På norsk

Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 5. Davvi Girji 2011.

Synnøve Solbakken-Härkönen:

– Mo bat sáhttá rievdadit skuvlla?

Muitalan Svein Lundii

Synnøve Solbakken-Härkönen.
(Govva: Áile Javo)

Dán rájes go Synnøve Solbakken (Postin Álffa Synnøve dahje Jovsset Issát Kirstte Synnøve) álggii 1. luohká oahppin Kárášjoga skuvlii 1965:s, son lea leamaš duhtameahttun skuvllain. Ja dađistaga leat su jurdagat láddan makkár skuvlla son háliidivččii; skuvla mas lea sámegiella, sámi kultuvrra ja sámi máhttu vuođđun. Muhto maid olmmošriehpu sáhttá dahkat vai skuvla rievdaduvvo? Gazzat oahpu? Šaddat oahpaheaddjin, rektorin, dutkin, bagadallin vai politihkarin?

Dál Synnøve Solbakken-Härkönen lea geahččalan buot dáid rollaid. Sus lea oahpaheaddjioahppu Álttás ja liigeoahppu sámegielas, suomagielas, pedagogihkas ja jođiheamis. Son lea leamaš vuođđoskuvlaoahpaheaddjin Kárášjogas ja Gáregasnjárggas, bargan Sámi oahpahusráđis ja Sámi Instituhtas ja lea leamaš goappašiid sámi joatkkaskuvllaid inspektevran ja rektorin. 2007 rájes son lea Davvi Girjji lágádushoavda. 2005–2009 son lei sámediggeáirras.

Dá son muitala mo lea mannan go son lea geahččalan hábmet sámi skuvlla. Son muitališgođii 2004:s, ja jotkkii fas 2010:s.

Ieš namma Synnøve Solbakken-Härkönen muitala ollu giella- ja kulturdeaivvadeami birra, Norgga/Suoma rádjeguovlluin, guovddážis Sámis. Ii mihkkege namas muitala ahte olmmoš lea sápmelaš. Go čállá nama ferte velá geavahit njealje bustáva mat eai geavahuvvo sámegielas, dárogiela y ja ø ja suomagiela ä ja ö. Goargu Solbakken boahtá das go 1902 Finnmárkku eananvuovdinláhka mearridii ahte buot dáluin galggai leat dárogiel namma. Dan dihtii leat eanaš sámi dálolaččain Kárášjogas namat nugo Svineng, Strømeng, Soleng, Nystad, Østmo ja Teigmo. 1950- ja 60-jagiin lei garra dáruiduhttináigi ja máŋggas jurddašedje ahte dađe dárogielat namma, dađe buoret. Nu oaččui unna nieiddaš gii riegádii Kárášjogas 1958:s nama Synnøve Solbakken. (Mas Härkönen-namma boahtá beasat lohkat maŋŋil.)

In ádden in maidege

Vaikko namma han lea dego váldon Bjørnstjerne Bjørnsona boandamuitalusain, de unna Synnøveš ii báljo ádden sáni ge dárogielas go álggii skuvlii jagis 1965. – Mun ledjen márkančivga. Muhto vaikko márkanis ledje muhtin dárogielhállit, mun in oahppan go sámegiela. Dan áigge Kárášjogas juhkkojuvvojedje oahppit njeallje jovkui: Doaresbealde dálonat vázze Rája skuvlla. Kárášjoga skuvllas ledje bádjemánát, márkanmánát ja «bussemánát». Mu bidje márkanmánáidluohkkái.

Ii oktage lean muitalan munnje ahte skuvla lei váttis. Gal mun dihten ahte oahpaheapmi lei dárogillii, muhto jurddašin ahte dan gal mun ádden go boađán skuvlii. De bođii šohkka. Oahpaheaddji lei Sørlandets eret. Mun in ádden in maidege. Mearridin ovttatmano: Dát lei mu vuosttaš ja maŋimus skuvlabeaivi!

