Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 6. Davvi Girji 2013.

Elisabeth Johansen:

Lávdaduvvon oahppu Gáivuonas

Muitalan Siri Broch Johansenii

Sámi allaskuvlla oahpaheaddjioahpu maŋŋá oaččui Elisabeth Johansen barggu Ráissa joatkkaskuvlla sámegieloahpaheaddjin.
(Govva luoikan Elisabeth Johansen)

Elisabeth Johansen lea riegádan 1977:s ja lea bajásšaddan Olmmáivákkis Gáivuonas Davvi-Romssas. Son lea vázzán Olmmáivákki vuođđoskuvlla, Ráissa joatkkaskuvlla ja jagi Sámi álbmotallaskuvlla meahcástansuorggis Kárášjogas. Sus lea dábálašoahpaheaddjioahppu Sámi allaskuvllas. Son bargá sámegieloahpaheaddjin Davvi-Romssa joatkkaskuvllas Ráissas. Dát artihkal máinnaša dan oahppu maid gaccai Sámi allaskuvllas. Leat jearahallan Elisabetha 2012 guovvamánus.

Álgen Sámi allaskuvlla lávdaduvvon ohppui Olmmáivákkis 1997 čavčča. Dien lohkanjagi válden sámegiela lohkanbadjeoahpu ja sámegiela vuođđofága vuosttaš oasi. Lohkanbadjeoahppu dohkkehuvvui oahpaheaddjioahpu oassin válljenfágan. Vuosttaš jagi maŋŋá vulgen Guovdageidnui, ja de jotken oahpaheaddjioahpu doppe. Dan golmma jagis maid Guovdageainnus ledjen, lohken maid olles vuođđofága sámegielas. Dakkaviđe go Guovdageainnus gergen, de álgen sámegieloahpaheaddjin deike Ráissa joatkkaskuvlii. Ja dáppe lean ain bargamin.

Lean ollesáigge váldán lasi oahpu. Dán rádjái lean váldán Musihkka skuvllas 1 ja 2, Sámi kulturmáhtu, Interneahta bokte oahpahit, ex.phil. ja ex.fac. ja de velá 30 lohkančuoggá sámegielas, nu ahte dál lean ožžon bachelorgráda.

Oahpahan musihka ovtta tiimmu vahkus heivehuvvon oahpu ossodagas. Muđui oahpahan dušše sámegiela. Dán jagi leat mus luohkát sihke dán skuvllas, ja gáiddusoahppoluohkát Sálašvákki, Boallovuona ja Breivang joatkkaskuvllain. Mus lea maid oahppi Ålas Hallingdálas.

Ii lean diehttelas

Ii lean mangeláhkái diehttelas ahte galgen šaddat sámegieloahpaheaddjin. Lean gal sámegiela gullan bajásšaddadettiin, ja mus lei binnáš hállu giela oahppat. Ja go de bohten deike Ráissa joatkkaskuvlii, de válden sámegiela C-giellan. Ja dan gal oaččut diehtit, in lean makkárge guđeš-kandidáhta! Ohppen muhtun muddui giellaoahpa ja čállima joatkkaskuvllas, muhto in máhttán sárdnut dahje čállit sámegiela go gergen doppe.

Vuosttaš jagi joatkkaskuvlla maŋŋil vázzen sámi álbmotallaskuvlla Kárášjogas. Ja go de dát lohkanvejolašvuohta iđii Olmmáivákkis jagi maŋŋil, de gávnnahin ahte livččii vuogas searvat. Áigon giela oahppat, ja oidnen dán vuohkin áigumušaidan duohtandahkat. Go beasaimet lohkanbadjeoahpuin álgit, fidniimet buori vuođu viidásut lohkamiidda. Geasi ovdal go allaskuvlla oahppu álggii, vácciimet giellalávguma giellaguovddážis Olmmáivákkis. Go dohko álgen, de in máhttán olus eanet go iežan presenteret sámegillii.

