Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 6. Davvi Girji 2013.

Berit Johnskareng:

Moaddelogi jagi duohkot deike Oslos

Muitalan Svein Lundii

Bibi Johnskareng málista bohccobierggu.
(Govva luoikan Berit Johnskareng)

Berit (Bibi) Johnskareng lea riegádan 1947:s. 9-jagáš vuođđoskuvllas Kárášjogas son ii ožžon makkárge oahpahusa sámegielas. Dan oaččui easka go dan maŋŋá váccii Sámi álbmotallaskuvlla. Bibi lea vázzán dálueamitskuvlla Álttás, ovdakurssa Bø joatkkaskuvllas Telemárkkus ja Stabekk dállodoallo-oahpaheaddjiskuvlla. Maŋŋil son lea lohkan bearašdiehtaga, drámá ja sámegiela gaskafágadássái.
Son lea oahpahan Sámi álbmotallaskuvllas dállodoalu, drámá ja sámegiela. Kárášjogas lea maiddái oahpahan sámegiela ee. ovdakurssas oahpaheaddjioahpu várás.
1982 rájes son lea orron Oslos, gos lea oahpahan sámegiela sihke vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas. Dasa lassin son lea čállán ollu oahppogirjjiid sámegiella nubbingiellan-fágii.

Jearahallan lea dahkkon 2008:s.

– 1982:s fárrejin Osloi, gos álggos bargen Folkets Brevskoles, Davvin-kurssain. Dan áiggi lei juste álggahuvvon sámegieloahpahus Oslos. Trygve ja Randi Madsen leigga vuosttaš oahpaheaddjit, muhto de soai fárriiga davás, ja de bivde mu joatkit dainna. [1]

Ieš lean bargan sámegieloahpaheaddjin Oslos dan rájes, erret moadde jagi, go mus lei virgelohpi čállit oahppogirjjiid. Mus lea leamaš sihke mánáidskuvla, nuoraidskuvla ja joatkkaskuvla. Muhtin áigodagas ledjen maiddái veahkkeoahpaheaddjin Oslo universitehtas, vuođđofágas.

Duohkot deike

1983/84 lei sámegieloahpahus golmma skuvllas; Munkerud, Korsvoll ja Fossum. Jagi maŋŋil lei fas Munkerud ja Fossum, ja dasa lassin mis lei sámegieloahpahus Sámi viesus, mii lei Pilestredetis. Dat lei mánáide geat vázze guovddáš gávpotskuvllaid, álggus Lilleborg ja Bolteløkka. Sámi viessu lei hui dehálaš midjiide. Dat lei dakkár sámi arena. Oahppit dovde ahte bohte sámi vissui. Doppe ledje maiddái eará sámi doaimmat, lei álkit dovdat čeavlájin sápmelažžan. Dađi bahábut eat šat beassan láigohit dan viesu Pilestredetis.

Maŋŋil mus lea leamaš sámegiella maiddái eará skuvllain. Lei lossat oahpaheaddjái ja maiddái unohas oahpahussii, go ledje nu unna jovkkožat. De mus lei moadde jagi virgelohpi go bargen oahpponeavvuiguin, ja go bohten ruovttoluotta, 1992:s, de čohkkiimet measta buot ohppiid Møllergata skuvlii. Mis ledje golbma lanja mat ledje min. Nuppi lanjas mis lei velá sadji cegget lávu. Oktii ceggiimet lávu skuvlašiljui. Dolastalaimet, eará oahppit fitne min guossis ja lei hui somá. Muhto muhtin boares oahpaheaddji lei hui suorganan go dagaimet dola skuvlašiljus.

Dasa lassin mun fertejin maid johtit muhtin drabantby-skuvllaide, omd. Lambertseter. Vuosttaš jagiid doppe Møllergata skuvllas doaimmai oahpahus oalle bures. Muhto lei álo čuolbma: Ohppiid skuvlamátki. Muhtin jagiid maŋŋil lei fas nu go ovdal – oahpaheaddji fertii mátkkoštit skuvllas skuvlii. Šattai agálaš rahčan ja hušša. Muhtin jagi mátkkoštin gávcci skuvlla gaskka. Girjjiid ja eará veahkkeneavvuid fertejin álo váldit mielde. Dat ii sáhttán mannat bures nu guhká, ja boađus lei ahte váiben ja buohccájin.