Synnøve vieljáinis jođus skuvlii.
(Gova luoikan Synnøve Solbakken-Härkönen)

Váidaleimmet rektorii

Mu luohkás ledje sihke dárogiel- ja sámegielhálli mánát, muhto eanaš sámegielhállit áddejedje muhtin muddui dárogiela. In beassan dieđusge heaitit skuvllas, muhto bidje mu eará luohkkái, bussemánáidluohkkái. Doppe lei sámegielat oahpaheaddji, Kirsten Porsanger Sara-rohkki (Ánne Pier Risten-rohkki). Son hálai dábálaččat dárogiela diimmuin. Son earuhii oalle čielgasit: diimmuin eanaš dárustii, muhto bottuin fal sámástii minguin. Jus eat ádden maid dajai dárogillii, de čilgii sámegillii. Dát mielddisbuvttii oadjebasvuođa. Vaikko in ádden visot diimmuin, lei ollu álkit go lei oahpaheaddji gii áddii min. Álggos ledje dušše sámegielat mánát dan luohkás, muhto de bidje rivgonieidda dohko. Dasto bođii sámegielat gánda min luohkkái, muhto son sirdojuvvui farga márkanmánáidluohkkái. Mii manaimet rektora lusa ja váidaleimmet, go min mielas boasttu oahppi sirdojuvvui. Dalle oaččuimet čielga vástádusa: Sii ledje bidjan rivgonieidda min luohkái vai mii galggaimet oahppat dárogiela.

Ieš ohppen oalle johtilit dárogiela dalle. Liikojin lohkat ja luoikkahin nu ollu girjjiid go vejolaš girjerádjosis. Dasa lassin fárrii kránnjádállui bearaš mas ledje guokte nieidda geaiguin mun gárten dárustit. Ledje earát geat rahče ollu eambbo go mun ovdal go ohppe dárogiela. Dan áigge lei dovddus ahte sámegiel luohkát ledje hui jaskat, muhtin oahppit eai báljo dadjan maidege olles vuođđoskuvlaáiggis. Go mu viellja, gii lei guokte jagi mu nuorat, álggii skuvlii, álggahuvvui sámegiela álgooahpahus. Muhto mii eat ožžon makkárge sámegieloahpu ovdal go leimmet 8. luohkás. Dalle oaččuimet nu gohčoduvvon sámegiel lohkankurssa. Dat lei nu ahkit, vearrát go ođđadárogiela. Lei dušše hárdin ja bilkideapmi midjiide go leimmet oahppan visot dárogillii dan rádjái. Eat galgan oahpat čállit, dušše lohkat. Lei dalle boares čállinvuohki, Bergsland-Ruong, mii lei mu mielas hui lossat lohkat.

«Sámi» gymnása, dáža sisdoallu

– Dan botta go mun ledjen vuođđoskuvllas lei Kárášjohkii álggahuvvon nu gohčoduvvon sámi gymnása, ja mun álgen dohko 1974:s. Doppe ožžon vuosttaš háve sámegiela albma fágan. Mus lei dalle hirbmat mokta johtilepmosat oahppat riektačállima. Mis lei Per Jernsletten sámegieloahpaheaddjin. Eai lean nu ollu oahppogirjjit. Logaimet girjjálašvuođačoakkáldaga Duov'dagat ja bargot ja olles Johan Turi girjji Mui'talus sámiid birra. Giellaoahpus mis ii lean go Bergslanda grammatihkka, mii lei hui lossat, ii eisege čállon joatkkaskuvlla várás.

Earret sámegieldiimmuin ii baljo lean sámi sisdoallu. Muittán ahte mis lei veahá sámi kulturgeografiija ja ahte logaimet Matti Aikio girjjiid dárogieldiimmuin. Muđuid geavaheimmet dábálaš girjjiid ja buot oahpahus lei dárogillii. Maiddái sámegielat oahpaheaddjit oahpahedje dárogillii. Ledje ollu oahppit geat eai máhttán sámegiela. Dalle ii lean vel joatkkaskuvla Leavnnjas ja Kárášjohkii bohte ollu oahppit Porsáŋggus.

