, dárogiella vuosttašgiellan ja sámegiella nubbingiellan, dárogiella vuosttašgiellan ja sámegiella ja kultuvra fágan, dárogiella vuosttašgiellan ja suomagiella nubbingiellan dahje dušše dárogiella vuosttašgiellan.
Vaikko lei dakkár válljenmunni, mat maiddái mielddisbukte ahte lei vejolaš válljet eret sámegiela ollásit, de čállojuvvui oahppoplána prinsihppaoasis ahte plána mihttomearri lei «...sihkkarastit positiiva identitehtaovdáneami ja geavatlaš guovttegielatvuođa.» Dát čájeha ahte plánabargu ii lean nu dárkil go sáhtášii. Guovttegielatvuohta-čuokkis ii leat fárus oahppoplána maŋimuš veršuvnnas.
Dalle go váhnemat dolle mánáideaset eret skuvllas, de bohciidedje jurdagat álggahit priváhtaskuvlla. Dasa lassin iđii maiddái ákšuvdna ákšuvnna vuosttá. Čakčamánus ledje guokte vuolláičállinlisttu jođus Vuolle-Deanus. Nubbi listu lei «Váhnenakšuvdna našunála oahppoplána ovddas» ráhkadan. Nubbi listu lei dása reakšuvdna, lei reive man bajilčála lei «Juo sámi oahppoplánii». Bovccá, Juovlavuona ja Sieiddá skuvlla váhnemat geat háliidedje sámi oahppoplána, ledje čállán reivve. Sii bivde departemeanttas: allet vajáldahte min go čoahkkinastibehtet Váhnenakšuvnnain.[12]
Jon Lilletun, gii dalle lei girku- ja oahpahuslávdegotti jođiheaddji, orui áddemin «Váhnenakšuvdna našunála oahppoplána ovddas« gáibádusaid. Čakčamánu 3. b. dajai son Dagen-áviisii: «Čoavddus lea maŋidit reforpma jagiin ja vuoruhit vuordinjagi go garra vuosteháhku lea boahtán oidnosii. Vuordinjagis sáhtášedje dat guokte skuvlabiire main lea eanetlohku sámi oahppoplánii čuovvut sámi oahppoplána, ja dat golbma skuvlabiire main lea eanetlohku našunála oahppoplánii sáhtášedje čuovvut našunála oahppoplána. Dán jagi mielde sáhtášeimmet áiggi geavahit eaktodáhtolaš čovdosa gávdnat. Mu oainnu mielde galggašii ain leat vejolaš olahit dakkár soahpama.»
Dalá girko- ja oahpahusministtar Reidar Sandal geahččalii ráfáiduhttit olbmuid reivviin Deanu gildii mas earret eará čilgii mo son áddii oahppoplána cealkaga sámi identitehta ovddideami birra skuvllas: «Sámi oahppoplánat, mat leat ráhkaduvvon Norgga oktasašskuvlla várás, deattuha máškitvuođa ja rabasvuođa gielalaš ja kultuvrralaš girjáivuhtii mii sámi hálddašanguovllus lea. Seammás go oahppoplánat galget váldit vára sámi ohppiid sámegiela, kultuvrra ja identitehta, de galgá oahpahus maiddái váldit vára ja nannet daid ohppiid identitehta geain lea kveana dahje dáža duogáš.»[13]
Muhtumiidda šattai olles soahti čakčamánu álggus. Sii bidje smávva almmuhusa Finnmarken-áviisii 10.09.97: «ALMMUHUS. Deanu oapmedálut árvvoštallojuvvojit lonuhit seammálágan oapmedáluiguin máddin, sámepolitihkkáriid givssideami geažil. Bill.mrk. Deatnu.» Oktiibuot oktanuppelot orrunvistti ja oapmedálu fállo vuovdimassii Finnmarken-áviissas.[14] Seammás dieđihii «Ii fal Sápmi« ahte áiggui miellačájáhusa lágidit Stuorradikki ovddabealde boahtte sotnabeaivvi ja vuossárgga. Muhto dál lei maid bunci ravgan. Vuossárgga čakčamánu 15. b. muitala Aftenposten ahte Deanu-akšunisttat eai goassige ihtán Stuorradikki ovddabeallái. Dán beaivvi maŋŋá in leat šat gávdnan eanet čállosiid Deanu-riiddus Aftenposten-vuorkkás.
