På norsk
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 5. Davvi Girji 2011.
 Ivar Utsi čájeha dáidaga maid ieš lea dahkan stállis ja messegis. | Ivar Utsi (Hánssa Káre Ivvár) lea riegádan 1943:s ja bajásšaddan Geađgejogas Porsáŋggu gielddas. Son lea vázzán vuođđoskuvlla Leavnnjas, joatkkaskuvla (framhaldsskuvla) Billávuonas, álbmotallaskuvlla Kárášjogas, befalskuvlla Háršttás, snihkkár- ja mekanihkaroahpu Guovdageainnus ja Stáhta hábmenoahpaheaddjiskuvlla Blakeris.
Son lea bargan soahteveagas befálan, snihkkárin ja Sámi álbmotallaskuvlla oahpaheaddjin. 1976 rájes son barggai Sámi joatkkaskuvllas Guovdageainnus duodjeoahpaheaddjin 2010 rádjái, go šattai penšunistan. |
Mun ledjen vuosttaš min sogas oppanassiige gii gárten skuvlla vázzit. Ii áhčči ii ge eadni goassege vázzán skuvlla. Soai máhtiiga veahá sámegiela lohkat, muhto eaba máhttán čállit eaba ge máhttán dárogiela. Eadni lei Suoma bealde eret, doppe Menešjávrris, ja son máhtii suomagiela. Muhto soai leigga hui čeahpit bargat.
Vaikko mis lei eanet oktavuohta Kárášjogain, oruimet Porsáŋggu dahje Čuđegietti gielddas, ja fertejin vázzit skuvlla Leavnnjas. Dalle go álgen skuvlii fárriimet Lávkajávrái, doppe láigoheimmet viesu muhtin verddes.
 | Ivar Utsi (o.b.) ja su skuvlaviellja Per Anders Guttorm Fiskesbráhka olggobealde Gállotdievás Leavnnjas, 1954. (Gova luoikan Ivar Utsi) |
Mus ii lean olles skuvlaáiggi oktage oahpaheaddji gii máhtii sámegiela. [1] Mu luohkás lei dušše okta sámegielat oahppi gii ipmirdii veahá dárogiela. Eanetlohku ohppiin ledje kveanagielagat, muhtin dárogielagat, sii máhte veahá sámegiela. Danin mii sámegielat oahppit oahpaimet kveanagiela, oahpaimet ollu johtileappot dan go dárogiela.
Mánáidskuvla ii bistán go 3 mánu jahkái, leimmet skuvllas mánu ain hávális. Go galggaimet ruoktot, de busse manai dušše fal Skuvvanvárrái. Fertiimet ieža máksit bussebileahta. Skuvvanváris fertiimet vázzit 13 km Lávkajávrái, muhtumin oaččuimet sáhtu guorbmebiillain. Lei erohus sámi ja dáža mánáid gaskkas, go dáža mánáid vudje gitta uksii.
Min vuosttaš oahpaheaddji lei studeanta, in muitte nama ge. Nuppi jagi mis lei Astrid Holm, son lei min oahpaheaddji gitta 4. luohkkái. Njealját jagi máhtten ABC, easka 5. luohkás ohppen olles alfabehta, muhto lei ain váttis bidjat bustávaid oktii.
Mis lei Helmer Mikkelsen oahpaheaddjin, son lei dalle aiddo oahppan oahpaheaddjin. Son lei kveana. Son lei duođaid bahánihkkán, cámii vaikko gean. Muhto ii ábuhan váidalit, go dávjá ledje maiddái skuvlajođiheaddjit gieldda bajimus posišuvnnain. Danin ii beassan gosage, dat ledje moadde olbmo geat stivrejedje visot gielddas. Maŋŋil Mikkelsen šattai Porsáŋggu skuvlahoavdan, gieldda sátnejođiheaddjin ja fylkasátnejođiheaddjin.
Álggos lei internáhtahoavda Hemmestad. Ferten dadjat ahte son lei albma sadista. Son rissii mánáid nu ahte varra golggai, lei nu bávččas ahte in sáhttán čohkkát dábálaččat. Oktii rissii min dan dihte go lihkaimet beare árrat iđedis. Mis ii lean diibmu, ja midjiide lei hui lossat ipmirdit diimmu. Eat ge ipmirdan manne eat sáhttán lihkkat go vuos leimmet morihan. Muittán ahte ledjen 18 jagi boaris go vuosttaš háve osten diimmu. Boađus dákkár ráŋggáštusain lei ahte oaččuimet dakkár blokkerema ahte eat duostan dahkat maidege.
Internáhtahoavda ii máhttán sámegiela, ii ge dálueamit ge. Biiggát ledje sámegielagat muhto sii eai ožžon lobi sámástit minguin, nu ahte fertiimet suoli sámástit.
Hemmestada maŋŋá šattai Skallebø internáhtahoavdan. Son lei buorre olmmoš.