Guokte giela mánnái

Dan botta go Synnøve váccii joatkkaskuvlla deaivvai suopmelaš gándda Gáregasnjárggas, ja boađus lei ahte riegádahtii máná jagi maŋŋil joatkkaskuvlla. (Ja goargu Härkönen bođii go Synnøve máŋga jagi dan maŋŋá náitalii máná áhčiin.) – Bargen dalle sadjásašoahpaheaddjin Kárášjoga mánáidskuvllas. Dalle besset čuovvut kurssa maid Tove Skutnabb-Kangas lágiidii oahpaheddjiide guovttegielatvuođa birra. Dat lei hui ávkkálaš ja das lei hui stuorra váikkuhus mu ja mu bearraša eallimii. Ovdal ledjen jurddašan ahte fertiime hupmat ovtta ja seamma giela, sámegiela, mánnái, muhto dalle moai irggiin gávnnaheimme ahte galggaimet hupmat goabbatge eatnigiela, mun sámegiela ja irgi fas suomagiela. Ja nu šattai ahte munno bárdni šattai bajás guovttegielagin. – 1978–81 vázzen oahpaheaddjiskuvlla Álttás. Oahpaheaddjioahpus lei nu gohčoduvvon sámi ossodat. Mis lei sámegiella fágan, muhto das ii lean go 5 čuoggá dahje ¼- jahkeovttadat. Dan fágii galge čohkket vaikko maid: giellaoahpaheami, girjjálašvuođa, sámi historjjá ja servodatoahpu. Siidomearri maid fertiimet lohkat vástidii vissásit 20 čuoggái. Ja mis sámi studeanttain lei ollu heajut vuođđu sámegielas go dárogiel studeanttain lei dárogielas. Eará fágain ii lean sámi sisdoallu, erret veahá servodatfágas. Boađus lei ahte mis sámi studeanttain lei ollu eambbo bargu go eará studeanttain lei, ja dattetge mis lei buoret vuođđu oahpahit dáža skuvlla go sámi skuvlla go gearggaimet.

Synnøve Solbakken-Härkönen Kárášjoga rektorkántuvrras.
(Govva: Svein Lund)

Skuvllas – oahpahusráđđái – instituhttii

– Oahpaheaddjiskuvlla maŋŋil bargen jagi oahpaheaddjin Gáregasnjárggas, ja seammás ohppen suomagiela. 1983 bohten ruovttoluotta Kárášjoga mánáidskuvlii, ja fuomášin ahte ii mihkkege lean rievdan dan 5 jagis mat ledje vássán. Mis ledje ain hui unnán oahpponeavvut ja fertiimet ieža ráhkadit ollu. Álggaheimmet oahpponeavvoprošeavtta, čohkkiimet pearpmaide ja lonuhalaimet. Ii šaddan dalle gárves oahppogirjjit, muhto maŋŋil muhtin oahpaheaddjit leat geavahan dan maid barggaimet vuođđun, go sii leat čállán oahppogirjjiid birasfágas ja sámegielas.

Gávnnahin ahte oahpaheaddjiriehpu ii sáhte rievdadit skuvlla. Jus galggašin váikkuhit skuvlii, fertejin badjelii. De lohken «skuvlaovdánahttin ja bagadallan» ja ožžon barggu Sámi oahpahusráđis, geahččalan- ja ovdánahttinjođiheaddjin. Juste dalle lei oahppoplánabargu jođus, 1987 minsttarplána oktavuođas. Muhto gávnnahin ahte dan barggu geažil ii šatta sámi skuvlla. Okta mu bargguin lei árvvoštallat gulaskuddancealkámušaid mat ledje boahtán sámi oahpaheddjiin ođđa fágaplánaide. Ulbmilin lei heivehaddat dáža fágaplánaid sámi ohppiide. Muhtun fágaplánaide lasihuvvui dušše «sápmi»-sátni heivvoleamos sajiide.

Na ba dutkanásahusain, ii go doppe sáhttán dahkat juoidá? Ožžon barggu Sámi instituhta oahpahus- ja diehtojuohkinossodagas. Muhto dat han lei hirbmat birokráhtalaš máilbmi! Ii lean veahá ge oktavuohta skuvllain. Lei dalle sáhka ráhkadit oktasaš sámi oahppoplánaid, muhto das ii šaddan mihkkege.

Inspektevran ja rektorin

– De fuomášin ahte Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla dárbbašii inspektevrra. Jurddašin ahte hálddahusas soaittán sáhttit hábmet sámi skuvlla. Jáhkken ahte dan dilis ledjen buoremus posišuvnnas váikkuhit.

Álggos manai oalle bures. Skuvla lei ožžon stáhtusa geahččaladdanskuvlan ja oalle ollu ruđa ovdánahttimii. Viiddideimmet fálaldagaid, oaččuimet 3 jagáš oahpu measta buot surggiin ja oppalašfágafálaldat mas lei boazodoallu ja duodji suorgefágan. Ráhkadeimmet ođđa oahppoplánaid ja álggaheimmet maid moadde oahpponeavvoprošeavtta. Muhto de bođii Ođastus 94, mii bilidii ollu das maid leimmet hukseme.