Čavčča ja dálvvi mielde barge departemeantta bealis plána dahkat dohkálažžan buohkaide. Go Lilletun válddii badjelasas departemeantta 1997 čavčča, de leahkui ráddjejuvvon gulaskuddama O97S birra. Gulaskuddan galggai leat gárvvistuvvon njukčamánu 1. b. 1998. Ođđajagemánu 8. b. 1998 doalai departemeanta čoahkkima Leavnnjas buot sámi hálddašanguovllu gielddaid áirasiiguin.
[15] Easka geassemánu 1998 nogai riidu oalát. Dalle mearridii Stuorradikki eanetlohku ahte reviderejuvvon O97S galggai geavahuvvot buot almmolaš skuvllain sámi hálddašanguovllus.
O97S vuosttaš veršuvnnas lei čállojuvvon ná: «Šaddat bajás mearkkaša šaddat Sámi, ja dasto Norgga, oktasaškultuvrii». Cealkka rievdaduvvui danin: «Sámi ohppiide mearkkaša bajásšaddan ahte šaddet Sámi, ja dasto Norgga, oktasaškultuvrii». Maiddái cealkka mii čilgii ahte oahppoplána galggai fuolahit ohppiide sámi identitehta, rievdaduvvui.
Smávva rievdadusažat, muhto dehálaččat aŋkke. Stuimmiid ja ođđa gulaskuddama maŋŋá dahkko de juste dat smávva rievdadusažat mat dagahedje ahte eanáš sámegielddaid ássit sáhtte oahppoplána dohkkehit.
 |
Sieidda skuvla lei golmma skuvlla gaskkas Deanus, mas váhnemiid eanetlohku háliidii našunála oahppoplána. (Govva: Svein Lund) |
Deanus eallit ain dáinna rájáin mii gávdnui ovdal go siseatnangielda Buolbmát ja vuotnagielda Deatnu náitojuvvojedje 1964’. Deanušaldi, mii rasttilda Deanu Bajit Sieiddás, lea nu vuohkkasit biddjon ovddeš gieldarájá ala. Báiki lea šaddan deaivvadanbáikin sihke olles Nuorta-Finnmárkku johtolahkii, muhto maiddái dálá Deanu gieldda bajit ja vuolit osiid ássiide. Liikká leat ain stuora erohusat «boares Buolbmága» ja «boares Deanu» gaskkas. Dát erohusat dadjat juo bávkkehedje 1997’ giđa. Ledje ovddeš Deanu gieldda olbmot geat dovde ahte šattai menddo olu sámegiella, sámevuohta, šattai menddo amas, menddo boastut, menddo garas – ledje olu sivat akšuneret. Áviisagovain oainnán áhččán oarpmeliid demonstreremin. In dieđe, sáhtán dušše árvidit manne soai leaba mannan demonstreret iežaska ruohttasiid ja váhnemiid vuostá. Dás doahttalan cealkámuššii maid Paul Pedersen sitere Gáivuonas. Doppe lei muhtun eadni gii válddii mánás eret sámegieloahpahusas. Oahpaheaddji muitala: «De mannen váhnemiid siidii. Vuosttamuččat gosa ollejin, de jerren čivggas manne lei heaitán. Čivga vástidii ahte ii ožžon lobi váhnemiiddis. De jerren eatnis, guhte vástidii: Na, in siđa ahte mu čivggat galget vásihit dan maid mun lean vásihan. In siđa dan gal. Muhto eadni lasihii ahte su mielas lei áibbas issoras go dán oaivvildii. Iežá sániiguin, dáruiduhttinproseassa lei doaibmán...»[16]
Ivgugákti ráhkaduvvui ođđasit boares gálduid vuođul, ja váldojuvvui atnui fas 1995 rájes. Nisson mii cokkai ivgugávtti ja manai miessemánu 17. beaivvi ávvudeapmái Dálošvággái, muitalii munnje radiojearahallamis ahte dalle šattai áibbas oaidnemeahttumin. Ii oktage hállan sutnje. Ii oktage vástidan sutnje, vaikko son vikkai hállat njuolga máŋgasii. Easkka dalle go manai ruoktot ja molssui «siviila« biktasiidda, šattai olmmožin fas. Suohkanstivraválggas seammá jagi šattai son sihkkunákšuvnna vuollái. Framtid i Nord-áviisas čálii Eilif Johansen lohkkireivves ahte ii ádden mo olmmoš sáhtii jáhkkit ahte beasašii suohkanstivrii go lei sámegávtti coggan miessemánu 17. beaivve.[19] Seammá áigodagas ledje maid ođđa suohkangalbbaid vuostálastimat. Suohkana máttageahčen, Ivgubađa bealde, bážáhalai galba. Dálošvákkis, feargakájás, gokčojuvvui galba málain. Ja suohkana davágeahčen, Ráissa bealde, de suoláduvvui galba – moddii. Riidu galbbaid birra ođđa áiggi symbolan lei nu garas ahte šattai teáhterin maid.[20]Lossat lei prosámiide.
