På norsk Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 6. Davvi Girji 2013.
Dát girji álgá muitalusaiguin oahpaheaddjioahpus guđege áigodagas. Miššunáiggis 1700-logu álggu rájes háliidedje sámiid oahpahit sámi ohppiid oahpaheaddjin. Nu lei maiddái dalle go álggahedje Runášši ja Romssa seminára. Vuosttaš artihkkalis muitaluvvo dan áiggi birra ja maiddái mo eiseválddiid oainnut rivde, dasa ahte dáruiduhttináiggis eai šat oba háliidan ge sámi oahpaheddjiid, muhto baicce sin geat ledje riegádan dážan. Dattetge ledje muhtin hárve sámit geat ožžo oahpaheaddjioahpu maiddái garraseamos dáruiduhttináiggis, ja sin gaskkas lei oahpaheaddji gii geahččalii váikkuhit sámi nuoraid álgit oahpaheaddjiskuvlii. Nu son dagai ee. radiokoseriija bokte, maid mii almmuhit dás.
Golmma artihkkalis mii muitalit Álttá oahpaheaddjiallaskuvllas / Finnmárkku allaskuvllas, oahpaheddjiid, ovdaskuvlaoahpaheddjiid ja buohccedivššáriid oahpus. Buot dáin artihkkaliin muitaluvvo maiddái dan birra makkár oktavuohta Finnmárkku allaskuvllas lei Sámi allaskuvllain, dan rájes go dát álggahuvvui 1989:s. Sámi allaskuvllas mis leat golmma studeantta muitalusat; guokte oahpaheaddjistudeanta ja okta sámi ofelaš, gii čuovui Sámi allaskuvlla kurssa sámi kultuvrra gaskkusteamis.
Julevsámegiel ja lullisámegiel oahpaheaddjioahppu lea moaddelogi jagi leamaš Bådåddjo ja Davvi-Trøndelaga allaskuvllaid ovddasvástádus. Goappáge ásahusas lea sámegieloahpahus leamaš dušše ovtta oahpaheaddji ovddasvástádus, ja goappašat muitalit dás makkár eavttut dáin gielain leat leamaš ja leat alit oahpus.
Mii de joatkit muhtin muitalusaiguin joatkkaoahpus, rávesolbmuidoahpus ja oahpus mii lea formálalaš skuvlavuogádaga olggobealde. Álbmotallaskuvllain lea leamaš iešguđetlágán rolla sámiid ektui, Solhova mearrediđolaš dáruiduhttima rájes Sámi álbmotallaskuvlla doaimma rádjái, man ulbmil lei loktet sámi nuoraid iešdovddu áiggis mas sámegielas ja sámi kultuvrras muđui ii lean makkárge sadji skuvllain. Mii muitalit dás guđa álbmotallaskuvllas Finnmárkkus ja Romssas.
Duodjeoahpus lea dás muitalus joatkkaskuvllas ja maiddái earenoamáš prošeavttas formaliserejuvvon oahpuin bearrašis.
Muhtin gii, nu go máŋgaset earát, ii ožžon makkárge oahpu iežas eatnigielas skuvllas, muitala dás mo son oahpai čállit sámegiela rávesolbmuidkurssas, ja maid dát lea mearkkašan sutnje. Dađistaga leat álggahuvvon sámi giellaguovddážat logenáre báikkis Norggas. Mii muitalit dás giellaguovddážiin Gáivuonas ja Moskavuonas Romssas.
Sullii bealli girjjis leat artihkkalat ja muitalusat mat vuosttažettiin muitalit vuođđoskuvllas. Mii álgit Mátta-Várjjaga nuortalaččaiguin, ja joatkit skuvlamuittuiguin Bearalvágis, Unjárggas, Deanus ja Kárášjogas. Dán háve lea erenoamáš fáddán Álttá suohkan, mas mis leat olles čieža artihkkala. Dat leat sihke Álttávuona giliin ja Álttá guovddáža sámegieloahpahusas ođđaset áiggis.
Romssa fylkkas mis leat dál muitalusat gaskkafylkkas, Moskavuonas ja Romssa sámeskuvllas.
Nordlánddas muitala oahpaheaddji Divttasvuonas iežas vásáhusaid birra, oahppin ja oahpaheaddjin, ja dakko bokte maiddái julevsámegiela eavttuid birra vuođđoskuvllas.
Dan maŋŋá mii njuiket Osloi. Vaikko doppe orrot duháhat sámit. de ii eisege leat leamaš álki addit buori sámegieloahpu sámi mánáide geat šaddet bajás doppe. Dán muitala oahpaheaddji gii guhkimus áiggi lea oahpahan sámegiela oaivegávpogis.
Sámi oahppit gávdnojit measta miehtá Norgga, muhto sámegieloahpaheaddjit eai leat juohke sajis. Dalle lea čoavddus dávjá leamaš gáiddusoahpahus. Dá muitala eadni, gean mánás lea sámegiella gáiddusoahpahussan Bergenii, iežas ja muhtin eará váhnemiid ja ohppiid vásáhusaid birra.
Loahpas mii jearrat makkár rolla lea oahpaheaddjiorganisašuvnnain leamaš stáhta molsašuddi skuvlapolitihka ektui. Leat go sii dorjon skuvlasámepolitihka sámiid ektui, vai vuostálastán dan? Makkár lea leamaš daid oaidnu go politihkka lea rievdán? Leat go sii vuolggahan ođđa oainnuid vai caggan? Bihtát maid mii buktit dás čájehit ahte dasa eai leat oktageardánis vástádusat, ja ahte dás, nu go máŋgga eará áššis maid mii leat gieđahallan Sámi skuvlahistorjjás, lea dárbu eanet iskkademiide ja dutkamii.
Álggus leimmet jurddašan ahte 6. girjjis galge maiddái leat vel guokte stuora váldofáttá. Nubbi lei historjjálaš dokumeanttat ja artihkkalat áigodagas 1945 maŋŋá. Nubbi fas mo sámi ja dáru čáppagirjjálašvuohta lea govvidan sámi skuvladili. Dađe bahábut dát fáttát eai čahkan dán girjái, muhto sáhtát gávdnat muhtin dákkár artihkkaliid interneahtas, čujuhusas http://skuvla.info, ovttas artihkkaliiguin mat leat prentejuvvon dán girjjis.