Dáža oahppit

1980-logus stuora oassi sámegielohppiin ledje dážat. Dáža váhnemat geat háliidedje ahte sin mánát galge oahppat sámegiela ledje juogo gurut-radikálarat dahje risttalaččat. Ledje maiddái mánát geain lei sámi duogáš, muhto dušše moattis sis lei sámegiella ruovttugiellan.

Álggos ožžo buohkat sámegieloahpahusa geat háliidedje, muhto de fuomášedje skuvlaeiseválddit mearridit ahte dušše sámi mánát galge beassat lohkat sámegiela.

Moivi suohkanis

Ferten dadjat ahte suohkana skuvlaeiseválddiid bealis lea leamaš hirbmat ollu moivi. Dan áiggi go Trygve guovttos Randiin organiseriigga sámegieloahpahusa Oslos, de lei čorgat. Muittán ahte Randi vieččai ohppiid sámegieldiimmuide iežas biillain. Trygve sáddii reivve skuvllaide ahte sámegieloahpahus galggai leat skuvlaáiggis ja mo galggai váldit diimmuid eará fágain.

Muhto dan maŋŋá leat leamaš molsašuddi rektorat ja skuvlakantuvrakonsuleanttat geat leat bargan dainna, muhtimat leat bargan oalle bures, earát fas hui heitogit. Maŋimus jagiid lea leamaš issoras moivi, ii oktage váldde ovddasvástádusa.

Dávjá leat oahppit ožžon buot sámegieldiimmuid eará diimmuide lassin, ja dábálaš skuvlaáiggi lassin. Dat lea čuolbma mii lea boahtán ohpit ahte ohpit.

Sámi borramuš lea dehálaš oassi sámegieloahpahusas. Álggos čállit čilgehusa sámegillii
(Govva luoikan Berit Johnskareng) De málestišgohtet.
(Govva luoikan Berit Johnskareng) Ja loahpas besset oahppit máistit bohtosa.
(Govva luoikan Berit Johnskareng)

Unnán diehtu skuvllain

Dasa lassin ahte lea leamaš ollu moivi suohkandásis, de lea maiddái leamaš unnán diehtu ja dávjá njuolga vuosteháhku skuvllain. Muhtin skuvllain leat eahpidahttán oahppi vuoigatvuođa lohkat sámegiela go son lea leamaš áidna dan skuvllas. Muittán oktii go muhtin inspektevra bođii mu lusa ja logai ahte varra dan oahppis ii lean vuoigatvuohta sámegieloahpahussii, de vástidin dušše: «Det orker jeg ikke å diskutere med deg.» (In gille digaštallat dan birra duinna.)

Lanjat leat leamaš hui molsašuddit. Mii leat leamaš luohkkálanjain, joavkolanjain, bombalanjain ja unna lanjažiin gos leat leamaš vurkejuvvon buotlágán neavvut. Oktii ledje bidjan min unna lanjažii gos vurkejedje musihkkačuojanasaid. Doppe lei nu ollu gavja ja nu gárži ahte eat sáhttán leat doppe. Fárriimet feaskárii. Dalle easka oaččuimet ođđa ja buhtes joavkolanja, maid skuvlla inspektevra lei vajálduhttán ahte sis lei!

Eará skuvllas leimmet bombalanjas. Lei nu lossa áibmu ahte eat baljo sáhttán vuoiŋŋat. Go leimmet leamaš doppe muhtin áiggi manaimet inspektevra lusa ja jearaimet eat go sáhttán oažžut eará lanja. Son girdilii stuolus, gaikkui min feaskárii, ja rohttii rabasin luohkkálatnjauvssaid ain hávil, čearggudettiin: «Dás ii leat sadji, dás ii leat sadji, dás ii leat sadji.» Mus gatnjalat golgagohte, muhto unna nieiddaguovttos válddiiga mu gihtii ja logaiga: «Ale fal beroš sus, Bibi, son dušše lea nie». Ledjen «dorggiidan» ja fertiimet máhccat bombalatnjii. Ii leat álo leamaš nu heitot, ferten maid dadjat ahte muhtin rektorat leat leamaš hui positiiva.

Go muhtin ohppiin lea sámegiella fágan, de skuvla ii galgga dušše organiseret sámegieldiimmuid. Sii galget maiddái organiseret nu ahte oahppit ožžot dárogieloahpu plána mielde. Nuoraidskuvllas dáin ohppiin ii galgga leat dárogiela siidogiella, muhto lea hárve ahte skuvllat nagodit organiseret dan buori láhkái.