Gáivuona risttalašvuođa lea garrasit váikkuhan lestadianisma. 1992:s juohkásii Ivgu-suorgi.[21]Hádjáneapmi juohkásii siskkit Gáivuona ja hávvádahtii garrasit. Go osku njuorrasit muhto eai leat ovttamielalaččat vuđolaš fáttáin, dalle lea riidu sielu agálaš bestojumi alde. Go sámiid áššiid riidu lei garraseamos 1997:s, de ledje dasto máŋga garrasit hávvádahtton olbmo geat šadde ođđa, garrasit hávvádahtti riidui.
Gáivuotnalaččat geat oaivvildit iežaset mearrasápmelažžan, eai álo illos juohke áššis mii Guovdageainnus boahtá. Sámi oahppoplána gehččojuvvui dego siseatnandirektiivan, eai ge mearrasápmelaččat dovdda iežaset heivemin oahppoplána sámevuođagovvii. Sihke plána govat ja sánit, ja oahppomihttomearit velá, ledje mearrasápmelaččaid mielas heivehuvvon siseatnama servvodahkii. Prosámi gáivuotnalaččat sáhttet várra dávjá dovdat ahte leat báhcán siseatnansámi ja riddodáža kultuvrraid gaskii. Ii leat dávjá nu čalbmáičuohcci go dan maid šattai dalle go sámi oahppoplána vuosttas veršuvdna bođii. Šattai gal váttis dán bealuštit.
Ii leat imaš go sámi oahppoplánii vuostálastimat ledje áibbas earálágánat Gáivuonas go Deanus. Gáivuonas lei lávdegoddi man namma lei «Váhnenbargolávdegoddi Gáivuona suohkanis». Lohkkireivves Nordlys-áviissas 22.09.1997 čilgejedje oainnuset:«Gait váhnemat dovdet badjelgehččon departementii. Mii eat leat goassege beassan cealkit oaiviliiddámet O97 dahje dan doibmiibidjama birra. Mii leat dárkon ahte stáhtaráđđi Sandal lea viežžan ráđiid iešguđetge sajis. Lea imaš ahte ii leat viežžan ráđiid mis geaidda oahppoplána lea ráhkaduvvon. Ahte lea deattuhan Sámedikki oaivila, lea min mielas ain eanet imaš. Sámediggi ii leat midjiide demokráhtalaš orgána. Dušše unna oasáš sis geain lea jienastanvuoigatvuohta, jienastit sámediggeválggain Gáivuonas. Mis leat min suohkanis demokráhtalaš orgánat mat galget mearridit dakkár áššiin. Leat váhnemat geain lea ovddasvástádus mánáin. Danin berrelii GOD/Sandal guldalit min eanet go Sámedikki, mii ii man ge ládje galgga čuovvulit skuvllaid oahppoplánaid. Departemeanta ferte váruhit amas vealahit dáža álbmotoasi go dál lea nu áŋgirit njulgemin vealaheami sámi álbmotoasi ektui.«
Gáivuonas, nu mo Deanus ge, ledje eanemus hárbmadahtti vissis cealkagat oahppoplána prinsipiála oasis. Muhto maiddái fágaplánaid oahppohivvodagas ledje hárddihahtti bealit. Paul Pedersen ja Asle Høgmo leaba barggadettiin raporttaineaskka «Riidaleapmi, heahtedilli ja soabadeapmi» jearahallan moanaid gáivuonoahpaheddjiid. Oahpaheaddjit oaivvildit ahte «O97S:s lea bonjuvuohta sámi guoski oahppohivvodagas mii ovddoša sis-Finnmárkku. Dán oaivvildit lea šaddan nu sihke plánajoavkku miellahtuid geažil ja váilevaš gulaskuddamiid geažil.»