Lei nu ollu maid skuvla ii beassan ieš mearridit. Skuvlla hálddahusa bajábealde lei sámi joatkkaskuvllaid stivra ja departemeanta. Danin jurddašin ahte jus livččen rektorin, de oččošin njuolgga oktavuođa stivrrain ja departemeanttain. Ja go ledje mannan muhtin jagit, de bessen ieš rektora stullui, vuos sadjásaš rektorin Guovdageainnus ja maŋŋil bistevaš virggis Kárášjogas. Dalle gávnnahin ahte dat mii stivre rektora bargobeaivvi lea buot eará plánat go juste dat mo hukset sámi skuvlla. Son ferte bargat nu ollu joavdelas áššiid. Deháleamos orru leame deavdit skoviid ja čállit raporttaid, ii fal duođaid luvvet resurssaid ovdánahttimii. Dábálaččat go bajit eiseválddit árvvoštallet rektora barggu, jerret dušše fal deavdá go son buot raporttaid – ii fal buktá go son skuvlii makkárge jurdagiid. Ja maŋimus jagiid lea maid rektora rolla bargoaddi áirrasin deattuhuvvon – rektor galgá vuosttažettiin leat lojála bargoaddi ektui, ii fal skuvlla oahpaheddjiid ja ohppiid ektui.

– Gos don leat eanemusat váikkuhan?

– In dieđe lean go váikkuhan nu ollu oppanassiige, muhto buoremus vejolašvuohta lei go ledjen inspektevran. Dalle bessen bargat eambbo friddja go bessen rektorin.

Oahppoplánabargu ja oahpponeavvut

– Ledjen mielde oahppoplánabarggus sihke Ođastus 94 ja Máhttoloktema oktavuođas. 1994:s ledjen joavkkus mii ráhkadii oahppoplánaid sámegiela vuosttas- ja nubbegiela oahpahussii joatkkaskuvllas. Maŋit háve ledjen fas joavkkus mii ráhkadii nu gohčoduvvon čađamanni oahppoplána sámegielas vuosttasgiellan. Lei hui miellagiddevaš bargu.

Sámi joatkkaskuvllas barggadettiin ledjen mielde oahpponeavvoprošeavttas sámegiela girjjálašvuođas. Boađusin ledje guokte teakstačoakkáldaga ja neahttaoahpponeavvu. Prošeakta lei ovttasbargu Davvi Girjjiin, muhto mii skuvllas leimmet álggahan áigá jo danne go váilo oahpponeavvut aiddo girjjálašvuođas. Dás oahpaimet ollu.

Hehttehusat ja hástalusat

– Makkár hehttehusat oainnát otne sámi skuvlaovdánahttimis?

– Hehttehusat leat máŋga dásis: sáhttá váilot sihke áigi, ruhta, oahppu ja mokta.

Ollu lea ovttaskas oahpaheaddji duohken, sus ferte leat máhttu ja sus ferte leat beroštupmi.

Skuvlavuogádagas leat ollu olbmot geat eai dovdda min dili. Ovddamearka lea ahte ovdal mis lei konverterenortnet mii attii oahpaheddjiide liigeáiggi ráhkanahttit oahpaheapmái dan dihte go mis ledje nu unnán sámi oahpponeavvut. Dan ortnega lea departemeanta heaittihan, dainna ákkain ahte mis leat doarvái oahpponeavvot dál. Dát čájehit ahte dávjá sii geat mearridit duođaid eai dieđe mo dilli lea.

Muhtin departemeantaolbmot gal áddejit min dili, muhto lea suorggahahtti ollu birokráhtat geat eai ádde. Muhtin olbmot čohkkájit dušše departemeanttas ja stivrejit min dovddakeahttá skuvllaid. Oainnán hui stuora dárbbu dasa ahte sii besset oahpásmuvvat skuvllain, ii fal dušše deaivvadit stivrrain ja rektoriin.

Norgga skuvllas geavahuvvo hui ollu ruhta hálddašeapmái, maid baicce sáhtášii geavahit skuvlaovdánahttimii. Mun smiehtan manne mii eat sáhte ráhkadit vuogádaga mii doaibmá bures. Sáhtášii dálá resurssain bargat ollu eambbo. Lea issoras ollu organiseren, mii čatná ja bilida hutkáivuođa. In leat vel vuollánan. Diibmá (2002/03) lohken oahpponeavvopedagogihka. Mus lea hui unnán jáhkku dábálaš oahpponeavvuide, muhto ođđa jurdagat ja vuogit addet doaivvu. Mii fertet atnit ođđa teknologiija hástalussan, ii fal dušše váttisvuohtan.