Doaibmi guovttegielatvuohta?

Mus lea measta dušše leamaš nubbingieloahpahus. 1997 oahppoplánain lei celkojuvvon: «Sámegiella nubbingiellan oahpaheami váldoulbmil lea doaibmi guovttegielalašvuohta». Leat go mii ollášuhttán dan ulbmila? Eat leat. Dan badjel 20 jagis goas lea leamaš sámegieloahpahus Oslos, leat dušše moadde oahppi ollen dan muddui. Geaid sivva dat lea? Oahpaheddjiid vai ohppiid? Mu mielas plána ii leat realisttalaš otná diibmologuin ja eavttuin mat leat Oslos ja muđui guovlluin gos oahppit eai báljo gula sámegiela earret sámegieldiimmuin. Plána eaktuda fágaidgaskasaš barggu ja ahte sámegiella galgá leat neavvofágan («redskapsfag») maid eará fágaoahpus. Mo čađahit dan go muhtin skuvllas dušše ovtta dahje moatti oahppis lea sámegiella fágan, ja áidna oahpaheaddji gii máhttá sámegiela fitná dan skuvllas dušše moadde diimmu vahkus. Jus mii galgat ollášuhttit dan ulbmila, de ferte organiseret dáid ohppiid oahppama áibbas eará láhkái. Dálá dilis ii sáhte sivahallat ohppiid ii ge oahpaheddjiid go eai olle ulbmilii.

Lean dál bargan njealji oahppoplána mielde. Erenoamážit 1997-plána lei hirbmat váttis. Go gáibádusat leat nu allat, de dat goddá ohppiid ja oahpaheddjiid bargomovtta. Ođđa plána mii bođii 2006:s lea veahá buoret, muhto ain fertet mieđihit ahte oahppit eai olle váldoulbmilii. Mu váldokonklušuvdna lea ahte jus nubbingieloahppit galget šaddat doaibmi sámegielagin, de sis fertejit leat eará sámegielarenat go dušše sámegieldiimmut.

Ollu liigebargu sámegieloahpaheaddjái

Lea ollu maid sámegieloahpaheaddji ferte bargat, mii dábálaččat ii gula fágaoahpaheaddji ovddasvástádussii. Son ferte dovdat buot njuolggadusaid ja čilget ohppiid vuoigatvuođaid sihke suohkanii, rektoriidda, váhnemiidda ja ohppiide. Váhnemat ja oahppit čuojahit munnje ja váidalit ja mun ferten váldit oktavuođa skuvllaiguin, skuvlakantuvrrain ja čorget áššiid. Sáhtán namuhit ovtta ovdamearkka: Gieskat čuojahii muhtin váhnen ja logai ahte skuvla lei mearridan ahte oahppis galggai leat sámegiel loahppaeksámen dál ovdal juovllaid. Dat lei dieđusge áibbas veadjemeahttun, muhto mun fertejin čorget ášši. In jáhke eará fágaid oahpaheddjiin leat sullásaš bargu.

Lea stuora erohus sámegieloahpus vuosttašgiellan ja nubbingiellan. Mus lea vuosttažettiin leamaš nubbingiellan. Muhto maŋimus jagiid lea maiddái leamaš Oslos sámegiella vuosttašgiellan. Dat lea leamaš Tøyen skuvllas, ja Máret Hætta lea leamaš oahpaheaddjin.

Potensiála ollu stuorit

Dávjá lohket ahte Oslo lea dat suohkan Norggas gos orrot eanemus sámit. Ii oktage dieđe gallis Oslos leat sámi sogas, muhto lea sihkkarit duháhat olbmot ja sis leat sihkkarit oktiibuot máŋga čuođi máná. Dán ektui lea hui unna oasáš sis geat leat ožžon sámegieloahpu skuvllas. Jáhkán ahte livčče ollu eanet sámegieloahppit, jus suohkanis livččii beroštupmi organiseret buoret fálaldaga ja almmuhit dan bures váhnemiidda ja ohppiide.