[22] Oahppoplánariiddu lassin lei skuvlajagi 1997/98 maiddái ođđa sámegiela- ja kultuvrra doaibmaplána gulaskuddamis. Juohke sámi hálddašanguovllu gielddas galgá leat dakkár plána, ja dan ferte ođasmahttit dihto áigái. Ođđa plána galggai leat doaimmas 1998–2001, ja dán plána gulaskuddan dáhpáhuvai aiddo dalle go O97S ođđa gulaskuddan maid lei. Dasto gehččojuvvojedje dát guovtti ášši oktan áššin. Suohkana sámepolitihkalaš lávdegoddi mettii ja sáddii doaibmaplána gulaskuddamii ovdal go ovdagoddi lei dan meannudan. Dát mielddisbuvttii ráđđevistebargiid nimmoruššama – ja vel eambbo. 1992:s juo ledje nu olu go 22 bargi guovddášhálddahusas rahpasit vuosttildan giellalága. Dál šattai vuohon garra digaštallan «sámivuođa» birra, mii bohciidahtii olu garra dovdduid. Bargobirrasis loaktin ii gávdnon šat. Olusat almmuhedje ahte áigo heaitit. Máŋggas eai nagodan bargguset doaimmahit. Okta ášši mas bargit balle sakka, lei ahte sáhte šaddat vástidit «Gáivuona suohkan, Kåfjord kommune» go olggobealolbmot čuojahedje suohkana telefondustehussii. Sátnejođiheaddji Åge B. Pedersen fertii jeđđet olbmuid ja lohpidit ahte ii oktage galgan bákkus dadjat dán guovtti sáni sámegillii.[23]
Dan botta go Deanus viehka johtilit guđđe jurdaga ásahit sierra eallinoaidnoskuvlla, ja vuođđudedje Deanu Montessoriskuvlla, de áigo Gáivuonas risttalaš skuvlla man vuođđu ledje lestadiánalaš árvvut. Muhtun váhnenjoavku ozai lobi ásahit priváhta skuvlla suohkanii. Pedersen/Høgmo čálliba ahte go juo suohkana ruhtadilli lei viehka heitot, de lei dát ohcamuš mielde go suohkan mearridii juoga maid, vaikko mo de leaš, goas nu livččii šaddan mearridit. Guollejoga ja Čieŋalluovtta skuvllat heaittihuvvojedje go skuvllat álge 2000 čavčča. Easkka dalle dolle váhnemat mánáideaset ruovttus skuvllas, ja dát ii bistán guhká, ja ledje dušše muhtun ovddeš Guollejoga skuvlla váhnemat mat dahke dan. Vaikko vel Guollejoga skuvlla heaittiheapmi mielddisbuvttii ahte skuvlavisti bázii guorusin guovddáš lestadiánalaččaid orrunbáikkis, de ii goassege ásahuvvon risttalaš priváhtaskuvla Gáivutnii.
Vedjet leat máŋgga siva dása. Ieš jáhkán ahte Ivgu-suorggi háddjen lea dehálaš sivva. Go eai sáhte ipmilbálvalusa ávvudit ovttas, de eai sáhte priváhtaskuvlla ge hukset ovttas. Lotnolas luohttevašvuohta maid dakkár ovttasbargu gáibida, ii gávdno.
 |
 |
| Riddu Riđđu lea duođaid bidjan Gáivuona ja Olmmáivákki kártii. (Festiválaplakáhtta 2001:s, Asbjørn Forsøget lea sárgon. Girjjis: Lene Hansen: Storm på kysten.) |
Tana Montessoriskole álggahuvvui go váhnemat eai háliidan sámi oahppoplánaid. (Govva: Svein Lund) |
Sihke Deanus ja Gáivuonas ledje eará riiddut 90-logus váikkuhan olbmuide. Deanus lei rahpasut riikarádji Ruššii mielddisbuktán sihke buolleviidni- ja duhpátsuollefievrrideami ja prostitušuvnna. Skiippagurra lei beakkán olles riikkas dakkár «gálvvuid» rabas márkanin. Dát johtolat lei hui stuorra geahččalus báikkálaš servodahkii. Bearrašat háddjejuvvojedje, bieđganedje, máŋgasii šattai dát hui garra árvohástalussan.