Nu guhká go oahppoplánat stivrejit skuvlla, ii šatta sámi oahpahus sámi oahppoplánaid haga. Muhto go dán rádjái leat ráhkaduvvon sámi oahppoplánat, de lea dušše leamaš sáhka heivehit dáža oahppoplánaid. Dan lean oaidnán sihke vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas. Mu niehku lea beassat ráhkadit oktasaš davviriikkalaš oahppoplánaid, maid mii beassat hábmet álggu rájes.

Dál lean gávnnahan ahte bargin ii sáhte buoridit máilmmi. Ferten várra álgit politihkkii? In vuoiga jáhke ahte sámi skuvlla huksen lea ovtta olbmo dahje ovtta dási duohken. Gáibiduvvo ahte buohkat; váhnemat, oahppit, oahpaheaddjit, jođiheaddjit, birokráhtat ja politihkkárat gulahallet ja barget ovttas.

Eat sáhte sivahit dušše dážaid

– Vaikko lea Stuoradiggi ja Oahpahusdepartemeanta mii buorre muddui stivre sihke min oahppoplánaid ja ruhtadili, eat sáhte šat sivahit dušše dážaid. Mii fertet maiddái geahččat maid mii sámit ja min sámi ásahusat dahket vai ovdánahttit sámi oahpahusa. Manne lea vejolaš hukset sámi allaskuvlla muhto ii fal sámi joatkkaskuvlla? Dat skuvllat han leat seamma departemeantta vuolde.

Sámi joatkkaskuvllaid stivra lea mu mielas bargan menddo unnán prinsihpalaš gažaldagaiguin, vaikko dálá stivra lea vuoruhišgoahtán dákkár gažaldagaid. Stivra lea hui unnán árvvoštallan mii sámi joatkkaoahpahus galggašii leat ja mo dan duohtandahkat. Sii leat baicce lohkan galle oahppi mis leat, galle ruvnno mii geavahit jna. Jus ii digaštallo skuvllaid stivrras mii sámi joatkkaoahpahus galgá leat, mo sáhttá vuordit ahte earát galget dahkat dan?

Sámediggi sáhtášii váikkuhit, muhto dalle ferte vuos ieš morihit. Ferten dadjat ahte Sámediggi dán rádjái ii leat váikkuhan joatkkaskuvlla dillái ollu. Sii eai oro berošteamen mis oppanassiige. Sámedikkis lea issoras stuora oahpahusossodat, muhto joatkkaskuvla ii vuhtto. Jearan manne sis ii leat oktavuohta skuvllain, sii eai oro berošteame das maid skuvllat barget ja oahppit ja oahpaheaddjit oaivvildit.

Sámi joatkkaskuvla man vuođđun lea sámi giela ja kultuvrra ii šatta iešalddis. Mii fertet ovttasbargagoahtit ja ovtta guvlui geassigoahtit.

Nie guhkás joavddaimet jearahallamiin 2004:s, ja jurddašeimmet dalle prentet dán muitalusa Sámi skuvlahistorjjá 2. girjái. Dohko ii čahkan, ja de maŋiduvvui dassái go joatkkaskuvla fas šattai girjefáddán. Muhto dan botta lei nu ollu dáhpáhuvvan ahte fertiimet ođasmahttit jearahallama ja diktit Synnøve muitalit maiddái maŋimus jagiid vásáhusaid birra.

2004:s su maŋimus jurdda mo son sáhtii rievdadit skuvla lei: «Ferten várra álgit politihkkii?» Ja nu son dagai ge. Jagi maŋŋil son searvvai Norgga Sámiid Riikkasearvvi válgalistui ja válljejuvvui Sámediggái. Doppe son beasai bargat skuvlaáššiiguin, ja válljejuvvui Sámedikki bajásšaddan-, fuolahus- ja oahppolávdegotti jođiheaddjin. Danin mii leat bivdán su muitalit mo manai go álggii politihkkii.

Sámedikkis unnán fápmu

– Háliidin Sámediggái vuosttažettiin váikkuhit skuvlapolitihkkii. Muhto ferten dadjat ahte beahtahallen, ja go ledjen leamaš doppe 4 jagi, de in háliidan joatkit.