Oslo skuvlakantuvra čuoččuha ahte sii sáddejit dieđuid sámegieloahpahusa birra, muhto mii oaidnit ahte dat ii olle váhnemiidda, ja danin leat máŋggas geat eai dieđe makkár vuoigatvuođat sis leat. Ja jus váhnemat jerret skuvllas, de oahpaheaddjit ja rektorat eai dieđe ge. Danin jáhkán ahte leat máŋggas geat háliidivčče sámegieloahpahusa, muhto eai oaččo dan.

Oahppogirječállin

Measta buohkat Norggas geat maŋimus guoktelogi jagis leat oahppan dahje oahpahan sámegiela nubbingiellan dovdet Bibi oahppogirjjiid.

Mo son fuomášii čálligoahtit oahpponeavvuid? – Aisttan sátnevádjasa: «Heahti oahpaha álás nissona botnit.» Mis eai lean oahppogirjjit. Mun fertejin nugo ollu eará oahpaheaddjit ieš ráhkadit iežamet oahpponeavvuid. De fuomášin daid vuođul ráhkadit girjjiid, vai buohkat eai dárbbaš dahkat dan seamma. Álggus in diehtán mo bargat. Muhto de vázzen kurssa maid Sámi oahpahusráđđi lágidii: «Mo čađahit prošeavtta». Dat lei hirbmat ávkkálaš munnje. Dasa lassin lean čuvvon kurssa mii lei Oslos oahpaheddjiide geat oahpahit dárogiela nubbingiellan.

Gávpotmánát lea oahppogirjjiid gaskkas, maid Berit Johnskareng lea čállán sámegiela nubbingiellaoahpahussii.

Iežan čállosiid lassin čohkkejin čállosiid ja lohkanbihtáid duos dás. Mus lei referánsajoavku, das ledje oahpaheaddjit geat ieža ledje oahpahan sámegiela nubbingiellan. Dat lei ávkkálaš, vaikko maŋŋil oainnán ahte buot rávvagat maid ožžon eai lean nu buorit. Go čállen vuosttaš girjji, Boađe mu mielde, de háliidin ahte galge leat mielde muhtin jorgaleamit ja čilgehusat dárogillii. Muhto joavku oaivvildii ahte girjjis galggai leat dušše sámegiel teaksta. Maŋŋá sii maid oidne ahte dat lei ávkkálaš sidjiide geat lohket sámegiela nubbingiellan, ja eará girjjiin leat muhtin sánit jorgaluvvon dahje čilgejuvvon. Dávjá nubbingielohppiin eai leat sámegielat olbmot ruovttus, ja sii eai máhte nu ollu ahte ieža vel máhttet geavahit sátnegirjji, jus eai ipmir teavstta.

Bibi vuosttaš girji almmuhuvvui 1989:s. Oktiibuot son lea čállán, okto dahje ovttas earáiguin, čieža oahppogirjji sámegiella nubbingiellan-fágii, ja buot girjiide leat bargogirjjit. Muhtin girjjiide lea maiddái oahpaheaddjibagadus. Moadde girjji lea almmuhuvvon kaseahttan, ja 2007:s almmuhuvvui vuosttaš girji e-girjin interneahtas. 1998:s oaččui Berit Johnskareng Davvi Girji-lágádusa girjjálašvuođabálkkašumi.

Amma dál leat doarvái oahpponeavvut nubbingielohppiide? Bibi ii leat vel duhtavaš. Dalle go son čálligođii girjjiid lei dábálaš ahte nubbingieloahppit lohkagohte sámegiela 3. luohká rájes, mii agi dáfus vástida dálá 4. luohká. Dál sii lohket sámegiela 1. luohká rájes, muhto eai gávdno vel heivvolaš oahpponeavvut 1. ja 2. luohkkái. Juogo ferte geavahit oahppogirjjiid mat leat jurddašuvvon 1. gielagiidda, oahpponeavvuid boarráset mánáide dahje oahpaheaddji ferte dahkat nugo hui dávjá ovdal; improviseret ja ieš ráhkadit oahpponeavvuid.

[1] Geahča Trygve ja Randi Norback Madsena muitalusa, Sámi skuvlahistorjá 2.

Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 6-girjjis


Sámi borramuš lea dehálaš oassi sámegieloahpahusas. Álggos čállit čilgehusa sámegillii (Govva luoikan Berit Johnskareng)	De málestišgohtet. (Govva luoikan Berit Johnskareng)	Ja loahpas besset oahppit máistit bohtosa. (Govva luoikan Berit Johnskareng)