Gáivuonas lei lestadiánalaččaid gaskasaš háddjen, ja dat ahte sámevuohta obalohkái šaddagođii eambbo oidnosii, mii lei lossat. Ovttaskas olbmuide Gáivuonas dát dahke várra vel stuorát hástalussan. Dušše namahit sámevuođa Gáivuonas lei nu bávččas máŋgasiidda ahte fertejedje gieldit álfárot buot mii sáhtii muittuhit sin dán birra. Áiggi mielde leat eanet ja eanet «buorebut ipmirdišgoahtán čalmmehisvuođa mii lea oasseboađusin obbalaš dáruiduhttinproseassas mii lea leamaš, ja mii duohtavuođas ain lea doaimmas gitta otná beaivvi rádjái.»[24]
Danin leat prosámi bargu Gáivuonas dáhpáhuvvan máŋgga sajis. Sálbmalávlun sámegillii lea leamaš dehálaš oassin árbbi dohkkehanproseassas. Kulturskuvlla jođiheaddji Liv Rundberg lea máŋga jagi jođihan sálbmalávluma buhcciidsiiddas. Doppe leat ássit beassan gullat sálbmalávluma iežaset eatnigillii. Seammás leat nuorabut olbmot geat leat leamaš doppe beassan oahpásmuvvat báikkálaš sálbmašielain, ja leat maid vásihan ahte sámegiella ja risttalašvuohta sáhttet gullat oktii. Dán barggu olis leat maiddái árbevirolaš Gáivuona-sálmmat šaddan oassin ođđa sámegiel sálbmagirjjis[25], ja dán láhkái šaddet maiddái Gáivuona risttalaččat buorebut oassin buotsámi servvodagas.
 |
 |
| Deanu sámeskuvla huksejuvvui «nu stuorisin go lei politihkalaš vejolaš». Deanu gielda fertii fargga skuvlla viididit. Dá oaidnit skuvlla viiddideami maŋŋá. (Govva: Siri Broch Johansen) |
Olmmáivákki skuvla Gáivuonas (Govva: Hege Siri) |
Deanus ii gal «sámevuohta» guovdilaston seammá láhkái. Muhto akšuvnnaid skádjá gullui maiddái Deanu 1999’ gielddastivraválggain. Deanu Ovddádusbellodat ásahuvvui 1997:s, ja moadde gieldastivraáirasa guđđe iežaset bellodaga ja dieđihedje Ovddádusbellodahkii juo 1995–99-áigodagas. Ovddádusbellodat beasai gieldastivrii 1999:s olles čiežain áirasiin. Seammá áigodagas ledje Olgešbellodaga joavkkus vihtta áirasa. Olgešbellodagas lei sátnejođiheaddji dán áigodagas.
Dán áigodagas galggai ge ođđa sámeskuvlla huksenášši mearriduvvot. Skuvla galggai huksejuvvot Deanušaldái. Dat huksejuvvui, ja rahppui 2003 čavčča. Muhto 2009:s juo stuoriduvvui maŋŋá go skuvlla oahppit moadde jagi juo ledje johtán visttis vistái gilis. Okta dalá Bargiidbellodaga áirrasiin lea dadjan ahte Deanu sámeskuvla ii huksejuvvon nu stuorisin go oahppilogu mielde galggašii leat. Fertejedje hukset skuvla nu stuorisin go politihkalaččat lei vejolaš.
Maŋimuš logi jagi leat sihke Gáivuona suohkan ja Deanu gielda bargan olu sámi áššiiguin. Dan dahket áibbas goabbatláhkái. Leat leamaš goabbatlágán oaivil dakkár áššiid ektui, ja gielddaid eiseválddiin leat leamaš goabbatlágán ealjárvuohta ja dáhttu. Dan botta go Deanu gielda ain lea riidaleamen Sámedikkiin guovttegielalašvuođaruđaid geavaheames, de lea Gáivuona suohkan šaddan ovdagovvan mearrediđolaš doaimmaiguin, čalbmáičuohcci bohtosiiguin ja rivttes rapporteremiin. Deanu gielda gal golaha eanáš ruđaid erenoamáš sámeskuvlasis, ja go ii leat áibbas lohpi golahit guovttegielalašvuođaruđaid skuvladoaimmaide, de lea ain váttis gildii fidnet Sámedikki dohkkehit sin guovttegielalašvuođa bargovuogi. Gáivuotna lea ain ovddimus hutkat ođđa mearrediđolaš doaimmaid mat doibmet bures. Gáivuotna lei vuosttamuš suohkan mii fálai bargiidasaset ollesáigge sámegielkurssa bálkkáin, juohke kursa bisttii gávcci vahku. Deanu gielda ii leat háliidan addit ollesáigge virgelobi, ja danin leat dušše moadde gieldabargi beassan nu alla gielladassái ahte sáhttet iehčanžssii joatkit oahppamis sámegiela ja dán láhkái šaddat giellaguoddit. Gáivuona suohkan lei vuosttamuš suohkan mii ásahii sámepolitihkalaš lávdegotti. Deanu gielda lea oaivvildan ahte dása gal ii leat dárbu. Gáivuona suohkan lei vuosttamuš suohkan mii mávssii sámegieláviissa diŋgojumi daid ássiid várás geat háliidedje sámegiela lohkat. Deanu gieldda sámegiellohkki ássit gal mákset ieža daid áviissaid maid háliidežže lohkat.