Sámediggi lea muhtin muddui ožžon formálalaš mearridanválddi sámi skuvlavuogádagas, muhto duohta dilli lea ahte lea Máhttodepartemeanta mii mearrida. Sáhtán namuhit ovtta ovdamearkka: Sámediggi lei formálalaččat mearridan sierra sámi oahppoplakáhta. Dan oktavuođas mearridii Sámediggi maiddái ahte galggašedje ráhkaduvvot sierra prinsihpat sámi oahpahussii. Prinsihpat galget leat mielde čielggasmahttimin skuvlaeaiggáda ovddasvástádusa fállat oahpahusa mii čuovvu lága ja láhkaásahusaid, olmmošvuoigatvuođaid ja álgoálbmotvuoigatvuođaid ja mii lea heivehuvvon báikkálaš ja oktagaslaš eavttuid ja dárbbuid mielde. Máhttodepartemeanta mieđai dasa, muhto gáibidii ahte oppalaš prinsihpat mat ledje jo dohkkehuvvon, galge biddjot vuođđun. Sámediggi ráhkadii evttohusa prinsihpaide sámi oahpahussii, muhto dat fertejedje fas sáddejuvvot Máhttodepartementii dohkkeheapmái. Ii lean doarvái ahte Sámediggi ráhkadii sámi oahpahusa prinsihpaid našunála prinsihpaid vuođul, galge liikká vel departementii dohkkeheapmái!

Synnøve Sámedikkis
(Govva: Áile Javo)

Lávdegoddi barggu haga

– Máŋggas leat várra jurddašan ahte Sámedikki bajásšaddan- ja oahpahuslávdegoddi vástida ovddeš Sámi oahpahusráđđái, muhto nu ii leat. Oahpahusráđđi beasai ieš buktit evttohusaid eiseválddiide ja váldit áššiid bajás mat sin mielas ledje dehálaččat sámi ohppiid skuvlii. Muhto bajásšaddan- ja oahpahuslávdegoddi ii beassan ieš loktet áššiid, ii ge beassan ieš mearridit maidege. Mii galggaimet dušše fal bargat áššiiguin maid sámediggeráđđi attii midjiide. Dat mearkkašii ahte mis ledje oalle unnán oahpahusáššit dan njealji jagis. Midjiide gulle maiddái dearvvasvuođa- ja giellaáššit. Oaččuimet muhtumin eará surggiid áššiid ge. Geavai gal nie ge oktii ahte mis lei dušše okta ášši áššelisttus, ja dat lei nu álki ahte ádjánii dušše vihtta minuhta mearridit dan. Ja dat lei min čoahkkin dan háve.

Earret namuhuvvon oahppoplakáhta ja sámi oahpahusa prinsihpaid, gieđahalaimet ee. Máhttoloktema oahppoplánaid, Sámedikki strategalaš oahpponeavvoplána ja sámi joatkkaskuvllaid organiserenmálle.

Lávdegotti miellahtut ledje válljejuvvon sámediggelahtuid gaskkas, ja politihkalaš joavkkuid sturrodaga mielde. Ii lean gáibádus ahte sii galget dovdat skuvlaáššiid. Danin ledje doppe máŋggas mielde geat eai dovdan skuvlaáššiid nu bures. Lihkus beasaimet ieža doallat moadde seminára ja maiddái fitnat konferánssain ja dakkáriin ja oahppat, ja bivdit skuvlaolbmuid čilget midjiide sin diliid.

Livččii eanet ealaš jus lávdegoddi beasašii ovddidit iežas áššiid, ii ge dušše divodit sámediggeráđi evttohusaid mearrádusaide.

Massen illušuvnnaid

– Dan áigge go ledjen sámediggeáirras massen ollu illušuvnnaid mat mus ledje Sámedikki birra. Fuomášin ahte máŋggas doppe eai jurddašan vuosttažettiin mii lei buorre sámiide. Persovnnalaš gudni ja mediafuomášupmi orui máŋgii leame deháleabbo go áššit. Mun in liikon dakkár fápmospellui.

Ledje maid hui garra bellodatráját. Mu mielas orui ahte nu ollu áigi ja fámut manne siskkáldas fápmostallamii dan sadjái go čohkket fámuid ja olmmošlaš resurssaid vai lea álkit birgehallat dáža eiseválddiin ja nagodit ovddidit sámi áššiid sin ektui. Min vuostálastiide han gal lea stuorra ávkin go mii dáppe ieža nákkáhallat ja riidalit duššiid.