1997 geasi lágiidii Gáivuona sámi giellaguovddáš ovdakurssa Olmmáivákkis. Dat attii vuođu álgit lohkanbadjeohppui čakčat. Dá lea boddu gámasuoinni čuohpamis. Gurut bealde: Øystein Steinlien, Klemet Anders Sara, Inger Marie Åsli, Roald Gundersen, Elisabeth Johansen, Oliva Nilsen og Anna Salo.
(Govva luoikan Elisabeth Johansen) Lohkanbadjeoahpu ovdakurssa Gárasavvon-mátkkis. Gurut bealde: Idar Pedersen, Inger Marie Åsli, Elisabeth Johansen, Ruth Larsen, Ingrid Johansen, Edel Monsen.
(Govva luoikan Elisabeth Johansen)

Giellamolsunproseassa

Ohppen hui olu sihke lohkanbadjeoahpus ja vuođđofága vuosttaš oasis, maid válden Olmmáivákkis. Muhto in álgán dalle sámástit. Geasi ovdal go álgen maŋimuš skuvlajagi lohkat Guovdageainnus, namalassii 2000 geasi, bargen giellaguovddážis Olmmáivákkis. Dalle bággejin iežan sámástit barggus. Sámástin maid siiddas etniin ja áhčiin, nu ahte dien geasi bohten bures johtui sámástit. Go de fas máhccen Guovdageidnui maŋimuš skuvlajahkái, de jotken sámástit.

Olbmot doppe ledje hárjánan dárostit munnje. Gávnnahin ahte jus in sámástišgoahtán maŋimuš lohkanjagi, de in šattaše goassige dan dahkat. Ja de álgen sámástit sidjiide. Sii ges dárostedje munnje, go ledje hárjánan dasa. Mun de vástidin sámegillii dassážii go vuollánedje ja álge muinna sámástit. Ohppen hirbmat olu dien jagi.

Muhto sámástin álggu rájes buot oahpaheaddjioahpu hárjehallanáigodagain. Muittán go leimmet Kárášjogas vuosttaš jagi. Orun muitimin ahte mis ledje guokte tiimmu hárjehallan. Iežá studeanttat ledje dušše čálistan moadde sáni báberbihtážii, de ledje gergosat. Muhto mun golahin diibmoviissaid plánet oahpahusa. Čohkkájin sátnegirjjiin, ohcen ovddalgihtii daid sániid maid jáhkken ahte várra dárbbašivččen. Lei jáhkkemeahttun olu bargu ovdal dáid hárjehallantiimmuid! Muhto ledjen hui garas dasa ahte in galgan dárostit dáin diimmuin. Lei guokte-oahpaheaddjivuogádat, ahte ledje gal álo mielstudeanttat mielde geat sáhtáše mu veahkehit jus in máhttán gait čilget sámegillii. In goassege dárbbašan sin veahki, muhto dovden oadjebasvuođa das, ahte ledje doppe.

Sáhtii maid leat hástalus logaldallamiid čuovvulit. Muittán erenoamážit matematihkkalogaldallamiid. Mu sámegiella lei viehka varas, ja matematihkkaoahpaheaddji bođii suoma bealde. Lei viehka hástalus ipmirdit su sámegiela. Muhto mus ledje gal joatkkaskuvlla matematihkkagirjjit, eai lean iešalddis amas matematihkkafáttát. Mielstudeanttat sáhtte maid veahkehit mu, sáhtte čilget maid oahpaheaddji dajai, jus in ipmirdan.

Ii lean gal giella stuorra váttisvuohtan iežá fágain. Ii skuvla geahččan giela sierra, muhto mu fágalaš bargguid. Ovdamearkka dihte duodjefágas gehčče mu bargguid. Mu mihttomearri lei buot fágaid ceavzit. Lei gal mus liigebargu go oahpahus lei sámegillii. Muhto ipmirdin jođánit ahte ledjen fágalaččat seammá dásis go earát. Nu ahte fágat eai lean gal váddát munnje go iežá studeanttaide.

In leat goassige gáhtan

In leat goassege gáhtan ahte válljejin Sámi allaskuvlla. In leat smiehtadan ahte galggašin baicce vázzit Álttás dahje Romssas. Mun lokten áiggi Guovdageainnus. Go gergen doppe, ledjen oahppan sámegiela viehka bures. Dalle ii lean iežá go šaddat sámegieloahpaheaddji.

