Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 5. Davvi Girji 2011.
Inger Marie Sokki Hætta, Guovdageaidnu 2006 | Inger Marie Sokki Hætta (Ánden Mihkku Inger Márjá) lea riegádan 1936:s. Soađi dihtii ii beassan álgit skuvlii ovdal 1947 giđa. Dá son muitala iežas eallima ja oanehis skuvlavázzima birra Máze ja Guovdageainnu skuvllain. Son lea olles eallima bargan boazodoalus ja dujiin. Go jearahalaimet sus 2006:s, de sus lei ain sierra doallu. Maŋŋil son lea sirdán doalu iežas bárdnái ja áhkkubii, muhto sus leat ain bohccot ja son searvá boazodoallobargui ja duddjo. |
– Skuvllas in leat oahppan in báljo maidege. Dan maid lean oahppan lean oahppan barggus ja eallimis.
Dálveorohat lei Cuhppulskáiddis, bajit Anárjotleagis, doppe gos dál lea álbmotmeahcci, nu guhkás nuorttas go boahtá ovdal go lea Kárášjoga gielddas. Giđđat ja čakčat oruimet Sálganjávregáttis, beannot miilla Suolovuomi oarjjabealde. Gesset leimmet Orddas, Lággovuona ja Buvrovuona gaskkas.
Jođiimet orohagaid gaskkas guhkes heargeráidduin, ledje máŋganuppelot hearggi. Go ii lean muohta fertiimet geavahit noađđeherggiid. Mii mánát eat fitnan Guovdageainnu márkanis go oktii dahje guktii jagis.
Go Inger Márjá rievtti mielde galggai álgit skuvlii, 1943:s, lei soahti. Duiskalaččat ledje váldán internáhta, ja máŋggas sis geat orro guhkkin eret márkanis eai beassán skuvlla vázzit.
– In dieđe bođii go oppanassiige gohččun skuvlii. Mii leimmet nu guhkkin meahcis ahte lei unnán oktavuohta. Go 1944 skábmamánu šattai eváhkko, de leimmet jođus dálveorohahkii. Mii dušše jođiimet dohko gos láviimet leat, muhto dohko bohte issoras ollu olbmot geat ledje báhtaran Guovdageainnus, ja issoras ollu bohccot. Fertiimet guođohit ijatbeaivái vai ealut eai mastadan.
– 1946:s mu eadni manai márkanii, go jurddašii ahte mun fertešin álgit skuvlii. Muhto internáhtta ii lean vel huksejuvvon ja ii lean orrunsadji munnje. Easka 1947 giđa bessen álgit, muhto dalle Máze skuvlii, mii ii lean go moadde miilla eret min giđđaorohagas. Dohko álgen cuoŋománu loahpas ja ledjen 6 vahku, geassemánu álgogeaži rádjái. Muittán ahte Niillas-čeahci dat válddii min mielde skuvlii. Mus lei skuvlabivttas sealggis, náhkeseahkas. Mázes lei dalle internáhta muhtin bráhkas. Ledje ollu mánát ovtta lanjas, min mielas lei buorre go lei viessu, mii eat diehtán eará.
Skuvllas lei visot dárogillii, ja mun in ipmirdan in sáni ge. Danin in oahppan ge maidege. In muitte gii lei oahpaheaddji doppe Mázes, in ge gii lei dálueamit. In ge muitte skuvlamánáid, earret go moaddása; Molleš-Lemeha ja Molleš-Bireha[1].
Muittán golbma oahpaheaddji: Alfred Larsen, Anders Bongo ja Edel Hætta Eriksen. Buohkain lei sámegiella eatnigiellan, muhto lei áibbas gielddus sámegiela hupmat. Danin buohkat oahpahedje dárogillii. Bongo humai sámegiela dušše go suhtai. Go eat ipmirdan, de lei čujonas oaivái, ja dieđusge eat ipmirdan.
Áidna maid ohppen lei go mis lei duodji, dahje «håndarbeid» nu go dalle gohčoduvvui. Go dalle oahpahii Edel sámegillii. Oahpaimet čuoldit vuoddagiid ja bárggežiid, gođđit ullosuohkuid ja fáhcaid ja heahkkalastit speallavearkka (ravda nissongahpirii). Dat lea leamaš hui ávkkálaš munnje, lean maŋŋil ollu čuoldán ja gođđán ja vuovdán. Gáktegoarruma ja náhkkeduoji ledjen oahppan eatnis ruovttus, muhto čuoldima ja gođđima ohppen skuvllas. Dat lea duođaid maiddái áidna maid ohppen dan skuvllas.
In báljo stoahkan internáhtas, ledjen eanaš Gunhild-áhku veahkkin, vuoidat láibevajahasaid ja eará barggut gievkkanis. Ledjen hui árgi, in duostan vuostálastit. Gunhild ii hupman sámegiela, muhto ipmirdii go mii mánát sámásteimmet. Son lei dattetge čeahppi čájehit maid mii galggaimet bargat.
Gunhild Olsen gaccaha gullevuoja. Son barggai internáhtaeamidin 1935–63. Oahppit leat Per M. Buljo ja Anne Kristine M. Skum. (Govva: Muitalusat ja dáhpáhusat Guovdageainnus 10 - s. 51) |
Go oaččuimet árvosániid skuvllas, de mus lei Mg čorgemis («orden»), muđui dušše Lg ja Ng. Duodji ii vissa boahtán báhpára ala, várra dan dihtii go lei sámegillii ja danin ii rehkenaston albma oahpahussan. In sáhte dadjat ahte hárddáhallen skuvllas, vaikko moadde geardde ožžon doaškkáid bártniin. Lávejin čohkkát ja duddjot.
Maŋimus dálvvi go ledjen skuvllas, de lei álbmotskuvlla ja báhppaskuvla (rihppaskuvla) oktanis, báhppaskuvla lei eahkedis. Báhppa lei Jan Harr. In muitte humai go sámegiela vai dušše dárogiela. Muhto ferten leat oahppan báhkkomiid.
Mun lean hui nággár, ceaggái, mun in leat bonjahallamis. In leat gullan ahte earáin lea leamaš dákkár meahcceskuvla.
Náitalin 19-jahkásažžan 1956:s, ja ožžon golbma máná, ovtta bártni ja guokte nieidda. Mu isit lei dakkár čoahkkin-olmmoš, searvvai buotlágán čoahkkimiidda, ja mun báhcen hui ollu okto ealu lusa. Fertejin guođohettiin čuoigat ja geassit mánáid gielkkás. In oba fitnan márkanis olles dálvvis. Viđa jagis ledjen márkanis dušše oktii jagis.
Munnos isidiin lei sierra doallu ja dan rájes mis lei geasseorohat doppe Láhpi suohkanis, Doaresvuona ja Cukcavuona gaskkas. Doppe ledje sihke sámegielat ja dárogielat olbmot, muhto mus lei álggus dušše oktavuohta singuin geat hupme sámegiela.
Dađistaga, go ledjen 30-jagiin de viimmat rahpen beljiid ja ipmirdišgohten dárogiela. Muhto in vel hupman, ádjánii vel logenáre jagi ovdal go hupmagohten dárogillii. Dál máhtán buoremuddui hupmat dárogiela, muhto máhtán hui unnán lohkat, dávjá šaddá boastut.
Lean moatte háve ožžon fálaldaga searvat lohkan- ja čállinkursii, muhto in leat astan. Go bargá boazodoalus, de ferte leat mielde, ii astta dalle skuvllaid vázzit.
[1] Flere artikler fra Samisk skolehistorie 5