2009:s šattai Gáivuona suohkan vuosttamuš suohkan mii válddii servvodatovddasvástádusa eambbo go dan maid bargoaddiovddasvástádus mielddisbuktá – dalle šattai vejolažžan váhnemiidda geain mánát lohket sámegiela skuvllas, vázzit sámegielkurssa bálkábuhtadusain vaikko eai leat ge suohkanbargit. Dát lea ain áibbas amas jurdda Deanus. Oassečilgehus dáidda erohusaide lea ahte Gáivuonas leat ádden ahte giella lea rašši dego glássa. Deanus ain dovdet ahte leat gal doarvái sámegielhállit liikká. Gáivuonas leat dovddastan ahte fertejit ieža oahpahit ođđa sámegieloahpaheddjiid, ja leat dahkan dan. Deanus lea sámeskuvla, ja Deanu gielda gal golaha olu eanet resurssaid dása go dan maid Gáivuona suohkan leat goassege golahan kurssaide. Sámeskuvla lea, 30-jagi historjjás, fuolahan vuođđooahpu oallugiidda geat maŋŋá leat šaddan sámi oahpaheaddjin. Gáivuonas lea eanaš ássit uhcit eanet passiivagielagat. Deanus leat leamaš máŋga sámegielhálli, eai ge leat oaidnán dárbbašlažžan golahit olu resurssaid daidda passiivagielagiidda. Sáhttá dadjat ahte Deanu gielda dat oahpaha mánáid, muhto Gáivuona suohkan oahpaha ollesolbmuid, ja maŋit lahkoneapmi lea guovttegielalašvuođaruđaid geavahannjuolggadusaid mielde. Danin orru Gáivuona suohkan leamen olu «čeahpit» go Deanu gielda, vaikko Deanu gielda han duođaid golaha olu eanet resurssaid sámegillii go dan maid Gáivuona suohkan dahká.
Gáivuonas lea maid leamaš áibbas erenoamáš semináraráidu dearvvašvuođa- ja fuolahussuorggi bargiid várás. Njeallje jagi badjel, 1998 rájes gitta 2002 rádjái, oassálaste buot bargit seminárain main máŋga oasi sámi historjjás, kultuvrras, traumas ja gielas vuđolaččat digaštallo. Dán maŋŋá lea áibbas eará áddejupmi dakkár čuolmmaide. Buhcciidsiidda ossodatjođiheaddji, Agnes Nilsen, muitala: «Mis lea iežá vuođđu dál go viđa jagi dás ovdal. Olu leat dáhpáhuvvan. Odne leat mis positiiva guottut sihke gillii, kultuvrii ja alcceseamet. Sámegiella gullo eanet buhcciidsiiddas go ovdal. Mii rahčat binnáš suomagielain. Hástalus lea váldit sámegiela ain eanet atnui. Sámegiel sálbmalávlun lea leamaš dehálaš.»[26]
Deanus ii leat leamaš seammásullásaš semináraráidu. Eai leat de gieldda bargit olahan oktasaš áddejupmái maid dakkár oahppoprográmma čuovvun mielddisbuktá.