Liikon buoremusat oahpahit sámegiela amasgiellan dahje nubbingiellan. Dovddan ahte amasgielladidaktihkka dat heive buoremusat munnje. In nu hálit oahpahit sámegiela eatnigiellan dahje oahpahit iežá fágaid sámegillii. Jáhkán ahte dáinna duogážiin mii mus lea, de sáhtán leat buorre amasgieloahpaheaddjin. Anán ieš daid vugiid mat leat leamaš mávssolaččat munnje. Eatnigieloahpaheaddjis ferte leat duođaid rikkis giella. Dovddan ahte lean amasgiellaoahpaheaddji, go sámegiella ii goassege šatta mu vuosttašgiellan. Gulahalan gal njuovžilit sámegillii, muhto dárogiella lea aŋkke dat giella maid máhtán buoremusat.

Sámi allaskuvlla duodjeoahpahusas: Elisabeth duddjo kartáŋkkaid.
(Govva luoikan Elisabeth Johansen) Hárjehallamis, mas studeanttat ráhkadedje oahpponeavvuid maid geavahedje oahpaheamis. Dá lea sámi násteálbmi, maid čuvgejedje rohpái.
(Govva luoikan Elisabeth Johansen)

Lohkanjahki Olmmáivákkis

Go vázzen oahpaheaddjioahpu vuosttaš jagi – dat mii lei Olmmáivákkis – ledjen luohká nuoramus. Sihke eadnán, Ingrid Johansen, ja muoŧŧán, Ruth Larsen, vácciiga seammá luohkás. Luohkás leimmet oktiigait su. guoktelot studeantta.

Bohten álbmotallaskuvllas gos ledjen orron ovttas mu ahkásaččaiguin, ja de fárrejin siidii eatni ja áhči lusa sámegiela lohkat. Lei gal oalle nuppástus. Muhto moai etniin logaime ovttas ja veahkeheimme nubbi nuppi. Eadni dat máhtii sániid ja mun ges máhtten giellaoahpa. Moai barggaime leavssuid ovttas, ja munnos ledje goabbame nana bealit. Moai doarjaleimme goabbat guoibmáme. Váhnemiiddán leigga hui positiivvat mu válljemii. Livččiiga sihkkarit positiivvat vaikko maid livččen válljet, muhto jáhkán gal ahte sudno mielas lea binnáš suohtas ahte lean sámegiela oahppan. Eai leat gal máŋga mu ahkásaš olmmáivággilačča dan dahkan.

Maid mearkkaša lohkanfálaldat?

Dát lohkanfálaldat mii čađahuvvui Olmmáivákkis, lei erenoamáš ortnet mii dađi bahábut čađahuvvui dušše dán oktii. Olmmoš measta eardu go dan smiehttá. Jus dát fálaldat ii livčče čađahuvvon, eai livčče gal galle sámegieloahpaheaddji Davvi-Romssas dál. Sihke mun, Leif-Petter Eriksen, Idar Pedersen ja Ruth Larsen geat buohkat leat sámegielaoahpaheaddjit dán skuvllas, čuvvo justa dán kurssa. Njealjis skuvlla čieža sámegieloahpaheddjis bohtet dán luohkás. Ja de jurddašan máŋga iežá geat leat leamaš nubbingieloahppit dáppe, geat leat vázzán oahpaheaddjioahpu Romssas. Eai sii leat doppe beassan sámegiela lohkat. Dál leat máhccan Olmmáivággái oahpaheaddjin, nuorra olbmot geat sáhtáše leat sámegieloahpaheaddjit. Ii leat suohtas dan jurddašit. Doaivvun ahte ain gávdnojit vejolašvuođat sidjiide! Mii duođaid dárbbašit eanet sámegieloahpaheddjiid min guovllus.

Jus lean ipmirdan riekta, de lea oahpaheaddjiallaskuvlla ja universitehta ovttastahttin buktán ođđa vejolašvuođaid. Várra dán rájes boahtigohtet Romssas aiddooahppan oahpaheaddjit geat leat sámegiela lohkan oassin oahpahusas?