Sámediggi lea beanta adopteren stuoradiggesystema jearatkeahttá ovdána go dat oktasaš vuoiŋŋa sámiid gaskkas. In leat sihkkar lea go Sámedikki organiserenvuohki buoremus čoavddus sámiide. Sámediggi lea šaddan máilmme stuorra bargosadji, muhto smiehtan ii go sáhtášii geavahit resurssaid buorebut.

Skuvla ii ovdánan – Man láhkái lea sámiid skuvla ovdánan maŋŋil go Sámediggi bođii?

– Stuorámus rievdadusat ledje jagiid ovdal go Sámediggi vuođđuduvvui. Dan maŋŋá lea Sámediggi dušše rahčan ođđa ođastusaiguin mat leat boahtán guovddaš eiseválddiin, ja geahččalan hehttet departemeantta bilideames dan mii lei jo ovdal huksejuvvon.

Lea go bellodatpolitihkka mii lea deháleamos sámi skuvlii? Sihke Sámedikkis ja Stuoradikkis oaivvildit dál measta buot bellodagat seamma sámi skuvlaáššiid birra. Deháleamos mu mielas leat dieđut ja višuvnnat.

Geat stivrejit sámi joatkkaskuvllaid?

– Sámi joatkkaskuvllat leat álo leamaš stáhta skuvllat, ja skuvllaid stivrrat leat leamaš njuolga Oahpahusdepartemeantta dahje Oahpahusdirektoráhta vuolde. Muhto lea leamaš guhkes digaštallan skuvllaid organiserema birra. Leat leamaš guokte almmolaš lávdegotti mat leat guorahallan mo organiseret sámi joatkkaskuvllaid. Vuosttaš, Kvalvik-lávdegotti1 eanetlohku, evttohii ahte skuvllat galge Sámedikki vuollái. Sámediggi ieš celkkii ahte ii lean gárvis váldit dan ovddasvástádusa ja dalle ii dahkkon šat mihkkege áššiin.

2007:s nammaduvvui fas ođđa lávdegoddi, mas ledje áirasat Sámedikkis, Máhttodepartemeanttas ja Oahpahusdirektoráhtas. Dat celkkii 2008:s ahte skuvllat berrejit sirdojuvvot fylkka vuollái. Sámediggi mearridii ahte Sámediggi galgá váldit hálddašanovddasvástádusa sámi joatkkaskuvllain, muhto bijai eavttuid dasa: Sámediggi galgá beassat váikkuhit iežas bušeahttarámmii ja Sámediggi galgá oažžut duođalaš válddi sámi oahpahusáššiin. Dassái go dát eavttut devdojuvvojit, galget skuvllat leat stáhta vuolde. Sámedikkis lea joavku bargamin áššiin, muhto ii leat vel gullon mihkkege das, in dieđe mo dat galgá gieđahallot ovddosguvlui.

Ja Sámi joatkkaskuvllaid stivrras leat dál olbmot geat leat čohkkán das logenáre jagi badjel áigemeari, dan dihte go boahttevaš stivrenvuohki ii leat vel čielggaduvvon.

Diehtu galgá leat vuođđun

– Mu mielas lea dehálaš ahte diehtu galgá leat vuođđun go dahkkojuvvojit politihkalaš mearrádusat mat gusket skuvllaide. Ii sáhte ákkastallat fágalaš vuođu haga. Oainnán ahte mii dárbbašit sihke reála ja formála gelbbolašvuođa. Danne galggašii deattuhit skuvladutkama eanet. Galggašii maid leat buoret gulahallan gaskal dutkanásahusaid ja Sámedikki. Sámediggi lágida dávjá semináraid politihkkáriidda, muhto mu dieđu mielde ii leat vel leamaš seminára gos sámi skuvladutkanbohtosat gaskkustuvvojit politihkkáriidda.

Dál lean iešge vuoruhan gárvvistit sámegiela mastergráda mainna bargagohten máŋga jagi dássái. Dovddan ahte dat lea ávkalaš sihke munnje persovnnalaččat ja go barggan lágádusas mii buvttada sihke oahppogirjjiid ja čáppa- ja fágagirjjálašvuođa ja danin lea dehálaš sámi diehtoovdáneamis.


[1] Framtidig tilknytningsform for de statlige samiske videregående skolene. Rapport fra arbeidsgruppe. 2002.


Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 5-girjjis