Loahpaloahpas sáhttá dadjat ahte Gáivuona suohkan lei boahtán dán muddui ahte lei áibbas dárbbašlaš bargat juoidá. Ledje garra riiddut, ja stuorra oassi álbmogis lei čiekŋalit vahágahtton. Danin fertejedje muhtun proseassaid čađahit olahan dihtii eanet oktasaš áddejumi. Eai leat sámegivssideapmi ja riiddut Gáivuonas nohkkan, muhto lea gal birgehahtti dásis. Deanu gielda ii goassige boahtán dán muddui. Danin ii leat Deanu gielda bargoaddin goassege oaidnán dárbbašlažžan doaimmahit dakkár doaimmaid maid Gáivuona suohkan lea dahkan. Dearvvašvuođasuorggis oažžu Deanu gielda earret eará dán buori ahte suoma ránnjágielddas Ohcejogas bohtet máŋggagielat bargit, ja leat gal eanáš áigge sámegielhálli divššárat maid fidnemis. Danin ii oro leamen nu ge, ahte Deanu gielda, álbmotoassi dahje oassi gieldda bargiveagas lea ollášuhttán makkárge dihtomielalašdahkki proseassa. Áššit leat eambbo nu mo leat leamaš. Ja Deanu Montessoriskuvllain[27]lea sis, geat dan háliidit, iežaset skuvla. Deanu gielda ii leat vel čađahan katarsisa.
Liikká, go dál smiehttá Gáivuona suohkana ii leat goassege jurdda «sámivuođas» amas. Suohkan lea buot eanemus beakkán Riddu Riđđu-festivála dihtii, ja sámegiella lea lunddolaš oassin earret eará Davvi-Romssa dávvirvuorkká, Gáivuona kulturskuvlla, Olmmáivákki duodjesearvvi ja ii uhcimus suohkana iežas doaimmain. Gáivuotna lea Davvi-Romssa sámi guovddáš, ja Romssa ja Gáivuona sámi birrasiin leat olu oktavuođat.
Vaikko vel sámegielas lea olu stuorat ja eanet diehttelas sadji deanuservvodagas, lea Deatnu ain gielda mii mahkaluššá «sámivuođain». Luottat Buolbmága ja Deanu gielddaid náitimis 1964:s vuhttojit ain. Muhto sámegiella oahpahuvvo buot skuvllain gielddas, ja dat mánát geat vázzet Deanu sámeskuvlla šaddet oadjebas sápmelažžan ja buorit giellaguoddin. Sirpmá skuvla mánát leat dasa lassin oassin riikkarájáidrasttildeaddji bajásšaddanbirrasis, mii deattuha sámi oktasašvuođa eambbo go našunála Norgga oktasašvuođa.
Gáivuonas ferte ain máhttit dárogiela jus birget galgá. Vaikko leat ge servvodagas ealli sámegielat «lupmat», de ii gávdno seamma lunddolaš girjáivuohta mii Deanus lea, ii ge dáidde goassege šaddat dakkár girjáivuohta Gáivuonas, mii dal lea eará sámegiela hálddašanguovllu gielddain geográfalaččat sirrejuvvon.
Ášši mii ii leat leamaš nu oidnosis go historjá Gáivuona sámeriidduid birra čállojuvvo, lea vuođđoskuvla mihtilmas ovdáneapmi sámegielfálaldaga ektui. Das rájes go Sámi giellaguovddáš ásahuvvui 1994:s gitta dán rádjái, lea sámegieloahpaheaddjiid lohku laskan. 1994:s uhtes ii nagodan Olmmáivákki ja Ruollaluovtta skuvllat fállat nubbegiellaoahpahusa. 1997:s ásahuvvui sierra sámegiel ossodat Goržži mánáidgárdái Olmmáivákkis, ja seammá čavčča ásahuvvui vuosttaš sámegielluohkká Olmmáivákki skuvlii. Buot ohppiin dán luohkás lei unnimus okta sámegielat váhnen gii bođii «guovddáš sámeguovllus». Dál, skuvlajagi 2010/11, leat guokte dakkáraš luohká skuvllas. Dálá ohppiid váhnemat leat gáivuotnalaččat geat leat oahppan veaháš dahje olu sámegiela ollesolmmožin. Aiddo dál máhttet 6 Olmmáivákki skuvlla 12 oahpaheddjiin oahpahit sámegielfágas. Dálošvákki skuvllas leat bealli vuosttašluohkkálaččain válljen sámegiela fágan. Dát logut muitalit eambbo go mihkkege eará ahte áššit buorránit. Go áiggi váldá veahkkin.
[1]
[2]
[3]
[4]
[5]
[6]
[7]
[8]
[9]
[10]
[11]
[12]
[13]
[14]
[15]
[16]
[17]
[18]
[19]
[20]
[21]
[22]
[23]
[24]
[25]
[26]
[27]
[28]
[29]