Muhto dat fálaldat maid mii oaččuimet, dat galggašii leat čađahuvvon Olmmáivákkis eanet gerddiid. Ii livčče dárbbašan juohke jagi dan čađahit, muhto várra juohke goalmmát jagi. Muhto lean ipmirdan ahte lei Sámi allaskuvlla mihttomearri fidnet nu eatnagiid go vejolaš vázzit oahpaheaddjioahpu. Leimme dušše guovttis Olmmáivággekurssas geat jotkkiime oahpaheaddjiohppui. Danin jáhkán ahte allaskuvlla mielas ii lean dán veara. Muhto jus geahččá min dili Davvi-Romssas, de lea dát fálaldat leamaš hui dehálaš. Máŋggas geat dán vázze, ledje juo oahpaheaddjit, ja dál fidneje sámegiela fágan. Mu mielas lea Sámi allaskuvla geahččan ášši menddo oktageardánit dás.

Giella ja identitehtta

Gait oahpahus lei sámegillii maid vuosttaš jagi Olmmáivákkis. Earret iežá Elisabeth Utsi Gaup, Else Turi ja Johanna Ijäs oahpahedje. Jus studeanta ii ipmirdan, de sii čilgeje ášši iežáládje. Eai vuollánan ovdal go olmmoš ipmirdii. Ledje hui čeahpes oahpaheaddjit. Go oahpahan, anán ain otná beaivve máŋga dain metodain maid Else Turi anii go oahpahii min lohkanbadjeoahpus.

Dál lean bargan logi jagi, gait jagiid seammá skuvllas. Lea hui suohtas oaidnit govt oahppit atnet sámegiela iešguđetge ládje, earret iežá Alit boazu. Muhtumat sis leat lohkan sámegiela min skuvllas. Sii han lea šaddan dovddus rockejoavkun, ja sii lávlot sámegillii. Sámegiella han leage lunddolaš oassi min eallimis dáppe min guovllus. Sáhttá leat dehálaš eaŋkilolbmui oahppat binnás sámegiela maid. Lea identitehttaášši. Lea iešalddis árvu ahte ii leat áibbas amas sámegillii. Dat ahte máhttit binnáš sámegiela sáhttá maid šaddat vel eanet dehálaš eaŋkilolbmui go leat moadde jagi vássán. Ovdamearkka dihtii go álggaha iežas bearraša.

Munnje lea sámegiella álo leamaš giella mii lea mu identitehta oassin. Lean álo gullan sámegiela, vaikko in sárdnon in ge ipmirdan dan go ledjen nuorat. Ja go de álgen joatkkaskuvlii ja Sámediggi fálai giellamovttiidahttinstipeandda, de dat váikkuhii dasa ahte álgen sámegiela lohkat. Ledjen ovdal lohkan duiskkagiela, muhto in máhttán nu olu. Gávnnahin ahte sáhtten seammá bures álgit álggu rájes sámegielain. Mus lei maid buoret vejolašvuohta hárjehallat sámegiela go duiskkagiela. Ja go vel oažžu stipeandda dasa – mii vel buoret? In leat ovttaoaivilis das ahte sii geat lohket sámegiela vuosttašgiellan galget oažžut eanemus stipeandda. Jus mun in livčče sámegiela lohkan álgodásis, de ii livčče mus vuođđu oahppat sámegiela dan dássái maid dál lean oahppan. Sii geat lohket sámegiela amasgiellan joatkkaskuvllas, sáhttet maid šaddat giellaguoddin ja giellaoahpaheaddjin. Ja movttiidahttinstipeanda han lea dan várás ahte movttiidahttit giela oahppat, leaš go vuosttaš-, nubbin- vai amasgiellan.

Na, gii de dárbbaša dán movttiidahttima eanemusat? Ii go son leat dan maid háliidit, ahte nu máŋggas go vejolaš galget oahppat ja atnit giela?

Dalá rektor vástida

Dalá rektor Asta Balto lea lohkan ja kommenteren jearahallama Elisabeth Johanseniin. Álggus áigu namahit dan maid Elisabeth ii leat ieš namahan. Son oaččui gudnibálkkašumi Sámi allaskuvlla 10-jagi ávvudandilálašvuođa olis. Lei namalassii Asta Balto guhte attii sutnje Seminari Lapponici foandda stipeandda ja rámidii su go lei váldán gielas ruovttoluotta. Máŋggas leat nappo oaidnán ja atnán Elisabetha rahčamušaid rámidanveara.