Borramuš lei nu amas ahte in nagodan borrat. Omd. ledje dakkárat go risenrievnnit ja rušppit apmasat munnje. Fertiimet juhkat suvrra guollevuoja. Go lei biergu skuvllas, de lei dábálepmosat bossobiergu.
Leavnnjas stoagaimet giehtagranáhtain, muhtin oahppi oaččui bihtá rupmašii.
Oahpaimet birget stuoraservodagas, muhto man láhkái?
 |  |
| Sámi álbmotallaskuvla sullii 1965. Ivar Utsi lea nr. 2 gurut bealde, nr. 1 lea oahpaheaddji Erling Andreassen. (Gova luoikan Ivar Utsi) | Ivar Utsi snihkkaroahppin Guovdageainnus 1966/67. (Gova luoikan Ivar Utsi) |
Go gearggaimet vuođđoskuvllas Leavnnjas, manaimet Billávutnii vázzit joatkkaskuvlla dahje framhaldskuvlla. Dat lei buorre skuvla, ja dalle ledjen oahppan dan mađe dárogiela ahte birgegohten skuvllas. Doppe oaččuime maiddái sihke lášmmohallama ja duoji. Vuođđoskuvllas mis eai lean leamaš dákkár fágat. Leimmet hui čeahpit go viimmat beasaimet duddjot. Ii lean sierra lášmmohallanlatnja, nu ahte mis lei lášmmohallan duodjelanjas, heavvalbeaŋkkaid gaskkas.
Doppe beasaimet maiddái lohkat sámegiela fágan. Sámegieloahpaheaddjin mis leigga Katrine Johnsen ja Jakob Børretzen. Lei ollu duodjeoahpahus, mis ledje Iver Jåks ja Lauri Keskitalo oahpaheaddjin. De mis lei skuvlla rektor Paul Ryan oahpaheaddjin, son lei hui čeahpes oahpaheaddji ja hui olmmošlaš.
Mus ii lean ruhta vázzit go jagi, muhto Ryan riŋgii Sámemiššuvdnii ja jearai beasan go vázzit nuvttá vel jagi, ja nu bessen.
Háliidin snihkkároahpu ja mannen Guovdageidnui, gos vázzen joatkkaskuvlla 1966–68, jagi snihkkarsuorggis ja jagi ruovde- ja metállasuorggis. Skuvla gohčoduvvui dalle ain «Statens heimeyrkeskole for samer». Mis lei Kåre Schrøen snihkkároahpaheaddjin. Hans Nergård lei rektor, ja internáhtajođiheaddji lei Olga Sandvik.
Dalle lei hui ollu praktihkalaš bargu, ledje 49 diimmu vahkkus, ja measta visot manai fidnofágaide. Mis eai lean joavdelas fágat. Skuvllas mis lei sámegiella ja kulturhistorjá, Nergård lei oahpaheaddjin. Muhto Nergård maŋŋá šattai Svein Hermann rektorin, ja son válddii sámi fágaid eret.
Guovdageainnus gávdnen maiddái moarsi, ja 1967:s náitaleimme.
Snihkkároahpu maŋŋá ohcen hábmenoahpaheaddjiskuvlii, «Statens lærerskole i forming» Blakeris Akershusas. Bessen dohko vaikko ledje 700 ohcci ja dušše 12 oahppisaji. Ožžon «G. Hagens stipend for flink ungdom», 1500 kr, dat lei ollu ruhta dalle.
Oahpahus iešalddis lei buorre, oahpaimet ollu teknihkaid, ja barggaimet máŋgga ávdnasis; muoras, vuolahasain, beassis, ruovddis, láirras. Muhto dat mii munnje, gii ledjen hárjánan sámi duodjeárbevirrui lei váivi, lei ahte eat geavahan dakkár luondduávdnasiid maid ieža sáhtášeimmet ohcat meahcis.
Skuvlla olggobealde in loaktán áiggi doppe. Lei oalle ahkit orrut dakkár báikkis. Ii beassan mannat albma meahccái. Bivddiimet hárri doppe Glommas, muhto dat ii lean borahahtti. Nu ahte ledjen lihkolaš go fas bessen Finnmárkui.
1976:s bivddii Sámi joatkkaskuvlla rektor Ole Einar Olsen mu ohcat oahpaheaddjivirggi dohko. Sii galge dalle álgit 2-jagáš kombinerejuvvon vuođđokurssa duodji/oppalašfágat. Dat lei vuosttaš geardde ahte sámegiel sátni «duodji» geavahuvvui almmolaš oahpposuorgenamman. Kombinerejuvvon vuođđokurssat eai bistán nu guhká, maŋŋil šattai buiga duodjeoahppu, ja mun lean beassan bargat doppe dan rájes. Oktiibuot lean bargan doppe 34 jagi, ja dan birra sáhtášin ollu muitalit. Muhto dan gal ferten dahkat eará háve.