Asta Balto lei Sámi allaskuvlla rektor 1996–2000.
(Govva: Svein Lund)

Elisabetha moaitámušaid Sámi allaskuvlla ektui kommentere Asta Balto ná: Lea gal nu ahte dát lohkanfálaldat lea leamaš dušše oktii. Sámi allaskuvla ozai dispensašuvnna gáibádusas ahte studeanttain galgá leat sámi lohkangelbbolašvuohta ovdal go álget oahpaheaddjiohppui. Dát fálaldat lei erenoamážit heivehuvvon sin várás geain ii lean sámegiella vuosttašgiellan, muhto liikká ledje lohkan sámegiela vissis dássái. Fálaldat lei geahččaleapmi, máŋggas álge, muhto go dušše guovttis čađaheigga olles oahpaheaddjioahpu, lei váttis ákkastallat dan ovdii ahte eanet gerddiid čađahit dakkár fálaldaga. Danin go fálaldat gáibidii eanet resurssaid, de dárbbašivččii allaskuvla liigeruhtadeami jus dan galggašii čađahit eanet gerddiid.

Loahppakommentára

Artihkkala čálli áigu maid loahpas kommenteret: Dát lohkanvejolašvuohta bođii gusto rievttes báikái rievttes áigái. Ja vaikko dušše moattis sis geat čađahedje vuosttaš allaskuvlajagi, mii lei Olmmáivákkis, čađahedje olles oahpaheaddjioahpu, de ferte atnit dán fálaldaga menestussan go juo attii máŋgga Davvi-Romsalažžii vejolašvuođa loktet sámegielgelbbolašvuođaset ja fidnet báhpáriid mii duođaštii máhtuset. Go geahččá man galle studeantta čađahedje buot njeallje lohkanjagi, de ferte maid váldit vuhtii ahte máŋga studeantta ledje juo vázzán oahpaheaddjioahpu jogo Romssas dahje eará báikkiin.

Sámi allaskuvla álo šaddá moaitámušaid vuollái. Sis lea váttis mandáhta. Lea hirbmat stuorra bargu loktet olles sámi álbmoga gelbbolašvuođa. Danin ii leat dáidde váttis áddet ahte seammás go skuvla fálai erenoamáš lohkanvejolašvuođa Davvi-Romssas, de bohte moaitámušat eará mearrasámi guovlluin mat maiddái háliidivčče seammá fálaldaga.

Go juo dakkár fálaldat, mii čađahuvvui dušše oktii, buvttii ná stuorra ja buriid váikkuhusaid olles regiovdnii, de sáhttá liikká jearrat: sáhtášii go Sámi allaskuvla bargat garraseappot ahte ruhtadit sullásaš lohkanfálaldagaid iežá regiovnnain?

Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 6-girjjis


1997 geasi lágiidii Gáivuona sámi giellaguovddáš ovdakurssa Olmmáivákkis. Dat attii vuođu álgit lohkanbadjeohppui čakčat. Dá lea boddu gámasuoinni čuohpamis. Gurut bealde: Øystein Steinlien, Klemet Anders Sara, Inger Marie Åsli, Roald Gundersen, Elisabeth Johansen, Oliva Nilsen og Anna Salo. (Govva luoikan Elisabeth Johansen)	Lohkanbadjeoahpu ovdakurssa Gárasavvon-mátkkis. Gurut bealde: Idar Pedersen, Inger Marie Åsli, Elisabeth Johansen, Ruth Larsen, Ingrid Johansen, Edel Monsen. (Govva luoikan Elisabeth Johansen)


Sámi allaskuvlla duodjeoahpahusas: Elisabeth duddjo kartáŋkkaid. (Govva luoikan Elisabeth Johansen)	Hárjehallamis, mas studeanttat ráhkadedje oahpponeavvuid maid geavahedje oahpaheamis. Dá lea sámi násteálbmi, maid čuvgejedje rohpái. (Govva luoikan Elisabeth Johansen)